Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon"

Transkriptio

1 Terveydenhuolto tieteessä Jukka Kivekäs dosentti, ylilääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Timo Hannu dosentti, asiantuntijalääkäri Keva Tanja Rokkanen LL, asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Tapio Ropponen LL, YTM, johtajaylilääkäri Keva Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa työkyvyttömyys eläkettä tai kuntoutustukea varten laadittujen B-lääkärinlausuntojen laatua sekä niiden lääketieteellisen sisällön että hakijan työhön ja työkykyyn liittyvien tietojen osalta. Menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut B-lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Kohteena olivat kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemukset ja lausuntojen arvioinnin suorittivat näiden laitosten omat asiantuntijalääkärit. Tulokset Aineistoon sisältyi 109 lääkärinlausuntoa, joista 57 (52 %) oli työterveyshuollossa kirjoitettuja. Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Tilankuvaus (status) puuttui 19 %:sta työterveyshuollon ja 30 %:sta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli paremmin kuvattu työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (64 %). Erikoissairaanhoidon lausunnoissa oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta ja esitetty hoitosuunnitelma, kun taas työterveyshuollon lausunnoissa oli perehdytty enemmän hakijan työhön ja siinä selviytymiseen. 20 %:ssa lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Päätelmät Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut merkittäviä eroja, mutta työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot oli kuvattu työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Tutkimuksen tulokset tukevat voimaan tullutta sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistusta, joka korostaa työterveyshuollon koordinoivaa roolia pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Vertaisarvioitu VV Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät pidentämään suomalaisten työuria saamalla nuoret nopeammin koulutukseen ja koulutuksesta työelämään, vähentämällä työstä poissaoloja ja vaikuttamalla eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Merkittävin työuran aikainen poissaolon syy on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on sairaudesta johtuva työkyvyn alenema, jonka osoittamiseksi tarvitaan lääkärinlausunto. Työkyvyn arvioimiseen tarkoitettu lausunto on usein lääkärinlausunnoista laajin ja vaativin. Todistusten keskeisen sisällön muodostavat tiedot, joiden perusteella on pääteltävissä, kykeneekö hakija suorituskyvyn toiminnallisen laskun takia selviytymään sellaisista tehtävistä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asuinpaikka sekä näihin verrattavat muut seikat (1). Miten hyvin edellä mainitut tavoitteet ja periaatteet toteutuvat tällä hetkellä terveydenhuollon toimintatavoissa ja näkyvätkö ne myös lääkärinlausunnoissa? Vuonna 2011 julkaistuissa työryhmämietinnöissä painotetaan työterveyshuollon koordinoivaa roolia erityisesti pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa (2,3). Mietinnön pohjalta sairausvakuutuslakia ja työterveyshuoltolakia on muutettu siten, 2229

2 terveydenhuolto Kirjallisuutta 1 Suomen Lääkäriliitto. Ohjeisto lääkärintodistuksen kirjoittamisesta (päivitetty ). www. laakariliitto.fi/etiikka/liiton_ohjeet/ laakarintodistus.html. 2 Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:6. 3 Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. 4 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta. HE 75/ Lääkärin käsikirja. Lääkärintodistuksia ja -lausuntoja koskevat yleisohjeet (päivitetty ). 6 Virta L. Työkyvyttömyyden lääketieteellisen arvioinnin vaikeudet ja eläkkeiden hylkääminen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 47, Pakkala I. Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. TOIMIA-tietokanta (päivitetty ). 9 Repo E, Hukkamäki R, Melkas T ym. Psykoterapia kuntoutuksena. Lääkärinlausuntojen laadun arviointi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 58, Scheil-Adlung X, Sandner L. The case for paid sick leave. World Health Report, Background Paper 9. WHO Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd - vägledning för sjukskrivning. Stockholm Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd (siteerattu ). se/riktlinjer/forsakringsmedicinsktbeslutsstod. 13 Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto (siteerattu ). 14 Söderberg E. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd en vägledning för sjukskrivning. Socialmedicinsk tidskrift 2011;88: Pelkonen R. Valassa vara parempi. Suom Lääkäril 2008;63:7. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. että sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairausvakuutuspäivän jälkeen on työterveyshuollon lausunto, jossa vakuutetun jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on selvitetty (4). Työterveyslääkäri pystyy työpaikan olosuhteiden tuntemuksensa ja työnantajan kanssa tehtävän työterveyshuoltoyhteistyön avulla parhaiten selvittämään hakijan mahdollisuudet työhön paluuseen sekä tähän liittyvät tuki muodot. Lainmuutoksen tavoitteena on näin vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. Halusimme selvittää, eroavatko työterveyslääkärien ja erikoissairaanhoidon lääkärien kirjoittamat B-lääkärinlausunnot edellä mainittujen tekijöiden osalta. Vakuutuslääkäreinä hypoteesimme oli, että työterveyslääkärit kuvaavat paremmin työpaikan kanssa tehtävän yhteistyön, kun taas erikoissairaanhoidon lääkärit kuvaavat paremmin hakijan terveydentilaan liittyvät tiedot. Aineisto ja menetelmät Selvitimme kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten kirjoitettujen B-lääkärinlausuntojen laatua kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemuksista. Aineistoon haluttiin erityisesti sellaisiin hakemuksiin liittyviä lausuntoja, joissa työhön palaaminen olisi mahdollista. Sen vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan vain ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli työsuhderekisterin mukaan lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Esiselvityksen perusteella syöpäsairauksien vuoksi kirjoitetut lausunnot jätettiin pois, koska niissä työhön paluun todennäköisyys oli hoitojen keskeneräisyyden vuoksi pieni. Aineisto ryhmiteltiin työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa kirjoitettuihin lausuntoihin. Työterveyshuollon lausunnoista ei voitu erottaa, olivatko ne työterveyshuollon erikoislääkärien vai muiden työterveyshuollossa toimivien lääkärien laatimia. Vastaavasti erikoissairaanhoidon lausunnoista ei eroteltu, oliko kyseessä erikoislääkäri vai erikoistuva lääkäri. Kliinisten alojen erikoislääkärien avohoidossa laatimat lausunnot luokiteltiin erikoissairaanhoidossa kirjoitetuiksi. Kustakin hakemuksesta arvioitiin vain viimeisin lääkärilausunto. Lausuntojen arviointi tehtiin ennen kuin vakuutuslääkäri otti kantaa hakijan työkyvyttömyyteen, joten etuushakemuksesta tehty päätös (myöntö tai hylkäys) ei vaikuttanut tutkimukseen mukaan ottamiseen. Lausunnot arvioi neljä vakuutuslääkäriä lokajoulukuussa Laatua arvioitiin tätä tutkimusta varten kehitetyn tiedonkeruulomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat vakuutuslääkärit testasivat lomaketta (kummaltakin eläkevakuuttajalta 10 lausuntoa), minkä jälkeen kirjauksia tarkasteltiin yhdessä kaikkien arvioijien kesken ja sovittiin kriteereistä esille tulleiden ongelmakohtien suhteen. Lausunnon taustatietojen (hakijan ikä ja suku puoli, lääkärin erikoisala, pääasiallinen diagnoosi) lisäksi kirjattiin tietoja lausuntojen lääketieteellisestä sisällöstä, ammatillisen ja muun kuntoutuksen toimenpiteistä sekä hakijan työhön paluun mahdollisuuksien selvittelyyn liittyvistä seikoista. Jos lausunnossa oli suoraan viitattu aiempiin lausuntoihin, arvioitiin tältä pohjalta syntynyttä tiedon kokonaisuutta. Lisäksi teimme vakuutuslääkärin kokonaisarvion B-lausunnosta päätöksenteon kannalta (riittävät tiedot, lieviä puutteita, merkittäviä puutteita) ja arvion lisätietojen tilaamisen tarpeellisuudesta ennen etuusratkaisun tekemistä. Aineisto kerättiin Digium Enterprise -tiedonkeruuohjelmalla. Tietosuojasyistä lausuntokohtaista vertailua eläkelaitosten välillä ei tehty. Koska tutkimuksessa tarkasteltiin vain lääkärinlausuntoja eikä hakijoihin tai lausunnon kirjoittaneisiin lääkäreihin oltu yhteydessä eikä heitä koskevia tunnisteellisia tietoja kerätty, eettisen toimikunnan arviointia ei pidetty aiheellisena. Tulokset Aineistoon kertyi yhteensä 109 lääkärinlausuntoa (taulukko 1). Hakijoiden keski-ikä oli 51 vuotta ja naisia heistä oli 63 (58 %). Lausuntoon kirjattu pääasiallinen työkyvyttömyyden aiheuttaja oli useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus (54 %) tai mielenterveyden häiriö (22 %). Työterveyshuollossa kirjoitettuja lausuntoja oli 57 (52 %). Psykiatrian erikoisalan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien erikoisalojen lausuntoja oli kumpiakin 17 (16 %). Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Yhteen hakemukseen liittyi keskimäärän 4,7 lausuntoa. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa kirjoitettujen lausuntojen välillä ei ollut 2230

3 tieteessä Lainmuutoksen tavoitteena on vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. taulukko 1. Arvioidut lääkärinlausunnot (n = 109). Käytetty lomake n B1 76 B2 33 Lääkärin erikoisala Työterveyshuolto 57 Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvä 17 Psykiatria 17 Muu erikoisala 16 Pääasiallinen diagnoosi Tuki- ja liikuntaelinten sairaus 59 Psykiatrinen sairaus 24 Muu sairaus 25 Hakijoiden keski-ikä, v 51 Hakijoiden sukupuoli Nainen 63 Mies 45 Käytettävissä olevien lausuntojen määrä hakemuksessa 4,7 lääke tieteellisen sisällön osalta merkittävää eroa (taulukko 2). Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit oli perusteltu riittävästi 84 %:ssa työterveyshuollon ja 82 %:ssa erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli kuvattu paremmin työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon (64 %) lausunnoissa, joissa taas oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta (52 % vs. 33 %) ja esitetty hoitosuunnitelma (98 % vs. 86 %). Tilankuvaus puuttui viidesosasta työterveyshuollon ja lähes kolmasosasta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Työhön, työkykyyn ja työhön paluun suunnitteluun liittyvät tiedot oli esitetty työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (taulukko 3). Valtaosa työterveyshuollon lääkäreistä kuvasi hakijan nykyistä työtä (65 % vs. 34 %) ja siinä selviytymistä (70 % vs. 46 %). Puolessa työterveyshuollon lausunnoissa raportoitiin yhteydenotoista työnantajaan ja yli kolmasosassa otettiin kantaa mahdollisuuksiin muokata hakijan työtehtäviä. Vastaavat luvut erikoissairaanhoidon lausunnoissa olivat 8 % ja 6 %. Työterveyslääkärit pohtivat myös hakijan toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin useammin (51 %) kuin erikoissairaanhoidon lääkärit (36 %). 20 %:ssa kaikista lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Yleisin lisäselvitysten pyytämisen syy oli tilankuvauksen puuttuminen. Pohdinta Tutkimuksen hypoteeseista ensimmäinen (työterveyshuolto kuvaa paremmin työhön paluun selvittelyyn liittyviä asioita) toteutui varsin selvästi. Erityisesti työpaikan kanssa tehtävä yhteistyö oli työterveyshuollon lausunnoissa taulukko 2. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadittujen lausuntojen lääketieteellisen sisältö. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit perusteltu lausunnossa riittävästi Anamneesi kuvattu lausunnossa riittävästi Diagnostisten ja toimintakykyyn vaikuttavien tutkimusten tulokset riittävästi kuvattu Työkykyyn vaikuttavia sairauksia hoidettu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitovaste kuvattu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien ennustetta arvioitu Lausunnossa oli tilankuvaus (status) Lausunnossa oli kuvattu toimintakykyä Toimintakyvyn kuvaus lääkärin havainnoimaa Toimintakyvyn kuvaus potilaan kertomaa Lausunnossa oli hoitosuunnitelma Otettu kantaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmaan Otettu kantaa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaan

4 terveydenhuolto TAULUKKO 3. Työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadituissa lausunnoissa. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Kuvaus nykyisestä työstä Kuvattu työn toimintakykyvaatimuksia Kuvattu selviytymistä nykyisessä työssä Oltu yhteydessä työnantajaan 49 8 Otettu kantaa työhönpaluusuunnitelmaan Otettu kantaa työtehtävien muokkaamismahdollisuuksiin 36 6 Pohdittu toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin Pohdittu jäljellä olevaa työkykyä Pohdittu, mihin työhön jäljellä oleva työkyky riittäisi 20 8 paremmin kuvattu. Työterveyshuollon tulisi tutkimuksemme mukaan kuitenkin tehostaa jäljellä olevan työkyvyn arviointia tilanteissa, joissa hakijan kuntoutuminen aiempaan työhön ei näytä todennäköiseltä. Näin työterveyshuolto voisi koordinoida pitkittyviin työkyvyttömyyksiin liittyvää työhön paluuta nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuksen toinen hypoteesi (lääketieteelliset tiedot kuvataan paremmin erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon lausunnoissa) toteutui vain osittain. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin lähes aina hoitosuunnitelma ja otettiin kantaa sairauden ennusteeseen, mutta muilta osin lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut juurikaan eroja työterveyshuoltoon verrattuna. Pitkäaikaista työkyvyttömyyttä varten laadittujen lausuntojen taso oli yleisesti hyvä, koska 80 % niistä sisälsi riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Kuitenkin lähes viidesosassa jouduttiin pyytämään lisätietoja. Vuonna 2011 Kevassa tehtiin lisäselvityspyyntöä, jolloin vakuutuslääkärien tekemän arvioinnin keskimääräinen kesto oli 23,4 päivää, kun se muuten oli 3,3 päivää. Puutteellinen lausunto pidentää siten hakemuksen käsittelyaikaa merkittävästi ja saattaa aiheuttaa katkon hakijan toimeentuloon. Lausuntoa kirjoittavien lääkäreiden on myös hyvä tietää, että eläkehakemuksen käsittelyssä on yleensä käytettävissä useampia (tässä tutkimuksessa keskimäärin 4,7) lääkärinlausuntoja, joten vakuutuslääkäri pystyy muodostamaan käsityksen hakijan työ- ja toimintakyvystä yhtä lausuntoa laajemman informaation pohjalta. Lääkärin käsikirjan mukaan pitkäaikaista työkyvyttömyyttä koskevat lausunnot tulisi pääsääntöisesti kirjoittaa B2-lomakkeelle (5). Tässä tutkimuksessa vain 31 % lausunnoista (työterveyshuollon 42 % ja erikoissairaanhoidon 18 %) oli laadittu B2-lomakkeelle. Prosenttiosuus on kuitenkin liki kaksinkertainen verrattuna vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen, jossa osuus oli 17 % (6). Viime vuosien kehityshankkeissa on laadittu kaikkien lääkärien saataville ohjeistuksia toimintakyvyn kuvaamisesta (7,8), joiden toivotaan vaikuttavan myös lääkärinlausuntojen sisältöön. Yksityissektorin lausunnoissa on jostain syystä yleistynyt tapa, jossa lausuntoon on kopioitu lukuisia vastanottokäyntejä ilman loogista yhteenvetoa (ns. kopioi-ja-liitä -lausunto). Samaten yllättävän usein tilankuvaus pysyy sanasta sanaan samana eri lausunnoissa. Tämä tietotekniikan helposti tarjoama mahdollisuus vaarantaa kuitenkin hakijoiden oikeusturvaa eikä sitä voida pitää hyvän käytännön mukaisena lääkärintyönä. Tutkimuksen aineisto oli suhteellisen pieni ja siksi tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Lausuntoja arvioineet vakuutuslääkärit olivat kaikki työterveyshuollon toimintaan orientoituneita, mikä saattaa aiheuttaa lievää tulkintaharhaa erityisesti työhön paluun selvittelyyn liittyvien tietojen tulkinnassa. Lääkärinlausuntojen sisältöä arvioivia tutkimuksia on Suomessa tehty vähän lausuntojen merkityksellisyyteen nähden. Kelassa vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko lääkärinlausuntojen hakemuskohtaisilla puutteilla yhteyttä vakuutuslääkärin ehdottamiin eläke ratkaisuihin (6). Hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten lääkärinlausuntoja on verrattu myös Kelan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena tukeman psykoterapian osalta (9). Useissa Euroopan maissa pyritään työurien pidentämiseen ja mm. Hollannissa ja Ruotsissa on onnistuttu vähentämään pitkiä sairaslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Hollannissa on korostettu työnantajien roolia työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä säätämällä heille vastuu sairauspoissaolon kustannuksista kahteen vuoteen asti (10). Ruotsissa on lainsäädännöllä aktiivisesti puututtu pitkittyviin 2232

5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Edellytyksenä työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiselle on hyvä lääkärin kirjoittama B-lausunto. Lääkärinlausuntojen sisältöä koskevia tutkimuksia on Suomessa tehty vain vähän. Tämä tutkimus opetti Työhön paluun mahdollisuudet selvitettiin paremmin työterveyshuollon kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin useammin hoitosuunnitelma ja sairauden ennuste. Viidesosassa lausuntoja oli merkittäviä puutteita. sairaslomiin. Lisäksi ruotsalainen lääkärikunta on yhdessä sosiaalivakuutuksen kanssa laatinut lääkäreille sairaslomien määräämiseen liittyvän ohjeiston (11,12), joka on myös suomennettu (13). Selvitysten mukaan tämä päätöksenteon tukiväline on muuttanut lääkärien käyttäytymistä (14). Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle on ominaista toimiva työterveyshuolto, joten keskeiseksi keinoksi on valittu työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön lisääminen (2). Tämän tutkimuksen tulokset tukevat kesäkuussa voimaan tulleen lakiuudistuksen (4) mukaista työnjakoa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Hoidosta vastaava kliinikko tuntee potilaan sairauden ja sen aiheuttaman toiminta kyvyn aleneman sekä osaa kuvata sairauden hoitoa ja ennustetta. Työterveyslääkäri tuntee työntekijän työn, sen terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet ja sosiaaliturvan tukimuodot osittaiseen työntekoon (osasairauspäiväraha, työkokeilu, korvaava työ yms.). Tämän mallin mukaisesti työterveyshuolto on saamassa nykyistä keskeisemmän, mutta juuri sen omaan osaamisalueeseen perustuvan roolin suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Niin työterveyslääkärin kuin kliinikonkin tulee työkyvyttömyyden arvioinnissa muistaa arkkiatri Risto Pelkosen ohjeet lääkärin roolista: parantajana lääkäri on potilaan puolella, ihmisenä hyvin lähellä häntä, mutta asiantuntijana riittävän etäällä (15). n English summary > in english More significant role for occupational health care in long-term disability assessment ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU Oppimismahdollisuuksia ympäri Suomen Koulutuskalenteri koulutuskalenteri.promedico.fi Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2233

6 english summary Jukka Kivekäs Senior Lecturer, Physician-in-Chief Mutual Pension Fund Varma Timo Hannu Tanja Rokkanen Tapio Ropponen More significant role for occupational health care in long-term disability assessment Background The aim of this study was to assess the quality of medical statements on B -forms issued for disability pension or rehabilitation subsidy applications by occupational health care and specialised medical care facilities in the pension applications of two pension insurance providers (Keva and Varma Mutual Pension Insurance Company). Methods The study included B -form statements written for application for a first full disability pension or a cash rehabilitation benefit where the claimant was below the age of 60 and in a valid employment relationship at the time the statement was issued. The statements were grouped according to the place of issue: occupational health care or specialised medical care. The quality of the medical statements was assessed by collecting data using a data acquisition form. The statements were evaluated in each pension insurance company by two consultant physicians. Results The material included 109 medical statements. The average age of the claimants, of whom 63 were women (57.8%), was 51. The number of medical statements issued by occupational health care totalled 57 (52.2%). Only a third of the statements had been drawn up on a B2 form. Health status was missing from 19% of the statements issued by occupational health care and from 30% of the statements issued by specialised medical care. The results of diagnostic and functional capacity related examinations were described more clearly in statements issued by occupational health care (79%) than in statements issued by specialised health care (64%). Statements issued by specialised medical care more frequently assessed disease prognosis and proposed treatment plans, while statements issued by occupational health care more frequently described the patients current work and their ability to cope. There were significant deficiencies in 20% of the statements, and in 18% of the cases it was necessary to request further clarification before making a decision on a benefit application. Conclusions There were no significant differences with respect to medical content between statements issued by occupational health care and those issued by specialised medical care, but information relating to the patients work and work capacity was described more clearly in statements issued by occupational health care than in statements issued by specialised medical care. The results of the study support the division of responsibility in long-term disability assessment under future legislation in which occupational health care would be given a more significant role in relation to other health care than is currently the case. 2234

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Eläkeuudistus tulee 2. Työkyvyttömyys vähenee 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5. Yhteistyön

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija

Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuus työterveyshuoltosopimukseen, valtuustoaloite

Erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuus työterveyshuoltosopimukseen, valtuustoaloite Kaupunginvaltuusto 56 10.04.2013 Henkilöstöjaosto 49 04.12.2013 Kaupunginhallitus 261 16.12.2013 Henkilöstöjaosto 30 27.05.2014 Kaupunginhallitus 205 18.08.2014 Erikoislääkärikonsultaatiomahdollisuus työterveyshuoltosopimukseen,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Työkyvyn tuki työeläkeyhtiön näkökulmasta

Työkyvyn tuki työeläkeyhtiön näkökulmasta Työkyvyn tuki työeläkeyhtiön näkökulmasta Kari-Pekka Martimo, LT Asiantuntijalääkäri 9.9.2016 Huomioita vakuutuslääkärinä KPMartimo Julkinen 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012

Osasairauspäiväraha. Yhdessä työkyvyn tukena. Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Osasairauspäiväraha Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäivärahaa koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta 1 Luonnos 21.6.2011 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Johdatus lääketieteen etiikkaan. Johdatus lääketieteen etiikkaan

Johdatus lääketieteen etiikkaan. Johdatus lääketieteen etiikkaan Johdatus lääketieteen etiikkaan 5.9.2012 Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori Lastentautien erikoislääkäri Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto Johdatus lääketieteen etiikkaan Mistä on kysymys?

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Milloin sairauslomaa ja miten pitkään?

Milloin sairauslomaa ja miten pitkään? Milloin sairauslomaa ja miten pitkään? Masennuksen hyvä hoitokäytäntö koulutuskiertue 10-12/08 Elina Kinnunen, LL, Psykiatrian i erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Työkyvyttömyydellä

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä K A T S A U S Matti Tuusa Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä Millaisia työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä on muissa maissa käytössä? EU-maissa ja muissa teollistuneissa maissa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot