Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon
|
|
- Olavi Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuolto tieteessä Jukka Kivekäs dosentti, ylilääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Timo Hannu dosentti, asiantuntijalääkäri Keva Tanja Rokkanen LL, asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Tapio Ropponen LL, YTM, johtajaylilääkäri Keva Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa työkyvyttömyys eläkettä tai kuntoutustukea varten laadittujen B-lääkärinlausuntojen laatua sekä niiden lääketieteellisen sisällön että hakijan työhön ja työkykyyn liittyvien tietojen osalta. Menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut B-lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Kohteena olivat kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemukset ja lausuntojen arvioinnin suorittivat näiden laitosten omat asiantuntijalääkärit. Tulokset Aineistoon sisältyi 109 lääkärinlausuntoa, joista 57 (52 %) oli työterveyshuollossa kirjoitettuja. Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Tilankuvaus (status) puuttui 19 %:sta työterveyshuollon ja 30 %:sta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli paremmin kuvattu työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (64 %). Erikoissairaanhoidon lausunnoissa oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta ja esitetty hoitosuunnitelma, kun taas työterveyshuollon lausunnoissa oli perehdytty enemmän hakijan työhön ja siinä selviytymiseen. 20 %:ssa lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Päätelmät Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut merkittäviä eroja, mutta työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot oli kuvattu työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Tutkimuksen tulokset tukevat voimaan tullutta sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistusta, joka korostaa työterveyshuollon koordinoivaa roolia pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Vertaisarvioitu VV Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät pidentämään suomalaisten työuria saamalla nuoret nopeammin koulutukseen ja koulutuksesta työelämään, vähentämällä työstä poissaoloja ja vaikuttamalla eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Merkittävin työuran aikainen poissaolon syy on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on sairaudesta johtuva työkyvyn alenema, jonka osoittamiseksi tarvitaan lääkärinlausunto. Työkyvyn arvioimiseen tarkoitettu lausunto on usein lääkärinlausunnoista laajin ja vaativin. Todistusten keskeisen sisällön muodostavat tiedot, joiden perusteella on pääteltävissä, kykeneekö hakija suorituskyvyn toiminnallisen laskun takia selviytymään sellaisista tehtävistä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asuinpaikka sekä näihin verrattavat muut seikat (1). Miten hyvin edellä mainitut tavoitteet ja periaatteet toteutuvat tällä hetkellä terveydenhuollon toimintatavoissa ja näkyvätkö ne myös lääkärinlausunnoissa? Vuonna 2011 julkaistuissa työryhmämietinnöissä painotetaan työterveyshuollon koordinoivaa roolia erityisesti pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa (2,3). Mietinnön pohjalta sairausvakuutuslakia ja työterveyshuoltolakia on muutettu siten, 2229
2 terveydenhuolto Kirjallisuutta 1 Suomen Lääkäriliitto. Ohjeisto lääkärintodistuksen kirjoittamisesta (päivitetty ). www. laakariliitto.fi/etiikka/liiton_ohjeet/ laakarintodistus.html. 2 Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:6. 3 Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. 4 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta. HE 75/ Lääkärin käsikirja. Lääkärintodistuksia ja -lausuntoja koskevat yleisohjeet (päivitetty ). 6 Virta L. Työkyvyttömyyden lääketieteellisen arvioinnin vaikeudet ja eläkkeiden hylkääminen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 47, Pakkala I. Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. TOIMIA-tietokanta (päivitetty ). 9 Repo E, Hukkamäki R, Melkas T ym. Psykoterapia kuntoutuksena. Lääkärinlausuntojen laadun arviointi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 58, Scheil-Adlung X, Sandner L. The case for paid sick leave. World Health Report, Background Paper 9. WHO Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd - vägledning för sjukskrivning. Stockholm Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd (siteerattu ). se/riktlinjer/forsakringsmedicinsktbeslutsstod. 13 Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto (siteerattu ) Söderberg E. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd en vägledning för sjukskrivning. Socialmedicinsk tidskrift 2011;88: Pelkonen R. Valassa vara parempi. Suom Lääkäril 2008;63:7. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. että sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairausvakuutuspäivän jälkeen on työterveyshuollon lausunto, jossa vakuutetun jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on selvitetty (4). Työterveyslääkäri pystyy työpaikan olosuhteiden tuntemuksensa ja työnantajan kanssa tehtävän työterveyshuoltoyhteistyön avulla parhaiten selvittämään hakijan mahdollisuudet työhön paluuseen sekä tähän liittyvät tuki muodot. Lainmuutoksen tavoitteena on näin vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. Halusimme selvittää, eroavatko työterveyslääkärien ja erikoissairaanhoidon lääkärien kirjoittamat B-lääkärinlausunnot edellä mainittujen tekijöiden osalta. Vakuutuslääkäreinä hypoteesimme oli, että työterveyslääkärit kuvaavat paremmin työpaikan kanssa tehtävän yhteistyön, kun taas erikoissairaanhoidon lääkärit kuvaavat paremmin hakijan terveydentilaan liittyvät tiedot. Aineisto ja menetelmät Selvitimme kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten kirjoitettujen B-lääkärinlausuntojen laatua kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemuksista. Aineistoon haluttiin erityisesti sellaisiin hakemuksiin liittyviä lausuntoja, joissa työhön palaaminen olisi mahdollista. Sen vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan vain ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli työsuhderekisterin mukaan lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Esiselvityksen perusteella syöpäsairauksien vuoksi kirjoitetut lausunnot jätettiin pois, koska niissä työhön paluun todennäköisyys oli hoitojen keskeneräisyyden vuoksi pieni. Aineisto ryhmiteltiin työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa kirjoitettuihin lausuntoihin. Työterveyshuollon lausunnoista ei voitu erottaa, olivatko ne työterveyshuollon erikoislääkärien vai muiden työterveyshuollossa toimivien lääkärien laatimia. Vastaavasti erikoissairaanhoidon lausunnoista ei eroteltu, oliko kyseessä erikoislääkäri vai erikoistuva lääkäri. Kliinisten alojen erikoislääkärien avohoidossa laatimat lausunnot luokiteltiin erikoissairaanhoidossa kirjoitetuiksi. Kustakin hakemuksesta arvioitiin vain viimeisin lääkärilausunto. Lausuntojen arviointi tehtiin ennen kuin vakuutuslääkäri otti kantaa hakijan työkyvyttömyyteen, joten etuushakemuksesta tehty päätös (myöntö tai hylkäys) ei vaikuttanut tutkimukseen mukaan ottamiseen. Lausunnot arvioi neljä vakuutuslääkäriä lokajoulukuussa Laatua arvioitiin tätä tutkimusta varten kehitetyn tiedonkeruulomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat vakuutuslääkärit testasivat lomaketta (kummaltakin eläkevakuuttajalta 10 lausuntoa), minkä jälkeen kirjauksia tarkasteltiin yhdessä kaikkien arvioijien kesken ja sovittiin kriteereistä esille tulleiden ongelmakohtien suhteen. Lausunnon taustatietojen (hakijan ikä ja suku puoli, lääkärin erikoisala, pääasiallinen diagnoosi) lisäksi kirjattiin tietoja lausuntojen lääketieteellisestä sisällöstä, ammatillisen ja muun kuntoutuksen toimenpiteistä sekä hakijan työhön paluun mahdollisuuksien selvittelyyn liittyvistä seikoista. Jos lausunnossa oli suoraan viitattu aiempiin lausuntoihin, arvioitiin tältä pohjalta syntynyttä tiedon kokonaisuutta. Lisäksi teimme vakuutuslääkärin kokonaisarvion B-lausunnosta päätöksenteon kannalta (riittävät tiedot, lieviä puutteita, merkittäviä puutteita) ja arvion lisätietojen tilaamisen tarpeellisuudesta ennen etuusratkaisun tekemistä. Aineisto kerättiin Digium Enterprise -tiedonkeruuohjelmalla. Tietosuojasyistä lausuntokohtaista vertailua eläkelaitosten välillä ei tehty. Koska tutkimuksessa tarkasteltiin vain lääkärinlausuntoja eikä hakijoihin tai lausunnon kirjoittaneisiin lääkäreihin oltu yhteydessä eikä heitä koskevia tunnisteellisia tietoja kerätty, eettisen toimikunnan arviointia ei pidetty aiheellisena. Tulokset Aineistoon kertyi yhteensä 109 lääkärinlausuntoa (taulukko 1). Hakijoiden keski-ikä oli 51 vuotta ja naisia heistä oli 63 (58 %). Lausuntoon kirjattu pääasiallinen työkyvyttömyyden aiheuttaja oli useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus (54 %) tai mielenterveyden häiriö (22 %). Työterveyshuollossa kirjoitettuja lausuntoja oli 57 (52 %). Psykiatrian erikoisalan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien erikoisalojen lausuntoja oli kumpiakin 17 (16 %). Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Yhteen hakemukseen liittyi keskimäärän 4,7 lausuntoa. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa kirjoitettujen lausuntojen välillä ei ollut 2230
3 tieteessä Lainmuutoksen tavoitteena on vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. taulukko 1. Arvioidut lääkärinlausunnot (n = 109). Käytetty lomake n B1 76 B2 33 Lääkärin erikoisala Työterveyshuolto 57 Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvä 17 Psykiatria 17 Muu erikoisala 16 Pääasiallinen diagnoosi Tuki- ja liikuntaelinten sairaus 59 Psykiatrinen sairaus 24 Muu sairaus 25 Hakijoiden keski-ikä, v 51 Hakijoiden sukupuoli Nainen 63 Mies 45 Käytettävissä olevien lausuntojen määrä hakemuksessa 4,7 lääke tieteellisen sisällön osalta merkittävää eroa (taulukko 2). Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit oli perusteltu riittävästi 84 %:ssa työterveyshuollon ja 82 %:ssa erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli kuvattu paremmin työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon (64 %) lausunnoissa, joissa taas oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta (52 % vs. 33 %) ja esitetty hoitosuunnitelma (98 % vs. 86 %). Tilankuvaus puuttui viidesosasta työterveyshuollon ja lähes kolmasosasta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Työhön, työkykyyn ja työhön paluun suunnitteluun liittyvät tiedot oli esitetty työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (taulukko 3). Valtaosa työterveyshuollon lääkäreistä kuvasi hakijan nykyistä työtä (65 % vs. 34 %) ja siinä selviytymistä (70 % vs. 46 %). Puolessa työterveyshuollon lausunnoissa raportoitiin yhteydenotoista työnantajaan ja yli kolmasosassa otettiin kantaa mahdollisuuksiin muokata hakijan työtehtäviä. Vastaavat luvut erikoissairaanhoidon lausunnoissa olivat 8 % ja 6 %. Työterveyslääkärit pohtivat myös hakijan toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin useammin (51 %) kuin erikoissairaanhoidon lääkärit (36 %). 20 %:ssa kaikista lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Yleisin lisäselvitysten pyytämisen syy oli tilankuvauksen puuttuminen. Pohdinta Tutkimuksen hypoteeseista ensimmäinen (työterveyshuolto kuvaa paremmin työhön paluun selvittelyyn liittyviä asioita) toteutui varsin selvästi. Erityisesti työpaikan kanssa tehtävä yhteistyö oli työterveyshuollon lausunnoissa taulukko 2. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadittujen lausuntojen lääketieteellisen sisältö. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit perusteltu lausunnossa riittävästi Anamneesi kuvattu lausunnossa riittävästi Diagnostisten ja toimintakykyyn vaikuttavien tutkimusten tulokset riittävästi kuvattu Työkykyyn vaikuttavia sairauksia hoidettu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitovaste kuvattu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien ennustetta arvioitu Lausunnossa oli tilankuvaus (status) Lausunnossa oli kuvattu toimintakykyä Toimintakyvyn kuvaus lääkärin havainnoimaa Toimintakyvyn kuvaus potilaan kertomaa Lausunnossa oli hoitosuunnitelma Otettu kantaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmaan Otettu kantaa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaan
4 terveydenhuolto TAULUKKO 3. Työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadituissa lausunnoissa. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Kuvaus nykyisestä työstä Kuvattu työn toimintakykyvaatimuksia Kuvattu selviytymistä nykyisessä työssä Oltu yhteydessä työnantajaan 49 8 Otettu kantaa työhönpaluusuunnitelmaan Otettu kantaa työtehtävien muokkaamismahdollisuuksiin 36 6 Pohdittu toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin Pohdittu jäljellä olevaa työkykyä Pohdittu, mihin työhön jäljellä oleva työkyky riittäisi 20 8 paremmin kuvattu. Työterveyshuollon tulisi tutkimuksemme mukaan kuitenkin tehostaa jäljellä olevan työkyvyn arviointia tilanteissa, joissa hakijan kuntoutuminen aiempaan työhön ei näytä todennäköiseltä. Näin työterveyshuolto voisi koordinoida pitkittyviin työkyvyttömyyksiin liittyvää työhön paluuta nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuksen toinen hypoteesi (lääketieteelliset tiedot kuvataan paremmin erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon lausunnoissa) toteutui vain osittain. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin lähes aina hoitosuunnitelma ja otettiin kantaa sairauden ennusteeseen, mutta muilta osin lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut juurikaan eroja työterveyshuoltoon verrattuna. Pitkäaikaista työkyvyttömyyttä varten laadittujen lausuntojen taso oli yleisesti hyvä, koska 80 % niistä sisälsi riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Kuitenkin lähes viidesosassa jouduttiin pyytämään lisätietoja. Vuonna 2011 Kevassa tehtiin lisäselvityspyyntöä, jolloin vakuutuslääkärien tekemän arvioinnin keskimääräinen kesto oli 23,4 päivää, kun se muuten oli 3,3 päivää. Puutteellinen lausunto pidentää siten hakemuksen käsittelyaikaa merkittävästi ja saattaa aiheuttaa katkon hakijan toimeentuloon. Lausuntoa kirjoittavien lääkäreiden on myös hyvä tietää, että eläkehakemuksen käsittelyssä on yleensä käytettävissä useampia (tässä tutkimuksessa keskimäärin 4,7) lääkärinlausuntoja, joten vakuutuslääkäri pystyy muodostamaan käsityksen hakijan työ- ja toimintakyvystä yhtä lausuntoa laajemman informaation pohjalta. Lääkärin käsikirjan mukaan pitkäaikaista työkyvyttömyyttä koskevat lausunnot tulisi pääsääntöisesti kirjoittaa B2-lomakkeelle (5). Tässä tutkimuksessa vain 31 % lausunnoista (työterveyshuollon 42 % ja erikoissairaanhoidon 18 %) oli laadittu B2-lomakkeelle. Prosenttiosuus on kuitenkin liki kaksinkertainen verrattuna vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen, jossa osuus oli 17 % (6). Viime vuosien kehityshankkeissa on laadittu kaikkien lääkärien saataville ohjeistuksia toimintakyvyn kuvaamisesta (7,8), joiden toivotaan vaikuttavan myös lääkärinlausuntojen sisältöön. Yksityissektorin lausunnoissa on jostain syystä yleistynyt tapa, jossa lausuntoon on kopioitu lukuisia vastanottokäyntejä ilman loogista yhteenvetoa (ns. kopioi-ja-liitä -lausunto). Samaten yllättävän usein tilankuvaus pysyy sanasta sanaan samana eri lausunnoissa. Tämä tietotekniikan helposti tarjoama mahdollisuus vaarantaa kuitenkin hakijoiden oikeusturvaa eikä sitä voida pitää hyvän käytännön mukaisena lääkärintyönä. Tutkimuksen aineisto oli suhteellisen pieni ja siksi tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Lausuntoja arvioineet vakuutuslääkärit olivat kaikki työterveyshuollon toimintaan orientoituneita, mikä saattaa aiheuttaa lievää tulkintaharhaa erityisesti työhön paluun selvittelyyn liittyvien tietojen tulkinnassa. Lääkärinlausuntojen sisältöä arvioivia tutkimuksia on Suomessa tehty vähän lausuntojen merkityksellisyyteen nähden. Kelassa vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko lääkärinlausuntojen hakemuskohtaisilla puutteilla yhteyttä vakuutuslääkärin ehdottamiin eläke ratkaisuihin (6). Hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten lääkärinlausuntoja on verrattu myös Kelan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena tukeman psykoterapian osalta (9). Useissa Euroopan maissa pyritään työurien pidentämiseen ja mm. Hollannissa ja Ruotsissa on onnistuttu vähentämään pitkiä sairaslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Hollannissa on korostettu työnantajien roolia työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä säätämällä heille vastuu sairauspoissaolon kustannuksista kahteen vuoteen asti (10). Ruotsissa on lainsäädännöllä aktiivisesti puututtu pitkittyviin 2232
5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Edellytyksenä työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiselle on hyvä lääkärin kirjoittama B-lausunto. Lääkärinlausuntojen sisältöä koskevia tutkimuksia on Suomessa tehty vain vähän. Tämä tutkimus opetti Työhön paluun mahdollisuudet selvitettiin paremmin työterveyshuollon kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin useammin hoitosuunnitelma ja sairauden ennuste. Viidesosassa lausuntoja oli merkittäviä puutteita. sairaslomiin. Lisäksi ruotsalainen lääkärikunta on yhdessä sosiaalivakuutuksen kanssa laatinut lääkäreille sairaslomien määräämiseen liittyvän ohjeiston (11,12), joka on myös suomennettu (13). Selvitysten mukaan tämä päätöksenteon tukiväline on muuttanut lääkärien käyttäytymistä (14). Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle on ominaista toimiva työterveyshuolto, joten keskeiseksi keinoksi on valittu työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön lisääminen (2). Tämän tutkimuksen tulokset tukevat kesäkuussa voimaan tulleen lakiuudistuksen (4) mukaista työnjakoa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Hoidosta vastaava kliinikko tuntee potilaan sairauden ja sen aiheuttaman toiminta kyvyn aleneman sekä osaa kuvata sairauden hoitoa ja ennustetta. Työterveyslääkäri tuntee työntekijän työn, sen terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet ja sosiaaliturvan tukimuodot osittaiseen työntekoon (osasairauspäiväraha, työkokeilu, korvaava työ yms.). Tämän mallin mukaisesti työterveyshuolto on saamassa nykyistä keskeisemmän, mutta juuri sen omaan osaamisalueeseen perustuvan roolin suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Niin työterveyslääkärin kuin kliinikonkin tulee työkyvyttömyyden arvioinnissa muistaa arkkiatri Risto Pelkosen ohjeet lääkärin roolista: parantajana lääkäri on potilaan puolella, ihmisenä hyvin lähellä häntä, mutta asiantuntijana riittävän etäällä (15). n English summary > in english More significant role for occupational health care in long-term disability assessment ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU Oppimismahdollisuuksia ympäri Suomen Koulutuskalenteri koulutuskalenteri.promedico.fi Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2233
6 english summary Jukka Kivekäs Senior Lecturer, Physician-in-Chief Mutual Pension Fund Varma Timo Hannu Tanja Rokkanen Tapio Ropponen More significant role for occupational health care in long-term disability assessment Background The aim of this study was to assess the quality of medical statements on B -forms issued for disability pension or rehabilitation subsidy applications by occupational health care and specialised medical care facilities in the pension applications of two pension insurance providers (Keva and Varma Mutual Pension Insurance Company). Methods The study included B -form statements written for application for a first full disability pension or a cash rehabilitation benefit where the claimant was below the age of 60 and in a valid employment relationship at the time the statement was issued. The statements were grouped according to the place of issue: occupational health care or specialised medical care. The quality of the medical statements was assessed by collecting data using a data acquisition form. The statements were evaluated in each pension insurance company by two consultant physicians. Results The material included 109 medical statements. The average age of the claimants, of whom 63 were women (57.8%), was 51. The number of medical statements issued by occupational health care totalled 57 (52.2%). Only a third of the statements had been drawn up on a B2 form. Health status was missing from 19% of the statements issued by occupational health care and from 30% of the statements issued by specialised medical care. The results of diagnostic and functional capacity related examinations were described more clearly in statements issued by occupational health care (79%) than in statements issued by specialised health care (64%). Statements issued by specialised medical care more frequently assessed disease prognosis and proposed treatment plans, while statements issued by occupational health care more frequently described the patients current work and their ability to cope. There were significant deficiencies in 20% of the statements, and in 18% of the cases it was necessary to request further clarification before making a decision on a benefit application. Conclusions There were no significant differences with respect to medical content between statements issued by occupational health care and those issued by specialised medical care, but information relating to the patients work and work capacity was described more clearly in statements issued by occupational health care than in statements issued by specialised medical care. The results of the study support the division of responsibility in long-term disability assessment under future legislation in which occupational health care would be given a more significant role in relation to other health care than is currently the case. 2234
Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue
Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä 26.9.2018 Maija Haanpää Ylilääkäri Ilmarinen Koulutus ja sidonnaisuudet Koulutus Lääketieteen lisensiaatti Neurologian erikoislääkäri Lääketieteen
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Tampere 5.9.2018 Tapio Ropponen Johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi: johtajaylilääkäri,
LisätiedotSairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena
Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012 Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotTyökyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta. Kouvola Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva
Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Kouvola 5.10.2016 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi:
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
LisätiedotKela Kelan tutkimusosasto. Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön
Lauri Virta ja Kari Lahtela Henkilökohtaisen toimintakyvyn arviointimenetelmän soveltuvuus suomalaiseen käytäntöön Keskeiset havainnot PCA-menetelmästä (Personal Capability Assessment) 46/2005 Sosiaali-
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Turku 12.9.2018 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2.
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.
LisätiedotLoppuraportti 1 (5) Liite 1-3 28.6.2013 EL, TK, PK LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE
Loppuraportti 1 (5) LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE Hyvinvointiyhteiskuntamme uhkakuva on huoltosuhteen nopea muutos ja siitä aiheutuva talouden kestävyysvaje. Työurien pidentämisen
LisätiedotAjankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri
Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotOikeus osasairauspäivärahaan laajentunut
Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTyöhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen
Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTodistusaakkoset ABCDE
Todistusaakkoset ABCDE Yleislääkäripäivät 30.11.01 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue Lääkärintodistusten muoto tai kaava todistuksen nimi ja
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen uudet haasteet
Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTyöeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on
LisätiedotKunnian ja omantuntoni kautta
Kunnian ja omantuntoni kautta tietoisku vakuutuslääketieteestä ja Kelan asioista Marja Kyrö, asiantuntijalääkäri Kela Työterveyshuollon el, vakuutuslääketieteen erityispätevyys K-S shp 8.6.2017 Esityksen
LisätiedotKuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa.
Kuntoutus työeläkevakuuttajien toiminnassa Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyyden iso kuva 2. Osatyökykyisyys lisääntyy 3. Työeläkekuntoutus työssä jatkamisen tukena 4. Kuntoutuksen etuudet ja kustannukset
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotTransaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti
Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotMielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?
Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän
Lisätiedot26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee
26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotPOLKU HYLKÄÄVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSEEN
KATSAUS JUKKA KIVEKÄS ISMO HILJANEN PERTTU KANTONEN POLKU HYLKÄÄVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSEEN Johdanto Vuonna 2012 yksityisellä sektorilla hylättiin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista.
LisätiedotTyökyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet. Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri
Työkyvyn arviointi terveyskeskuksessa Haasteet ja mahdollisuudet Tuula Sassi Apulaisylilääkäri Sotkamo-Kuhmo terveysasemat Kelan asiantuntijalääkäri Työvoimahallinnon odotukset - Vajaakuntoisen työnhakijan
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
Lisätiedotyhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring
Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotKunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012
Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon
LisätiedotHyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 2/1/15 0 Sairausloman määräämiseen liittyviä haasteita lääkärin työssä Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri, Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja 2/1/15 1 Taustaa Sairausloman
LisätiedotYksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa.
Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Vakuutuslääkäri ei sooloile Vakuutuslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka
LisätiedotJulkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen
Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön
LisätiedotOsatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!
Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Jari Välimäki, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus, KELA Ei sidonnaisuuksia muualle Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotUusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018
Uusia alkuja kuntoutuksella Työeläkekuntoutuksen menestystarina Alueellinen työeläkekoulu, syksy 2018 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Kenelle kuntoutus on tarkoitettu, mitä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu
139/032/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Vastaus kuulemistilaisuudessa 17.5.2018 esitettyyn selvityspyyntöön Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu Kuntoutuspsykoterapia,
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotWebinaari: osasairauspäiväraha
Webinaari: osasairauspäiväraha Ismo Hiljanen Suunnittelija Kela Lakiyksikkö Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Työkykyryhmä Timo Mononen Asiantuntijalääkäri Kela Etuuspalvelujen tulosyksikkö
LisätiedotMukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki
Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki Lähti liikkeelle projektina Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
LisätiedotKelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa
Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotTyöeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.
Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Eläkeuudistus tulee 2. Työkyvyttömyys vähenee 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
Lisätiedot