Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu

3 Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Vna th:n järjestämissuunnitelmasta ja esh järjestämissopimuksesta 337/2011 Sv-laki 19/2012 TTH-laki 1383/2001 ja 20/2012 Vna htthk 1484/2009 ja muutos 2012? Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 2010: on_hyva_sairaanhoitokaytanto_2010.pdf 3

4 Terveydenhuoltojärjestelmän ja työterveyshuollon kehittämisen haasteet Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Vna th:n järjestämissuunnitelmasta ja esh järjestämissopimuksesta 337/2011 Sv-laki 19/2012 TTH-laki 1383/2001 ja 20/2012 Vna htthk 1484/2009 ja muutos? Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 2010 Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Työterveyshuolto Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö: hoitopolut ja palautejärjestelmät Kuntoutus Potilas, kuntoutuja Perus- Muu perusterveydenhuoltterveyden- Työterveysyhteistyö: työpaikan tuntemus, kolmikanta Työ Työntekijä Sote ym. yhteistyö Perhe Toimija Työnantaja esimies Työyhteisö Työntekijä Muut yhteisöt 4

5 Työkyky (menetetty ja jäljellä oleva) ja työssä jatkamisen mahdollisuudet selvitettävä 1-3 kk kuluessa! - Mikä muuttunut? Mikä pysynyt ennallaan? Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa 1. työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden 2. työterveyslääkärin on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky 3. työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä 4. sairauspäivärahaa on haettava Kansaneläkelaitokselta nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta 5. B-lausunto on työkyvyttömyydestä toimitettava kuten nykyisinkin viimeistään kun 60 sairauspäivärahapäivää 6. työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyslääkärin! lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä (voi kertyä 2 v kuluessa!) 4-6 ovat ehtoja sairauspäivärahan maksamiselle!

6 Työterveyshuoltotoiminnan kaksi tavoitetta Työterveyshuoltolaki / Tämän lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä työyhteisön toimintaa.

7 Työterveyshuoltotoiminnan kaksi tavoitetta 1. Vaarojen vähentäminen ja työturvallisuuden edistäminen lähtökohtana työssä ja työolosuhteissa esiintyvät sairastumisen vaaraa aiheuttavat tekijät (tunnistus ja niiden terveydellisen merkityksen arvioiminen) Tavoitteena vaaran vähentäminen, työperäisten sairauksien ehkäiseminen, varhainen toteaminen ja niistä aiheutuvan haitan minimoiminen tässä työssä on onnistuttu varsin hyvin: suomalainen työympäristö on pääsääntöisesti hyvin turvallinen, vaaratekijöitä ei joko ole lainkaan tai niille altistuminen on saatu tasolle, joka ei aiheuta sairastumisen vaaraa ("riski vähäinen ja seuranta riittää") rajahyöty pienenee ja vaihtoehtokustannus kasvaa -> terveydellistä merkitystä omaavien vaaratekijöiden tunnistaminen ja merkityksen arviointi käy yhä haastavammaksi 2. Työ- ja toimintakyvyn sekä työurien ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen lähtökohtana EIVÄT ole työn haitallisuus tai vaarallisuus! työntekijälle sopiva ja oikein mitoitettu työ on terveyttä ylläpitävää! aiheettomat pelot työn ja työolosuhteiden vaarallisuudesta eivät uhkaa terveyttä vaan työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia! toiminnan kohteena ja tarkastelussa työ- ja toimintakyky (sekä menetetty, että jäljellä oleva), siihen liittyvät uhkat, mutta myös mahdollisuudet ja voimavarat toimenpiteet kohdistuvat sekä yksilöön (ylipaino, alkoholi ja päihteet, liikkumattomuus, sairauden hyvä hoito, kuntoutus) että työhön ja työpaikkaan (työn mitoitus ja sujuvuus, ergonomia)

8 Työpaikkaselvitysprosessi Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvista terveysvaaroista - ja haitoista, kuormitustekijöistä sekä voimavaroista sekä näiden terveydellisestä merkityksestä. Työpaikkaselvitys sisältää johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä ehdotukset terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä voimavarojen hyödyntämiseksi ja kasvattamiseksi työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi. Työpaikkaselvitys toteutetaan yhteistyössä työpaikan eri tahojen kanssa ja siinä huomioidaan myös työpaikan riskinarvioinnissa esille tulleet vaara- ja haittatekijät ml. tapaturman vaara sekä arvioidaan niiden terveydellinen merkitys.

9 2.1. Työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat terveysvaarat (erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat riskitekijät) Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan ja arvioidaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa kohteessa havaittujen / tunnistettujen valtioneuvoston asetuksessa / sinisessä kirjassa mainittujen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden terveydellinen merkitys luotettavin menetelmin riskinarvioinnin ja -hallinnan keinoin seuraavalla logiikalla. erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien altiste- ja kuormitustekijöiden tunnistaminen altistumisen / kuormittuminen määrän ja laadun selvittäminen (kohteena olevassa työssä) ko. tekijän aiheuttamat tunnetut vaikutukset terveyteen (esim. mitä terveysvaikutuksia ja millä annoksella) todetun altistumisen haitallisuus ja terveydellisen merkityksen arviointi (sairastumisen vaara ja vaikutus lisääntymisterveyteen!)

10 2.2. Työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvat haitat, kuormitustekijät sekä voimavarat (Työpaikan ja sen työntekijöiden terveydentila, toiminta- ja työkyky, työn sujuvuus, työkykyä tukevat prosessit ja rakenteet) Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan ja arvioidaan luotettavin menetelmin ja tarkoituksenmukaisessa laajuudessa Työpaikan työntekijöiden terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä kuvaavat muuttujat (ikärakenne, työkyvyttömyyspoissaolot ja eläköityminen,...) Työpaikalla käytössä olevien työkykyä tukevien prosessien olemassa olo ja toimivuus (Varhaisen tuen mallit, päihdeohjelma, kehityskeskustelut,...) Työn fyysinen kuormitus (ergonomia) Työn psykososiaalinen ja kognitiivinen kuormitus (ergonomia) Työtilojen ja -välineiden käytettävyys (ergonomia)

11 Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1. Lähtökohtana työnantajan ja tth palveluntuottajan välinen kirjallinen sopimus: on osa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä 2. Toteuttaa ja tukee osaltaan työterveyshuoltotoiminnan preventiivistä tehtävää: työkykyä edistetään ehkäisemällä sairauksista johtuvaa oireilua ja työkyvyttömyyttä sekä tukemalla jäljellä olevaa työkykyä (sekundääri ja tertiääri preventio): työpaikan ja sen olosuhteiden sekä toimintatapojen tunteminen tthuollon tietojärjestelmät ja kirjauskäytännöt: saumattomuus, sairauskäynnin liittyminen työhön, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutuminen sujuvat ja saumattomat hoitoketjut sekä hoitopalautekäytännöt työkyvyn ja työhön paluu mahdollisuuksien arviointi, tietojen anto ja ohjaus, vajaakuntoisten tntn työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen, 11

12 Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1. _ 2. _ 3. Erilaisten odotusten kohtaaminen työnantaja, työntekijät, yhteiskunta, muu terveydenhuoltojärjestelmä, vakuutusyhtiöt palvelun tuottajalla on vastuu hyvän käytännön mukaisen, ammatillisesti ja eettisesti hyväksyttävän sairaanhoidon järjestämisestä: osaaminen, puolueettomuus, tasapuolisuus, eniten työkyvyn tukea tarvitsevien ja siitä hyötyvien tunnistaminen, satunnaiskäyttäjien tasapuolinen huomioiminen 4. Saumattomat hoitoketjut ja hoitopalaute järjestelmät sekä työnjako terveydenhuoltojärjestelmän sisällä mietittävä erityisesti työkyvyn arviointiin liittyvä työnjako sekä pitkäaikaissairauksien hoitoon ja seurantaan liittyvät kysymykset yhteistyö rakennettava paikkakuntakohtaisesti ilman sovittuja hoitopolkuja yhteistyö ei toimi sujuvasti huomioitava kaikki palveluntuottajat (ml. yksityiset) sekä alueen yritysrakenne 12

13 Terveydenhuoltojärjestelmän ja työterveyshuollon kehittämisen haasteet Terveydenhuoltolaki - Kuka edustaa työterveyshuoltoa? - kunnassa - alueella (shp) - Mitä edustajalta edellytetään? - alan tuntemusta - alueen toimijoiden tuntemusta - riippumattomuutta - yhteistyökykyä Sv- ja tth-laki Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveysyhteistyö - hoitopolut Työ - hoitopalaute ja lähetekäytännöt - työterveysyhteistyö Työntekijä Terveydenhuollon sisäinen yhteistyö Kuntoutus Potilas, kuntoutuja Perus- Muu perusterveydenhuoltterveyden- Sote ym. yhteistyö Perhe Toimija Työnantaja esimies Työyhteisö Työntekijä Muut yhteisöt 13