Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon"

Transkriptio

1 Terveydenhuolto tieteessä Jukka Kivekäs dosentti, ylilääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Timo Hannu dosentti, asiantuntijalääkäri Keva Tanja Rokkanen LL, asiantuntijalääkäri Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Tapio Ropponen LL, YTM, johtajaylilääkäri Keva Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon Lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa työkyvyttömyys eläkettä tai kuntoutustukea varten laadittujen B-lääkärinlausuntojen laatua sekä niiden lääketieteellisen sisällön että hakijan työhön ja työkykyyn liittyvien tietojen osalta. Menetelmät Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut B-lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Kohteena olivat kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemukset ja lausuntojen arvioinnin suorittivat näiden laitosten omat asiantuntijalääkärit. Tulokset Aineistoon sisältyi 109 lääkärinlausuntoa, joista 57 (52 %) oli työterveyshuollossa kirjoitettuja. Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Tilankuvaus (status) puuttui 19 %:sta työterveyshuollon ja 30 %:sta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli paremmin kuvattu työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (64 %). Erikoissairaanhoidon lausunnoissa oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta ja esitetty hoitosuunnitelma, kun taas työterveyshuollon lausunnoissa oli perehdytty enemmän hakijan työhön ja siinä selviytymiseen. 20 %:ssa lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Päätelmät Työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut merkittäviä eroja, mutta työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot oli kuvattu työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Tutkimuksen tulokset tukevat voimaan tullutta sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistusta, joka korostaa työterveyshuollon koordinoivaa roolia pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Vertaisarvioitu VV Maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät pidentämään suomalaisten työuria saamalla nuoret nopeammin koulutukseen ja koulutuksesta työelämään, vähentämällä työstä poissaoloja ja vaikuttamalla eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Merkittävin työuran aikainen poissaolon syy on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on sairaudesta johtuva työkyvyn alenema, jonka osoittamiseksi tarvitaan lääkärinlausunto. Työkyvyn arvioimiseen tarkoitettu lausunto on usein lääkärinlausunnoista laajin ja vaativin. Todistusten keskeisen sisällön muodostavat tiedot, joiden perusteella on pääteltävissä, kykeneekö hakija suorituskyvyn toiminnallisen laskun takia selviytymään sellaisista tehtävistä, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää ottaen huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä ja asuinpaikka sekä näihin verrattavat muut seikat (1). Miten hyvin edellä mainitut tavoitteet ja periaatteet toteutuvat tällä hetkellä terveydenhuollon toimintatavoissa ja näkyvätkö ne myös lääkärinlausunnoissa? Vuonna 2011 julkaistuissa työryhmämietinnöissä painotetaan työterveyshuollon koordinoivaa roolia erityisesti pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa (2,3). Mietinnön pohjalta sairausvakuutuslakia ja työterveyshuoltolakia on muutettu siten, 2229

2 terveydenhuolto Kirjallisuutta 1 Suomen Lääkäriliitto. Ohjeisto lääkärintodistuksen kirjoittamisesta (päivitetty ). www. laakariliitto.fi/etiikka/liiton_ohjeet/ laakarintodistus.html. 2 Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:6. 3 Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4. 4 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta. HE 75/ Lääkärin käsikirja. Lääkärintodistuksia ja -lausuntoja koskevat yleisohjeet (päivitetty ). 6 Virta L. Työkyvyttömyyden lääketieteellisen arvioinnin vaikeudet ja eläkkeiden hylkääminen. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 47, Pakkala I. Facultas toimintakyvyn arviointi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. TOIMIA-tietokanta (päivitetty ). 9 Repo E, Hukkamäki R, Melkas T ym. Psykoterapia kuntoutuksena. Lääkärinlausuntojen laadun arviointi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 58, Scheil-Adlung X, Sandner L. The case for paid sick leave. World Health Report, Background Paper 9. WHO Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd - vägledning för sjukskrivning. Stockholm Socialstyrelsen. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd (siteerattu ). se/riktlinjer/forsakringsmedicinsktbeslutsstod. 13 Työterveyslaitos. Sairaaksikirjoittamisen ohjeisto (siteerattu ). 14 Söderberg E. Försäkringsmedicinskt beslutsstöd en vägledning för sjukskrivning. Socialmedicinsk tidskrift 2011;88: Pelkonen R. Valassa vara parempi. Suom Lääkäril 2008;63:7. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. että sairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä 90 sairausvakuutuspäivän jälkeen on työterveyshuollon lausunto, jossa vakuutetun jäljellä oleva työkyky ja työhön paluun mahdollisuudet on selvitetty (4). Työterveyslääkäri pystyy työpaikan olosuhteiden tuntemuksensa ja työnantajan kanssa tehtävän työterveyshuoltoyhteistyön avulla parhaiten selvittämään hakijan mahdollisuudet työhön paluuseen sekä tähän liittyvät tuki muodot. Lainmuutoksen tavoitteena on näin vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. Halusimme selvittää, eroavatko työterveyslääkärien ja erikoissairaanhoidon lääkärien kirjoittamat B-lääkärinlausunnot edellä mainittujen tekijöiden osalta. Vakuutuslääkäreinä hypoteesimme oli, että työterveyslääkärit kuvaavat paremmin työpaikan kanssa tehtävän yhteistyön, kun taas erikoissairaanhoidon lääkärit kuvaavat paremmin hakijan terveydentilaan liittyvät tiedot. Aineisto ja menetelmät Selvitimme kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä varten kirjoitettujen B-lääkärinlausuntojen laatua kahden työeläkevakuuttajan (Keva ja Varma) eläkehakemuksista. Aineistoon haluttiin erityisesti sellaisiin hakemuksiin liittyviä lausuntoja, joissa työhön palaaminen olisi mahdollista. Sen vuoksi tarkasteluun otettiin mukaan vain ensimmäistä täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea varten kirjoitetut lausunnot, joissa hakija oli alle 60-vuotias ja työsuhde oli työsuhderekisterin mukaan lausunnon kirjoittamisaikaan voimassa. Esiselvityksen perusteella syöpäsairauksien vuoksi kirjoitetut lausunnot jätettiin pois, koska niissä työhön paluun todennäköisyys oli hoitojen keskeneräisyyden vuoksi pieni. Aineisto ryhmiteltiin työterveyshuollossa tai erikoissairaanhoidossa kirjoitettuihin lausuntoihin. Työterveyshuollon lausunnoista ei voitu erottaa, olivatko ne työterveyshuollon erikoislääkärien vai muiden työterveyshuollossa toimivien lääkärien laatimia. Vastaavasti erikoissairaanhoidon lausunnoista ei eroteltu, oliko kyseessä erikoislääkäri vai erikoistuva lääkäri. Kliinisten alojen erikoislääkärien avohoidossa laatimat lausunnot luokiteltiin erikoissairaanhoidossa kirjoitetuiksi. Kustakin hakemuksesta arvioitiin vain viimeisin lääkärilausunto. Lausuntojen arviointi tehtiin ennen kuin vakuutuslääkäri otti kantaa hakijan työkyvyttömyyteen, joten etuushakemuksesta tehty päätös (myöntö tai hylkäys) ei vaikuttanut tutkimukseen mukaan ottamiseen. Lausunnot arvioi neljä vakuutuslääkäriä lokajoulukuussa Laatua arvioitiin tätä tutkimusta varten kehitetyn tiedonkeruulomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuvat vakuutuslääkärit testasivat lomaketta (kummaltakin eläkevakuuttajalta 10 lausuntoa), minkä jälkeen kirjauksia tarkasteltiin yhdessä kaikkien arvioijien kesken ja sovittiin kriteereistä esille tulleiden ongelmakohtien suhteen. Lausunnon taustatietojen (hakijan ikä ja suku puoli, lääkärin erikoisala, pääasiallinen diagnoosi) lisäksi kirjattiin tietoja lausuntojen lääketieteellisestä sisällöstä, ammatillisen ja muun kuntoutuksen toimenpiteistä sekä hakijan työhön paluun mahdollisuuksien selvittelyyn liittyvistä seikoista. Jos lausunnossa oli suoraan viitattu aiempiin lausuntoihin, arvioitiin tältä pohjalta syntynyttä tiedon kokonaisuutta. Lisäksi teimme vakuutuslääkärin kokonaisarvion B-lausunnosta päätöksenteon kannalta (riittävät tiedot, lieviä puutteita, merkittäviä puutteita) ja arvion lisätietojen tilaamisen tarpeellisuudesta ennen etuusratkaisun tekemistä. Aineisto kerättiin Digium Enterprise -tiedonkeruuohjelmalla. Tietosuojasyistä lausuntokohtaista vertailua eläkelaitosten välillä ei tehty. Koska tutkimuksessa tarkasteltiin vain lääkärinlausuntoja eikä hakijoihin tai lausunnon kirjoittaneisiin lääkäreihin oltu yhteydessä eikä heitä koskevia tunnisteellisia tietoja kerätty, eettisen toimikunnan arviointia ei pidetty aiheellisena. Tulokset Aineistoon kertyi yhteensä 109 lääkärinlausuntoa (taulukko 1). Hakijoiden keski-ikä oli 51 vuotta ja naisia heistä oli 63 (58 %). Lausuntoon kirjattu pääasiallinen työkyvyttömyyden aiheuttaja oli useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus (54 %) tai mielenterveyden häiriö (22 %). Työterveyshuollossa kirjoitettuja lausuntoja oli 57 (52 %). Psykiatrian erikoisalan sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien erikoisalojen lausuntoja oli kumpiakin 17 (16 %). Vain kolmannes kaikista lausunnoista oli laadittu B2-lomakkeelle. Yhteen hakemukseen liittyi keskimäärän 4,7 lausuntoa. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa kirjoitettujen lausuntojen välillä ei ollut 2230

3 tieteessä Lainmuutoksen tavoitteena on vähentää pitkiä työkyvyttömyysjaksoja. taulukko 1. Arvioidut lääkärinlausunnot (n = 109). Käytetty lomake n B1 76 B2 33 Lääkärin erikoisala Työterveyshuolto 57 Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvä 17 Psykiatria 17 Muu erikoisala 16 Pääasiallinen diagnoosi Tuki- ja liikuntaelinten sairaus 59 Psykiatrinen sairaus 24 Muu sairaus 25 Hakijoiden keski-ikä, v 51 Hakijoiden sukupuoli Nainen 63 Mies 45 Käytettävissä olevien lausuntojen määrä hakemuksessa 4,7 lääke tieteellisen sisällön osalta merkittävää eroa (taulukko 2). Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit oli perusteltu riittävästi 84 %:ssa työterveyshuollon ja 82 %:ssa erikoissairaanhoidon lausuntoja. Diagnostisten ja toimintakykyä kuvaavien tutkimusten tulokset oli kuvattu paremmin työterveyshuollon (79 %) kuin erikoissairaanhoidon (64 %) lausunnoissa, joissa taas oli useammin arvioitu sairauksien ennustetta (52 % vs. 33 %) ja esitetty hoitosuunnitelma (98 % vs. 86 %). Tilankuvaus puuttui viidesosasta työterveyshuollon ja lähes kolmasosasta erikoissairaanhoidon lausuntoja. Työhön, työkykyyn ja työhön paluun suunnitteluun liittyvät tiedot oli esitetty työterveyshuollon lausunnoissa paremmin kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa (taulukko 3). Valtaosa työterveyshuollon lääkäreistä kuvasi hakijan nykyistä työtä (65 % vs. 34 %) ja siinä selviytymistä (70 % vs. 46 %). Puolessa työterveyshuollon lausunnoissa raportoitiin yhteydenotoista työnantajaan ja yli kolmasosassa otettiin kantaa mahdollisuuksiin muokata hakijan työtehtäviä. Vastaavat luvut erikoissairaanhoidon lausunnoissa olivat 8 % ja 6 %. Työterveyslääkärit pohtivat myös hakijan toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin useammin (51 %) kuin erikoissairaanhoidon lääkärit (36 %). 20 %:ssa kaikista lausunnoista esiintyi merkittäviä puutteita ja 18 %:ssa tapauksista jouduttiin tilaamaan lisäselvityksiä ennen etuushakemuksen ratkaisemista. Yleisin lisäselvitysten pyytämisen syy oli tilankuvauksen puuttuminen. Pohdinta Tutkimuksen hypoteeseista ensimmäinen (työterveyshuolto kuvaa paremmin työhön paluun selvittelyyn liittyviä asioita) toteutui varsin selvästi. Erityisesti työpaikan kanssa tehtävä yhteistyö oli työterveyshuollon lausunnoissa taulukko 2. Työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadittujen lausuntojen lääketieteellisen sisältö. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Keskeiset työkykyyn vaikuttavat diagnoosit perusteltu lausunnossa riittävästi Anamneesi kuvattu lausunnossa riittävästi Diagnostisten ja toimintakykyyn vaikuttavien tutkimusten tulokset riittävästi kuvattu Työkykyyn vaikuttavia sairauksia hoidettu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitovaste kuvattu Työkykyyn vaikuttavien sairauksien ennustetta arvioitu Lausunnossa oli tilankuvaus (status) Lausunnossa oli kuvattu toimintakykyä Toimintakyvyn kuvaus lääkärin havainnoimaa Toimintakyvyn kuvaus potilaan kertomaa Lausunnossa oli hoitosuunnitelma Otettu kantaa lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmaan Otettu kantaa ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaan

4 terveydenhuolto TAULUKKO 3. Työhön ja työkykyyn liittyvät tiedot työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa laadituissa lausunnoissa. Arvioitu asia Kyllä-vastausten osuus, % Työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Kuvaus nykyisestä työstä Kuvattu työn toimintakykyvaatimuksia Kuvattu selviytymistä nykyisessä työssä Oltu yhteydessä työnantajaan 49 8 Otettu kantaa työhönpaluusuunnitelmaan Otettu kantaa työtehtävien muokkaamismahdollisuuksiin 36 6 Pohdittu toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin Pohdittu jäljellä olevaa työkykyä Pohdittu, mihin työhön jäljellä oleva työkyky riittäisi 20 8 paremmin kuvattu. Työterveyshuollon tulisi tutkimuksemme mukaan kuitenkin tehostaa jäljellä olevan työkyvyn arviointia tilanteissa, joissa hakijan kuntoutuminen aiempaan työhön ei näytä todennäköiseltä. Näin työterveyshuolto voisi koordinoida pitkittyviin työkyvyttömyyksiin liittyvää työhön paluuta nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Tutkimuksen toinen hypoteesi (lääketieteelliset tiedot kuvataan paremmin erikoissairaanhoidon kuin työterveyshuollon lausunnoissa) toteutui vain osittain. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin lähes aina hoitosuunnitelma ja otettiin kantaa sairauden ennusteeseen, mutta muilta osin lausuntojen lääketieteellisessä sisällössä ei ollut juurikaan eroja työterveyshuoltoon verrattuna. Pitkäaikaista työkyvyttömyyttä varten laadittujen lausuntojen taso oli yleisesti hyvä, koska 80 % niistä sisälsi riittävät tiedot päätöksentekoa varten. Kuitenkin lähes viidesosassa jouduttiin pyytämään lisätietoja. Vuonna 2011 Kevassa tehtiin lisäselvityspyyntöä, jolloin vakuutuslääkärien tekemän arvioinnin keskimääräinen kesto oli 23,4 päivää, kun se muuten oli 3,3 päivää. Puutteellinen lausunto pidentää siten hakemuksen käsittelyaikaa merkittävästi ja saattaa aiheuttaa katkon hakijan toimeentuloon. Lausuntoa kirjoittavien lääkäreiden on myös hyvä tietää, että eläkehakemuksen käsittelyssä on yleensä käytettävissä useampia (tässä tutkimuksessa keskimäärin 4,7) lääkärinlausuntoja, joten vakuutuslääkäri pystyy muodostamaan käsityksen hakijan työ- ja toimintakyvystä yhtä lausuntoa laajemman informaation pohjalta. Lääkärin käsikirjan mukaan pitkäaikaista työkyvyttömyyttä koskevat lausunnot tulisi pääsääntöisesti kirjoittaa B2-lomakkeelle (5). Tässä tutkimuksessa vain 31 % lausunnoista (työterveyshuollon 42 % ja erikoissairaanhoidon 18 %) oli laadittu B2-lomakkeelle. Prosenttiosuus on kuitenkin liki kaksinkertainen verrattuna vuonna 2000 tehtyyn tutkimukseen, jossa osuus oli 17 % (6). Viime vuosien kehityshankkeissa on laadittu kaikkien lääkärien saataville ohjeistuksia toimintakyvyn kuvaamisesta (7,8), joiden toivotaan vaikuttavan myös lääkärinlausuntojen sisältöön. Yksityissektorin lausunnoissa on jostain syystä yleistynyt tapa, jossa lausuntoon on kopioitu lukuisia vastanottokäyntejä ilman loogista yhteenvetoa (ns. kopioi-ja-liitä -lausunto). Samaten yllättävän usein tilankuvaus pysyy sanasta sanaan samana eri lausunnoissa. Tämä tietotekniikan helposti tarjoama mahdollisuus vaarantaa kuitenkin hakijoiden oikeusturvaa eikä sitä voida pitää hyvän käytännön mukaisena lääkärintyönä. Tutkimuksen aineisto oli suhteellisen pieni ja siksi tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina. Lausuntoja arvioineet vakuutuslääkärit olivat kaikki työterveyshuollon toimintaan orientoituneita, mikä saattaa aiheuttaa lievää tulkintaharhaa erityisesti työhön paluun selvittelyyn liittyvien tietojen tulkinnassa. Lääkärinlausuntojen sisältöä arvioivia tutkimuksia on Suomessa tehty vähän lausuntojen merkityksellisyyteen nähden. Kelassa vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, onko lääkärinlausuntojen hakemuskohtaisilla puutteilla yhteyttä vakuutuslääkärin ehdottamiin eläke ratkaisuihin (6). Hyväksyttyjen ja hylättyjen hakemusten lääkärinlausuntoja on verrattu myös Kelan harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena tukeman psykoterapian osalta (9). Useissa Euroopan maissa pyritään työurien pidentämiseen ja mm. Hollannissa ja Ruotsissa on onnistuttu vähentämään pitkiä sairaslomia ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Hollannissa on korostettu työnantajien roolia työhön paluun mahdollisuuksien selvittämisessä säätämällä heille vastuu sairauspoissaolon kustannuksista kahteen vuoteen asti (10). Ruotsissa on lainsäädännöllä aktiivisesti puututtu pitkittyviin 2232

5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Edellytyksenä työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen myöntämiselle on hyvä lääkärin kirjoittama B-lausunto. Lääkärinlausuntojen sisältöä koskevia tutkimuksia on Suomessa tehty vain vähän. Tämä tutkimus opetti Työhön paluun mahdollisuudet selvitettiin paremmin työterveyshuollon kuin erikoissairaanhoidon lausunnoissa. Erikoissairaanhoidon lausunnoissa esitettiin useammin hoitosuunnitelma ja sairauden ennuste. Viidesosassa lausuntoja oli merkittäviä puutteita. sairaslomiin. Lisäksi ruotsalainen lääkärikunta on yhdessä sosiaalivakuutuksen kanssa laatinut lääkäreille sairaslomien määräämiseen liittyvän ohjeiston (11,12), joka on myös suomennettu (13). Selvitysten mukaan tämä päätöksenteon tukiväline on muuttanut lääkärien käyttäytymistä (14). Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle on ominaista toimiva työterveyshuolto, joten keskeiseksi keinoksi on valittu työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön lisääminen (2). Tämän tutkimuksen tulokset tukevat kesäkuussa voimaan tulleen lakiuudistuksen (4) mukaista työnjakoa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arvioinnissa. Hoidosta vastaava kliinikko tuntee potilaan sairauden ja sen aiheuttaman toiminta kyvyn aleneman sekä osaa kuvata sairauden hoitoa ja ennustetta. Työterveyslääkäri tuntee työntekijän työn, sen terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet ja sosiaaliturvan tukimuodot osittaiseen työntekoon (osasairauspäiväraha, työkokeilu, korvaava työ yms.). Tämän mallin mukaisesti työterveyshuolto on saamassa nykyistä keskeisemmän, mutta juuri sen omaan osaamisalueeseen perustuvan roolin suhteessa muuhun terveydenhuoltoon. Niin työterveyslääkärin kuin kliinikonkin tulee työkyvyttömyyden arvioinnissa muistaa arkkiatri Risto Pelkosen ohjeet lääkärin roolista: parantajana lääkäri on potilaan puolella, ihmisenä hyvin lähellä häntä, mutta asiantuntijana riittävän etäällä (15). n English summary > in english More significant role for occupational health care in long-term disability assessment ELÄMÄSI LÄÄKÄRIKOULU Oppimismahdollisuuksia ympäri Suomen Koulutuskalenteri koulutuskalenteri.promedico.fi Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto 2233

6 english summary Jukka Kivekäs Senior Lecturer, Physician-in-Chief Mutual Pension Fund Varma Timo Hannu Tanja Rokkanen Tapio Ropponen More significant role for occupational health care in long-term disability assessment Background The aim of this study was to assess the quality of medical statements on B -forms issued for disability pension or rehabilitation subsidy applications by occupational health care and specialised medical care facilities in the pension applications of two pension insurance providers (Keva and Varma Mutual Pension Insurance Company). Methods The study included B -form statements written for application for a first full disability pension or a cash rehabilitation benefit where the claimant was below the age of 60 and in a valid employment relationship at the time the statement was issued. The statements were grouped according to the place of issue: occupational health care or specialised medical care. The quality of the medical statements was assessed by collecting data using a data acquisition form. The statements were evaluated in each pension insurance company by two consultant physicians. Results The material included 109 medical statements. The average age of the claimants, of whom 63 were women (57.8%), was 51. The number of medical statements issued by occupational health care totalled 57 (52.2%). Only a third of the statements had been drawn up on a B2 form. Health status was missing from 19% of the statements issued by occupational health care and from 30% of the statements issued by specialised medical care. The results of diagnostic and functional capacity related examinations were described more clearly in statements issued by occupational health care (79%) than in statements issued by specialised health care (64%). Statements issued by specialised medical care more frequently assessed disease prognosis and proposed treatment plans, while statements issued by occupational health care more frequently described the patients current work and their ability to cope. There were significant deficiencies in 20% of the statements, and in 18% of the cases it was necessary to request further clarification before making a decision on a benefit application. Conclusions There were no significant differences with respect to medical content between statements issued by occupational health care and those issued by specialised medical care, but information relating to the patients work and work capacity was described more clearly in statements issued by occupational health care than in statements issued by specialised medical care. The results of the study support the division of responsibility in long-term disability assessment under future legislation in which occupational health care would be given a more significant role in relation to other health care than is currently the case. 2234

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012. Yhdessä työkyvyn tukena Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset 1.6.2012 Yhdessä työkyvyn tukena Työterveyshuollon koulutus 9.5 14.6.2012 Heikki Palomäki/Lauri Keso Asiantuntijalääkäri Kansaneläkelaitos Terveysosasto

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Loppuraportti 1 (5) Liite 1-3 28.6.2013 EL, TK, PK LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE

Loppuraportti 1 (5) Liite 1-3 28.6.2013 EL, TK, PK LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE Loppuraportti 1 (5) LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE Hyvinvointiyhteiskuntamme uhkakuva on huoltosuhteen nopea muutos ja siitä aiheutuva talouden kestävyysvaje. Työurien pidentämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto 18.11.11. Jukka Kivekäs, ylilääkäri Aiheita Vakuutuslääketiede Työkyvyttömyystilastoja Työkyvyn

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Todistusaakkoset ABCDE

Todistusaakkoset ABCDE Todistusaakkoset ABCDE Yleislääkäripäivät 30.11.01 Ylilääkäri Kyösti Haukipuro Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu Kela, Etelä-Suomen vakuutusalue Lääkärintodistusten muoto tai kaava todistuksen nimi ja

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön

Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 2/1/15 0 Sairausloman määräämiseen liittyviä haasteita lääkärin työssä Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri, Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja 2/1/15 1 Taustaa Sairausloman

Lisätiedot

POLKU HYLKÄÄVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSEEN

POLKU HYLKÄÄVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSEEN KATSAUS JUKKA KIVEKÄS ISMO HILJANEN PERTTU KANTONEN POLKU HYLKÄÄVÄÄN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEPÄÄTÖKSEEN Johdanto Vuonna 2012 yksityisellä sektorilla hylättiin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista.

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9. Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.12 12.9.2012 Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa Onko työterveyshuoltoa?

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Miten saada kaikki työpaikat työkyvyn edistäjiksi löytyykö tahtoa, voimaa ja yhteistyökykyä?

Miten saada kaikki työpaikat työkyvyn edistäjiksi löytyykö tahtoa, voimaa ja yhteistyökykyä? Ylilääkärin yksikkö I Työkyvyn turvaaminen Miten saada kaikki työpaikat työkyvyn edistäjiksi löytyykö tahtoa, voimaa ja yhteistyökykyä? 18.3.2010 Jorma Järvisalo Ylilääkärin tai yksikkö I Työkyvyn turvaaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta

Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta Terveysosasto / Kuntoutusryhmä Kelan järjestämä kuntoutuspsykoterapia vuoden 2011 alusta Psykoterapiatutkimuksen ja koulutuksen päivä Helsingissä 17.9.2010 Lakimies Kirsi Kunnas-Leinonen Kuntoutuspsykoterapia

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Perusasiat kuntoon Parempi työ YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Kansainvälisen työturvallisuuspäivän seminaari Lahti 26.4.2013 Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääket. dosentti Tarmo ja Terveys Oy ESITYKSEN

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia?

Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Kimmo Räsänen, työterveyshuollon professori Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen 17.2.2014 KYS Miten arvioin epilepsiaa sairastavan työkykyä ja työhön palaamisen mahdollisuuksia? Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661)

Henkilöstön toimintaohje sairastumistilanteessa on liitteenä 4. (Henkilöstöpäällikkö Paula Alatalo, 040 354 6661) OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 117 14.04.2014 Kemijärven kaupungin toimintaohje sairastumistilanteissa KH 117 Kemijärven kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.10.2011 258 työkyvyn varhaisen tukemisen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Työhönpaluuta tukeva toimintatapa sairauspoissaoloissa Sirkku Kivistö

Lisätiedot