HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖ- SUUNNITELMIEN TOTEUMARAPORTIT

Transkriptio

1 HYKS-sairaanhoitalueen lautakunta, kokous LIITE 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖ- SUUNNITELMIEN TOTEUMARAPORTIT

2

3 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TOTEUMARAPORTIT VUODEL Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TOTEUMASTA LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET PSYKIATRIA AKUUTTI PÄÄ- JA KAULAKESKUS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET SYÖPÄKESKUS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA TULEHDUSKESKUS VATSAKESKUS HUS KUVANTAMINEN HUSLAB NEUROKESKUS RAASEPORIN SAIRAALA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO Liite 1 HUS-kuntayhtymätasoisesta strategiasta johdetut HYKS tulosyksiköiden vuoden 2018 avaintavoitteet Liite 2 HYKS-sairaanhoitoalue KS2018 kehittämistoimenpiteiden toiminnallistaminen 1

4 1 YHTEENVETO TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2018 KÄYTTÖSUUNNITELMIEN TO- TEUMASTA Vuodelle 2018 asetetut sitovat taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2018 (saatujen sisäisten asiakashyvitysten ja jäsenkuntapalautuksen jälkeen) HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta vahvisti kokouksessaan ( 7) HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat ja päätti kokouksessaan ( 42) muuttaa niitä vahvistaen samalla uudet HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden sitovat euromääräiset taloudelliset tavoitteet (sitovat nettokulut, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon, Raaseporin sairaala, HUS Kuvantaminen, HUSLAB ja Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköt toimintakulut) Tavoite Toteuma Poikk. Poikk. % Sitovat nettokulut Lasten ja nuorten sairaudet ,4 % Psykiatria ,0 % Akuutti ,4 % Pää- ja kaulakeskus ,5 % Sisätaudit ja kuntoutus ,1 % Sydän- ja keuhkokeskus ,3 % Naistentaudit ja synnytykset ,6 % Syöpäkeskus ,8 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia ,8 % Tulehduskeskus ,7 % Vatsakeskus ,2 % Neurokeskus ,8% Toimintakulut Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito ,7 % Raaseporin sairaala ,1% HUS Kuvantaminen ,5 % HUSLAB ,7 % Sairaanhoitoalueen johto ,0 % Sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat Neurokeskuksen, Raaseporin sairaalan ja Sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköissä. Strategiset avaintavoitteet Käyttösuunnitelmien osana Hyksin tulosyksiköt valmistelivat vuodelle 2018 strategiset avaintavoitteet, jonka pohjana oli HUS-kuntayhtymätasoiset strategiasta johdetut vuoden 2018 avaintavoitteet. Käyttösuunnitelmien toteumaraportin liitteeseen 1 on koottu tulosyksiköiden strategisten avaintavoitteiden toteumaraportit. 2

5 2 LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos * -25,7 % -3,8 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm* ,7 % 7,8 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,9 % 30,2 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,7 % 3,4 % 900-ryhmä ,3 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka * ,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm * ,7 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,0 % Ensikäynnit, lkm ,1 % - Hoitopäiv ävälisuoritteet, lkm ** ,1 % - Leikkaukset, lkm ,0 % Päiväkirurgiset, lkm ,3 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat * ,0 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,6 3,2-11,4 % Psykiatria, vrk 0,0 /0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) * ,8 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm * ,3 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) * > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 0 0,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3)* > 3 kk ,0 % kaikki ,7 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto * DRG-pistekertymä (pistettä) ,2 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 134,0 131,8-1,7 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 864,2 876,9 1,5 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % *) Kipuklinikka **) Tehohoidon linja 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 3

6 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,5 % -128,3 % Toimintakulut ,7 % 3,9 % Toimintakulut *) ,3 % 4,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus * ,6 % -10,2 % Ulkoinen myynti ,1 % -7,4 % Toimintatuotot ,4 % 4,2 % Toimintakulut ,7 % 3,9 % Poistot ,8 % -1,8 % Tilikauden tulos ,0 % -152,0 % Sitovat nettokulut ,7 % -36,8 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % * -26,0 % -4,2 % Hintaero, % * 2,8 % -6,8 % Jäsenkuntapalautukset 0 0 0,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,8 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 0 0,0 % *) Kipuklinikka Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,3 % 1,2 % Henkilötyövuodet ,2 % 1,9 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,5 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,5 % 2,0 % Hintaero, % 1,5 % 1,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tulosyksikön toiminnasta Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito - tulosyksikön (ATeK) tehtävänä on tuottaa muille tulosyksiköille ja HYKSin Oy:lle leikkaussali- ja tehohoitopalvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti ja näin osaltaan mahdollistaa niiden menestyminen. Samoin keskuksen tehtävänä on vastata koko HUS-alueen välinehuollosta ja koordinoida kivunhoitoa. Tämän lisäksi Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito on tehnyt yhteistyötä erikoisalan puitteissa laajemmin HU- Sin muiden sairaaloiden kanssa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Leikkaussalit -linja Vuoden 2018 leikkausmäärät ( leikkausta) ovat HYKS-tasolla pysyneet lähes edellisen vuoden tasolla (99 %), ja hieman korkeampina kuin vuonna 2016 ( leikkausta). Leikkausmäärien kasvua on ATeKin yksiköistä Jorvin sairaalassa, Kirurgisen sairaalan L-yksikössä ja Töölön OLS-yksikössä. Sen sijaan Meilahden leikkausyksikössä leikkausten kokonaismäärä on vähentynyt (9 339 ja vuonna 2017 vastaavasti 9 841), Herttoniemen (94 %) ja Töölön plastikkojen (95 %) leikkausyksiköissä on myös vähenemää leikkausmäärissä. Saliajoissa muutosta edelliseen vuoteen ei HYKS-tasolla ole. Saliaika ei myöskään Meilahden yksikössä ole vähentynyt samassa määrin kuin leikkausmäärä (99 % verrattuna vuoteen 2017). Muutokset saliajassa viittaavat potilaskirjon muutokseen, jota on tapahtunut keskittämisasetuksen myötä. 4

7 Leikkausyksiköiden ulkopuolella tapahtuva ns. ulkopisteanestesiatoiminta on jatkanut kasvuaan eikä kaikkeen kysyntään ole täysin pystytty vastaamaan (anestesiapalvelut poliklinikalla tähystystutkimuksissa, kuvantamisessa, sydänasemilla ja psykiatrian ECT-hoidoissa). Tarve sedaatiolle ja anestesialle leikkaussalin ulkopuolella tehtävissä pientoimenpiteissä vaikuttaa edelleen kasvavan, kun osin aiemmin leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä pystytään korvaamaan vähemmän invasiivisilla pientoimenpiteillä. Suuri toiminnallinen muutos toteutui Jorvissa keväällä 2018, kun synnytystoiminta muutti Espoon sairaalan puolelle remontoituihin tiloihin, jolloin kätilöt muuntokoulutettiin toimimaan sektioissa instrumentoivina ja valvovina hoitajina. Leikkausosasto K:n sairaanhoitajat osallistuivat muuntokoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnan alkaessa leikkausosastolta tarjottiin konkreettista lisätukea toiminnan varmistamiseksi. ATeK järjestää synnytysyksikön käyttöön anestesiahoitajan ja anestesialääkärin kaikkina vuorokauden aikoina. Meilahden leikkausyksikössä avattiin uusi hybridisali syksyllä. Meilahden leikkausyksikössä on vuoden 2018 aikana ollut yksikölle poikkeuksellisen suuri sairaanhoitajien poistuma ja vaihtuvuus sekä uusien hoitajien perehdytystarve. Tämä on johtanut ajoittaiseen hoitajapulaan, jolloin kaikkia leikkaussaleja ei ole pystytty pitämään suunnitellusti auki, mikä heijastuu myös suoritemääriin. Raaseporin yhdistyminen HYKSiin siirsi siellä toimivat anestesialääkärit hallinnollisesti ATeKiin, muutoin leikkaustoiminta ja anestesiapäivystys jatkuivat aiempaan tapaan. Etelä-Suomen alueella on ollut syksyä kohti huomattavissa anestesiologipulaa. Kaikkia lääkärien sijaisuuksia ei ole saatu täytettyä ja sen seurauksena myös päivystysrasitus on kasvanut. Apotti-tietojärjestelmän valmistelu ja käyttöönotto Peijaksen sairaalassa vaikuttivat leikkausyksiköiden tehokuuteen eikä täyteen tuotantovolyymin päästy vuoden vaihteeseen mennessä. Valmistautuminen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon on vaatinut paljon resursseja ja voimavaroja koko henkilökunnalta. Leikkausosastojen näkökulmasta käyttöönotto sujui positiivisessa hengessä, mutta järjestelmässä on paljon parannettavaa ennen seuraavia käyttöönottoja. Tehohoidon linja Tehohoidon vaikuttavuus parani edelleen; v suomalaisen teho-osastojen vakiointiin suhteutettu sairaalakuolemanriski oli n. 0,85 (v ,92) ja ka. hoitoaika lyheni 3,9 vrk (v ,3 vrk). MET- toiminnan lisääntyminen (742 MET- käyntiä v. 2018) aiheutti lisähoitojaksoja. Teholinjan vuoden 2018 toimintakulujen nousu on maltillinen 1 % vuoteen 2017 verrattuna huomioiden, että tehohoitominuutteja kertyi myös 1 % enemmän. Toimintakulut/todellinen 24h olivat euroa v (vrt euroa v. 2017). Kivunhoidon linja Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana Kipuklinikan jono venyi johtuen ulkoisten lähetteiden määrän kasvusta, tilaongelmista (sisäilmaongelma, ahtaus) sekä henkilökuntavajeesta. Loppuvuodesta Apotin käyttöönotto hidasti Peijaksen sairaalan kipuvastaanoton toimintaa. Syksyn aikana jonoa saatiin purettua tehokkaasti. PTH-integraatiohankkeen puitteissa saatiin Kipuklinikalle yleislääketieteen erikoistuvan virka. Lisäksi vuonna 2018 saatiin yksi psykologin toimi lisää. Raaseporin sairaalaa palvelleen kipuvastaanoton toiminta päättyi Hyvinkään sairaanhoitoalue pois lukien kaikki HUS alueen kroonisen kivun konsultaatiot hoidetaan Kipuklinikalla. Lähetekeskukseen liittyi lokakuussa Hyvinkään sairaanhoitoalue. Tämän myötä kaikki kivun hoidon lähetteet tulevat Kipuklinikalle käsiteltäviksi. Välinehuollon linja Helsinki-integraatio on ollut Välinehuollon linjajohtoa työllistävä koko vuoden 2018 keskeinen saavutus. Välinehuollon linjalta on osallistuttu aktiivisesti Hyks erva-alueen välinehuoltoryhmän toimintaan ja myös Hyks ervaalueen ohjausryhmän antamaan toimeksiantoon suunnitella alueen välinehuoltoyhteistyön tiivistämistä. Mäntsälän kanssa saatiin aikaiseksi palvelusopimus toukokuusta 2018 lukien. Uuden Lastensairaalan käyttöönotto on ollut myös leimaa-antava välinehuollon henkilöstölle Helsingin palvelualueilla. 5

8 Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut (TutKA) TutKA järjesti yhteensä 131 koulutustilaisuutta, joista noin kaksi kolmasosaa on elvytys- ja simulaatiokoulutuksia. Lisäksi TutKA järjesti kansallisen MET-Summit kongressin tammikuussa Akateemiseen Simulaatiokeskus Akateemiseen Simulaatiokeskukseen avattiin kaksi uutta simulaatiokoulutustilaa: Meilahden P-kerrokseen maaliskuussa ja Uuteen Lastensairaalaan syyskuussa vuonna Akateemisen Simulaatiokeskuksen avajaiset pidettiin Simulaatioviikon ( yhteydessä. HUSin Akateeminen Simulaatiokeskus osallistui tähän kansainväliseen simulaatioviikkoon ensimmäisenä Pohjoismaana mottonaan: Emme harjoittele potilailla. Simulaatioviikon aikana järjestettiin simulaatiokoulutusta markkinoivia tapahtumia sekä Meilahdessa että Naistenklinikalla, Töölössä ja Jorvissa ja se sai runsaasti mediahuomiota valtakunnallisessa mediassa. Test Bed yksikkö HUS Testbed-toiminnan ydinajatus on tarjota toiminta-alusta yritysten, yliopistojen ja julkisen terveydenhuollon väliselle yhteistyölle, yhteiskehittämiselle ja osaamisen jakamiselle. Toiminta integroidaan sairaalaan sisään omana toimintana autenttiseen sairaalaympäristöön. Hanke on osa kansainvälistä NordicProof- yhteistyötä, jossa pohjoismaiset sairaalat profiloituvat globaalisti yrityksiä houkuttelevaksi testbed-ekosysteemiksi, ja se on myös osa kansallista yliopistosairaaloiden testbed-verkostoa. Hankkeelle on myönnetty Tekes rahoitusta ajalle Testaustoimintaa varten HUS Testbedille on osoitettu leikkaussali ja heräämöpaikka Naistenklinikan leikkausosastolta. Leikkaustoiminta käynnistettiin vaiheittain syksyllä 2017 alkaen yhteistyössä Silmäklinikan kanssa, ja alkuvuodesta 2018 alkoi yhteistyö Naistenklinikan leikkaustoiminnan kanssa. Tulevaisuuden näkymät Leikkaussalit -linja Vuoden 2019 aikana valmistuu Jorvin sairaalan uusi L-yksikkö, johon muuttaa K-leikkausyksikkö loppuvuonna alkavan peruskorjauksensa ajaksi. Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto tulee vaikuttamaan leikkaustoimintaan, arviolta tuotannon vähenemä yksiköittäin on vähintään 2 viikon seisokkia vastaava. Tehohoidon linja Keskittämisasetuksen ja valtakunnallisten velvoitteiden vuoksi HUS (AteK ja SyKE) yhteenlaskettu aikuisten tehoja tehohoidon kapasiteetti on edelleen vajaa, keskimääräinen kuormitusaste on yo-sairaaloiden vertailuissa korkein ja hoitopaikkamäärä aikuisväestöpohjaan suhteutettuna matalin. Tulevan Siltasairaalan teho- ja tehovalvonta-alueella toiminta voidaan v yhdistää tehohoidon kysyntää vastaavasti, laadullisesti yhtenäisesti, erikoisaloittain tasapuolisesti ja kustannustehokkaammin. Samalla sydänkirurgisten potilaiden prosessi selkiytyy postoperatiivisen hoidon osalta. Kivunhoidon linja Kipuklinikka on ainoa monialaisen kivun hoidon keskuksen kriteerit täyttävä yksikkö Suomessa. Kipuklinikan roolia kansallisena kivun hoidon kehittämis- ja konsultaatioyksikkönä vahvistetaan tutkimustoimintaan perustuvalla toiminnan kehittämisellä sekä rakentamalla kansallisesti käytettäviä digitaalisia palveluja. Digitaalisten palvelujen kehittäminen tulee vaatimaan resursseja (asiantuntijoiden työaika sisällön tuottamiseen), mutta tulee parantamamaan hoidon saatavuutta, laatua ja sujuvuutta pitkäaikaisesta kivusta kärsivien potilaiden koko hoitoketjussa ja myös kansallisella tasolla (viitaten edellä olevaan). Sosiaali- ja terveysministeriön Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallisen toimintasuunnitelman vaatimukset sekä 2019 julkaistavan Kiireettömän hoidon yhtenäiset kriteerit ohjeen päivityksen vaikutukset tulee huomioida toiminnan järjestämisessä ja resursoinnissa. Vuonna 2018 tehdyn palvelumuotoiluhankkeen (Valtionkonttorin D9 tiimi) tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. 6

9 Kipuklinikan suunniteltu muutto Invalidisäätiön omistamiin Ruskeasuon tiloihin tulee helpottamaan tilaongelmia. Toiminnan siirtyessä Ruskeasuolle Meilahden sairaala-alueen osastokonsultaatioiden turvaaminen tulee varmistaa. Tämä tarkoittaa kokonaan konsultaatiotoimintaan varattua lääkäriä ja sairaanhoitajaa, joilla työpiste Meilahden alueella. Nykyinen konsultaatioiden ja pkl-toiminnan hoitaminen rinnakkain ei enää onnistu. Muiden ammattiryhmien kasvun myötä lisääntynyt vastaanottotoiminta edellyttää sairaanhoitajaresurssin lisäämistä, jotta kasvavan potilasmäärän tuomasta työmäärästä selvitään. Välinehuollon linja Helsingin alueen huonokuntoisten välinehuoltopisteiden keskittäminen HUSin olemassa oleviin välinehuoltokeskuksiin tulee olemaan vuoden 2019 isoin projekti. Keskittämisen aikataulun suunnittelua vaikeuttaa Malmin sairaalan uudisosan kosteusvaurioisen lattian remontti, jonka alkamisaikaa ja kestoa ei ole vielä määritelty. Malmin sairaalaan myös tulevaisuudessa pysyväksi suunniteltu välinehuoltokeskus joutuu useiden kuukausien väistöön ja tämä vaikuttaa koko Välinehuollon linjan toimintaan. Jorvin sairaalan välinehuoltokeskukseen on suunniteltu steriilin puolen muutostöitä, ne mahdollistavat suuremman muuntojoustavuuden huollettavan välineistön suhteen ja esim. Ruskeasuon suun terveydenhuollon yksiköiden välineiden huollon siellä. Omavalmisteista luopuminen yksiköissä on ollut edelleen vuoden 2018 haaste, siirtymäaikaa on enää vuosi Myös lakisääteiseen, valmistajien ohjeiden mukaiseen toimintaan kannustaminen asiakasyksiköissä on aiheuttanut yllättäviä ristiriitoja. Tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalvelut (TutKA) ja Akateemiseen Simulaatiokeskus TutKAn yksi päätavoite vuodelle 2019 on Ekologinen ATeK ympäristövastuu -projekti, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä HUS Ympäristökeskuksen, HUS Logistiikan ja välinehuollon sekä tulosyksikön omien kliinisten yksiköiden kanssa. Tavoitteena on olla edelläkävijä ympäristöystävällisten leikkaussalien ja teho-osastojen osalta: vähentämällä sekajätettä, tehostamalla kierrätystä, suosimalla monikäyttöisiä tarvikkeita aina kun se on mahdollista, antamalla kilpailutuksessa lisäpisteitä ekologisille tuotteille, informalla tarvikkeiden valmistajia. Test Bed yksikkö HUS Testbedin omat verkkosivut rakennettiin niin informatiiviseen tiedonjakamiseen sisäisesti ja ulkoisesti kuin ohjamaan yrityskumppaneita sisään HUS Testbedin testausverkostoon. HUSin viestinnän kanssa on tehty hyvää yhteistyötä, ja HUS Testbed näkyy HUSin internetsivujen pääsivulla sekä HUSin opetus-, tutkimusja kehittämisen intranetsivustoilla. HUS Testbed käynnisti uudenlaisen toimintatavan pitkäkestoisen, asiakaslähtöisen yritysyhteistyön toteuttamiseksi. HUS Testbed tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tuote- ja palvelukehitykseen aidossa sairaalaympäristössä. Toiminnan tarkoituksena on tuoda kehittämiseen aito käyttäjäkokemus parempien hoitokokemusten ja tuottavuuden parantamiseksi. HUS Testbedin toiminta on integroitu HUSin toimintaan, ja erilaisia tuotteita ja palveluita ovat kehittämässä eri alueiden parhaat asiantuntijat. HUS Testbed tarjoaa myös mahdollisuuden tutkimustyöhön ja julkaisutoimintaan. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta ATeKin yksiköistä tehtiin toiminnallinen riskiprofiili, jota on päivitetty. Siinä suurimmaksi riskiksi nousee kiinteistöjen huono kunto ja sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmat ovat heikentäneet toiminnan tehokkuutta. Myös henkilöstön saatavuutta pidettiin riskinä. Tehohoidon saatavuudessa on riski Siltasairaalan rakennusvaiheessa, jolloin tehohoidon kapasiteetti vähenee väliaikaisesti M20 A-puolen remontin ajaksi (= 7 tehohoitopaikan vähennys, 25% Meilahdessa). Tehohoidon tilaresurssia yhdistämällä voidaan parhaiten hallita kuormitushuippuja. Vuodesta 2019 lähtien kaikki teho- ja tehovalvontapaikat tulisi saada yhtenäisen reaaliaikaisen kuormitus- ja laatuseurannan piiriin. 7

10 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköllä on jäsenkuntien maksuosuuksien mukaista laskutusta vain kivunhoidossa, kipuklinikan osuus tulosyksikön toimintakuluista on 1,4 %. Kipuklinikka Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % 10,8 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,3 % 54,3 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,8 % 3,6 % 900-ryhmä ,9 % -1,9 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,9 % -5,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos -19,2 % -3,4 % Kipuklinikka Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % -10,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % 46,9 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,0 % 108,8 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,5 % -26,3 % 900-ryhmä ,6 % 1,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,5 % -14,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 8,8 % Ostopalvelut ,6 % 8,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,6 % -10,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 0,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,6 % -10,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Taulukossa on kipuklinikan tiedot Kipuklinikan jäsenkuntien maksuosuuksien mukaisten oman palvelutuotannon palveluiden lukumäärät laskivat edellisvuoden tasosta 3,4 %, muutosta oli myös eri käyntityyppien väillä. 8

11 Hoitopalvelut kaikille maksajille Kipuklinikka Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 7,8 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,9 % 30,2 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,7 % 3,4 % 900-ryhmä ,3 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,0 % -5,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -25,7 % -3,8 % Kipuklinikka Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % -11,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 32,7 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,9 % 68,0 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,5 % -24,9 % 900-ryhmä ,2 % 3,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,0 % -14,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 10,8 % Ostopalvelut ,6 % 10,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % 0,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,4 % -10,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 0,0 % Myynti muille maksajille ,6 % -27,3 % Myynti erityisvastuualueelle ,4 % -18,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Taulukossa on kipuklinikan tiedot HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköllä on laskutusta lähtökohtaisesti vain kivunhoidossa. 9

12 Keskeiset muutokset sisäisessä palvelutuotannossa Leikkaustoiminnan luonne on muuttunut aiempaa vaativammaksi ja raskaammaksi, tämän seurauksena leikkausten keskimääräinen saliaika on kasvanut. Tämä kehitys tulee jatkumaan edelleen edellisvuosien tapaan, erityisesti päivystysleikkausten osalla. Tähän on pienessä määrin saatu lisäresursseja. Leikkausosastojen ulkopuolinen anestesioiden ja sedaatioiden kysyntä on kasvanut huomattavasti eikä resursseja ole pystytty lisäämään vastaavasti. Tällainen kysyntä tullee jatkamaan voimakasta kasvua invasiivisten leikkausosastojen ulkopuolella tehtävien toimenpiteiden lisääntyessä suunnitellusti useilla erikoisaloilla. Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Hyvitys TP2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0 % 4,7 % Hyks sairaanhoitoalue ,1 % 4,8 % Lasten ja nuorten sairaudet ,1 % 1,3 % Psykiatria ,5 % -9,5 % Akuutti ,0 % 9,0 % Pää- ja kaulakeskus ,1 % 1,3 % Sisätaudit ja kuntoutus ,1 % 39,9 % Sydän- ja keuhkokeskus ,0 % 10,3 % Naistentaudit ja synnytykset ,1 % -2,4 % Syöpäkeskus ,2 % 25,3 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia ,7 % 4,3 % Tulehduskeskus ,6 % -12,7 % Vatsakeskus ,0 % 3,1 % HUS Kuvantam inen ,0 % 36,1 % HUSLAB ,2 % -3,9 % Neurokeskus ,0 % -7,9 % Raaseporin sairaala ,0 % 206,6 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,5 % -1,1 % Lohjan sairaanhoitoalue ,5 % -7,1 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % 1,5 % Tukipalveluyksiköt ,2 % 19,9 % Tytäryhtiöt ,9 % 28572,4 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ ,2 % 4,7 % Sisäisen palvelutuotannon laskutus kasvoi edellisvuodesta 4,7 % ja ylitti talousarvion 4,2 %:lla. Suurin yksittäinen ylitys kohdistui Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikköön, jossa ylitys oli 6,2 milj. euroa (9,7 %) mutta kasvua edellisvuoteen oli vain 2,9 milj. euroa (4,3 %). Muiden yksiköiden talousarvio ylitys oli yhteensä 1,2 % (2,3 milj. euroa). Laskutus muilta sairaanhoitoalueilta on pääasiassa välinehuollon laskutusta. Tuotanto suorittelajeittain TP 2018 Salin käyttö, varsinaiset leikkaussalit * Muutos Salinkäytön kesto yht, min ,2 % Päivystysleikkausten saliajan kesto, min ,5 % Virka-ajan ulkopuolisten saliajan kesto, min ,1 % Jononpurkupotilaiden saliajan kesto, min ,0 % HYKSin OY:n potilaiden saliajan kesto, min ,8 % Elinsiirtojen saliajan kesto, min ,6 % Heräämön käyttö ,1 % Leikkaustarvikkeet ja lisäresurssit ,0 % Tehohoitominuutit ,9 % TISS-pisteet ,2 % *) ei sisällä heräämö- ja ulkopistetoimintaa Leikkausaleissa tuotettiin vuonna ,2 % enemmän laskutettavia leikkaussaliminuutteja kuin edellisvuonna. Kasvua on ollut erityisesti virka-ajanulkopuolisessa toiminnassa ja päivystystoiminnassa. Elinsiirtominuuttien muutoksen taustalla on pitkälti tekninen muutos, jolla hengitystä tukevat toimenpiteet muutettiin laskutettavaksi heräämön tavoin. 10

13 Tehohoidossa hoitominuutit ovat kasvaneet hieman edellisvuodesta (+0,9 %), potilaiden hoitoisuutta kuvaavien TISS-pisteiden kertymän pysyessä käytännössä ennallaan. Leikkaussalitarvikkeiden ja lisäreurssien laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Muutos Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0 % Hyks sairaanhoitoalue ,1 % Lasten ja nuorten sairaudet ,5 % Psykiatria ,2 % Akuutti ,7 % Pää- ja kaulakeskus ,9 % Sisätaudit ja kuntoutus ,2 % Sydän- ja keuhkokeskus ,6 % Naistentaudit ja synnytykset ,2 % Syöpäkeskus ,6 % Tukielin- ja plastiikkakirurgia ,7 % Tulehduskeskus ,9 % Vatsakeskus ,3 % HUS Kuvantam inen ,0 % HUSLAB ,0 % Neurokeskus ,2 % Raaseporin sairaala ,0 % Hyv inkään sairaanhoitoalue ,5 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % Porvoon sairaanhoitoalue ,8 % Tukipalveluyksiköt ,0 % Tytäryhtiöt ,0 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ ,0 % Leikkaussaleissa käytettävien tarvikkeiden (mukaan lukien implantit ja proteesit) ja lisäresurssien raportointi parannettiin vuonna Pyrkimyksenä on informoida paremmin kirurgisia erikoisaloja heidän tarvikekäytöstään, kaikki leikkauksissa käytettävät tarvikkeet kulkevat tulosyksikön kautta. Suurinta kulutuksen kasvu on ollut Sydänja keuhkokeskuksessa ja Vatsakeskuksessa. Osittain nousun taustalla on syksyllä 2018 Meilahden leikkausosastolle valmistunut toinen hybridisali. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Tulosyksikkö on vastuussa vain kipuklinikan potilaiden hoitoon pääsystä Kipuklinikan lähetemäärä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2018 ulkoisten lähetteiden määrä kasvoi alkuvuodesta 14 %, loppuvuodesta lähetemäärän kasvu tasaantui. Koko vuoden kaikkien lähetteiden yhteenlaskettu määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5%. Lähetteistä. Asiantuntijakonsultaatiovastaus annetaan 61% lähetteistä, mikä tarkoittaa huomattavaa työpanosta Kipuklinikan lähetteet , kasvu +23% Lähetteet + askons pyynnöt yhteensä Ulkoiset lähetteet Sisäiset lähetteet Asiantuntijakons pyynnöt 11

14 Vuoden 2018 aikana hoitotakuuta ei pystytty noudattamaan edellä mainituista syistä. Syöpäkivusta kärsivät potilaat hoidettiin I kiireellisyysluokan mukaan viikon sisällä. Alkaneet ja päättyneet odotukset 1-12/2018 Tehohoidon saatavuus v oli kokonaisuutena aiempaa parempi. Kuitenkin n. 20 kertaa vuoden aikana kaikki HYKS alueen tehohoitopaikat olivat 100 % kuormitettuja. ATeK Meilahden teho-osastot hoitivat lisäksi n. 240 sydänkirurgista tehojaksoa. OPETUS JA TUTKIMUS Hoitotieteellinen opetus ja tutkimus Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikössä oli harjoittelussa vuoden 2018 aikana 355 ammattikorkeakouluopiskelijaa sekä 265 toisen asteen opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä harjoitteluviikkoa. Harjoittelussa olleiden toisen asteen opiskelijoiden määrää pystyttiin lisäämään (+53 toisen asteen opiskelijaa), mutta ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrä väheni (-26 amk-opiskelijaa) edellisvuoteen verrattuna. ATeKin opiskelijat arvioivat saamaansa ohjauksen laatua vastaamalla HUS Opiskelijapalautekyselyyn (sis. CLES-T-mittari (Saarikoski 2002 & 2008) sekä Opiskelija-Potilassuhde-mittari : (Suikkala 2007)). Kyselyn vastausprosentti oli 48% (n=298). Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku (CLES-mittari) ATeKissa oli erinomainen (ka 8,67, asteikolla 0-10). Harjoittelussa olevien opiskelijoiden oppimista tuettiin mm. erilaisilla koulutuspäivillä sekä kliinisen opettajan pitämillä ohjaustapaamisilla osastoilla. Opiskelijaohjauksen tueksi otettiin käyttöön perioperatiivisen ja tehohoitotyön harjoittelua ohjaavat osaamistavoitteet. Opiskelijaohjauspalkkiosta osa voitiin edellisvuosien tapaan kohdentaa oman henkilökunnan koulutukseen ohjaustaitojen kehittämiseksi. Henkilökunnan ohjaustaitoja tuettiin myös HUSin kliinisten opettajien järjestämillä sisäisillä opiskelijaohjaajakoulutuksilla (OPO 1 ja OPO 2). Näihin sisäisiin koulutuksiin osallistui yhteensä n. 49 sairaanhoitajaa Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköstä. Lisäksi HYKS-alueen opiskelijavastaaville järjestettiin omat koulutuspäivät opiskelijaohjauksesta. Hoitohenkilökunnan ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi perioperatiivisen hoitotyön syventävän perehdytyksen (PESPE) koulutuskokonaisuus saatiin valmiiksi pilotointia varten. Pilotointi toteutuu keväällä Lisäksi uusien hoitotyöntekijöiden perehdytystä kehitettiin tuottamalla vakioidun perehdytyksen malli, jota pilotoidaan keväällä 2019 Meilahden leikkaus- ja anestesiaosastolla. Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksiköstä valmistui vuonna 2016 alkaneen ammattiuramallin mukaisen HUS Taitava hoitaja (40 op) -koulutuksen käyneitä teho- ja perioperatiivisia sairaanhoitajia toukokuussa 2018 yhteensä 18 (koko HUS 75). Opintonsa keskeytti 2 opiskelijaa (koko HUS 14). Teho- ja valvontahoitotyön syventävä perehdytys jatkui vuonna Syventävän perehdytyksen koulutuspäiviä järjestettiin 9. Päivien osallistujamäärät olivat yleensä täynnä ja koulutukseen osallistuneet antoivat päivästä hyvää palautetta. Teho- ja valvontahoitotyön syventävään perehdytykseen osallistuu myös muiden tulosyksiköiden ja sairaanhoitopiirien henkilöstöä, mutta koulutuksen koordinointi tapahtuu ATeKin kliinisen asiantuntijan ja TutKAn yhteistyönä. Hoitotyön opetuksen ja tutkimuksen tiimoilta on jatkettu tiivistä yhteistyötä HUS-alueen ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen, Oulun, Turun ja Tampereen ja yliopistojen kanssa. Metropolia AMK:n ja ATeKin välinen opinnäytetyökokonaisuus painehaavojen ehkäisyyn liittyen valmistui kesällä 2018 (yhteensä 8 opinnäytetyötä). Lisäksi ATeKin, Akuutin, Vatsakeskuksen sekä DIAK-AMK:n välisen opinnäytetyöprojektin tuloksena valmistui perehdytysvideo harjoitteluun tuleville opiskelijoille. Tutkinnot: YAMK 1, TtM 2, FM 1 ja TtT 1. 12

15 ATeK osallistuu merkittävällä panoksella myös hoitotieteelliseen opetukseen ja tutkimukseen. ATeK on suosittu ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikka. Hoitotyön opetuksen ja tutkimuksen tiimoilta on jatkettu tiivistä yhteistyötä useiden yliopistojen sekä HUS-alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. ATeK:n hoitohenkilökuntaa on osallistunut myös HUS Taitava hoitaja koulutukseen. Lääketieteellinen opetus ja tutkimus Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikkö osallistuu sekä lääketieteen perusopetukseen, että erikoislääkärikoulutukseen. Perustutkinto-opiskelijoiden simulaatio-opetus sekä ns. käytännön viikot ovat suosittuja opetusmuotoja, joiden avulla opiskelijat oppivat kaikille lääkäreille tärkeitä käden taitoja kriittisesti sairastuneiden potilaiden hoidossa. ATeK kouluttaa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa lähes puolet Suomen anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreistä. Erikoistuvat lääkärit kiertävät ATeK:n yksiköissä erikoistumissuunnitelman mukaisesti. Palvelukierto kestää noin 3 vuotta. Erikoistuvat lääkärit osallistuvat vuosittain järjestettävään eurooppalaiseen In training assessment kuulusteluun. Erikoislääkärikoulutuksessa ollaan parhaillaan siirtymässä aikaperusteisesta koulutuksesta osaamisperusteiseen koulutukseen, mikä aiheuttaa tarpeita resursoida myös erikoislääkärien työaikaa aiempaa enemmän kliinisen työn lisäksi myös koulutukseen. Tutkimustoiminta on jatkunut vilkkaana. Tutkimus jakaantuu kaikille erikoisalan osa-alueille, anestesiaan, tehohoitoon, ensihoitoon ja kivunhoitoon. Tutkimusryhmistä kannattaa mainita erityisesti kivun tutkimiseen keskittyvä ryhmä sekä tehohoidon tutkimusryhmä. Toimialalla on käynnissä myös laaja leikkauksen aikaiseen nestehoitoon liittyvä tutkimus. Teholinjan erikoislääkärien tutkimuksen tuotos v (julkaisujen JUFO-kokonaismäärä/ erl-työvuosi-suhde = 60/22) oli 2.7. Erikoislääkärit toimivat kouluttajina ja luennoitsijoina useissa kansallisissa ja kv. kongresseissa ml. SIM2018, EMSB, ISICEM, ESICM, Tehohoitopäivät, Operatiiviset päivät, ja Laatupäivät. Tehohoitolääketieteen lisäkoulutusta/työpaikkakoulutuista erikoislääkäreille järjestettiin viitenä iltakoulutuksena (yhteensä 20h). Opetustoiminta: Kipuklinikalla annettiin erikoistumiskoulutusta anestesiologian, yleislääketieteen ja työterveyshuollon koulutettaville, kivun hoidon kotimaista ja pohjoismaista erityispätevyyskoulutusta. Alueellisia koulutuksia kivun hoidosta järjestettiin neljä. Tieteellinen tutkimus: kolme EU-hanketta, 2018 kolme väitöskirjaa. 13

16 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,4 % 4,2 % Myyntituotot ,7 % 4,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,4 % -14,3 % Muut palvelutulot ,8 % 4,9 % Muut myyntitulot ,7 % 2,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % -14,3 % Maksutuotot ,8 % 3,5 % Tuet ja avustukset ,9 % -7,4 % Muut toimintatuotot ,1 % -81,6 % Toimintakulut yhteensä ,7 % 3,9 % Henkilöstökulut ,1 % 3,3 % Palvelujen ostot ,2 % -2,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 8,3 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,3 % 2,1 % Toimintakate ,5 % 16,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 35500,5 % Vuosikate ,5 % 16,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % -1,8 % Tilikauden tulos ,0 % -152,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,4 % 3,7 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,4 % 3,7 % Muut myyntitulot ,7 % 2,4 % Maksutuotot ,8 % 3,5 % Tuet ja avustukset ,9 % -7,4 % Muut toimintatuotot + EVO ,5 % -20,5 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,6 % 4,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % 4,9 % Sitovat nettokulut ,7 % -36,8 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Tulosyksikön tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä oli 0,2 milj. euroa, mikä alitti talousarvion 0,1 milj. eurolla (TA2018: 0,3 milj. euroa). Tulosyksikkö antoi hyvityksiä 3,2 milj. euroa ja sai hyvityksiä tukipalveluyksiköiltä 3,3 milj. euroa. Sitovat nettokulut eivät ole tulosyksikössä toimiva mittari, yksikön osalta onkin sovittu sitovaksi tavoitteeksi toimintakulut. Toimintakulut ennen saatuja hyvityksiä ylittivät talousarvion 11,0 milj. eurolla, eli 5,3 %:lla. 14

17 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,3 Annetut hyvitykset ,1-1,5 % 1 336,4 0,6 % Jäsenkuntien maksuosuus -344,0-0,2 % -446,1-0,2 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus -69,0 0,0 % -214,8-0,1 % Mäntsälän kunnan välinehuollon asiakkuus 79,7 0,0 % 79,7 0,0 % Toinen hybridisali (toiminnallinen muutos) 0,0 % 4 053,0 1,9 % Sairaanhoidollisten palveluiden HUS:n sisäisen kysynnän kasv u ,1 5,0 % 6 276,7 3,0 % Muut muutokset toimintatuotoissa -13,8 0,0 % -390,4-0,2 % TP ,7 3,4 % ,7 5,1 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,5 Henkilöstökulut ilman jononpurkulisätöitä 2 498,4 1,2 % 3 303,0 1,6 % Jononpurkulisätyöt 1 560,7 0,8 % -64,1 0,0 % Tarvikekulut leikkausosastoilla 4 210,8 2,0 % 4 900,5 2,4 % Lääkekulut 433,6 0,2 % 431,1 0,2 % Tieto-, tila-, ja yhtymähallinto ,2-0,7 % -534,5-0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 330,5 0,2 % -6,4 0,0 % TP ,1 3,7 % ,1 3,9 % Toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,4 %:lla, tämä ylitys kohdistuu pääasiassa muiden HYKS sairaanhoitoalueen tulosyksiköiden ostoihin. Sisäisen kaupan talousarvioylityksestä merkittävä osuus kohdistui erikseen laskutettaviin kalliisiin tarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Tarvikekulujen seurantamalleja tullaan jatkossakin kehittämään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa, vuonna 2017 käyttöönotettu laskutusmalli on tuonut tarvikekulut entistä yksityiskohtaisemmin esille. Jäsenkuntien maksuosuus alittui 0,5 milj. eurolla, taustalla on kipuklinikan haasteet hoidonsaatavuudessa. Toimintatuottojen toteuma poikkesi 0,1 % tulosyksikön ennusteesta. Toimintakulut ylittivät talousarvion 3,7 %:lla, suurimmat haasteet kohdistuivat HUS Logistiikkaan. Henkilöstökulut ilman jononpurkulisätyöpalkkiota ylittivät talousarvion 2,5 milj. eurolla (2,5 %), osin taustalla on keväällä 2018 tehty palkkaratkaisu ja hoito- ja muun henkilökunnan uusi TVA -luokitus. Lisäksi kesken vuotta saatiin lisävakansseja hoidonsaatavuuden turvaamiseksi. Lisäksi Espoon sairaalan synnytystoimintaa varten perustettiin uusi aktiivipäivystyspiste, muutoksiin ei oltu varauduttu talousarviossa. Jononpurkulisätöitä tehtiin vuonna ,6 milj. euron edestä, taso on sama kuin vuonna Jononpurkulisätöiden jatkumiseen ei oltu talousarviossa varauduttu. Jononpurkulisätöiden tarpeen määrittävät kirurgiset erikoisalat. Tarvikekulut ylittivät talousarvion 4,5 milj. eurolla, ylitys kohdistui ostoihin HUS Logistiikalta ulkoisten ostojen ollessa talousarvion mukaiset ja vähentyen edellisvuodesta 0,9 %. Ylitys kohdistui käytännössä kokonaan leikkaussalitoimintaa. Ostot HUS Logistiikalta kokonaisuudessaan ylittivät talousarvion 4,3 milj. eurolla ja kasvoivat edellisvuodesta 4,6 milj. euroa. Leikkaussalien tarvikekulutusta on käsitelty tarkemmin kohdassa palveluiden toteutuminen. Toimintakulujen toteuma poikkesi 0,1 % tulosyksikön ennusteesta. 15

18 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,0 % 1,7 % Lääkärit ,7 % 1,4 % Muu henkilökunta ,2 % 0,2 % Erityistyöntekijät ,3 % -15,4 % YHTEENSÄ ,3 % 1,2 % Tulosyksikön kokonaishenkilöstömäärä oli 1 981, mikä jakautui linjoittain seuraavasti: Leikkaussalit- linja 1 031, tehohoidon linja 410, Kivunhoidon linja 31, Välinehuollon linja 430 ja Tuotekehitys- ja asiantuntijapalvelut -linja 14. Henkilöstön lisätarvetta aiheutti mm. keskittämisasetus ja Peijaksen Apotin käyttöönotto, Meilahden leikkausosaston toisen hybridisalin käyttöönotto sekä Espoon sairaalan synnytystoiminnan (ESSYN) käynnistyminen. Myös leikkaussalien ulkopuolinen toiminta kasvoi edelleen. Henkilöstön vaihtuvuus oli 1-9/2018 5,2 %, mikä on lähes tavoitetasossa (5,5 %-6,5 %), mutta vaihtuvuus kohdistui enimmäkseen Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle ja Jorvin anestesia- ja leikkausosastolle K. Työkuormitus koettiin erityisen korkeana päivystävillä leikkausosastoilla johtuen suurelta osin varallaoloaikana tehdyn aktiivityön suuresta määrästä. Halukkaille on tarjottu työnohjausta ja Meilahden anestesia- ja leikkausosastolla käynnistyi koko hoitohenkilöstöä koskeva työyhteisön kehittämishanke. Testbed -toiminta jatkui ATeKin toimintana, lisähenkilöstöä ei saatu, vaan resurssointi tapahtui ATeKin sisäisin siirroin. Kipuklinikalla henkilöstötilanne oli varsinkin syksyllä erityisen haastava ja henkilöstö oli kuormittunutta. Kipuklinikalla jatkettiin työkiertoa kroonisen kivun hoitajien ja Acute Pain Service (APS) -hoitajien välillä. Näin voitiin turvata pienen yksikön toiminta paremmin. Kivunhallintatalon ja Leikkaukseen tulijan talon kehittämiseen palkattiin määräaikainen epalvelusuunnittelija, vakanssipohja allokoitiin tähän olemassa olevista vakansseista. Useassa kiinteistössä kärsittiin edelleen kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista. Varsinkin Jorvin leikkausosaston henkilökunnan oireilu jatkui ja jotkut henkilöt joutuivat siirtymään muualle töihin. Myös muissa kiinteistöissä yksittäiset henkilöt kärsivät huonon sisäilman aiheuttamista oireista. TOB-tulokset olivat kokonaisuudessaan kohtuullisella tasolla, mutta erityisesti pitää kiinnittää huomiota henkilöstön mahdollisuuteen olla mukana omaa työtään koskevien muutosten suunnittelussa sekä työtilojen ja työpisteiden mitoitukseen. Henkilöstö kuitenkin koki työnsä mielekkääksi ja he katsoivat, että heillä on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti. 71% vastaajista suositteli omaa työyksikköä työpaikkana. Lähiesimiesten työtaakka erityisesti isoilla osastoilla on huolestuttava. Heille tarjottiin mahdollisuutta työnohjaukseen, mentorointiin ja muuhun johtamis-/esimiestyön koulutukseen. Muuta huomioitavaa: Työajan sähköinen seuranta ei edennyt suunnitellusti ja henkilöstö koki sen epätasa-arvoisena, mutta tähän ei tulosyksikkötasolla voida vaikuttaa. KVTESin HOI-hinnoitteluliitteiden TVA-uudistus saatiin päätökseen. Uudistus aiheutti paljon keskustelua hoitohenkilökunnan keskuudessa. Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 895,4 901,0 905,0 916,4 1,7 % 2,3 % Lääkärit 277,0 279,8 275,0 280,5 0,3 % 1,3 % Muu henkilökunta 437,7 423,2 440,0 442,9 4,7 % 1,2 % Erityistyöntekijät 2,3 3,0 3,0 2,6-13,3 % 13,0 % YHTEENSÄ 1 612, , , ,4 2,2 % 1,9 % Hoitohenkilöstön määrä kasvoi seuraavasti: Jorvin anestesia- ja leikkausosastolle saatiin kuusi (6) anestesiahoitajan vakanssia ESSYN toiminnan turvaamiseksi, Töölön anestesia- ja leikkausosastolle K saatiin kolme (3) sairaanhoitajan vakanssia lisääntynyttä päivystystoimintaa varten ja Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle saatiin 22 sairaanhoitajan vakanssia ja kolme (3) lääkintävahtimestarin vakanssia henkilöstön työkuormituksen vähentämiseksi ja lisääntyneen päivystystoiminnan turvaamiseksi. Henkilöstökuluja kasvattivat myös Peijaksen Apotin 16

19 käyttöön oton ajaksi saadut määräaikaiset vakanssit sekä Meilahden anestesia- ja leikkausosastolle keskittämisasetuksen vuoksi saadut määräaikaiset vakanssit kevään ajaksi. Henkilöstökuluja nostivat myös kevään palkkaratkaisu sekä TVA-uudistus. Peijaksen anestesia- ja leikkausosastojen K ja L osastonsihteerit (viisi henkilöä) siirtyivät HUS Tukipalvelujen henkilöstöön, kuten kaikki Peijaksen osastonsihteerit. Muutos liittyi Apotin käyttöön ottoon ja siihen, että tässä muutoksessa voidaan taata tasalaatuinen koulutus ja varmistaa osaaminen. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 607, ,4 Ei-säännöll. työajan henkilötyövuodet 0,0 0,0 % 3,4 0,2 % Vuosilomat (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -8,2-0,5 % -8,2-0,5 % Sairauspoissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -1,5-1,5 Lakisääteiset poissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) 9,2 0,6 % 9,2 0,6 % Koulutus- ja muut poissaolot (- = enemmän, + = v ähemmän kuin edv.) -8,6-0,5 % -8,6-0,5 % Toiminnallisset muutokset ja muut henkilötyövuosimuutokset 44,6 2,8 % 35,8 2,2 % TP ,4 2,2 % 1 642,4 1,9 % Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten muutosten lisäksi tulosyksikkö sai muita lisävakansseja kesken vuotta 2018, joita ei ollut talousarviossa. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,0 % Vuokratyövoimaa käytettiin eniten Jorvin leikkausosastolla K. Osastolla on suhteellisen paljon poissaoloja johtuen mm. sisäilmaongelmista. Meilahden leikkausosastolla jouduttiin syksyllä turvautumaan vuokratyövoimaan anestesiahoitajapulan vuoksi. Näin turvattiin leikkaussalin ulkopuolisten toimenpiteiden jatkuminen. Muilla osastoilla vuokratyövoimaa käytettiin satunnaisesti. Teho-osastojen lainavuorojärjestelmä vakiintui ja työkierto on systematisoitunut. Lainavuorojärjestelmällä on pystytty säästämään vuokratyövoiman kuluissa. Lainavuoroja tehtiin yhteensä 310, mikä on huomattava määrä. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointiohjelma vuosille pohjautuu edelliseen työhyvinvointiohjelmaan. Ohjelma päivitetään vuosittain ja sieltä nostetaan esille uusia painoalueita jo olemassa olevien päätavoitteiden lisäksi. Työhyvinvointitoiminta sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointiseurantamittareina käytetään mm. sairauspoissaoloja, jotka liittyvät työssä- ja työmatkalla tapahtuviin tapaturmiin ja niihin liittyviin kustannuksiin. Riskien arvioinneissa seurataan mm. työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä työergonomian parantamiseksi ja työnkuormituksen vähentämiseksi. Työssä tapahtuviin työtapaturmiin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi toteuttamalla mm. työturvallisuuskierroksia ja -auditointeja kaikissa toimintayksiköissä. Työmatkaturvallisuuteen pyritään vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla. Turvatuotteiden käyttöä on lisätty niissä toimenpiteissä, jotka mahdollistavat turvatuotteiden käytön. Esimiesten työturvallisuusverkkokoulutus on otettu käyttöön ja sitä suositellaan myös muille kuin esimiehille. Se koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, jotka on luotu eri toimintaympäristöihin. Se sisältää mm. osion. jossa käsitellään työmatkaliikenteen turvallisuutta. 17

20 Vuosittain esimiehille ja työsuojelupareille järjestettävissä työsuojelun koulutustilaisuuksissa käydään läpi Työkykyä tukevat ohjelmat. Tavoitteena näissä koulutustilaisuuksissa on tuoda tietoisuuteen varhaisen puuttumisen mallia, jolla luodaan yksikön sisällä positiivista yhteishenkeä ja ennaltaehkäistään henkilöstölle aiheutuvia seuraamuksia, kuten mahdollisia sairauspoissaoloja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista suositaan mahdollistamalla erilaisia osa-aikaisuuksia työelämässä ja samalla lisätään työhön sitoutumista ja siinä viihtymistä. Myös työkierto on mahdollistettu. Vuonna 2018 korvaavaa työtä on HYKS:ssä tehty 36 kertaa 31:n henkilön toimesta. Yhteenlaskettuna päiviä kertyy 295, jotka jakautuvat 12:n eri tulosyksikön kesken. Leikkaussalit-linjalle on saatu mahdollisuus lyhentää lääkärien yli 24 tunnin työpaikkapäivystysvuorojen pituutta vapaaehtoisuuteen perustuen, mutta vuoden aikana ei vielä aloitettu kokeiluja. Työsuojelu- ja potilasturvallisuussyistä teho-osastojen lääkärien työvuoroja on työsuojelusuositusten mukaisesti jaettu viikonloppuisin, lisätty lisätyövuoroja viikonloppuun ja pyritty lyhyempiin yhtäjaksoisiin työvuoroihin arkipäivisin mahdollistamalla päivystystä edeltävä aktiivivapaamalli korvaamalla päiväaikainen työpanos uusilla osl- viroilla (3 korvaavaa virkaa v. 2018). Asiasta käsiteltiin useissa YT-kokouksissa ja yhteistoiminnassa Lääkäriliiton kanssa. Lääkärien työnohjausta on lisätty. Ylityökertymien lakisääteisyyttä ja viikkovapaan toteutumista on valvottu. AVI tarkastukset teho-osastoilla Tehohoidon linjan kaikilla muilla osastoilla, lukuun ottamatta Teho-osastoa 20, tehtiin Aluehallintoviraston tarkastukset kesällä 2018 (Teho-osasto 20 oli yhdistetty kesäksi osaston M1 kanssa). Jorvin U2:lla saatiin toimenpidekehoitus biojätekontin hajuhaittojen poistamiseksi. HUS- kiinteistöjen toimesta kontille on tehty muutostöitä, joiden vaikutuksia seurataan edelleen. Osaston henkilökunnalle tehtiin tarkastuksen jälkeen Valmeri-kysely, jossa selvitettiin työntekijöiden käsityksiä työpaikan työoloista. Kyselyn tulokset on saatu ja käyty keskustelua niiden pohjalta, mutta Aluehallintoviraston lausuntoa ja mahdollisia toimenpidesuosituksia odotetaan vielä. Töölön tehoosaston tarkastuksessa tuli kehoitus selvittää työhön liittyvien lääkeaineiden riskit töiden turvalliseksi suorittamiseksi. Tämä koski immunosupressiivisten ja vastaavien lääkkeiden käsittelyprosessia, koska Töölön sairaalassa ei ole laminaarivirtauskaappia. Kyseinen laite hankitaan tämän vuoden aikana ja henkilökuntaa ohjeistetaan sen käyttöön. Tämän lisäksi tuli kehoitus selvittää, miten saadaan parannettua henkilökunnan kokemaa väkivallan uhkaa, jonka on koettu lisääntyneen potilaiden taholta viime vuosina. Tarkastuksen jälkeen osastolle hankittiin työvuorokohtaiset vartijoiden hälytyslaitteet. Kyseisiä hälyttimiä oli aikaisemmin sijoitettuna eri puolille osastoa, mutta nyt henkilökunnalta edellytetään niiden käyttöä kaikissa työvuoroissa. 18

21 3 LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET Lasten ja nuorten sairaudet 19

22 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) toiminta muodostuu lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian toiminnoista. Tulosyksiköllä on lakisääteisesti määritelty valtakunnallinen hoitovastuu esimerkiksi lasten vaikeiden sydänsairauksien tutkimisesta ja hoidosta sekä elinsiirroista. Tämän lisäksi tulosyksikössä hoidetaan suuri määrä erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia koko Suomen alueelta. Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä hoidetaan joka kolmas lapsuusiän syöpään sairastuneista ja lasten syöpäosasto on Suomen suurin alan keskus. Tulosyksikköön on keskitetty kaikki lasten allogeeniset (terve luovuttaja) kantasolusiirrot. Hallinnollisesti tulosyksikkö jakautuu kuuteen linjaan: Erityispediatria, Yleispediatria, Lastenkirurgia, Lastenneurologia, Lastenpsykiatria ja Digitaaliset ja innovaatiopalvelut. Lisäksi tulosyksikköön kuuluu Harvinaisten sairauksien yksikkö. Tulosyksiköllä on toimintaa 15 kiinteistössä, joista suurimpia ovat syksyllä 2018 avattu Uusi lastensairaala ja Jorvin sairaala. Erikoissairaanhoidon potilaita on vuosittain noin Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuosi 2018 oli tulosyksikön talouden ja toiminnan kannalta epäyhtenäinen ja monien muutosten sävyttämä. Hoitopäivien ja käyntisuoritteiden kokonaismäärä sekä suoritettujen lastenkirurgian leikkausten lukumäärä pysyivät alkuvuonna varsin lähellä edellisen vuoden tasoa. Muutto Uuteen lastensairaalaan ja toiminnan käynnistäminen siellä laski tuotantoa loppukesän ja syksyn aikana. Vuoden lopussa, marras-joulukuun periodilla, hoitopäivien, käyntien ja leikkaustoimenpiteiden lukumäärä kääntyi jälleen kasvuun. Kliinisen genetiikan HUSLABiin siirtymisen vaikutus näkyy tulosyksikön sairaanhoidollisen palvelutuotannon tunnusluvuissa. Jos kliinisen genetiikan vaikutus hoidettujen eri erikoissairaanhoidon potilaiden muutoksesta eliminoidaan pois, kasvoi hoidettujen eri erikoissairaanhoidon potilaiden lukumäärä 0,9 % vuodesta Tunnuslukutaulukossa näkyvä voimakas (4,6 %) potilasmäärän lasku selittyy kliinisen genetiikan potilaiden vaikutuksella. 20

23 Valmistautuminen Uuden lastensairaalan käyttöönottoon työllisti henkilökuntaa ja antoi oman leimansa koko vuoden toimintaan. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä oli käynnissä poikkeuksellisen monta päällekkäistä muutoshanketta, joiden kerrannaisvaikutukset olivat varsin kokonaisvaltaisia. Uusi lastensairaala on tietoteknisesti edistyksellinen ja ICT-ratkaisujen puolesta kunnianhimoisesti suunniteltu. Digitaalisuuden on määrä merkittävästi tukea uudenlaisia työnkulkuja, prosessien tehokkuutta sekä potilaan ja perheen kokemusta. Uuden lastensairaalan ratkaisuissa on paljastunut keskeneräisyyttä ja puutteellisuuksia. Kaikki vastaanotot on koottu sairaalan toiseen kerrokseen ja tilatehokkuuden vaatimus on korkea. Toimimaton tilanhallintajärjestelmä (X-Akseli) on vaikeuttanut uusien työskentelytapojen käyttöönottoa ja aiheuttanut merkittävää työrasitusta. Myös paikannusjärjestelmä on osoittautunut keskeneräiseksi. Laitteiden ja hoitovälineiden logistiikkaa on tarkoitus sujuvoittaa tavaroiden paikannuksen avulla. Teknologia on liitoksissa siihen, että hissikuiluihin sijoitettujen varastoautomaattien toiminta saadaan tehokkaaksi. Potilashoidon osalta Uuden lastensairaalan käyttöönotto onnistui erinomaisesti. Lasten päivystyksessä, vastaanotoilla ja vuodeosastoilla kaikki potilaat pystyttiin hoitamaan hyvin. Lastenklinikan tehohoitoa leimasi alkuvuoden ja kesän 2018 aikana poikkeuksellisen suuri määrä peruuntuneita leikkauksia, mikä johtui tehohoidon kapasiteettipulasta. Uuden lastensairaalaan kolmen ensimmäisen toimintakuukauden aikana tehohoitopaikan puutteen vuoksi peruutettiin vain kaksi leikkausta. Tehohoidon vetokykyä on myös lisätty oleellisesti perustamalla neljän potilaan tehovalvontayksikkö. Uuden lastensairaalan käyttöönottoa tukemaan otettiin käyttöön erityiset päivittäisjohtamisen kokoukset. Sairaalan monierikoisalaisille vuodeosastoille luotiin uudenlaiset osastojen toiminnasta vastaavien lääkärien, hospitalistien, toimenkuvat, joihin rekrytoitiin sisäisesti erikoislääkärit jo alkuvuodesta Järjestely on osoittautunut toimivaksi. Tulevaisuuden näkymät Uuden lastensairaalan tilojen käyttöönotto tulee nyt vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti tulosyksikön toimintaan. Vuoden 2019 aikana uudet prosessit vähitellen vakiintuvat ja toimintaa edelleen haittaaviin teknisiin seikkoihin pyritään löytämään ratkaisut. Uuden kiinteistön vaikutukset tulosyksikön toimintakuluihin ja tuotantoon tulevat olemaan varsin merkittäviä. Uusiin tiloihin siirtynyttä henkilökuntaa koulutettiin aktiivisesti jo vuoden 2017 syksystä alkaen. Jatkossa koulutuksen painopiste tulee siirtymään Apotti-käyttöönottoon valmistautumiseen. Synnytysten lukumäärä on laskenut jo usean vuoden ajan. Vuonna 2018 synnytysten lukumäärä HYKS-alueen sairaaloissa laski 3,5 prosenttia vuodesta Vastaavasti koko HUS-alueella lasku oli 3,7 prosenttia. Suomessa syntyneiden lasten määrä on nyt laskenut vuodesta 2010 lähtien. Jos synnytysten lukumäärä jatkaa laskuaan myös seuraavien vuosien aikana, tulee sillä luonnollisesti olemaan varsin merkittävä vaikutus lasten- ja nuorten erikoissairaanhoidon volyymikehitykseen. Voimakas muuttoliike pääkaupunkiseudulle vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten tulosyksikön palvelutarpeen kehitykseen. Synnytysten lukumäärän laskusta huolimatta vuotiaiden suhteellinen osuus pääkaupunkiseudun kaupunkien kokonaisasukasmäärästä on hieman kasvanut viimeisten vuosien aikana. Pääkaupunkiseudun kuntien väestönkasvu jatkuu ennusteiden mukaan noin 1,5 prosentin suuruisena seuraavien vuosien aikana. Lasten ja nuorten (0-15- vuotiaat) osalta kasvu jatkunee sunnilleen koko väestön kasvun tahtisena. Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus pääkaupunkiseudun kuntien väestöstä kasvaa tasaisen voimakkaasti. Tällä on erittäin suuri merkitys lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluiden kysynnälle, jonka tarve on tässä väestönosassa keskimäärin kantaväestöä korkeampi. LaNun osalta tämä kehitys on näkynyt kaikkein voimakkaimmin lastenpsykiatrian ja lastenneurologian erikoisaloilla. Tulosyksikkö tulee jatkamaan ulkokuntamyynnin kasvun tavoittelua sekä ulkomaalaisten että muista Suomen sairaanhoitopiireistä tulevien potilaiden osalta. Tarkoituksena on, että kansainvälisten esimerkkien mukaisesti noin 5-10 % vaativimman lasten erikoissairaanhoidon tuotannosta kohdistuisi ulkomaalaispotilaisiin. Tällä hetkellä toimintaosuus on noin 1-2 prosenttia. LaNussa hoidettiin viime vuonna noin 30 ulkomaalaista lapsipotilasta, vuonna 2016 potilasmäärä oli 40. HUS-alueen ulkopuolelta tulevien lähetteiden määrä pysyi vuonna 2018 lähellä edellisen vuoden tasoa. Myös HUSin omalta Erva-alueelta tulleiden lähetteiden määrä pysyi lähellä edellisen vuoden tasoa. HYKS Helsinki-päivystysintegraatiossa Helsingin terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolinen päivystysvastuu Uudessa lastensairaalassa siirtyy Lasten ja nuorten sairauksille. Toiminta on aikaisemmin ollut Haartmanin sairaalaan alaista. Helsingin kaupunki on vuokrannut hoitajatyövoiman, tilat ja tukipalvelut LaNulta. 21

24 Päivystävät lääkärit ovat joko olleet Helsingin kaupungin terveyskeskuksen lääkäreitä tai palvelutuottajan lääkäreitä. Vuonna 2019 päivystyksen käyntimäärä tulee lisääntymään, kun yhteispäivystys toimii jatkossa ympäri vuorokauden. Vuoden vaihteen jälkeen yön aikana tulleet YLE-tasoiset potilaat (noin 10 potilasta/yö) on hoidettu YLEpotilaina eikä erikoissairaanhoidon potilaina, kuten aikaisemmin. HUSin lastenpsykiatrin akuuttiosasto, päiväosasto ja hoito-osasto muuttivat vuoden 2019 alussa Lastenlinnasta ja Pasilasta Kivelän sairaala-alueelle rakennettuun väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Osastoilla hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia. Muuton seurauksena lastenpsykiatrian osastohoidon volyymi tulee kasvamaan vuosien 2017 ja 2018 tasolta. Lastenpsykiatriset osastot tarjoavat lastenpsykiatrista erikoissairaanhoitoa lapselle ja hänen perheelleen silloin, kun lapselle tarvitaan avohoitoa tiiviimpää hoitoa tai tutkimusta. Lastenpsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta suurin osa tapahtuu vastaanotoilla. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Riskienhallinta Tulosyksikössä on tehty (kotisairaalan 11 tiimiä) riskien arviointia työsuojelun koordinoimana. Keskeisiä esiinnousseita kuormitustekijöitä ovat olleet tiloihin (ahtaus yms.) ja työnkuormitukseen (ylityö, kiire) liittyvät seikat. Tilojen tunkkaisuus, lämpövaihtelut (kylmä-kuuma) sekä viemärihajut (etenkin Lastenlinnassa) ovat myös nousseet korostetusti esille. Työturvallisuuden osalta liikkumien ahtaissa sairaalarakennuksissa altistaa erilaisille tapaturmanvaaroille. Lisäksi väkivalta- ja uhkatilanteita on ollut potilaiden ja omaisten taholta (etenkin lastenpsykiatriassa). Uuden lastensairaalan avaamisen ja toiminnan vakiintumisen myötä tiloihin liittyvät ongelmat tulevat vähentymään. 22

25 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN 23

26 Toimenpidehoitoihin muutto ja uusien tilojen sisäänajo aiheutti ennakoidun tuotannon vähenemisen, jota pyrittiin paikkaamaan loppukevään ja kesän tuotantoa tehostamalla. Vuoden loppuun mennessä tuotannon kuoppa ajettiin kiinni. Marraskuun ja joulukuun LaNun laskutukset ylittivät vuoden 2017 vastaavat kuukaudet. Kliinisen genetiikan HUSLABiin siirtymisen vaikutus näkyy tulosyksikön sairaanhoidollisen palvelutuotannon tunnusluvuissa. 24

27 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät ,4 % ,3 % ,6 % NordDRG-tuotteet ,6 % ,6 % ,2 % DRG-ryhmät ,7 % ,6 % ,4 % DRG-O-ryhmät ,6 % ,2 % ,7 % Tähystykset ,5 % ,9 % ,4 % Pientoimenpiteet ,7 % ,0 % ,7 % 900-ryhmä ,0 % ,3 % ,3 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % ,1 % ,3 % Avohoitokäynnit ,8 % ,7 % ,4 % Sähköiset palvelut ,9 % ,4 % ,3 % Potilashotelliavopalvelut 0 / / /0 Palvelupaketit 0 /0 66 /0 66 /0 Oma palvelutuotanto ,9 % ,9 % Ostopalvelut ,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,4 % Palveluseteli ,6 % Potilashotelli 12 93,8 % Tartuntatautilääkkeet ,3 % Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus /0 Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 32 /0 Luokittelematon 32 /0 YHTEENSÄ ,4 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 25

28 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % 246 4,2 % ,9 % NordDRG-tuotteet 383 0,5 % ,4 % ,9 % DRG-ryhmät ,8 % ,7 % ,5 % DRG-O-ryhmät ,0 % 18 0,3 % ,7 % Tähystykset 82 40,9 % 74 37,3 % ,2 % Pientoimenpiteet ,2 % ,0 % ,7 % 900-ryhmä 469 7,0 % ,6 % ,7 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % 87 30,7 % ,0 % Avohoitokäynnit ,1 % ,3 % ,4 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % ,1 % Ostopalvelut ,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % Palveluseteli 168 /0 Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,3 % Lisäveloitus /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 0 0,0 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Lasten psykiatrian osastohoidon paikkojen puute on vähentänyt hoitopäivien lukumäärää vuonna. Uuden lastensairaalan avaaminen vähensi leikkaustoimintaa ja somaattisen osastohoidon volyymia syys-lokakuun periodilla. DRG-pistekertymä ja käyntituotteiden lukumäärät ovat laskeneet vuodesta Kun kliinisen genetiikan siirtymisen vaikutus eliminoidaan pois ovat muutokset maltillisempia. Syntyneiden lasten lukumäärän laskusta huolimatta tuotannon kompleksisuus on kasvanut. Tähän kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti seuraavat seikat: Ensisynnyttäjien korkeampi ikä Ensisynnyttäjien sairaudet, obediteetti DM2 ja depressiolääkkeiden lisääntynyt käyttö Lahden keskussairaalan tukeutuminen HUSiin Komplisoituneiden synnytysten ja hoitoa vaativien neonaattien määrä ei ole käytännössä laskenut neonatologialla hoidettavien potilaiden osalta. Mutta mikäli syntyvyys jatkaa edelleen laskuaan, niin näihinkin lukuihin tulee väistämättä laskua. 26

29 Hoitopalvelut kaikille maksajille Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut tasaisesti vuosien ajan, mutta vuonna 2018 kysynnän kasvu tasaantui edelliseen vuoteen verrattaessa. Noin kaksi kolmasosaa erikoissairaanhoitoon lähetettävien lasten ongelmista on pohjaltaan neuropsykiatrisia (erityisesti keskittymisvaikeudet, käyttäytymisen säätelyn ongelmat) ja yksi kolmasosa liittyy mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin. 27

30 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Odottajien kokonaismäärä osastojonossa on kasvanut selkeästi vuoden 2017 vastaavan ajanjakson tasolta. Kokonaisuutena osastojonon ylitysten määrä on 28 kappaletta. Myös poliklinikkajonon yli 90 vuorokauden ylitysten määrä (40 kpl) on syksyn aikana kasvanut kohdistuen suurelta osin lastenkirurgian vastaanotoille. Uuden lastensairaalan muuttoprosessi on vaikuttanut hoidonpääsyn tilanteeseen. Yksi merkittävä tekijä jonojen kasvussa on päiväkirurgia, jonka osalta odottajien lukumäärä on keväästä lähtien kasvanut. Lähetevirta on pysynyt tasaisena, mutta tehtyjen leikkausten määrä on vuotta 2017 matalampi. Muutto Uuteen lastensairaalaan vähensi leikkausten lukumäärää väliaikaisesti syyskuussa ja lokakuussa. Uudessa lastensairaalassa päiväkirurgiaa on tehty kahdessa salissa. Hammas- ja korvatoimenpiteiden lukumäärä on lisääntynyt Uuden lastensairaalan avaamisen myötä. Lähetteiden käsittelyaikojen tavoitteet on pystytty saavuttamaan kohtuullisen hyvin. Kuluvana vuonna 85 prosenttia LaNun lähetteistä on käsitelty 3 päivän kuluessa ja 0,42 prosentille kokonaisuudesta on kirjattu yli 21 päivän käsittelyaika. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön tutkimustoiminnan strategisena tavoitteena oli selkiyttää tutkimustoimintoja ja -prosesseja ja tukea lääketieteellistä tutkimusta. Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden biometrisena mittarina pidetään impact factor (IF)-summaa. Muita mittareita ovat valmistuneiden väitöskirjojen määrä, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä sekä huippujulkaisujen määrä. Tutkimuksen perusrahoituksen käytöstä päätti tulosyksikön johtaja tulosyksikön tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan ylilääkärin esityksen perusteella; tutkimuksen perusrahoituksella edistettiin korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Opetuksen ja tutkimuksen profiilin nostaminen on tärkeä ja jatkuva kehittämisprojekti, johon kuuluu myös Lastentautien tutkimuskeskus -hankkeen edistäminen, tutkimuksen tukipalvelujen kehittäminen, sekä biopankkihankkeen käynnistymisen valmistelevat toimet. Opetuspuolella erikoistuvien lääkäreiden valintaprosessia on tänäkin vuonna kehitetty. Tulosyksikön sisäisen valtion opetusrahoituksen jakokulma sovittiin tulosyksikön johtajan kanssa mahdollisimman oikeudenmukaiseksi. Opetus ja tutkimus on integroitu yliopistosairaalan päivittäiseen toimintaan. Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä perustettiin vuonna 2015 Lastentautien tutkimuskeskus, Pediatric Research Center (PRC). Organisoitumisella tavoiteltiin tutkimusyhteisön tiivistymistä, tutkimuksen näkyvyyden parantamista, tieteentekijöiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja ennen kaikkea tulosyksikön käytettävissä olevan tutkimusrahoituksen mahdollisimman tehokasta ja strategisesti johdettua kohdentamista. Lastentautien tutkimuskeskus on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Keskuksen avulla on ollut mahdollista hankkia tutkijoille heidän eniten tarvitsemiaan tukipalveluja sekä tarjota näkyviä urapolkuja, mikä on välttämätöntä tutkijoiden sitouttamiseksi. Tärkeä saavutus on Pediatric Academic Track -ohjelma, joka pyrkii tunnistamaan ja sitouttamaan uusia ryhmänjohtajia toimialalle. Ensimmäinen kansallisesti ja kansainvälisesti toteutettu haku oli marraskuussa Lastentautien tutkimuskeskus tuo myös ulkomaisia huippuluennoitsijoita Suomeen ja auttaa HUSin tutkimusryhmiä verkostoitumaan heidän kanssaan. Tutkimuskeskus edustaa 30 lastentautien tutkimusta tekevää tutkimusryhmää. Lastentautien tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii tutkimuksesta ja opetuksesta vastaava professoriylilääkäri. Kansallisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston FINPEDMED:n (Finnish Investigators Network for Pediatric Medicines) toiminta siirtyi vuonna 2017 Lasten ja nuortensairauksiin HYKS-instituutti Oy:ltä. Muutoksen avulla on tarkoitus tehostaa ja laajentaa toimintaa. FINPEDMED on yliopistosairaaloiden yhteishanke. FINPEDMEDin tavoitteena on edistää eurooppalaisten lasten terveyttä lisäämällä uusien ja turvallisten lääkkeiden tutkimusta, kehittämistä ja rekisteröintiä sekä välttämällä tarpeettomat lapsiin kohdistuvat tutkimukset. Toiminta perustuu vuonna 2007 voimaan astuneeseen EU:n Lastenlääkeasetukseen, joka velvoittaa lääketeollisuuden tutkimaan kaikki uudet alle 18-vuotiaiden lasten hoitoon tarvittavat lääkevalmisteet lapsilla, jos ne katsotaan tarpeellisiksi tälle väestöryhmälle. Velvoite kattaa kaikki lastentautien suppeat erikoisalat, lastenkirurgian, tehohoidon/anestesiologian, harvinaissairaudet sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian. Yhdysvaltalainen JDRF-säätiö on myöntänyt noin 1,8 miljoonan euron suuruisen kaksivuotisen BABYSCREEN-tutkimushankkeelle. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne vastasyntyneet lapset, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen tai/ja keliakiaan sekä havaita mahdollinen sairastuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan ehkäistä sairastumisvaiheeseen usein liittyviä muita terveysongelmia. 28

31 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,0 % 5,8 % Myyntituotot ,2 % 5,5 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 7,4 % Muut palvelutulot ,8 % -0,4 % Muut myyntitulot ,1 % 35,6 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,2 % -16,2 % Maksutuotot ,3 % 13,9 % Tuet ja avustukset ,0 % 15,5 % Muut toimintatuotot ,9 % 644,8 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 2,4 % Henkilöstökulut ,9 % 0,9 % Palvelujen ostot ,8 % 0,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 10,0 % Avustukset ,1 % 152,2 % Muut toimintakulut ,9 % 8,9 % Toimintakate ,2 % 549,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 910,3 % Vuosikate ,1 % 549,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 486,3 % Tilikauden tulos ,0 % 916,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,1 % 5,0 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,1 % 5,0 % Muut myyntitulot ,1 % 35,6 % Maksutuotot ,3 % 13,9 % Tuet ja avustukset ,0 % 15,5 % Muut toimintatuotot + EVO ,2 % -10,5 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,4 % 4,8 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % -0,4 % Sitovat nettokulut ,4 % 6,3 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 29

32 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroapoikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Lastenpsykiatrian jäsenkuntalaskutuksen lasku (osastopaikkoja poikkeuksellisen vähän). -150,0-0,1 % ,1-1,8 % Yleispediatrian linjan volyymin kasvu (Lasten päivystykset ja vastaanotot Jorvi ja ULS) ,1 0,6 % 1 312,0 0,6 % Lasten immunosuppression ja kardiologian volyymikasvu ja yksittäiset kalliit potilaat ,0 1,1 % 2 945,0 1,4 % Lasten sydän- ja elinsiirtokirurgian yksittäiset erittäin kalliit potilaat ,0 1,4 % 2 142,0 1,0 % Lastenneurologian vastaanottojen volyymimuutos. -205,0-0,1 % -280,0-0,1 % Maksutuottojen kasvu hintojen nousun johdosta. -70,0 0,0 % 599,1 0,3 % Valtion tutkimus- ja koulutusmäärärahan muutos. -103,0 0,0 % -319,0-0,1 % SERI-korvausten muutos (tuki valtiolta). 5,0 0,0 % 96,0 0,0 % Koulutuskorvaukset Työttömyysvakuutusrahastolta. 8,0 0,0 % 107,0 0,0 % Myyntituotot muita sairaanhoitopiireille. -15,0 0,0 % -50,0 0,0 % Myyntituotot HYKSin Kliiniset palvelut Oy:n kautta (ulkomaalaiset potilaat). 705,0 0,3 % 601,0 0,3 % Toimintatuottojen ero todellisuuteen jäsenkuntaraamin alimitoituksen johdosta ,9 7,8 % 0,0 0,0 % Jäsenkuntapalautusten muutos edellisestä vuodesta. 0,0 0,0 % 9 318,0 4,3 % TP ,0 11,0 % ,0 5,8 % Toimintakulut ja poistot euroapoikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Hoitohenkilökunnan (ULS-avaus) lisä- ja ylitöiden sekä epämukavan työajan korvauksien kasvu ,8 0,7 % 962,0 0,4 % Määräaikaisten erityistyöntekijöiden henkilöstökulujen kasvu lähinnä lastenpsykiatrian linjassa. 151,0 0,1 % 141,0 0,1 % Lääkekulujen voimakas kasvu (kohdistuen lähes täysin erityisen kalliisiin ja harvinaisiin lääkkeisiin) ,0 1,2 % 2 304,1 1,1 % ULS-varustelun vaikutus tutkimus- ja hoitotarvikkeiden ostoihin (HUS-Logistiikka) ,0 0,7 % 1 395,1 0,6 % ULS-varustelun vaikutus ulkoisten tutkimus- ja hoitotarvikkeiden hankintoihin. 183,1 0,1 % 184,1 0,1 % Kliinisen genetiikan siirtymisen vaikutus. (siirtyi HUSLABiin vuoden 2018 alusta). Erityispediatrian linja. 0,0 0,0 % ,7-1,8 % Uuden lastensairaalan vuokrat on kohdistettu tulosyksiköille touko-syyskuun periodilla ,8 1,1 % 2 204,8 1,0 % Vuokratyövoiman ostojen kasvu (lääkärit lastenpsykiatrian linjassa. 174,0 0,1 % 40,0 0,0 % Vuokratyövoiman ostojen kasvu (SEURE-ostot hoitotyön linjassa). 489,0 0,2 % 129,0 0,1 % HUS-Tietohallinnon työasema- ja perustietotekniikkapalveluiden veloituksen lisääntyminen (ULS-avaus). 614,6 0,3 % 855,1 0,4 % HUS-Tietohallinnon viestintätekniikkapalveluiden lisääntyminen (ULS-avaus). 199,9 0,1 % 213,3 0,1 % HUS-Tukipalveluiden laitoshuollon palveluiden veloituksen lisääntyminen (ULS-avaus). 714,0 0,3 % 522,0 0,2 % HUSLAB-tutkimusten vähentynyt käyttö (verituotteet, näytteenotto, kemia & hematologia). -168,3-0,1 % -962,2-0,4 % Avohoidon palveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (mm. sijoitetut lapset lastenpsykiatria) ,9 0,8 % 202,3 0,1 % Vuodeosaston palveluiden ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (muualla hoidossa olleet) ,9 0,8 % 22,3 0,0 % Rakennusten kunnossapidon ulkoisten kulujen kasvu (ULS-avaus). 368,2 0,2 % 360,1 0,2 % Hotelli- ja ravintolapalveluiden ostojen kasvu liittyen kasvaneeseen matkustamiseen. 39,7 0,0 % 29,0 0,0 % Yhtymähallinnon vuosiveloituksen voimakas kasvu. -180,0-0,1 % 1 078,1 0,5 % Budjettiin sisältymätön (ei suunniteltu) kertapoisto Lastenklinikan leikkausosaston ja tehon tiloista ,1 2,4 % 4 887,1 2,3 % Suunnitelman mukaisten poistojen kasvu investointien lisääntymisen johdosta. 4,1 0,0 % 656,1 0,3 % Henkilöstöbudjetin ero todellisuuteen jäsenkuntaraamin alimitoituksen johdosta ,2 2,1 % 0,0 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa. 50,0 0,0 % -540,7-0,3 % TP ,0 11,1 % ,0 5,0 % 30

33 Kone- ja laiteinvestoinnit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Erotus Erotus TP TP Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Korv ausinv estoinnit yhteensä 0 600,0 515,3-84,7 515,3 ULS uudistushankinnat , ,0-10,0 8590,0 ULS hammasvastaanottojen muutostyöt 0 130,0 71,4-58,6 71,4 YHTEENSÄ , ,8-153, ,8 Yli euron hankinnoissa on angiolaitekokonaisuus (3,2 miljoonaa euroa). HENKILÖSTÖ Poikkeama-% Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Hoitohenkilökunta ,6 % -0,9 % Lääkärit ,9 % 3,2 % Muu henkilökunta ,7 % -5,4 % Erityistyöntekijät ,4 % -0,9 % YHTEENSÄ ,0 % -0,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 114, , , ,1 1,2 % -2,1 % Lääkärit 278,3 260,9 278,3 280,3 7,4 % 0,7 % Muu henkilökunta 154,7 146,9 153,0 151,0 2,8 % -2,4 % Erityistyöntekijät 135,8 120,0 138,4 139,1 15,9 % 2,4 % YHTEENSÄ 1 683, , , ,5 3,4 % -1,3 % LaNun ammattirakenne on pysynyt pitkälti ennallaan ja muutokset vuodesta 2017 ovat henkilöstömäärän kehityksellä mitaten olleet varsin pieniä. Muilta HUSin sairaanhoitoalueilta siirtyvät henkilöt (divisioonamalli) ovat lisänneet tulosyksikön henkilöstömäärää osittain jo vuoden 2017 syyskuusta lähtien. Vuoden 2018 lopussa 77,4 % koko tulosyksikön henkilökunnasta oli vakinaisessa työsuhteessa. Vuoden 2017 lopussa tämä tunnusluku oli 77,7 %, joten määräaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osuus nousi vuonna Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vakinaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden osuus koko henkilökunnasta on kuitenkin hieman noussut. Henkilötyövuodet htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 606, ,3 Sairaalalääkärien työpanoksen kasvu lastenneurologian linjassa. 1,5 0,1 % 1,8 0,1 % Vakinaisen hoitohenkilökunnan lukumäärän vähentyminen erityisesti elektiivisen toiminnan yh-alueella. Vakinaisen hoitohenkilökunnan lakisääteisten poissaolojen kasvu hoitotyön linjassa. Erityistyöntekijöiden lakisääteisten poissaolojen kasvu lastenneurologian linjassa. Muut henkilötyövuosimuutokset (aikaisemmilta vuosilta kumuloituneet budjettierot). 4,5 0,3 % -11,0-0,7 % 3,5 0,2 % -10,0-0,6 % 2,5 0,2 % -3,0-0,2 % 43,1 2,7 % 0,4 0,0 % TP ,5 3,4 % 1 661,5-1,3 % 31

34 Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) Hoitohenkilökunta ,0 % Lääkärit ,1 % Muu henkilökunta ,0 % Erityistyöntekijät 0 0 0,0 % YHTEENSÄ ,4 % Vuokratyövoiman käyttö kasvoi varsin runsaasti vuonna 2018 ja ylitti sille laaditun budjetin. Kokonaisuudessaan LaNun vuokratyövoiman käyttö kasvoi 11,2 % vuodesta Suurin osa kasvusta kohdistui lastenpsykiatrian linjaan, jossa käytettiin lääkärityövoimaa divisioonamallin kautta tulosyksikköön siirtyneissä yksiköissä Hyvinkäällä, Lohjalla, Raaseporissa sekä Porvoossa. Hoitotyön linjassa vuokratyövoiman kustannukset kasvoivat 2,7 % vuodesta Yksi tilannetta keskeisesti selittävä syy on se, että sekä tehovalvonta- että ns. vierihoitotarvetta on ollut enemmän vuosiin 2016 ja 2017 verrattuna. Lääketieteellisesti monisairaiden lasten suhteellinen osuus potilasaineksesta on lisääntynyt ja somaattisten hoitojaksojen keskipituus on kasvanut. Koska lapsia ei ole lääketieteellistä syistä voitu sijoittaa samaan huoneeseen, on omahoitajatarve selkeästi lisännyt vuokratyövoiman käyttöä. Tämä näkyy myös henkilökunnan lisä- ja ylitöiden kasvuna. Uuden lastensairaalan valmistelutyö ja avaaminen on aiheuttanut runsain mitoin normaalista poikkeavaa kuormitusta henkilökunnassa. Vuokratyötä on osaltaan tarvittu ja käytetty tasaamaan tätä tilannetta vuoden 2018 aikana. Työhyvinvointi ja työsuojelu Sisäilmaongelmat ovat vaikeuttaneet joustavaa henkilöstöresurssien suunnittelua. Henkilökunnan joukossa on ollut paljon työntekijöitä, jotka eivät ole pystyneet lainkaan toimimaan LaNun vanhoissa kiinteistöissä Lastenlinnassa ja Lastenklinikalla. Uuden lastensairaalan valmistuminen vuoden 2018 syyskuussa on kuitenkin parantanut tilannetta huomattavasti. Toisaalta uuden kiinteistön käyttöönotto on ollut erittäin vaativa ja aikaa vievä prosessi, joten positiiviset vaikutukset henkilökunnan työhyvinvointiin tulevat näkyväksi vasta asteittain. Ennen Uuden lastensairaalan avaamista toimintaa jouduttiin hajauttamaan moneen pisteeseen, mikä oli resurssien jaon kannalta epäedullista. LaNussa on systemaattisesti pyritty tukemaan työkykyä räätälöimällä erilaisia tehtäviä työrajoitteisille sekä käyttämällä työaikajoustoja. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on ollut meneillään suuria toiminnallisia muutosprosesseja. Hoitotyön henkilöstön enemmistön esimiessuhteet ovat muuttuneet ja kaikkien lähityöyhteisöt ovat uusia. Henkilökuntaa on informoitu ja pyritty osallistamaan eri prosessivaiheisiin mahdollisimman paljon. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus lisääntyi vuonna 2018 verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Vaihtuvuuden kasvu kohdistui kaikille ammattiryhmille, mutta suurin suhteellinen nousu kohdistui erityistyöntekijöihin. Hoitotyön linjassa suurin vaihtuvuuden lisääntyminen kohdistui lastenpsykiatriaan. Irtisanoutumisesta (oma pyyntö) johtuva vaihtuvuus on kehittynyt tulosyksikössä seuraavasti: Vuosi 2016 =66 henkilöä Vuosi 2017 = 47 henkilöä Vuosi 2018 = 74 henkilöä Tulosyksikön TOB-kyselyn tulokset heikkenivät vuodesta Uuden lastensairaalan avaamisen valmistelun myötä henkilökuntaan on kohdistunut poikkeuksellisen paljon rasitusta. Henkilöstösiirrot, uudet esimiehet ja suuret yksiköt sekä muut hallinnolliset uudistukset ovat vaikuttaneet henkilökunnan jaksamiseen. Tilanteen parantumisen eteen tehdään työtä. 32

35 4 PSYKIATRIA HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -2,1 % 0,4 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) ,1 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,0 % -0,2 % DRG-ryhmät ,1 % -80,0 % DRG-O-ryhmät ,7 % 15,1 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,8 % -88,9 % 900-ryhmä ,3 % -94,8 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,9 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,7 % - Käyntisuoritteet, lkm ,8 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,8 % Ensikäynnit, lkm ,0 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,3 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,1 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 11,3 3,1-72,6 % Psykiatria, vrk 23,9 24,0 0,5 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,7 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,3 % kaikki ,6 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,7 % kaikki ,1 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) 0 0 0,0 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 0,0 0,0 0,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 0,0 0,0 0,0 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoid ,9 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 33

36 Sitovat tavoitteet Talouden tunnusluvut Poikkeam a-% Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Tilikauden tulos *) ,0 % -88,7 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) ** -6,7 % -1,97 % -2,9 % 45,9 % -57,0 % Sitovat nettokulut ,0 % 3,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalaut **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluv ulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Poikkeam a-% Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 3,2 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,1 % 2,9 % Toimintakulut ,1 % 3,3 % Poistot ,0 % -50,8 % Tilikauden tulos ,0 % -58,6 % Sitovat nettokulut ,0 % 3,6 % HUSin oman palv.tuot. laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -2,4 % 0,5 % Hintaero, % 6,1 % -3,8 % Jäsenkuntapalautukset ,3 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset palautukset ,3 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Poik.-% Henkilöstö TP 2018 Henkilöstömäärä (31.12.) ,2 % -4,2 % Henkilötyövuodet ,7 % 0,5 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,7 % 0,9 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 0,8 % 0,5 % Hintaero, % -1,8 % 0,9 % 34

37 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Psykiatrian tulosyksikkö vastaa lisääntyvästi koko HUS alueen psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, ja sillä on ERVA, ja valtakunnallisia vastuita. Se tuottaa nettiterapioita valtakunnallisesti. Se parantaa palveluiden saatavuutta kasvattaen vuosittain potilasmääräänsä ja integroituen lisääntyvästi terveyskeskuksiin ja perustason vuodeosastoille, tarjoten henkilökuntaa (yli 20 henkilötyövuotta) ja näyttöön perustuvia hoitoja. Se koordinoi alueen mielenterveystyötä mm. Mielenterveystalo.fi palvelun kautta. Toiminta on organisoitu pääosin potilasryhmittäin ja johtamiseen ja kehittämiseen osallistuu kunkin linjan vastuuprofessorit ja kokemusasiantuntijat. Valtaosa kliinisestä toiminnasta on avohoitoa ja toteutuu pääkaupunkiseudun suurpoliklinikoilla. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kysyntä kasvoi ja toiminta tehostui jälleen 3,1% lasku euroissa / hoidettu eri potilas. Psykiatrian toiminnan murrosta kuvastanee se, että enää 11 % potilasta tarvitsi osastopalveluita, eli suurin piirtein sama määrä kuin nettiterapialla hoidetut eri potilaat. Saatavuus parani psykoterapioiden osalta (nettiterapiat, sisäisesti tuotetut terapiat ja ostopalveluterapiat). ECT, rtms ja Ketamiinihoidot eri kampuksilla liittyivät yhdeksi neuromodulaatioyksiköksi, jolla aukesi uusi toimipiste Psykiatriakeskuksessa. ECT hoitojen saatavuus parani (+15 % enemmän potilaita) ja saavutti kansainvälisessä vertailussa erinomaisen kattavuuden. Psykiatrian tulosyksikkö siirtyi sisältöihin ja tarkkaan ajankäyttöön perustuvaan toimenpidelaskutukseen. Tuotteistus kehitettiin ja pilotoitiin Psykiatrian tulosyksikössä viimeisen 6 vuoden aikana, ja se hyväksyttiin vuonna 2017 THL koodistopalvelimeen. Psykiatrisen osastokäytön väheneminen pysähtyi ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen HUS Psykiatrian suunnitelman mukaiseen 0,4 promilleen. Kaikilla Psykiatrian osastokampuksilla oli ylipaikkapiikkejä ympäri vuoden, josta syystä loppuvuodesta käynnistettiin sairaansijamäärän tarkastelu - mm. tarkastelu alkuvuodesta hyväksytyn Laakson yhteissairaalan sairaansijamäärän riittävyydestä. Psykiatrian tulosyksikköön liittyivät Lohjan ja Porvoon nuorisopsykiatriset yksiköt, jolloin koko HUS alueen nuorisopsykiatriset palvelut tuotettiin Psykiatrian tulosyksikössä. Edellisvuonna liittyneeseen Länsi-Uudenmaan linjaan liitettiin Psykiatriakeskuksen ruotsinkielinen osasto 8 laajemman ruotsinkielisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Loppuvuonna tehdyn selvityksen pohjalta HUSin hallitus päätti muodostaa HUS-laajuisen psykiatrian tulosyksikön, joka käynnistyi Tulosyksikkö lähti mukaan JCI ja Magneettisairaala akkreditointihankkeisiin. Apotti käynnistyi Peijaksen alueella, jolloin paljastui suuri tarve järjestelmän korjaamiselle ja kehittämiselle. Valtakunnallisia nettiterapioita lisättiin. Kuntien perustasolle tapahtuvaa psykiatriatoimintaa lisättiin ja laajennettiin uusiin kuntiin. Psykiatrian Keravan terveyskeskus-integraatioprojektin menestyksen pohjalta projektia päätettiin laajentaa kattamaan myös somaattisia erikoisaloja yhteisenä HUS-sotekeskuspilottina. Unihäiriöpoliklinikka perustettiin yhteistyössä 6 muun erikoisalan kanssa, ja unihoitajatoimintaa jalkautettiin terveyskeskuksiin. Perustason osastolla tapahtuva integroituva hybridi-osastotoiminta vakiintui ja laajeni Espooseen, ja vuodenvaihteessa 2019 myös Hyvinkäälle. Perustason yksiköissä (TK:t ja osastot) integroidusti toimivan henkilöstön määrä ylitti 20 HTV. Keskittämisasetuksen myötä yliopistosairaalat vastuutettiin psykoterapioiden saatavuuden valvonnasta tätä tehtävää varten HYKS muiden yliopistosairaaloiden kanssa käynnisti psykoterapia-laaturekisterin. Tämän maailmassa ainutlaatuisen rekisterin tavoitteena on saattaa kaikki julkisrahoitteiset psykoterapiat laadunvalvonnan ja vertailtavuuden piiriin. Palveluvalikoimaneuvosto määriteli näyttöön perustuvat psykoterapiat osaksi julkisesti tarjottavaa palveluvalikkoa. Kiireettömän hoidon kriteerit psykiatrian osalta tulevat muuttumaan, samalla kun erikoissairaanhoidolta edellytetään lisääntyvää vastuuta alueen terveyskeskusten psykiatrisista palveluista integraation kautta. Psykiatrian tulosyksikölle kohdistuvat kaikkien HUSin jäsenkuntien valtion mielisairaaloissa sekä muissa sairaanhoitopiireissä hoidettujen potilaiden ostolaskut. Varsinkin laskut muista sairaanhoitopiireistä kasvoivat vuonna 2018 olennaisesti. Syynä tähän lienee se, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asumispalveluihin sijoitetut potilaat 35

38 saavat nyt tarvittavat psykiatriset hoitonsa kokonaisuudessaan paikallisesti, kun maksusitoumusta ja siirtoa pääkaupunkiseudun osastoille ei enää tehdä. Asia on tarkastelun alla ja mahdollisia yhteisiä linjauksia tarvitaan jatkossa. Tulevaisuuden näkymät HUS Psykiatrian siirtyessä yhteen tulosyksikköön sekä avohoidon, että osastojen yhteistyötä tiivistetään. Koordinoidut ajanvarauspohjat, tarkka sisällöllinen seuranta uuden tuotteistuksen avulla, sekä etäkäyntien muuttuminen rutiiniksi tulee mahdollistamaan olennaisesti laajemman palvelukirjon poliklinikoilla. Toimenpidekoodien avulla myös työajan leanaaminen - sen parempi suuntaaminen potilastyöhön, etenkin näyttöön perustuviin hoitoihin, on mahdollista aiempaa tehokkaammin. Osastoverkostoa tiivistetään siten, että potilaita kyetään jakamaan tasaisemmin HUSin alueella. Kellokosken käyttökieltoon menneen Uuden talon osastot siirtyvät nopealla aikataululla Ohkolaan, jonne keskittyy 6 psykoosiosastoa. Porvoon psykiatrinen osastotoiminta siirtyy aluesairaalasta vapautuneisiin tiloihin, joiden remontointi alkaa Laakson yhteissairaalan suunnittelu jatkuu sinne siirtyvät psykiatriset osastot Ohkolasta, Psykiatriakeskuksesta sekä Helsingin kaupungin Auroran psykiatriset osastot. Lisäksi sairaalaan siirtyy valtaosa Helsingin perustason somaattisesta osastotoiminnasta. HUS Psykiatrian osuus tästä hankkeesta on noin kolmasosa. Suositusten ja säädösten pohjalta psykiatria jatkaa integraatioavauksiaan kaikkiin omistajakuntiinsa tavoitteena tuottaa aiempaa paremmat ja laajakirjoisemmat palvelut etulinjaan. Se pyrkii saturoimaan osaltaan hoidollisen psykoterapian tarpeen lisäämällä netti-, ostopalvelu- ja sisäisiä terapioitaan. Samalla se tekee tiivistyvää yhteistyötä KELA:n kanssa, jonka myöntämiä terapioita seurataan Husin laaturekisterissä. HUS Psykiatria pyrkii avauksillaan, kehittämisellään ja aktiivisilla kannanotoillaan vaikuttamaan suomalaiseen mielenterveyskenttään sekä sotesuunnitteluun Yliopistollinen laajasti integroituva psykiatrinen yksikkö voi toimia runkona koko maakunnalliselle mielenterveys- ja päihdetoiminnalle. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Tulosyksikön omat avaintavoitteet 1. Sote-integraatio- ja divisioona-avaukset toteutuivat hyvin. 2. Potilasmäärän ja psykoterapioiden lisääminen toteutuivat, asiakastyytyväisyysmittausten leviäminen ja pakkotoimien minimointi etenivät myös. 3. Digitalisoitumisen osalta Mielenterveystalon, nettiterapioiden ja etäkäyntien lisääminen onnistuivat, joskin hieman alle odotusten. 4. Laaturekisterit, toimenpidekoodipohjainen laskutus ja Apotti käynnistyivät suunnitellusti ja 5. Laakson yhteissairaalan suunnittelu, Pasilan poliklinikan käynnistys ja Raaseporin ja Lohjan uusien psykiatristen tilojen käynnistys toteutuivat. Tulosyksikön strategiset mittarit Psykiatrian mittarit poikkeavat somatiikasta, tarkoituksena ottaa huomioon psykiatrialle ominaisia erityispiirteitä. Tahdosta riippumattoman hoidon laadun ja määrän valvominen on tulosyksikössä erittäin tärkeää ja siksi on käytössä seitsemän eri mittaria pelkästään tätä varten. Niissä kehitys on ollut myönteinen ja tavoitteisiin tai hyvin lähelle niitä päästiin kaikissa mittareissa. Myös avohoidolle tärkeässä mittarissa Peruuttamattomat poisjäännit päästiin tavoitteeseen. Kehitettävää jäi vielä hoitoon pääsyn odotusajan mediaanin sekä siinä, kuinka moni potilas pääsi elektiivisesti hoitoon alle 30 vuorokaudessa. Myös kehityskeskustelujen pitämisen suhteellinen osuus jäi jonkin verran tavoitteesta. Riskienhallinta Psykiatrian tulosyksikön riskien hallinnan haasteet potilashoidon osalta kohdistuivat ensi sijassa potilaiden väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja itsetuhoisuuteen. Potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä on pyritty vähentämään systemaattisesti erityisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla, mm. Safewards-malli, VIOLIN - Aggressiivisen potilaan hallintaan kehitettävän käyttäjälähtöisen intervention vaikuttavuuden arviointi, EriTurva Hoitajien työturvallisuus psykiatrisen potilaan huone- ja leposide-eristyksen aikana. Tehostetun hoidon (väkivalta ja rajoitustoimenpiteet) Care Bundlet 1 & 2 laadittiin tulosyksikössä vuonna Nämä Care Bundlet päivitettiin vuonna Care Bundle tarkoittaa tutkimusnäyttöön perustuvaa interventioiden joukkoa, joilla on todistetusti vaikutusta parempaan hoidon lopputulokseen. Potilaiden itsetuhoisuuden (itsemurhayritykset ja toteutuneet itsemurhat) vähentämiseksi on laadittu ja otettu jo osittain käyttöön kliininen itsetuhoisten potilaiden turvasuunnitelma ja ohjeet itsemurhan jälkihoitoon. Tulosyksikössä on laadittu itsemurhaa yrittäneen potilaan hyvän hoidon malli. 36

39 Toiminnan ohjaus Perusteellisen pilotoinnin jälkeen käyttöön otettu toimenpidekoodilaskutus mahdollistaa tarkan avohoitotoiminnan ohjauksen, joka on syventynyt vuonna Suoraa potilastyötä ja sen sisältöä voidaan seurata tarkemmin tähän pohjautuva suoritepalkkiopilotti laajeni. Laajat linjakohtaiset sisältöraportit otettiin osaksi tulosyksikön linjakohtaisia osavuosikatsauksia. Työntekijäkohtaisten sisältöraporttien käyttöä avohoidon esimiestyössä laajennettiin tavoitteena sen rutiini käyttö esimiestyössä sekä kehityskeskusteluissa. Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Henkilöstökulujen hallinta Mittari (1000 ) ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Tavoite Melkein miljoonan euron säästäminen palkkakustannuksissa on hyvin poikkeuksellista ja ta- Toteuma -954 voite on melkein täysimääräisenä saavutettu. Ulkoisten palveluiden karsiminen Tavoite Toteuma 0 Enemmän potilaita ovat hakeutuneet tai muuten hoidettu muualla (valtion sairaalat, muut SHP:t) kuin aikaisempina vuosina. Näin ollen mittarin tavoitteita ei saavutettu. Sekalaiset kustannussäästöt Tavoite -30 Toteuma -32 Taksikuluissa ja muissa ulkoisissa pienpalveluostoissa on pyritty suurempaan tarkkuuteen. Mittarin tavoite on kaudella saavutettu. Säästötavoite palkoissa oli haastava ja sen toteutuminen liittyi toisaalta ankaraan vakanssien hallinnointiin ja toisaalta lääkärivakanssien täyttämisen haasteellisuuteen. Lääkärivajetta on kompensoitu divisioonaan siirtyneissä nuorisopsykiatrian yksiköissä vuokralääkäreillä, mutta julkiselle sektorille hakeutuvia psykiatreja on tällä hetkellä liian vähän. Tämä trendi saattaa voimistua lähivuosina. Ostopalveluissa, varsinkin vuodeosastohoidoissa on vuonna 2018 ollut vaikea säästää, koska maksusitoumuskäytännön poistuttua yhä useampi potilas hoidetaan kokonaisuudessaan muualla Suomessa. Lisäksi Rangaistusseuraamuslaitoksen keskeyttämät prosessit, lisäävät painetta erityisesti valtion sairaaloissa. 37

40 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Poikkeama- Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 % Tuotteistetut hoitopäivät ,3 % 1,3 % NordDRG-tuotteet ,1 % 0,0 % DRG-ryhmät ,4 % -77,8 % DRG-O-ryhmät ,6 % 15,0 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,8 % -88,9 % 900-ryhmä ,2 % -94,7 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Av ohoitokäynnit ,2 % -1,0 % Sähköiset palvelut ,8 % 2,3 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusos. painotettu vol.muutos -2,4 % 0,1 % Poikkeama- Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto ,2 % -3,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % -5,5 % NordDRG-tuotteet ,4 % -11,3 % DRG-ryhmät ,6 % -91,2 % DRG-O-ryhmät ,9 % 0,3 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,9 % -91,4 % 900-ryhmä ,9 % -94,2 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Av ohoitokäynnit ,5 % -1,8 % Sähköiset palvelut ,3 % 0,6 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % 16,9 % Ostopalvelut ,8 % 24,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % 10,7 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -70,4 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,0 % 3,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 35,6 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,1 % 3,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Osastojen tuotanto on noussut siitä huolimatta, että potilaspaikkoja on vuoden aikana vähennetty: 4 paikkaa nuorisopsykiatriassa sekä kokonainen aikuisosasto Kellokoskella. Varsinkin syksy oli poikkeuksellisen kiireinen ja täyttöaste osastoilla on ollut yli 96%. Täyttöaste on erittäin korkea, kun ottaa huomioon, että lähes kaikki osastohoidot alkava päivystyksellisesti. Käytännössä osastoilla on lähes jatkuva ylipaikkatilanne. Tästä kestämättömästä tilanteesta johtuen sairaansijatarvetta HUS alueella selvitetään tulosyksikön laajana projektina. Hoitopäivät muissa sairaanhoitopiireissä kasvoivat maksusitoumuskäytännön poistuttua. Valtion mielisairaaloiden käyttö kasvoi keskimäärin 3 sairaansijan verran. Avohoitotuotanto siirtyi vuoden alusta uuden tuotteistuksen myötä laskuttamaan sisältöminuutteja perinteisten käyntisuoritteiden sijasta. Uuteen tuotteistukseen liittyvistä epätarkkuuksista huolimatta tuotanto pääsi edellisvuoden tasolle ja olisi ilman Apotin käynnistymistä (vaikutus n. 2% avohoidon kokonaistuotannosta) olisi ylittänyt edellisvuoden ennätyslukeman selvästi. Myös lääkärivaje on hidastanut monen poliklinikan toimintaa. ECThoidot lisääntyivät merkittävästi neuromodulaatiotoiminnan yhteen kokoamisen ja Psykiatriakeskuksen syksyllä 38

41 käynnistyneen uuden toimipisteen myötä. Ostopalveluterapioiden ja Nettiterapioiden määrä kasvoi merkittävästi. Psykiatriassa on monta vuotta toimittu hyvin vähäisin häiriöin toimitilojen suhteen, mutta vuonna 2018 tapahtui käänne huonompaan. Kellokosken Uuden talon mittavat sisäilmaongelmat johtavat toimintojen siirtoon Ohkolaan jo kevään 2019 aikana. Myös Psykiatriakeskuksessa sekä useammalla poliklinikalla on ollut lievempiä häiriöitä. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 211 0,3 % ,8 % ,5 % NordDRG-tuotteet 54 4,1 % ,2 % ,4 % DRG-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 900-ryhmä 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Avohoitokäynnit ,7 % ,1 % ,5 % Sähköiset palvelut ,0 % ,3 % ,3 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % ,4 % Ostopalvelut ,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0,0 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 0 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon ,0 % YHTEENSÄ ,0 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Psykiatrian sairaalahoidot alkavat lähes aina päivystyksellisesti - Sairaalapalveluiden kysynnän kasvu on laskenut viime vuoteen asti huolimatta väestön kasvusta ja avohoidon palvelujen lisääntyvästä kysynnästä. Nyt nousu edellisvuoteen vastaan väestön kasvua. Arviointiprojekti sairaansijatarpeesta on käynnistetty. Muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen hoitopäivien ja käyntien kasvu liittynee maksusitoumuskäytännön loppumiseen, asiasta on selvitys käynnissä.netti- ja ostopalveluterapioiden lisääntyvä käyttö on strategian mukaista kehitystä, jossa näyttöön perustuva hoito pyritään tarjoamaan niin aikaisin kuin mahdollista. Ostopalveluterapioiden vaikuttavuutta ja laatua ja valvotaan syksyllä käynnistyneen psykoterapialaaturekisterin kautta. ECT hoitojen kysynnän kasvu on hyvää kehitystä, ja on mahdollistunut sekä prosessien tehostamisen kautta 2018 käynnistyneessä neuromodulaatioyksikössä, sekä syksyllä avatun uuden toimipisteen kautta. 39

42 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 811 1,2 % ,9 % ,7 % NordDRG-tuotteet 0 0,0 % ,3 % ,3 % DRG-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % DRG-O-ryhmät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 900-ryhmä 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Avohoitokäynnit ,0 % ,9 % ,8 % Sähköiset palvelut 28 2,6 % -22-2,1 % 6 0,6 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,7 % ,6 % Ostopalvelut ,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0,0 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät 0 0,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon ,4 % YHTEENSÄ ,2 % Sekä hoitopäivissä, että avohoidon tuotteissa kyseessä ovat strategiset, kilpailukykyä parantavat hinnanalenemiset. Tuotannon kasvua hitaampi kulujen nousu on mahdollistanut tehostamisen siirron hintoihin. 40

43 Hoitopalvelut kaikille maksajille Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto ,1 % -3,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % -5,5 % NordDRG-tuotteet ,5 % -11,1 % DRG-ryhmät ,2 % -92,1 % DRG-O-ryhmät ,5 % 0,8 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,9 % -91,4 % 900-ryhmä ,0 % -94,3 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,6 % -1,6 % Sähköiset palvelut ,6 % 11,4 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -94,7 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,1 % 17,9 % Ostopalvelut ,9 % 26,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % 11,1 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -70,4 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,1 % 3,3 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 35,6 % Myynti muille maksajille ,3 % 5,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,3 % -6,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hank Varsinainen analyysi on esitetty jo jäsenkuntatuotannon kohdassa. Hoidettujen potilaiden määrä on noussut 5 % edellisvuodesta ja siten tuottavuuskehitys on ollut myönteinen. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Lähetemäärä on noussut 6,1 % ja hoidettujen potilaiden määrä 5,1 % samalla kuin henkilöstötyöpanos on noussut vain 0,5 %. Tästä huolimatta hoitoon pääsy on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna mutta ensiaikojen odotusajan mediaani ei ole myöskään ponnisteluista huolimatta lyhentynyt. Siirtoviivepäiviä on kaudella kirjautunut 2 kpl. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetustoiminta laajeni psykologian osalta. Paljolti psykiatrian tulosyksikössä rakennettu mielenterveyspalveluiden erikoispsykologikoulutus otettiin psykologian viralliseksi erikoistumisohjelmaksi. Ohjelman vetäjäksi sovittiin valittavan osin psykologian laitoksella osin psykiatrian tulosyksikössä työskentelevä psykologi, jonka haku on kesken. Erikoistuvien lääkäreiden koulutukseen ilmoittautuneissa oli 2018 pieni kasvu. Erikoistumispalveluita hienosäädettiin kehittyvän mielenterveyskentän tarpeiden pohjalta esimerkiksi geropsykiatrian ja kehitysvammapsykiatrian integroitujen palveluiden osalta. Psykiatrian perusopetuksen siirtymä varhaisemmalle kurssille edellytti psykiatrian perusopetuksen opiskelijamäärän reilua kasvattamista v

44 Tutkimustoiminta oli yhtä vilkasta kuin edellisvuonna (164 julkaisua). Tulosyksikön sairaalan tutkimusrahoja myönnettiin moniammatillisesti lääkäreille, hoitajille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille. Tulosyksikön tutkimusstrategian mukaisiin, omilla potilailla tehtyihin tutkimuksiin oli edelleen vaikeuksia rekrytoida potilaita tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Tulosyksikön hoitotieteellinen julkaisu ja tutkimustoiminta on HUSin laajin, ja osastoilla tapahtuva ohjaustoiminta saa jatkuvasti erittäin hyvän arvosanan CLES-arvioinneissa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,1 % 2,9 % Myyntituotot ,0 % 3,0 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 3,2 % Muut palvelutulot ,0 % 2,6 % Muut myyntitulot ,0 % -1,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -8,8 % Maksutuotot ,3 % 4,2 % Tuet ja avustukset ,4 % -49,0 % Muut toimintatuotot ,3 % 35,1 % Toimintakulut yhteensä ,1 % 3,3 % Henkilöstökulut ,0 % 1,4 % Palvelujen ostot ,1 % 7,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 % -3,9 % Avustukset ,0 % -67,3 % Muut toimintakulut ,3 % 3,2 % Toimintakate ,4 % -57,8 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 1776,1 % Vuosikate ,0 % -58,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % -50,8 % Tilikauden tulos ,0 % -58,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,1 % 3,3 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,1 % 3,3 % Muut myyntitulot ,0 % -1,0 % Maksutuotot ,3 % 4,2 % Tuet ja avustukset ,4 % -49,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,2 % -8,7 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,3 % 3,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,0 % 2,6 % Sitovat nettokulut ,0 % 3,6 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Kustannukset hoidettua potilasta kohden pienenivät kuten aikaisempina vuosina tuotannon laajetessa etenkin ketjujen alkupäähän. Lisääntyvään lähetemäärää pyrittiin vastaamaan ja toisaalta budjetoidut henkilöstökulut alitettiin. Tuottavuus kasvoi huolimatta distaalisesti tulosyksikön vaikutuspiirissä olevista palveluostoista muista sairaanhoitopiireistä ja valtion mielisairaaloista. Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot ylittyivät saman verran kuin toimintakulut, hinnanalennuksista ja 3 milj. euron kuntapalautuksista kesällä. Avohoidon suoritemäärät eivät kasvaneet odotetusti mikä osin selittyy toimenpidekoodilaskutukseen siirtymisellä, ja osin lähes 300 henkilön siirtymisellä Apotti-sairaskertomusjärjestelmään 11/2018. Toisaalta osastokäyttö kasvoi 1% vähenemisen sijaan. 42

45 Toimintakulut ylittyivät, vaikka henkilöstöbudjetti alitettiin. Palveluostot ylitettiin poikkeuksellisen reilusti. Keskeisin selittäjä ylitykselle oli muiden SHP laskut. Syynä tähän lienee se, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle asumispalveluihin sijoitetut potilaat saavat nyt tarvittavat psykiatriset hoitonsa kokonaisuudessaan paikallisesti, kun maksusitoumusta ei enää vaadita. Asia on tarkastelun alla ja mahdollisia yhteisiä linjauksia tarvitaan jatkossa. Psykiatrian tuottavuuskehitys on rakentunut avohoitoistumiseen, jonka suurimmat voitot on jo saavutettu, ja uusiin tehokkaampiin hoitomalleihin sekä digitaalisiin palveluihin, joiden kummankin osalta kehitys on vielä vahvasti käynnissä. Omistajakuntien osalta myös integraatioavauksin tiivistyvät hoitoketjut tulevat lisäämään tuottavuutta. Toisaalta uudet asetukset ja käytännöt tulevat edellyttämään psykiatrisilta palveluilta lisääntyvää hoitovalikkoa, etenkin psykoterapioita, jotka hoitomuotoina ovat työvoimaintensiivisiä nettiterapiaa lukuun ottamatta. Psykiatrian omassa kontrollissa olevat kustannukset pysyivät vuoden aikana hyvin kurissa, mm. palkat alittivat talousarvion tiukan raamin. Ongelmaksi muodostui ostot valtion sairaaloista ja muilta sairaanhoitopiireiltä. Maksusitoumuskäytännön poistuminen toi peräti 33% kasvun ostoihin muilta shp:ltä. Samat ostot näkyvät myös läpilaskutettavina erinä tulopuolella. Palkkojen kertaerä on nostettu erikseen laskelmaan. Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Määrä- ja hintamuutokset tuotannossa 5 543,0 3,6 % ,0-3,3 % Kuntapalautukset (nettomuutos) ,0-2,0 % 7 415,0 4,7 % Läpilaskutettavat tuotantoerät 4 777,0 3,1 % 2 454,0 1,6 % Muut muutokset toimintatuotoissa -886,0-0,6 % -106,0-0,1 % TP ,0 4,1 % ,0 2,9 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Valtion sairaalat ja muut SHP:t 4 777,0 3,1 % 2 454,0 1,6 % Henkilöstö- ja muut tuotantokulut -321,0-0,2 % 1 122,0 0,7 % Palkkojen kertaerä 603,0 0,4 % 603,0 0,4 % Muut muutokset toimintakuluissa 1 255,0 0,8 % 953,0 0,6 % TP ,0 4,1 % ,0 3,3 % Kone- ja laiteinvestoinnit Tulosyksikössä on jonkin verran leasingautoja käytössä. Vuoden aikana on lukumäärä kasvatettu yhdellä autolla. Leasingvastuu on näin kasvanut n eurolla. Kaudella ei ole ollut merkittäviä laiteinvestointeja. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Avohoitoistuva ja perustasoon integroituva hoitojärjestelmä, sekä mm. divisioonamalliin siirtyminen luo painetta henkilöstörakenteen hienosäätöön, jota on pyritty toteuttamaan vuosittain sisäisillä siirroilla sekä tarvittaessa henkilöstösuunnitelman myötä. Kasvavaa potilasmäärää ei pystytä hoitamaan vanhoilla toimintamalleilla, ja siksi tulosyksikössä on ketterien kokeilujen kautta haettu uusia innovatiivisia toimintamalleja. Myös jatkossa, ollakseen ketteriä uusien avausten on käynnistyttävä nopeasti ja siksi tulosyksiköltä aiemmin vapautuneen resurssin tulee olla saatavilla ilman viiveitä. Lukuun ottamatta lääkäreitä, henkilöstön saatavuus on melko hyvä. Lääkäreiden saatavuus on melko suuri ongelma, jota edelleen ratkotaan vuokralääkäreitä hankkimalla Porvoon, ja Lohjan nuorisopsykiatrisissa yksiköissä. Tavoitteena tulee olla luoda alueiden tarpeita paremmin palveleva palkkausjärjestelmä, jolla rekrytointi helpottuisi. TOB tulokset vastasivat edellisvuotta. Työpainetta / uupumusta merkittävästi kokeneisiin n. 10 vastuuyksikköön suunniteltiin toimenpiteet. 43

46 Poikkeam Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 a-% Hoitohenkilökunta ,0 % -3,1 % Lääkärit ,0 % -3,5 % Muu henkilökunta ,0 % -14,8 % Erityistyöntekijät ,9 % -0,4 % YHTEENSÄ ,2 % -4,2 % Poikkeam Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 a-% Hoitohenkilökunta 1 020, , , ,0-0,9 % -0,2 % Lääkärit 205,1 203,0 201,7 204,7 0,8 % -0,2 % Muu henkilökunta 196,5 194,0 205,7 200,8 3,5 % 2,2 % Erityistyöntekijät 165,9 160,0 170,0 172,0 7,5 % 3,7 % YHTEENSÄ 1 587, , , ,5 0,7 % 0,5 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 584, ,8 PTH-hankkeet 2,6 0,2 % 1,8 0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 8,3 0,5 % 5,9 0,4 % TP ,5 0,7 % 1 595,5 0,5 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,9 % Henkilöstökulut ja vuokratyövoiman käyttö yhteenlaskettuna alittivat budjetoidun. Vuokratyövoima on käytetty kahdesta syystä: osastoilla hoitohenkilökunnan riittävyyden varmistamiseksi (mikä on ollut tarpeellista poikkeuksellisen kovasta potilaspaineesta johtuen) sekä lääkärivajeen korjaamiseksi tietyillä poliklinikoilla. Osastojen osalta vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja edellyttää mitoituksen uudelleenarviointia kun osastojen potilasprofiili on avohoitoistumisen myötä tullut haastavammaksi. Lääkärivajeen korjaus edellyttänee korjausliikkeitä palkkauksessa. Apotin käyttöönotto Peijaksen alueella toi lisäkustannuksia. Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön tapaturmat ja riski-ilmoitukset olivat viimevuoden tasoa. Konsernin ohjeiden geneeristen toimenpiteiden lisäksi psykiatria on kohdentanut omia toimenpiteitä sille keskeisimpään riskityyppiin potilasväkivaltaan. Eri-Turva ja Safe-wards ohjelmat tähtäsivät tämän riskityypin vähenemiseen. Tulosyksikön keskimääräinen poissaolo määrä on n. 12 vuorokautta mikä on HUS vertailussa hyvä tulos. Työaikajoustojen osalta etäpäivien käyttöä on eri ammattiryhmissä lisätty ja hoitohenkilöstön osalta tarkoitus lisätä edelleen muun muassa sallimalla etävastaanottoja täynnä olevan työpäivän tekemisen kotoa / etäpisteestä käsin. 44

47 5 AKUUTTI HUS Akuutti tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,4 % 3,0 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,9 % 3,1 % DRG-ryhmät ,1 % -5,9 % DRG-O-ryhmät ,3 % 12,3 % Tähystykset ,2 % 8,1 % Pientoimenpiteet ,2 % 10,6 % 900-ryhmä ,3 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 670,8 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,7 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,8 % -3,2 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,0 % Ensikäynnit, lkm 0 2 0,0 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,8 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) ,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 1,9 2,3 20,0 % Psykiatria, vrk 0,0 2,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,3 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 2 0,0 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk 0 0 0,0 % kaikki 0 0 0,0 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,8 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 213,9 207,6-3,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 803,2 807,5 0,5 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,5 % -41,1 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -2,2 % -1,97 % 0,5 % -127,2 % -124,8 % Sitovat nettokulut ,4 % -2,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 45

48 Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 2,9 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,8 % 5,0 % Toimintakulut ,8 % 1,9 % Poistot ,6 % 6,1 % Tilikauden tulos ,0 % -88,1 % Sitovat nettokulut ,4 % -2,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 4,3 % 3,1 % Hintaero, % 1,9 % -2,4 % Jäsenkuntapalautukset ,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,5 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-9 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,2 % -1,2 % Henkilötyövuodet ,8 % 1,1 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % 1,5 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,4 % 1,3 % Hintaero, % -1,0 % 1,5 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Tulosyksikön tavoitteena on strategian mukaisesti tarjota oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa potilaan tarpeiden mukaan tiivistyvällä kumppanuudella perusterveydenhuollon kanssa. Kiireellisen hoidon kriteereiden mukaisesti päivystyksessä tulee hoitaa vain päivystyspotilaita ja tähän pyritään selkeillä muiden erikoisalojen kanssa yhteistyössä tehdyillä toimintaohjeilla. Potilasvirta on ensihoidosta sisälle sairaalaan eikä päivystykseen palata enää hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Jatkuvan lean-periaatteisiin perustavan toiminnan kehittämisen avulla pyritään parantamaan toiminnan sujuvuutta ja laatua sekä potilaiden saamaa hoitoa ja potilastyytyväisyyttä. Lääkärityövoiman kohdentamista potilasvirtojen mukaisesti kehitetään jatkuvasti. Raaseporin sairaalan päivystyspoliklinikan osastonylilääkärin virka siirtyi Akuuttiin Kymmenen kokemusasiantuntija koulutus jatkui kevään Heidän tarkoituksensa on toimia potilasraatina tarvittaessa erikseen suunnitellusti yksikön erilaisissa työryhmissä ja tehtävissä. Jorvin päivystyksen lisäksi myös Peijaksen ja Meilahden sairaalan päivystykset toimivat Helsingin yliopiston akuuttilääketieteen koulutusohjelman koulutusyksikköinä. Akuuttilääketiedettä erikoisalana on kehitetty tuloksellisesti ja tulevaisuudessa sen asemaa pyritään vahvistamaan. Erikoistuvat pääsivät ensimmäistä kertaa Töölön tapaturma-asemalle oppiin loppusyksystä, 4 viikon koulutusohjelmaan. Ensihoidon linja vastasi koko HUS alueen ensihoidon yhtenäistämisestä ja lääkäreiden tehtävien koordinoimisesta. ERVA ensihoitokeskus siirtyi HUS Akuutin alle alkuvuodesta Sairaankuljetus hoitaa HUS alueen sairaaloiden väliset potilassiirrot ja on ottanut ensimmäisenä yksikkönä puheentallennusohjelman käyttöönsä. Sairaankuljetus hankki painavien potilaiden kuljetusta varten erikoispaarit, jotka asennetaan vuonna 2019 hankittavaan ambulanssiin. Myrkytystietokeskus palvelee koko maata vastaamalla puhelimitse tuleviin äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Palvelu toimii ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä antaen neuvontaa yleisölle, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle, viranomaisille sekä medialle. Teratologinen tietopalvelu vastaa puhelimitse arkisin klo 9-12 ja chatilla klo raskaana olevien ja heitä hoitavan terveydenhoitohenkilökunnan tiedusteluihin jonkin ulkoisen tekijän, yleisimmin lääkkeen, mahdollisista sikiövaikutuksista. Palvelu vastaa myös imetyksenaikaista lääkealtistusta koskeviin kyselyihin. 46

49 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Päivystystoimintojen HYKS-Helsinki-integraation valmistelutyö aloitettiin vuoden vaihteessa. Tavoitteena oli Haartmanin ja Malmin päivystyssairaaloiden toimintojen integraatio 2019 alusta. HUS Akuutti osallistui keskeisellä tavalla hoitohenkilökunnan koulutusohjelman suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikön kanssa. Helsingin ja HUSin toimielimet hyväksyivät liikkeenluovutuksen alkaen. Työsuojelurahasto myönsi projektille muutosvalmennustukea. Muutosvalmennuksen veti Valmennustrio Oy. Valmennus jatkuu vielä 2019 kevään. Yleislääketieteen päivystysten lääkäritilanne on vaikeutunut huomattavasti ja vuokralääkärikustannusten kasvu on ollut huolestuttavaa. HUSissa on kiinnitetty erityistä huomiota päivystysedellytysten ja toiminnan kehittämiseen. HYKS-sha hyväksyi erillissopimuksen päivystyskorvauksista Raaseporin yleislääketieteen päivystyksen toiminnan turvaamiseksi. Loppuvuonna muodostettiin kaikkien PKS-kuntien yhteistyöfoorumi yleislääketieteen päivystysongelmien ratkaisemiseksi. Ryhmä on kokoontunut n. kerran kuukaudessa ja jatkaa toimintaa Apotti käynnistyi Peijaksessa 11/2018, mikä on hidastunut päivystyksen toimintaa ja vaatinut lääkärien ja hoitohenkilökunnan lisäresurssia. Myös vuodeosastotoiminnan vaikeutuminen on ruuhkauttanut päivystystä huomattavasti. Espoon kotisairaalan kanssa aloitettiin suunnittelutyö LiiSa (liikkuva sairaala) mobiiliyksikön käynnistämiseksi maaliskuussa Hanke on pth-esh yhteistyöhanke ja projektia johtaa Espoon sairaalan johtaja. Hankkeen rahoittaa HUS. Tarkoituksena on tuottaa hoivakotien ja kotihoidon potilaille palvelua kotiin, jotta ns turhilta käynneiltä säästyttäisiin. Projekti on kaksivuotinen. Ensihoidon tehtävien määrä HYKS-alueella oli vuonna tehtävää, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,4 %. Raaseporin alueella oli tämän lisäksi ensihoitotehtävää. Helsingin alueen osuus tehtävämääristä oli suurin 57 %. Uusi ensihoitoasetus tuli voimaan , mikä aiheutti muutoksia palvelutasopäätöksen laatimisperusteisiin, maantieteelliseen riskiluokitukseen sekä tavoittamisaikojen raportointiin. Alkuvuodesta 2018 uutta palvelutasoraportointia varten kehitettiin Merlot Medin palvelutasoraportointisovelluksesta uusi versio, jossa asetuksen vaatimat laskentamallit otettiin käyttöön. Ensihoidon linjan strategiset mittarit on otettu käyttöön loppuvuoden 2018 aikana. Ensihoito osallistui Helsingissä järjestetyn Yhdysvaltojen ja Venäjän päämiesten huipputapaamisen (US-RUS Summit) turvallisuusjärjestelyihin. Huippukokoukseen liittyvien riskien arviointi, ensihoidon lisäresursoinnin suunnittelu ja toteutus sekä tapahtuman toimintaohjeistuksen luominen kyettiin tekemään ja kouluttamaan henkilöstölle tiukassa 2 viikon aikaikkunassa kesken lomakautta. Huippukokousta edeltävät ja itse kokouksen aikaiset järjestelyt sujuivat ensihoidon osalta hyvin ja yhteistyö eri viranomaisten kesken oli sujuvaa. Sairaankuljetuksen toimintaluvut olivat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, sairaankuljetus + 1,9 %, kokonaistuotanto -2,3 %. Vantaan potilaskuljetuksen toiminta siirtyi Sairaankuljetuksen hoidettavaksi kesällä KELAn taksikuljetusten välitys siirtyi kokonaisuudessaan HUT-Keskukselle , joka on aiheuttanut ongelmia asiakkaiden kotiutuksessa pitkien viiveiden vuoksi. Myrkytystietokeskuksen puhelumäärä kasvoi vuoteen 2017 verrattuna jonkin verran ja oli vuonna 2018 noin puhelua. Samoin Internetsivujen käyntimäärät kasvoivat 5.5% ollen yhteensä käyntiä/vuosi. Teratologisen tietopalvelun puhelu- ja internetsivujen käyntimäärät pysyivät käytännössä ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2018 Myrkytystietokeskus ja HUS Akuutti Ensihoito aloittivat yhteistyön valtakunnallisena kemikaalionnettomuuksien toimijana. Lisäksi Myrkytystietokeskus ja Kustannus Oy Duodecim aloittivat yhteistyön kansallisen antidoottivarautumisen ohjeistajana ja koordinoijana. Molemmat näistä uusista palveluista on tuotettu STM:n koordinoiman valtionavustuksen turvin. Tulevaisuuden näkymät Haartmanin ja Malmin päivystysten integroituminen HUS Akuuttiin lisäävät n perusterveydenhuollon ja sisätautien potilaskäyntiä sekä päivystysosastojaksoja merkittävästi. Meilahden ja Haartmanin päivystykset yhdistyvät Meilahden yhteispäivystykseksi, mikä on parantanut Haartmanin potilaiden asemaa. Järjestelyt ovat vaatineet etenkin sisätauti- ja anestesialääkärityön uudelleenorganisointia. Muiden päivystysten osalta ei ole tulossa toiminnallisia muutoksia, mutta Apotin laajeneminen tapahtunee syksyllä Yleislääketieteen laitoksen kanssa on sovittu, että Akuutin yhteispäivystyksissä voi hankkia 3kk yleislääketieteen palvelua tiettyjen reunaehtojen sisällä 2/2019 alkaen. Uusi paikallissopimus yleislääketieteen päivystyskorvauksista astui voimaan Vuokralääkäritoiminnan hinnan korotusesitykset ovat merkittäviä, mutta toiminnan volyymin vuoksi siitä ei vielä päästä eroon, vaikka sen osuutta on päästy vähentämään koko ajan. Edellytyksinä on myös hoitajavastaanotto- ja aulatiimitoiminnan kehittäminen. Sekä oman lääkäri- että hoitajatoiminnan kehittämiseksi esitetään uusia vakansseja. Päivystysavun toiminnan laajeneminen parantanee päivystyspoliklinikoiden toiminnan sujuvuutta ja saattaa kohdentaa kysyntää pois päivystyksestä. 47

50 Ensihoidon palvelutasosovellukseen kehitetään lisäominaisuuksia vuoden 2019 aikana. Keväällä 2019 aloittaa ensihoito 2020-työryhmä, jonka on tarkoitus valmistella yhtenäistä Hus ensihoidon organisaatio- ja hallintomallia. Työryhmä jättää raporttinsa johtajaylilääkärille mennessä. Hätäkeskus siirtyy 2019 aikana käyttämään uutta hätäkeskustietojärjestelmää (ERICA), jonka vaikutusta ensihoidon tehtävämääriin on vaikea tarkkaan arvioida. Käyttöönotto saattaa vaikuttaa etenkin alkuvaiheessa ensihoidon tehtävämäärien kasvuun HUSissa kun Keravan Hätäkeskus ottaa ERICA:n käyttöön (arvio toukokuussa 2019) toiminnallisissa muutosesityksissä on esitetty lisäresursointia HYKS ensihoitoalueille perustuen edellisten vuosien tilastoihin ja havaittuihin puutteisiin palvelutasotavoitteiden toteutumisessa. Sairaankuljetus hankkii vuonna 2019 kaksi potilaskuljetusautoa, joissa on paarit valmiina ns. paaritakseja. Lisäksi hankitaan yksi ambulanssi, joka on varustettu painavien potilaiden kuljetusta varten. Sairaankuljetuksessa otetaan asteittain LEAN-toimintatavat käyttöön mm. päivittäisjohtaminen, 5S- ja A3-ratkaisut. Toiminta kasvaa ensihoitopalveluun kuulumattomien potilassiirtojen osalta joillakin sh- alueilla. Epishuttle eli infektiokapseli otetaan vuoden 2019 aikana käyttöön yhteistyössä Infektioklinikan kanssa HUS Akuuttiin muodostetaan uusi yksikkö HUS Akuutti Etäpalvelut, jonne sijoittuvat Myrkytystietokeskus, teratologinen tietopalvelu sekä Päivystysapu. Päivystysapu on uusi toimintayksikkö ja sen toiminnan suunnittelua ja koordinointia varten perustetaan alkaen palvelupäällikön vakanssi. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu kehittävät digitaalisia palvelukanavia yhteistyössä Virtuaalisairaalan kanssa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Päivystyslinjan osalta mittareista osassa on tapahtunut suotuisaa muutosta, joskin osassa tapahtumien määrä on niin vähäinen, että satunnaisvaihtelu voi peittää todelliset muutokset. Läpimenoaikatavoitteiden saavuttamisen eteen tehtiin jatkuvaa kehittämistyötä etenkin aulapotilaiden prosesseissa. Olennaisin vaikuttavuusmittari eli 30 vrk kuolleisuus oli 2,8%, joka on 0.3%-yksikköä edellisvuotta suurempi. Suuruusluokaltaan se on kuitenkin pieni ja keinot kuolleisuuteen vaikuttamisessa ovat merkittävässä määrin jatkohoitotoimista riippuvia. Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastausastetta pyrittiin kehittämään aktiivisesti. Marraskuussa 2018 käynnistynyt tekstiviestipalautekysely tuotti kahden kuukauden aikana 30% vastausastetta lähetettyihin kyselyihin, ja tämän ansiosta saadaan jatkossa merkittävästi suurempi määrä palautetta. Biopankkinäytteiden keräämiseksi sijoitettiin päivystyksiin biopankkilähettiläitä, mutta heitä ei saatu kaikkiin yksiköihin. Kehitimme luvan pyytämisen sisällyttämistä osaksi päivystyksen päivittäistoimintaa. Johtamistulokset vaativat edelleen kehittämistä ja esimiestyön tukeen ja valmennukseen kiinnitettiin erityishuomiota yleisesti ja kohdennetusti. Henkilöstön suositteluindeksin lasku on otettu vakavasti ja työhyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan suoraan ja välillisesti ongelmaprosesseihin pureutumalla. Henkilöstön tyytyväisyyden tilan selvittämiseksi on laadittu erillinen kysely, joka toteutetaan vuoden 2019 alussa. Vastaavasti syksyllä 2018 suunniteltu esimiestyön valmennus toteutetaan kevään 2019 aikana. Strategiset mittarit ensihoidon osalta valittiin vuoden 2018 lopulla. Mittarit ovat 1) Potilaslähtöinen hoito, tehokas kivun hoito. Mittarilla seurataan potilaan kivun hoidon toteutumista ensihoidossa. 2) Potilasturvallisuus, ei-kuljetettavien potilaiden päätöksenteko on turvallista. Seuranta tehdään ei-kuljetettujen (X-5) potilaiden ambulanssin tarpeesta seuraavien 24 tunnin aikana. 3) Palvelujen ja hoidon saatavuus alueen väestölle, erinomaiset ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaiset potilaiden tavoittamisajat. Toteumaa A- ja B- kiireellisyydellä hälytettyjen tehtävien mediaanitavoittamisajoista ydintaajama ja muu taajama-riskialueilla verrataan palvelutasopäätöksen mukaisiin tavoitteisiin. Alkuvuoden 2019 aikana strategiset mittarit ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi tullaan kouluttamaan kattavasti ensihoidon työntekijöille. Strategisten mittareiden käyttö tullaan vakiinnuttamaan 2019 aikana. Sairaankuljetuksen strategiset mittarit keskittyvät talouden tasapainottamiseen oman toiminnan tehostamisen osalta, palveluasteen parantamiseen mm. päivystyspoliklinikoiden ja aikatilaustehtävien osalta. Myrkytystietokeskuksen strategisena tavoitteena vuonna 2019 tulee olemaan oman toksikologisen tietovarannon laadun varmistaminen hoitokorttiprosessia tehostamalla. Lisäksi vuonna 2018 voimaan saatettu antidoottivarannon uusi suositus tulee vähentämään HUS Apteekin antidoottien ostokuluja arviolta noin eurolla/vuosi. 48

51 Riskienhallinta Päivystyspoliklinikoiden suuri työkuorma ja päivystävien lääkäreiden huomattava variaatio (muut erikoisalat ja vuokralääkärit) aiheuttivat hoitohenkilökunnan psykososiaalista kuormitusta. Myös akuuttilääketieteen erikoistuvat kokevat työnsä kuormittavaksi. Työvuorosuunnittelua on kehitetty lääkärien palautteiden pohjalta. Potilaiden siirtyminen jatkohoitoon oli ajoittain erittäin haasteellista ja siitä seurasi päivystysalueiden hoitoaikojen pitenemisen myötä hoitotyön lisääntynyttä tarvetta ja henkilöstökulujen kasvua. Työvuorosuunnittelulla, päivystysprosessien leanaamisella ja päivystyspoliklinikoiden ja jatkohoitopaikkojen yhteistyön kehittämisellä pyritään vähentämään päivystyspoliklinikoiden kuormitusta ja resurssien tarvetta. Ensihoidossa toteutettiin työn riskienarviointi loppuvuodesta 2018 työsuojelun, työterveyden ja ensihoidon linjan yhteistyönä. Tulokset ja kehittämistoimenpiteet sovittiin käytäväksi läpi henkilöstön kanssa alkuvuodesta Ensihoitopalvelun suuren tehtäväkuormituksen hallitsemiseksi on käytetty useita keinoja (kiireisiin päiviin kohdistetut lisäresurssit, yhteistyö hoivakotien ja kotihoidon kanssa ensihoitoon kohdistuvien avunpyyntöjen vähentämiseksi. Sairaankuljetuksen riskienhallinta päivitettiin syksyllä Lisäksi potilasautonkuljettajille järjestetään kohdennettua infektiokoulutusta. Etäpalveluiden riskienhallinnassa huolestuttavana tekijänä on huomattu lisääntyvät puhelinjärjestelmien käyttökatkot ja ongelmat. HUS Tietohallinnolta on pyydetty selvitystä aiheeseen liittyen ja he ovat ryhtyneet toimenpiteisiin järjestelmän kahdentamiseksi. Myrkytystietokeskuksessa on meneillään jatkuvuudenhallinnan ohjeistuksen päivitystyö, joka saataneen loppuun vuoden 2019 aikana. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 3,3 % DRG-ryhmät ,9 % -5,2 % DRG-O-ryhmät ,5 % 12,9 % Tähystykset ,2 % 12,7 % Pientoimenpiteet ,2 % 10,2 % 900-ryhmä ,2 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 810,5 % Avohoitokäynnit ,6 % 4,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,3 % 3,6 % 49

52 Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,9 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,9 % -1,4 % DRG-ryhmät ,8 % -10,7 % DRG-O-ryhmät ,2 % -19,6 % Tähystykset ,0 % 16,6 % Pientoimenpiteet ,3 % 12,1 % 900-ryhmä ,2 % 6,1 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 83,2 % Avohoitokäynnit ,6 % 2,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % 5,8 % Ostopalvelut ,8 % 3,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % 6,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -78,4 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,5 % 2,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 6,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,9 % 3,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön oman palvelutuotannon kappalemäärä kasvoi edellisvuoteen nähden vajaat 4%. Kasvun taustalla vaikuttaa päivystyspalveluiden kysynnän lisääntyminen väestönkasvun ja ikärakenteen sekä palvelukäytön muutosten myötä. Suorempi vaikuttava tekijä on palvelun painotus tk-puolelta esh-puolelle. Paitsi väestön ikääntyminen vaikutti painotukseen epätyypillinen influenssakausi, joka lisäsi erikoissairaanhoidon sisätautisten potilaiden osuutta potilasjoukossa. Lopputuloksena jäsenkuntien maksuosuuden piiriin kuuluva päivystyskäyttö lisääntyi päivystyksen kokonaiskäytön lisäystä enemmän. Talousarvioon nähden kappalemääräinen toiminta kasvoi 5%. Jäsenkuntamaksuosuuden raamin ohjaamana tilivuodelle suunniteltiin toiminnan volyymin laskua. Vaikka tavoite onkin demografiset tekijät huomioiden haastava, on päivystyspalveluiden määrä yksityisillä markkinoilla kasvussa ja volyymin vähennys pitkällä tähtäimellä sitä kautta saavutettavissa potilaiden valitessa muita kuin jäsenkuntakustanteisia palveluja. Hoitojaksojen määrä ja kustannukset laskivat merkittävästi. Jaksojen piteneminen selittää osan volyymin laskusta. Osa selittyy kuntien heikentyneellä kyvyllä ottaa potilaita jatkohoitoon. Päivystyksen tulonohjausmallista johtuen kuntien huono vastaanottokyky ja potilaiden suurempi tarve erikoissairaanhoitoon vuodeosastoilla näkyy päivystyksessä oman palvelutuotannon laskuna. Loppuosa kustannuslaskusta selittyy kalliimman palvelutuotannon volyymin laskulla ja edullisemman palvelutuotannon volyymin kasvulla. Ensihoidon lääkäriyksikön tehtävät vähenivät, joskin satunnaisvaihtelun rajoissa. Raaseporin tuotannossa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliskauteen. Muun palvelutuotannon puolella muiden sairaanhoitopiirien palvelujen käytön kasvu päivystyspalveluiden yleisen käytön trendin ja akuuttilääketieteen laajenemisen myötä jatkui. Niukka talousarvio heijastelee puutteellista rahoituspohjaa enemmänkin kuin oletusta käytön määrän laskusta. Muu myynti jäsenkunnille koostuu keskeisesti tk-toiminnasta. 50

53 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 863 2,1 % ,9 % DRG-ryhmät ,9 % 8 0,1 % ,8 % DRG-O-ryhmät 53 1,5 % 59 1,7 % 112 3,2 % Tähystykset 44 17,2 % ,2 % 18 7,0 % Pientoimenpiteet ,2 % 277 6,2 % ,3 % 900-ryhmä ,2 % ,0 % ,2 % Kustannusperusteinen jakso 0 /0 223 /0 223 /0 Avohoitokäynnit ,6 % 284 1,0 % ,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % ,9 % Ostopalvelut ,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus -525 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus -18 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -543 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 /0 Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,5 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 51

54 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % ,7 % ,4 % DRG-ryhmät ,2 % ,5 % ,7 % DRG-O-ryhmät ,9 % ,5 % ,6 % Tähystykset 30 12,7 % 9 3,9 % 39 16,6 % Pientoimenpiteet ,2 % 91 1,9 % ,1 % 900-ryhmä 475 2,4 % 703 3,6 % ,1 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % ,3 % ,2 % Avohoitokäynnit ,2 % ,9 % 674 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % 37 0,0 % Ostopalvelut 5 3,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 140 6,0 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 145 5,8 % Lisäveloitus ,9 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 2-11,4 % Tilinpäätöksen tasauserät ,3 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,9 % Akuutin oman palvelutuotannon hinnanmuutokset edellisvuoteen nähden olivat pääsääntöisesti laskevia. Talousarvioon nähden erot olivat pieniä paria poikkeusta lukuun ottamatta. Hoitojaksojen hintaero talousarvioon nähden oli lähellä nollaa ennakoimattomasta hoitoaikojen kasvusta huolimatta. Päivystysosastojen pitkät hoitojaksot jatkuvat useammin vuodeosastolla kuin päätyvät kotiutukseen, mikä on vaikuttanut oman tuotannon kustannuksiin. Samalla tuotejakauma painottui enemmän Jorviin ja Peijakseen Meilahden sijasta, mikä laski keskihintaa. Avohoitokäyntien hinta kasvoi prosentin. Avohoidon pientoimenpiteiden hinta nousi selvästi talousarvioon ja jonkin verran edelliseen vuoteen nähden. Kokonaisvolyymi on kasvanut kaksimerkkisin prosentein ja tuotejakauma muuttunut sen mukana. 900-ryhmän kustannuskasvu johtuu pääosin Meilahden päivystyksen välisuoritekäytön kasvusta. Drg-O ryhmän talousarvion mukainen ja edelliseen vuoteen nähden suuri hinnanlasku johtuu trombektomiapotilaiden hoidon järjestelyistä. 52

55 Ensihoito Ensihoito Espoo Helsinki Kauniainen Kerava Kirkkonummi Vantaa YHTEENSÄ Asukasmäärä Väkiluku %-osuus 22,6 % 52,4 % 0,8 % 2,9 % 3,2 % 18,1 % 100,0 % Ensihoidon veloitus euroa/kunta euroa/asukas TP TP ,1 15,7 16,1 20,9 16,1 20,9 16,9 15,3 16,0 15,3 19,9 15,3 19,9 16,6 Helsingin alueella ensihoidon laskutus toteutui talousarviota pienempänä Helsingin pelastuslaitoksen laskutuksen ollessa alkuperäistä suunnitelmaa pienempi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella palveluntuottajan veloitusten nousu nosti kokonaiskustannusta. Raaseporin lisäveloitusten kohdennusten korjaus vähensi Helsingin alueen ja vähensi muiden alueiden kuluja talousarvioon nähden. Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,9 % 3,1 % DRG-ryhmät ,1 % -5,9 % DRG-O-ryhmät ,3 % 12,3 % Tähystykset ,2 % 8,1 % Pientoimenpiteet ,2 % 10,6 % 900-ryhmä ,3 % 2,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 670,8 % Avohoitokäynnit ,4 % 4,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 870,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,4 % 17,2 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,8 % -3,2 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,4 % 3,0 % 53

56 Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,0 % 0,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -1,4 % DRG-ryhmät ,8 % -10,9 % DRG-O-ryhmät ,1 % -17,4 % Tähystykset ,2 % 13,7 % Pientoimenpiteet ,8 % 13,4 % 900-ryhmä ,3 % 5,6 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 75,6 % Avohoitokäynnit ,5 % 2,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 870,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,5 % 21,3 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,5 % 3,3 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 8,0 % Ostopalvelut ,6 % 51,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % 6,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -78,6 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,8 % 3,1 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,9 % 6,0 % Myynti muille maksajille ,3 % 1,0 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % 13,9 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelutuotannossa tapahtui tilivuoden aikana varsin maltillisesti muutoksia. Keskeisimpinä trombektomiatoiminnan järjestelyt ja Raaseporin päivystystoiminnan liitos. Loppuvuoden luvuissa on Apotin käyttöönoton aiheuttamaa epätarkkuutta. Suuressa mittakaavassa vaikutus on vähäinen, mutta tarkemmassa tarkastelussa havaitaan poikkeuksellisen paljon epätyypillisiä tuotteita ja laskutusta. Tulosyksikön omasta palvelutuotannosta suhteellisen pieni osa on myyntiä muille maksajille kuin jäsenkunnille. Muun palvelutuotannon kappalemääräinen määrä laski 1 % ja euromääräinen summa kasvoi 2 %. Muutaman viimevuoden aikana kappale- ja eurosummat ovat muuttuneet vain niukasti. Muuna jäsenkuntamyyntinä käsiteltävä terveyskeskuspäivystyksen käyntitoiminta väheni edellisvuoteen ja suunniteltuun nähden. Erikoissairaanhoidon vastaava lisäys selittää muutosta. Terveyskeskushoitopäivien määrä kasvoi Raaseporissa lähes ennakoidun mukaisesti. Kokonaisuutena terveyskeskustoiminnan laskutus jäi selvästi suunniteltua pienemmäksi, vaikka kasvoikin edellisvuodesta. Hoidettujen eri henkilöiden määrä seurasi yleistä volyymin kehitystä. Drg-pistetuotanto laski klassisten drg-ryhmien selvän vähenemisen seurauksena. Henkilöstön lisäyksen seurauksena henkilötyövuotta kohden tuotettujen drg-pisteiden määrä laski. Päivystyksen tulonohjausmallissa päivystysosastolta toiselle osastolle siirtyvän potilaan hoitoon käytetty henkilötyö jää rasittamaan päivystyksen henkilötyön tuottavuuslaskentaa. Vastaavaa ongelmaa ei esiinny drg-tuottavuuden euromääräisessä vertailussa. Pisteen eurohinta kehittyi inflaatiota seuraten ja kasvoi marginaalisesti. 54

57 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Akuutin toiminnan luonteesta johtuen lähetteiden käsittelyajat tai hoitoon pääsyn ajat eivät ole vertailukelpoisia muihin tulosyksikköihin nähden. Tunnuslukutaulukossa arvot ovat pääosin nollia. Siirtoviivepäiviä kertyi Raaseporin alueella normaalia enemmän. OPETUS JA TUTKIMUS Akuutin tutkimus ja opetustoimintaa on johtanut tutkimuksen ja opetuksen vastuulääkäri, Ensihoitolääketieteen professori, yhdessä opetuksen ja tutkimuksen ohjausryhmä kanssa. Akuuttilääketieteen kliinistä opetusta erikoistuville ja nuorille erikoislääkäreille on jatkettu aktiivisesti. On pyritty kouluttamaan akuuttilääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa hoitoelvytyksen ja vaikeiden traumojen hoidossa, joiden merkitys kasvaa entisestään Siltasairaalan valmistuttua muutaman vuoden kuluttua. Pedagogiseen jatkokoulutukseen on myös huomioitu ja useampi Akuutin työntekijä on suorittanut ns. clinical instructor kurssin. Tämä mahdollistaa tehokkaan talokohtaisen työpaikka koulutuksen jatkossa. Keväällä 2018 järjestettiin päivystyspoliklinikoiden hoitohenkilökunnalle viikon kestävä Emergency Nursing Masterclass. Valtion kilpailtua tutkimusrahoitusta myönnettiin 2018 kahdelle Akuutin hankkeelle. Sairaalan klinikalle myönnettyä tutkimusrahoitusta on pyritty hyödyntämään tehokkaasti, ja käytettiin pääasiassa Akuutin tutkijoiden tutkimusjaksojen rahoittamiseen. Tulosyksikössä on lisäksi tehty tutkimusta ulkopuolisella rahoituksella (noin eur vuonna 2018), näiden hankkeiden taloushallinta on koordinoitu HYKS Instituutin kautta. Kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja tulosyksiköstä tuli vuonna 2018 yhteensä 62. Mukana on useita tutkimuksia erittäin arvovaltaisissa tieteellisissä julkaisuissa (JOFU pisteitä 2, impakt pisteet 15-20). Tutkimusprojekteja tukemaan on ollut palkattuna tutkimuskoordinaattori, joka on avustanut tutkimusten lupa-asioissa ja projektinhallinnallisissa tehtävissä. Lisäksi on ollut palkattuna yksi päätoiminen tutkimushoitaja, joka on suorittanut ns. GCP (good clinical practise) koulutuksen. 55

58 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,8 % 5,0 % Myyntituotot ,9 % 4,5 % Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 2,9 % Muut palvelutulot ,8 % 4,5 % Muut myyntitulot ,9 % 19,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,7 % -1,5 % Maksutuotot ,1 % 14,0 % Tuet ja avustukset ,0 % -137,9 % Muut toimintatuotot ,0 % -99,8 % Toimintakulut yhteensä ,8 % 1,9 % Henkilöstökulut ,4 % 2,8 % Palvelujen ostot ,1 % 2,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % 1,6 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,0 % -11,2 % Toimintakate ,2 % -123,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 2045,7 % Vuosikate ,1 % -123,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % 6,1 % Tilikauden tulos ,0 % -88,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,8 % 1,9 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,8 % 1,9 % Muut myyntitulot ,9 % 19,3 % Maksutuotot ,1 % 14,0 % Tuet ja avustukset ,0 % -137,9 % Muut toimintatuotot + EVO ,7 % -4,3 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,5 % 0,2 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % 4,5 % Sitovat nettokulut ,4 % -2,4 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Tilivuoden alussa Raaseporin sairaalan päivystysalueen tuotanto siirtyi Akuutin vastuulle. Yksikön toimintatuotot ja kulut ylittivät talousarvion selvästi. Siirtyneen toiminnan volyymi oli karkeasti ottaen ennakoitu. Siirretty budjetti oli kuvaavuudeltaan heikohko ja tilivuoden aikana tehtiin korjauksia sisäiseen laskutukseen. Alueen huono työvoimatilanne on aiheuttanut painetta henkilöstökuluihin. Alueen rahoituksen ja kustannusten epätasapainon haaste tulee jatkumaan. Sairaankuljetuksen toimintatuotot kasvoivat edelliseen tilivuoteen nähden selvästi, joskaan eivät aivan saavuttaneet tavoitetta. Toiminnan volyymi kasvoi hienoisesti. Tuottojen kasvua tavoiteltiin edellisenä vuonna laskutukseen liittyneitä haasteita korjaamalla. Toimintakulujen puolella ulkoinen palveluosto kasvoi selvästi. Palveluun budjetoitu summa oli selvästi riittämätön toimintasuunnitelmaan ja edellisen vuoden toteumaan nähden. Terveyskeskuspäivystyksen toimintatuotot jäivät tavoitteesta ja edellisvuodesta volyymin laskusta johtuen. Päivystystoiminnassa tapahtui tilivuoden aikana selvä painottuminen erikoissairaanhoidon päivystykseen, mikä vähensi tk-veloituksia. 56

59 HUS Kuvantamisen ja lhuslabin veloitusten määrä oli tilivuoden raportoinnissa jatkuvasti yli talousarvion. Lopputulemana HUS Kuvantamisen veloitukset toteutuivat talousarvion mukaisesti ja HUSLAB alle suunnitellun. Kummankin palvelun käyttö on ollut pidempään kasvussa päivystysalueella. Kuvantamisen kasvua edellisvuoteen nähden vähensi trombektomiatoiminnan siirto, mutta tästäkin huolimatta palvelukäyttö kasvoi selvästi. Henkilöstökulujen ylitys syntyi käytännössä kokonaisuudessaan joulukuulta. Kuukauden henkilöstökulut olivat yli eur vuoden muiden kuukausien keskiarvon yläpuolella. Tästä työehtosopimuksen kertaerien osuus oli eur. Talousarviovaiheessa epätyypilliseen joulukuun kustannuskertymään ei oltu varauduttu. Ensihoidon ulkoisten palveluostojen määrä alitti talousarvion Helsingin veloitusten jäätyä alle suunnitellun ja kilpailutusten laskettua palveluntuottajien hintoja oletetusta poiketen. Ensihoitotuotot laskivat samassa suhteessa ostojen kanssa, jotta tuotot ja kulut saatiin tasapainoon. Päivystyslinjan laskutus jäsenkuntiin muodostaa valtaosan tilinpäätöksen ja talousarvion välisestä tulojen poikkeamasta. Summa oli hienoisesti edellisen tilivuoden laskutusta pienempi. Suunnitelman ja kummankin vuoden toteuman suuri ero kertoo päivystystoiminnasta haetuille säästöille asetetusta korkeahkosta 7 % tasosta. Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,5 Raaseporin toimintatuotot 787,1 0,6 % 1 938,0 1,4 % Sairaankuljetuksen tuotot -79,2-0,1 % 856,4 0,6 % Terveyskeskuspäivystys -131,7-0,1 % -172,1-0,1 % Ensihoitotuotot -667,9-0,5 % 1 032,9 0,8 % Päivystyslinjan jäsenkuntien maksuosuus 4 642,8 3,4 % -92,2-0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 637,2 0,5 % 3 192,9 2,4 % TP ,4 3,8 % ,4 5,0 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,9 Raaseporin toimintakulut 876,5 0,6 % ,6-1,5 % Sairaankuljetuksen ulkoinen palveluosto 4 371,1 3,2 % 400,6 0,3 % Kuvantaminen 6,6 0,0 % 570,9 0,4 % Laboratorio -252,3-0,2 % 38,1 0,0 % Henkilöstökulut 1 063,7 0,8 % 1 263,2 0,9 % Ensihoidon ulkoiset palveluostot -586,4-0,4 % 61,0 Muut muutokset toimintakuluissa -292,2-0,2 % 2 458,4 1,8 % TP ,5 3,8 % ,5 1,9 % Kone- ja laiteinvestoinnit Sairaankuljetuksen ajoneuvohankinnat toteutuivat suunnitellusti. Vuoden 2017 summa sisältää liikkeenluovutukseen liittyneitä lunastuksia ja on siksi suurempi. Osana laitehankintoja suunniteltiin investointia useaan ultraäänilaitteeseen. Laitteiden kilpailutus ja hankinta viivästyivät. Laitetarvetta ei saatu tyydytettyä ja investointivarausta jäi käyttämättä. Korvaavia hankintoja toteutettiin vähäisessä määrin. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Erotus TP Laitehankinnat 324,2 370,0 222,3-147,7-101,9 Potilaskuljetusautot 577,0 380,0 421,3 41,3-155,8 Tietojärjestelmät 48,9 0,0 3,7 3,7-45,2 YHTEENSÄ 950,1 750,0 647,2-102,8-302,9 57

60 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,4 % 0,0 % Lääkärit ,5 % -1,5 % Muu henkilökunta ,0 % -13,1 % Erityistyöntekijät ,0 % 35,3 % YHTEENSÄ ,2 % -1,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 438,2 439,1 448,9 452,8 3,1 % 3,3 % Lääkärit 69,8 65,9 69,6 70,2 6,5 % 0,6 % Muu henkilökunta 107,1 99,6 98,9 98,6-1,0 % -7,9 % Erityistyöntekijät 10,9 11,0 11,0 11,2 1,8 % 2,8 % YHTEENSÄ 626,0 615,6 628,4 632,8 2,8 % 1,1 % Tulosyksikön henkilötyövuosien määrä kasvoi 1,3 % edelliseen vuoteen nähden ja ylitti talousarvion 3,4%. Toiminnallisten muutosten ja organisaatiojärjestelyjen kautta henkilöstön määrä muuttui oleellisesti vain Raaseporissa. Hoitohenkilöstön rekrytointi on onnistunut vuoden aikana hyvin. Toimet kiinnostavat ja hakijat ovat poikkeuksia lukuun ottamatta osaavia. Apotin käyttöönoton aikana oli Peijaksen yksiköissä lisäresurssia hoitohenkilöstön osalta 17 sairaanhoitajaa ajalla ja 7 sairaanhoitajaa aikavälillä Vastaavalla ajanjaksolla oli myös viiden lääkärin lisäresurssi käytössä Hallinnon henkilöstömäärä vahvistui vuoden aikana ja ylitti talousarvion. Myrkytystietokeskuksessa toteuma oli edellisvuotta pienempi toiminnan vakiinnuttua edellisen tilivuoden henkilöstöjärjestelyjen jälkeen. Päivystyslinjassa lääkärityön määrä kasvoi 7%. Kyse on merkittävästä kasvusta, vaikka osin korvattiin vuokratyövoimaa ja muuhun henkilökuntaan lukeutuvien kandien määrä väheni. Hoitohenkilökunnan määrä kasvoi 3% ja lisäykset olivat useissa yksiköissä suuria. Jorvin päivystysosastolla henkilötyövuosien määrä kasvoi 11%, Kolmion päivystysosastolla 7%, Peijaksen päivystysosastolla 6% ja Peijaksen päivystyksessä 5%. Vuokratyövoiman käyttö väheni noin kahden henkilötyövuoden edestä. Muun henkilökunnan määrä Peijaksessa väheni sihteerien siirryttyä tukipalveluyksikköön. Opetuksen ja tutkimuksen puolella toiminnan vaiheittainen vahvistuminen näkyy henkilötyön lisäyksenä. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 618,6 631,4 Tulosyksikön johdon henkilöstö 2,7 0,4 % 2,0 0,3 % Päivystysalueen hoitohenkilökunta 10,3 1,7 % 11,4 1,8 % Päivystyksen muu henkilöstö -1,7-0,3 % -8,3-1,3 % Päivystyksen lääkärit 4,0 0,6 % 3,0 0,5 % Opetus ja tutkimus 4,0 0,6 % 1,6 0,3 % Muut henkilötyövuosimuutokset 1,7 0,3 % -1,6-0,3 % TP ,6 3,4 % 639,6 1,3 % 58

61 Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilötyövuoden hinta alitti talousarvion, mutta kasvoi 1,5 %. Henkilöstön jakauman painottuminen enemmän lääkäreihin ja vähemmän muuhun henkilökuntaan on lisännyt henkilötyövuoden hintaa. Kertaerien vaikutus oli eur. Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,7 % Vuokratyövoiman suhteen käyttö on ollut edellisten vuosien kaltaisiin tarpeisiin. Päivystyslinjan työnkuvat ovat vuokratyövoimalle haasteellisia, joten kaikkeen tarpeeseen ei ole saatu päteviä vuokratyöntekijöitä. Oma henkilöstö on tehnyt hallitusti lisävuoroja ylityömäärien kuitenkaan ylittymättä. Lääkärien vuokratyötä käytettiin Jorvin ja Peijaksen päivystyksissä, mutta työn tehokkuus ja laatu olivat heikkoja, mikä johti vuorojen lisäämisen lisäksi myös ruuhkanpurkuostojen kasvuun. Tavoitteena on vähentää systemaattisesti lääkärivuokratyön käyttöä, joskin vuonna 2019 siitä ollaan vielä merkittävissä määrin riippuvaisia. Työhyvinvointi ja työsuojelu HUS Akuutin työhyvinvointi- ja virkistystyöryhmä on järjestänyt yhteensä kahdeksan koko henkilöstölle suunnattua virkistystapahtumaa vuoden 2018 aikana. Tavoitteena oli mahdollisimman monipuolinen ohjelma, jotta erilaiset henkilöstön toiveet tulisivat huomioiduksi. TyVi-ryhmä toteutti henkilöstölle kyselyn, jolla selvitettiin henkilöstön toiveita yhteisistä tapahtumista. Työkyvyn tukiprosessin myötä on sovelletun työn mahdollisuutta hyödynnetty palauttaen henkilöt ennalta suunniteltuun, yksilölliseen toimenkuvaan joko osa-tai kokopäiväisesti. Työsuojelun kanssa on toteutettu määräaikaisia riskienarviointeja ja puututtu niissä ilmenneisiin epäkohtiin. Muun muassa työvuorosuunnittelun avulla on tuettu henkilöstön jaksamista ja hyödynnetty työaikajoustoja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivystyslinjat yksiköt ovat siirtymässä yhteisöllisen työvuorosuunnittelun piiriin, jolla mahdollistetaan aikaisempaa paremmin osallistuminen työvuorosuunnitteluun. Lääkärien päivystystä edeltävien vapaiden pitäminen mahdollistettiin ja erikoistuvien lääkärien työvuoroja muokattiin heidän omien aloitteiden mukaisesti. Ensihoidossa toteutettiin työn riskien arviointi loppuvuodesta Tilanne todettiin hyväksi. Tulokset käydään läpi henkilöstön kanssa tammikuussa

62 6 PÄÄ- JA KAULAKESKUS Pää- ja kaulakeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % 1,6 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,4 % 0,9 % DRG-ryhmät ,8 % -2,1 % DRG-O-ryhmät ,6 % -0,5 % Tähystykset ,0 % -13,9 % Pientoimenpiteet ,5 % 6,8 % 900-ryhmä ,5 % -3,2 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,8 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 5 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,7 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,4 % Ensikäynnit, lkm ,5 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,4 % - Leikkaukset, lkm ,9 % Päiväkirurgiset, lkm ,6 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,6 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) ,2 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 2,0 2,0 2,2 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,3 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,9 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,3 % kaikki ,7 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,3 % kaikki ,2 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,9 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 215,3 215,0-0,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 704,7 675,3-4,2 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 60

63 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) ***) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,8 % -94,9 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,7 % -1,97 % -4,2 % 111,5 % 150,3 % Sitovat nettokulut ,5 % -2,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus ***) Uusi Pää- ja kaulakeskuksen tulosyksikkö perustettiin , tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 6,1 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,9 % 5,6 % Toimintakulut ,6 % -1,3 % Poistot ,7 % 17,3 % Tilikauden tulos ,0 % -67,1 % Sitovat nettokulut ,5 % -2,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,2 % 1,6 % Hintaero, % 4,8 % 1,9 % Jäsenkuntapalautukset ,6 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,8 % -0,6 % Henkilötyövuodet ,8 % 1,8 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,4 % 1,7 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,3 % -0,2 % Hintaero, % -0,4 % 1,7 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Pää- ja kaulakeskuksen erikoisalat ovat korva-, nenä- ja kurkkutaudit; silmätaudit sekä suu- ja leukasairaudet. Potilaita hoidetaan paitsi omalta sairaanhoitoalueelta myös laajasti Etelä-Suomen alueelta sekä valtakunnallisesti. Potilaiden vapaa liikkuvuus tuo potilaita ulkomaita myöten. Toiminta on potilaslähtöistä ja tehokasta. Noin vuosittaisesta leikkauksesta merkittävä osa tehdään päiväkirurgisesti. Potilaina käy vuosittain yli henkilöä. Sairaalahoidot ovat lyhyitä ja toiminta avohoitopainotteista. Päivystyksen ja kiireellisen hoidon osalta vastataan vaativasta erikoissairaanhoidosta kaikilla erikoisaloillamme. Toimintaan liittyy oleellisesti myös tutkimus ja opetus. Henkilökunta on pitkälle koulutettua ja pätevää. Lääkäreitä on noin 270 ja hoito- ja muuta henkilökuntaa yli 700. Toiminnan laatu ja asiakastyytyväisyys ovat hyvällä tasolla. Hyksissä on valtakunnallisesti vähiten korvattuja potilasvahinkoja hoidettujen potilaiden määrään suhteutettuna. Hoidon saatavuus lain edellyttämässä määräajassa on keskimäärin hyvää. Odotusajat ovat joidenkin potilaiden kohdalla edelleen melko pitkiä johtuen suuresta kysynnästä. Vuotta 2018 ovat varjostaneet erilaiset sisäilmahaasteet, joiden korjauksia on pyritty edistämään. Tämän lisäksi Meilahden leikkaussalin hankalan tilanteen vuoksi pääosa suu- ja leukakirurgian leikkaustoimenpiteistä siirrettiin 61

64 Silmäklinikan leikkausosastolle, mikä vaati lisähenkilökuntaa ja merkittävää henkilökunnan uudelleen koulutusta. Tämän johdosta Silmäklinikan leikkaussalisuoritteet ovat laskeneet, sillä vaativampaa kirurgiaa mahtuu päivään vähemmän. Tuotetussa leikkaussaliajassa ei ole suurta eroa. Uuden silmäsairaalan suunnittelu, Apottiin valmistautuminen ja virtuaalisairaalan kehittäminen ovat syöneet henkilöstön aikaa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pää- ja kaulakeskuksen tuottavuuden parantamisen haasteet liittyvät toimitiloihin. Korvaklinikka toimii pitkäaikaisesti väistössä Kirurgisessa sairaalassa, Silmäklinikka odottelee uutta silmäsairaalaa ja suu- ja leukakirurgia siltasairaalaa ja peruskorjattua lastensairaala, sekä uutta erikoishammashoidon yksikköä. Etenkin silmien toiminta on tällä hetkellä hajautettuna, useisiin huonokuntoisiin kiinteistöihin. Toinen haaste liittyy siihen, että yksinkertaisempi toiminta korvautuu vaativammalla toiminnalla (silmien ostopalvelu ja perustuotannon siirto reunaalueille ja korvien lasten siirto ULS ja volyymin korjaus tuumorikirurgialla). Tuottavuutta on pyritty parantamaan, kysynnän koko ajan merkittävästi kasvaessa, siten että hoidetaan entisellä (tai vähäisellä resurssilisällä) suurempi joukko potilaita. Laskutusosuudella painotettu volyymin kasvu oli 2018 oli 1,6 % (talousarvioon verrattuna 6,7 %). Vuonna 2019 on tuottavuutta tavoitteena parantaa näillä keinoilla edelleen. Glaukoomayksikön ja Foniatrian uudet toimitilat yhdessä Lean -hankkeen kanssa parantavat näiden yksiköiden potilasvolyymia ja samalla hoidon saatavuutta. Silmien puolella ostopalvelun kilpailutus parantaa kuluhallintaa. Korvilla saadaan vuodeksi 2019 uudet kilpailutetut hinnat sisäkorvaistutteista, kuulokojeista ja kuulonkuntoutuksen ostopalvelusta. Henkilötyön tuottavuus (DRG pisteet/htv) kasvoi viime vuonna 0,1% (215,3 eur -> 215,0 eur), samalla kun DRG pisteen kustannus laski 3 % (696 eur -> 675 eur). Vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna luvut eivät ole hallinnon kulujen osalta täysin vertailukelpoisia, koska osa 2018 Neurokeskukseen kertyneistä hallinnon kuluista on vuoden 2017 tiedoissa Pää- ja kaulakeskuksen kuluina. Sisäilmahaasteet ja niukka leikkaussalikapasiteetti hankaloittivat vuoden 2018 toimintaa merkittävästi. Näistä huolimatta kullakin linjalla saavutettiin merkittäviä edistysaskeleita seuraavasti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linja 1. AuditBase ohjelmisto otettiin käyttöön Kuulokeskuksessa, sekä KNK-poliklinikalla. Tämän ohjelmiston kautta tehdään ja talletetaan vuosittain noin audiologista tutkimusta. Prosessi nopeutui potilaan kannalta ja helpottaa kuulokäyrätietojen siirtoa toimipisteessä. 2. BCB-pohjainen KNK-tuumoripotilaita varten tehty tietokanta otettiin käyttöön. Tämä tietokanta on HYKS KNK-vetoisesti laadittu ja se tulee myös plastiikkakirurgian, sekä suu- ja leukakirurgian käyttöön. 3. Päiväkirurginen KNK-aikuisleikkaustoiminta käynnistettiin Porvoossa. Toiminta tulee laajenemaan vuoden 2019 aikana. 4. Foniatrian yksikössä toteutettu kehittämisviikko. Viikon aikana keskityttiin kielihäiriöisen lapsen kuntoutusprosessiin, jonka viive saatiin tällä korjatuksi. Silmäsairauksien linja 1. Uuden Silmäsairaalan hankesuunnitelman teko etenee aikataulussa - Rahoituspäätökset tehdään keväällä Ilman uutta silmäsairaalaa ei ole mahdollista selvitä kasvavista potilasmääristä ja laadukkaasta yotason hoidon ylläpidosta 2. Silmäsairauksien talo-virtuaalisairaala avattiin 4/18 - Yksi suosituimmista Terveyskylän sivustoista jo ensimmäisen 6 kk aikana 3. Ostopalvelun uusi 4-vuotinen sopimus saatiin valmiiksi kesäkuussa Sopimuksen vuosiarvo on noin 9 miljoonaa euroa. 4. Porvoon sairaalan silmäpoliklinikka toiminta vakiintunut - Porvoon sha potilaille ei ole tarvinnut tehdä uusia ostopalvelumaksusitoumuksia eikä käyttää kaihipalveluseteleitä vuoden 2018 aikana - Palveluiden lähisaatavuus etu potilaille - Polikliiniset käynnit ovat toteutuneet 50% yli tavoitteen. 5. Diabeetikoiden silmänpohjien seulontakuvaukset omana toimintana onnistunut erinomaisesti 6. Tutkimuslaitteiden verkottamisprojekti on loppusuoralla, käyttöönotto 3/19 7. Silmän sisäisten lääkeinjektioiden LEAN-projekti tehtiin uudelleen 2018 aikana, minkä seurauksena injektiomäärät/päivä lisääntyneet 8. Päivystysleikkauspotilaan LEAN-projekti toteutettiin onnistuneesti, potilaan kulku parantunut ja hoitoviive lyhentynyt. 62

65 Suu- ja leukasairauksien linja Hammaslääketieteen kliininen opetus siirtyi HUS vastuulle vuoden 2017 alusta. Muutos koski n. 150 hammaslääketieteen kandidaattia, n potilasta ja n. 50 lääkäri- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvaa. HUS perusti 40 uutta virkaa ja tointa. Muutoksen strateginen päämäärä oli yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintoja siten, että hammaslääketieteen kliinistä opetusta voitaisiin siirtää erikoissairaanhoitoon. Vuoden 2018 aikana on tehostettu toimintoja ja prosesseja sekä parannettu integraatiota erikoissairaanhoitoon ja muuhun terveydenhuoltoon. Kliinistä opetusta varten on perustettu useita erikoissairaanhoidon opetusvastaanottoja niin kirurgian kuin kliinisen hammashoidon kanssa. Palvelusopimukset neljän yhteistyökunnan kanssa on tehty toiminnan siirtymisen jälkeen: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi vuoden aikana HUS / Suu ja leukasairauksien klinikka on valmistellut asetuksen mukaisesti keskittämään HUS alueen yleisanestesiassa tapahtuvan hammashoidon. Lasten yleisanestesiahoito keskitetään Uuteen lastensairaalaan ja aikuisten hoito Haartmanin sairaalaan. Muutoksen myötä yli 25 pisteessä toimiva yleisanestesiahoito keskitetään kahteen toimipisteeseen. Keskitys koskee n yleisanestesia hoitojaksoa. Keskitys tapahtuu kustannusneutraalisti. Vuoden 2019 talousarviossa toiminnalle on varattu noin 2,1 milj. eur. HUS on perustanut yleisanestesiatoiminnan toteuttamista varten yhteensä n. 43 lääkärin ja hoitohenkilöstön virkaa ja tointa. Vuoden 2018 aikana on valmisteltu suun perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksen siirtoa. Vuoden 2019 alusta HYKS-Helsingin päivystysintegraation perusteella pääkaupunkiseudun suun perusterveydenhoidon ilta- ja viikonloppupäivystys siirtyy HYKS / Suu- ja leukasairauksien klinikan vastuulle. Integraation myötä HUS / Suu ja leukasairauksien klinikka tulee vastaamaan pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja yöpäivystyksestä, yhteensä noin potilaskäyntiä vuodessa. HUS / Suu- ja leukasairauksien klinikka (leukakirurgia, oikomishoito ja siihen liittyvä ortognaattinen kirurgia) on tuottanut virtuaaliseen mallintamiseen ja digitaaliseen valmistukseen liittyviä hoitomuotoja. Klinikka on tehnyt yhteistyötä 3-D mallintamisessa usean yrityksen kanssa yhteistyö loi uuden start up -yrityksen. Yhtiö on keskittynyt virtuaaliseen tilavuusmittaukseen, yksilöllisten istutteiden suunnitteluun ja lisätyn todellisuuden käyttöön murtumamekaniikassa, kuten murtuman 3-D digitaalinen automatisoitu paikalleen asettaminen. Virtuaalinen mallintaminen ja suunnittelu on lyhentänyt leikkausaikoja 15% 20%. Klinikka on julkaissut useita alkuperäisartikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Parodontologian osalta Point of Care MMP-8 testi parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostiikkaan on kehitetty Suu- ja leukasairauksien klinikan ja HY:n yhteistyönä ja on otettu käyttöön yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Suu- ja leukasairauksien klinikan ortodontian yksikkö on osallistunut uniapneakiskohoitojen ja ortognaatis-kirurgisen hoitopolun valtakunnallinen kehittämiseen. Yksikkö on kehittänyt purentavirheiden hoidon 3-D mallintamista yhdessä muiden oppialojen kanssa, kuten myös leukanivelartroplastiapotilaiden ortodontis-kirurgista hoitopolkua ja juveniilireumaa sairastavien potilaiden hoitoprotokollaa. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2019 on tuottavuutta tavoitteena parantaa tehokkaammalla resurssien käytöllä edelleen. Glaukoomayksikön ja Foniatrian uudet toimitilat yhdessä Lean hankkeen kanssa parantavat näiden yksiköiden potilasvolyymia ja samalla hoidon saatavuutta. Silmien puolella ostopalvelun kilpailutus parantaa kuluhallintaa. Korvilla uudet kilpailutetut hinnat sisäkorvaistutteista, kuulokojeista ja kuulonkuntoutuksen ostopalvelusta. Sisäilmakorjausten aikatauluissa pysyminen ja siihen liittyvät väistöt haastavat kuitenkin vuoden 2019 toimintaa. Samoin mahdollinen Apotti tietojärjestelmään siirtyminen aiheuttaa merkittävän jononhallinnan haasteen. Linjoittain haasteita eritelty seuraavasti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linja 1. Hyvinkään KNK-yksikön toiminnan integrointi HYKS KNK-linjaan. Hyvinkäällä siirrytään 1.2. alkaen ns. hybridimalliin, jossa lääkäreiden virat siirtyvät kahden vuoden määräajaksi HYKS KNK-linjan viroiksi. Hyvinkäällä tullaan lisäämään päiväkirurgista KNK-leikkaustoimintaa. 2. Porvoon KNK-toiminnan laajentuminen alkaen Porvooseen saadaan 50% lisä erikoislääkärin virkoihin. Porvoossa tullaan lisäämään päiväkirurgista KNK-leikkaustoimintaa. 3. Urakkapalkkausmalli käyttöön Kirurgisessa sairaalassa KNK-leikkausosastolla. 4. Tavoitteena on KNK-leikkaustoiminnan tehostaminen, joka mahdollistaa hoitotakuussa pysymisen. 5. Etävastaanottotoiminnan kehittäminen Terveyskylän kautta. Tähän otetaan mukaan nielurisaleikkauspotilaita ja audiologisia potilaita. 63

66 Silmäsairauksien linja 1. Uuden silmäsairaalan hankesuunnittelu valmis 3/2019, toteutussuunnitelman teko aloitetaan heti perään. Tavoitteena on, että sairaala on käytössä vuonna Robotiikka-projektit: - Ostopalvelun maksusitoumukset ja laskutus - Kaihilähete ja palveluseteli - Sijoituslistat - Lähetekäsittely 3. LEAN-projekti: Leikkaussalissa vaihtoajan lyhentäminen 4. Digihoitopolkujen organisointi ja toteutus 5. Pasilan väistötilan käyttöönotto 6. Silmän kuvantamistoiminnan laajentaminen AMD ja glaukoomapotilaisiin DM-seulontakuvausjärjestelmän lisäksi 7. Tutkimuslaitteiden verkottaminen, käyttöönotto 3/ Leikkaussalisiiven ja Si-Ko sairaalan remonttien suunnittelu ja toteutus Suu- ja leukasairauksien linja Suu- ja leukasairauksien klinikan vastuualue on laajentunut viime vuosien aikana suuresti ja klinikan koko on lähes tuplaantunut. Haasteina seuraavina vuosina on muun muassa: 1. HYKS Erva alueen erikoissairaanhoidon porrastus, 2. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistaminen, 3. Siltasairaalahanke, suu- ja leukakirurgian siirtyminen sinne vuonna Kansallinen päivystysjärjestely, kiireellinen hoito, 5. PTH -yöpäivystys, 6. Keskittämisasetuksen haasteet suu- ja leukakirurgian osalta, 7. Leikkaussalikapasiteetin turvaaminen, 8. Päällekkäisyyksien purkaminen ESH PTH (sehyk) 9. Yleisanestesiassa tapahtuva suu ja hammassairauksien hoidon järjestäminen HUS alueella, 10. Puistosairaala toteutussuunnittelu ja muutto sinne vuonna Suun perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen kehittäminen, 12. STM Yhtenäiset kiireettömän ja kiireellisen hoidon kriteerit, 13. Koulutusvirkojen lisääminen ERVA/ KS hin em. vaatimuksen toteuttamiseksi 14. Opetustoiminnan jatkokehittäminen Lean periaatteella: mm. outreach, 15. Haartmaninkatu 1 hankesuunnittelu, 16. Opetusyksikön asemoiminen tulevassa terveydenhuollon rakenteessa 17. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Strategiset avaintavoitteet ja kehittämistoimenpiteiden toteuma -taulukot erillisenä liitteenä Ensikäyntien osuutta seurataan säännölliset ja iltalisätyönä hoidettu lähetteellä tulevia potilaita vastaanottoaikojen puuttuessa. Tämä ei ole täysin riittänyt ja varsinkin silmäklinikalla on potilaita laitettu ostopalveluun, jossa myös tilanne joidenkin potilasryhmien osalta ruuhkautunut. Painehaavojen osuus on pieni, mutta henkilökuntaa on aktiivisesti koulutettu havaitsemaan mahdolliset riskipotilaat. Päivittäisen johtamisen tauluilla seurataan yksiköiden niin painehaavavojen esiintyvyyttä kuin kaatumisia. Biopankkinäytteiden osuus on jäänyt pieneksi ja siihen on nyt palkattu henkilö, jotta määrää saadaan lisättyä. Tämän lisäksi korvapotilaista on kerätty aktiivisesti kudosnäytteitä Biopankkiin. Yhtenä strategisena avaintavoitteena oli, että johtaminen on laadukasta. TOB esimiesindeksi oli 3,75 jääden tavoitteesta. Olemme huolehtineet, että esimiehet käyvät perehdytyksen jossain vaiheessa HUSin järjestämät esimiesvalmennukset. Kehityskeskustelut esimiestasolla käydään vuosittain esimiesten osalta. Näin varmistetaan heidän tarvitsemansa tuki ja tavoitteet. Päivittäisen johtamisen taulut selkeyttävät yksiköiden tavoitteita ja auttamat pääsemään HUSin strategisiin tavoitteisiin. 64

67 Riskienhallinta Riskien hallinnassa suurin haaste on eri yksiköiden sisäilmaongelmat. Toisena haasteena, joka selkeästi näkyy henkilökunnan jaksamisessa, on lisääntyvät potilasmäärät ja niiden tuomat paineet pysyä hoitotakuussa. Samanaikaiset, päällekkäiset projektit ja muutot vaikuttavat esimiesten jaksamiseen ja heidän lisääntyneisiin ylityötunteihin. Hoitohenkilökunnan ilta-aikaiseen lisätyöhön on jouduttu esimiesten taholta puuttumaan ja tunteja seurataan kuukausittain, jotta enimmäismäärät eivät ylity. Yksiköissä esiintyviin ergonomia ongelmiin on aktiivisesti pyritty hakemaan ratkaisuja työfysioterapeutin avulla. Lisäksi staattiseen työhön on hankittu apuvälineitä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Asiakasraatitoiminnan käynnistäminen Asiakaspalalautteen keruu tekstiviestillä Pilottihanke, jonka mittareita vielä kehitetään lähetetty 2967 tekstiviestikyselyä, joilla saatiin 1309 palautetta Asiakasraati (5 henkilöä) on koulutettu, ja se on osallistunut neljään tapaamiseen koordinaattoreiden kanssa. Yksikkövierailuja on tehty kolmeen PK-keskuksen yksikköön, ja raatilaiset ovat olleet mukana mm. suunnittelemassa uusia toimitiloja. Silmäklinikan keskitetyn hoidonvarauksen perustaminen Leikkaussalin toiminnan tehostaminen: käytetty saliaika.toiminta alkaa 4.3. Toiminta on suunniteltu ja prosessi on kuvattu. Tarvittavat henkilöt on palkattu. Yleisanestesiahammashoido n ja perusterveydenhuollon hammaspäivystyksen integraatio Haartmanin sairaalaan Käyntien lukumäärä ja asiakastyytyväisyys. Hanke on juuri käynnistynyt. Toiminta on alkanut väistötiloissa, ja varsinaisten tilojen saneeraus on meneillään. Tarvittavat virat on perustettu, ja rekrytointi on meneillään. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,0 % 0,4 % DRG-ryhmät ,5 % -2,9 % DRG-O-ryhmät ,2 % -1,0 % Tähystykset ,5 % -15,0 % Pientoimenpiteet ,2 % 6,5 % 900-ryhmä ,4 % -3,6 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % -8,3 % Avohoitokäynnit ,5 % 2,4 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,9 % 1,1 % 65

68 Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % 2,8 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % 4,9 % DRG-ryhmät ,4 % 5,6 % DRG-O-ryhmät ,9 % 1,9 % Tähystykset ,2 % -17,4 % Pientoimenpiteet ,8 % 11,6 % 900-ryhmä ,6 % 0,2 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 3,0 % Avohoitokäynnit ,7 % -0,8 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % 2,6 % Ostopalvelut ,8 % 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % 2,6 % Palvelusetelit ,8 % -10,4 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -34,6 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,8 % 6,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,3 % 51,1 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,7 % 6,5 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,0 % ,8 % ,8 % DRG-ryhmät 707 3,5 % 606 3,0 % ,4 % DRG-O-ryhmät 43 0,2 % 357 1,7 % 400 1,9 % Tähystykset -18-6,5 % 6 2,3 % -11-4,2 % Pientoimenpiteet ,2 % ,6 % ,8 % 900-ryhmä 130 5,4 % 223 9,2 % ,6 % Kustannusperusteinen jakso 0 0,0 % 30 0,0 % 30 0,0 % Avohoitokäynnit ,5 % ,1 % ,7 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % ,5 % Ostopalvelut ,8 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % Palveluseteli ,8 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus ,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 66

69 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 221 0,4 % ,5 % ,9 % DRG-ryhmät ,9 % ,6 % ,6 % DRG-O-ryhmät ,0 % 611 2,9 % 392 1,9 % Tähystykset ,0 % -8-2,4 % ,4 % Pientoimenpiteet 676 6,5 % 537 5,1 % ,6 % 900-ryhmä ,6 % 105 3,8 % 5 0,2 % Kustannusperusteinen jakso -2-8,3 % 3 11,3 % 1 3,0 % Avohoitokäynnit 769 2,4 % ,2 % ,8 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,7 % ,8 % Ostopalvelut 972 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 26 2,6 % Palveluseteli ,4 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 592 2,6 % Lisäveloitus ,6 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,6 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,1 % Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 0,9 % DRG-ryhmät ,8 % -2,1 % DRG-O-ryhmät ,6 % -0,5 % Tähystykset ,0 % -13,9 % Pientoimenpiteet ,5 % 6,8 % 900-ryhmä ,5 % -3,2 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,8 % 2,8 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,4 % 9,1 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % 1,6 % 67

70 Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,4 % 3,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 5,8 % DRG-ryhmät ,1 % 7,7 % DRG-O-ryhmät ,9 % 1,9 % Tähystykset ,3 % -17,4 % Pientoimenpiteet ,0 % 12,0 % 900-ryhmä ,7 % 0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 9,1 % Avohoitokäynnit ,7 % -0,6 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,8 % 8,9 % Muu palvelutuotanto ,7 % 2,7 % Ostopalvelut ,5 % 5,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % 2,7 % Palvelusetelit ,9 % -10,6 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 226,4 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -36,5 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,3 % 6,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,3 % 51,1 % Myynti muille maksajille ,6 % 7,5 % Myynti erityisvastuualueelle ,3 % 15,9 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) DRG-tuotteiden lukumäärä kasvoi Pää- ja kaulakeskustasolla vuoteen 2017 verrattuna 5,4 % nostaen lähes samassa suhteessa myös euromääräistä kasvua. Välisuoritteiden hinnoittelua ei ole muutettu merkittävästi oman toiminnan osalta. Jäsenkuntien maksuosuus kasvoi Hammas-, Suu- ja leukasairausien linjalla, jossa tuotteita syntyi aiempaa enemmän erityisesti käyntituotteiden osalta, mutta myös DRG- ja DRG-O-ryhmissä. Hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia näissä tuoteryhmissä. Kokonaistuotekasvu oli DRG-tuotteiden osalta 0,7 % ja käyntituotteiden osalta 19,1 % noin 1,3 milj. euron verran. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjalle jäsenkuntien potilaiden hoitojakson volyymi oli 5,5 % viime vuotta alempi, käyntituotteet olivat viime vuoden tasolla noin käynnissä. Erityisesti vuodeosastohoitoa vaatineet hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia, jolloin laskutus oli hieman alle 1,0 milj. euroa viime vuotta suurempi. Hoitojaksot sisälsivät kummassakin edellä mainitussa linjassa aikaisempaa raskashoitoisempia potilaita, mikä vaikutti keskihintoihin. Ostopalveluja käytettiin Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjalla merkittävästi aikaisempaan enemmän (14,0 %) arvon noustessa 8,2 milj. euroon. Silmätautien linjalla jäsenkuntien laskutuksen kasvu ostopalvelujen osalta oli viime vuoden tasolla. Oman tuotannon suoritteet kasvoivat DRG-ryhmien osalta 3,7 % ja käyntituotteiden osalta 3,3 %. Suoritteet olivat aikaisempaan verrattuna halvempia, jolloin jäsenkuntalaskutus oli kokonaisuutena vuoden 2017 tasolla. Muiden maksajien kuin jäsenkuntien maksamat osuudet kasvoivat merkittävästi kaikilla linjoilla. Euromääräinen kasvu oli noin 1,2 milj. euroa ja 12,1 %. Kasvu oli tasaista sekä DRG-ryhmien että käyntituotteiden osalta. Kasvu kohdistui Hammas-, suu- ja leukasairauksien linjalla erityisesti DRG-ryhmiin, jotka vaativat vuodeosastohoitoa. Kokonaiskasvu muiden maksajien osalta oli 14,5 % arvon ollessa 3,2 milj. euroa. Korva-, nenä- ja kurkkutautien linjan muiden maksajien osuudet olivat kasvussa erityisesti käyntituotteiden osalta, jossa kasvua 26,8 %. Mutta DRG-ryhmistä vuodeosastohoitoa vaativien hoitojaksojen osuus kasvoi muiden maksajien osalta 36,5 %. Kokonaisuus oli 2,3 milj. euroa, jossa kasvua kolmanneksen verran viime vuoteen verrattuna. Silmätautien linjan muiden maksajien osuus oli noin 5,6 milj. euroa, jossa kasvua 8,6 %. Silmien hoitojaksojen laskutus hoitojaksoa kohti oli myös muiden maksajien osalta alle viime vuoden kustannustason. 68

71 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Pää ja kaulakeskukseen saapui lähes lähetettä ja käyntimäärä ylitti edellisen vuoden. Lisäys painottui Lääkintätekniikasta siirtyneeseen silmänpohjan valokuvaukseen. Vilkkaasta toiminnasta huolimatta hoidonsaatavuudessa oli haasteita etenkin silmillä ja korvilla. Poliklinikkajonossa yli 3 kuukautta odottaneita oli vuodenvaihteessa yli 1200 potilasta. Leikkausjono sen sijaa oli saatu korvien ja suu- ja leukakirurgian osalta hallintaan. Silmillä vähentyneestä leikkaussaliskapasiteetista johtuen pitkään odottivat lähinnä luomileikkauspotilaat. OPETUS JA TUTKIMUS Pää- ja kaulakeskuksen opetus ja tutkimus on toteutettu linjakohtaisesti. Suu- ja leukasairauksien, korva-, nenäja kurkkutautautien sekä silmätautien professorit vastaavat kullakin alalla järjestetystä lääketieteen perusopetuksesta sekä erikoislääkäri- ja jatkokoulutuksesta. Opetuksen rahoituksen järjestämisestä vastaavat kyseisten alojen linjajohtajat ja professorit. Toimialalle jaettu sairaalan tutkimuksen rahoitus on jaettu linjajohtajille, jotka 69

72 ovat ohjanneet tätä rahoitusta kunkin linjan tutkijoille. Opetuksen ja tutkimuksen vastuuhenkilö vaihtui alkaen. Vuonna 2018 klinikan omissa toimintakuluissa opetukseen ja tutkimukseen kertyneitä kuluja oli yhteensä 1,7 milj. euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,9 % 5,6 % Myyntituotot ,0 % 5,7 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 6,1 % Muut palvelutulot ,8 % 14,9 % Muut myyntitulot ,7 % -11,9 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,2 % -28,5 % Maksutuotot ,1 % 11,3 % Tuet ja avustukset ,2 % -87,3 % Muut toimintatuotot ,7 % -43,3 % Toimintakulut yhteensä ,6 % -1,3 % Henkilöstökulut ,9 % 1,5 % Palvelujen ostot ,5 % -6,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % 6,5 % Avustukset ,5 % -12,2 % Muut toimintakulut ,4 % 1,5 % Toimintakate ,6 % -78,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 99,4 % Vuosikate ,6 % -77,9 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % 17,3 % Tilikauden tulos ,0 % -67,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,6 % -1,1 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,6 % -1,1 % Muut myyntitulot ,7 % -11,9 % Maksutuotot ,1 % 11,3 % Tuet ja avustukset ,2 % -87,3 % Muut toimintatuotot + EVO ,1 % -28,6 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,5 % -0,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % 14,9 % Sitovat nettokulut ,5 % -2,2 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Jäsenkuntapalautuksista huolimatta jäsenkuntien laskutus kasvoi 6,2 milj. euron vuoteen 2017 verrattuna. Jäsenkunnat saivat myös 5,4 % aikaisempaa enemmän hoitojaksoja ja käyntituotteita. Potilaita hoidettiin lähes , jossa kasvua aikaisempaan verrattuna 8,6 %. Potilasmäärien kasvusta merkittävä osa tuli silmäpohjakuvaus toiminnasta. Potilasmäärien kasvun vuoksi myös potilaiden maksamat potilasmaksut tuottivat vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna 0,9 milj. euroa enemmän. Yhtä suuri kokonaiskasvu tuli myös muiden maksajien hoitojaksojen tuottojen osalta. Vuoden 2018 alusta tehdyn organisaatiomuutoksen myötä osa vuoden 2017 vertailuluvuista, jotka kuuluivat Neurokeskuksen hallintoon, jäivät Pää- ja kaulakeskuksen hallintoon. Tämä näkyy erityisesti muiden sairaanhoitopiirien palveluostojen vertailussa edelliseen vuoteen. Budjetin tiukkuuden vuoksi ulkopuolisten avohoitopalvelujen ja muiden sairaanhoitopiirien ostoihin jouduttiin tekemään erittäin haastava budjetti, joka näkyy tilinpäätöksessä merkittävänä kulujen ylityksenä palvelujen ostojen osalta. Edelliseen vuoteen verrattuna palvelujen ostot ovat merkittävästi pienemmät, joka vastaa Neurokeskukselle hallinnosta kuuluvaa osuutta. 70

73 Silmätautien pistostoiminnan kasvu kasvatti myös lääkekulutusta merkittävästi. Palvelusetelien kulutus väheni Porvoon silmäklinikan käynnistymisen myötä. Korva- nenä ja kurkkutautien linjan erilaiset apuvälineostot ja implanttien käytön kasvu näkyivät myös kalliimpien hoitojaksojen määrän kasvuna. Suu- ja leukasairauksien linja joutui edellisenä vuonna ostamaan suusairauksien opetusklinikalle merkittävästi uutta instrumentaatiota, joten linjan tarvikekulutus putosi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka toimintaluvut suoritteiden muodossa kasvoi. Henkilöstökulujen ylityksestä kerrytti kertaerä hieman yli 0,3 milj. euron verran yli suunnitellun tason. Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,3 Jäsenkuntapotilaiden hoitojaksojen kasv u kaikilla linjoilla, hyvitysten jälkeen 7 770,4 6,1 % 6 176,7 4,8 % Potilasmäärien tuoma potilasmaksujen muutos -681,6-0,5 % 904,9 0,7 % Muiden maksajien potilaiden muutos 915,2 0,7 % 837,0 0,6 % Sisäisten palv elujen myynnin muutos, kasv u lähinnä Neurokeskuksen osalta 451,2 0,4 % 430,2 0,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa 279,4 0,2 % ,7-0,9 % TP ,4 6,9 % ,4 5,6 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,5 Henkilöstökulujen jaksotusten erot, erityistyön budjettiv ajaus (Laakson toiminnallinen muutos puheterapian osalta), siv ukulut suunniteltua 926,6 0,7 % 750,9 0,5 % pienemmät, vuoteen 2017 verrattuna henkilöstölisäykset Avohoito- ja vuodeosastopalvelujen kasvu ja budjetin alimitoitus ja muiden sairaanhoitopiirien palveluostojen budjettivajaus, 2017:muiden sairaanhoitopiirien palvelujen ostojen ja avohoitopalvelujen ostojen väheneminen 4 414,5 3,4 % ,2-2,6 % organisaatiomuutoksen myötä, samoin hallinnnon kustannuspaikalla olevien sisäisten ostojen väheneminen Lääkekulujen kasv u: erityisesti Silmäsairauksien linjalla pistotoiminnan kasvu, apuvälineiden ostot ja implanttien ostot Korv a-, nenä- ja kurkkutautien 2 977,8 2,3 % 1 437,3 1,0 % linjalla, Suu- ja leukasairauksien tarv ikkeiden v ähentyminen Palvelusetelien muutos -458,1-0,4 % -446,7-0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 664,0 0,5 % 164,1 0,1 % TP ,9 6,6 % ,9-1,3 % 71

74 Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Erotus TP Inv estointihankkeet yhteensä YHTEENSÄ Investointeja tehtiin yhteensä euron arvosta, jossa suurin yksittäinen hankinta oli euron arvoinen Excimer-laser Silmätautien linjalle. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuoden 2018 alussa perustettuun Neurokeskukseen siirtyivät sopimuksen mukaisesti neuropsykologit ja Pää- ja kaulakeskuksen vastuulle Hyks alueen puheterapeutit. Muita henkilöstösiirtoja oli HUS Kuvantamisesta siirtyvät kuusi optikkoa. Henkilöstön rekrytointitilanne on ollut hyvä ja avoimin vakansseinkin on ollut hakijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on sisäilmaongelmien vuoksi kasvanut ja sisäisiä työkiertoja on useita muille toimialoille. Koulutukset ovat kuitenkin toteutuneet suunnitelman mukaisesti ja perehdytys on ollut kaikilla linjoilla painopistealueena. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,4 % 1,6 % Lääkärit ,3 % 1,8 % Muu henkilökunta ,8 % 1,7 % Erityistyöntekijät ,6 % -28,9 % YHTEENSÄ ,8 % -0,6 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 391,1 394,9 395,9 399,1 1,1 % 2,0 % Lääkärit 189,2 185,4 188,2 190,8 2,9 % 0,8 % Muu henkilökunta 154,6 148,1 151,9 152,6 3,0 % -1,3 % Erityistyöntekijät 17,8 24,3 24,6 23,9-1,6 % 34,3 % YHTEENSÄ 752,7 752,7 760,6 766,4 1,8 % 1,8 % Uudet vakanssit muutosblokkien osalta kohdistuu silmätautien lisääntyneen toimintaa ja vuoden 2018 osalta perustettuun Porvoon sairaalan toimintaan. Hoitohenkilökunnan osalta toiminnan lisääntymiseen johtuvaan suoritteiden kasvuun vastaamiseen. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 753,0 752,7 Lääkärihenkilötyövuosien muutos, muutosblokit: silmätautien linjan uudet v irat 5,8 0,8 % 1,6 0,2 % Hoitohenkilökunnan muutos, muutosblokit: uudet silmätautien linjan hoitajat, uudet korv a-, nenä- ja 4,1 0,5 % 8,0 1,1 % kurkkutautien linjan hoitajat Erityistyön muutos, Laakson neurologian integraatio 0,1 0,0 % 6,1 0,8 % Muut henkilötyövuosimuutokset 3,4 0,5 % -2,0-0,3 % TP ,4 1,8 % 766,4 1,8 % 72

75 Työolobarometrissa johtamisessa ja esimiestyössä ei ole ollut viimeisten vuosien välillä muutoksia. Arvon ollessa hieman keskitason yläpuolella verrattuna koko HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Esimiestyössä palautteenanto on edelleen haaste, vaikka se on ollut useassa yksikössä viimeisinä vuosina kehittämiskohteena. Tämä tulee olemaan edelleen kehittämiskohteena. Häiriötekijöitä on kuitenkin vähemmän kuin koko HYKS-sairaanhoitoalueella. Ylikuormitus on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana, kuitenkin arvo on juuri ja juuri yli koko HYKSsairaanhoitoalueen tason. Tämän lisäksi ergonomiaongelmia on enemmän kuin koko HYKS-sairaanhoitoalueella. Ergonomiaongelmat liittyvät työtilojen toimivuuteen ja työpisteiden mitoitukseen eli siltäkin osin vahvistaa koettua työn ylikuormittavuutta. Lean-hankkeilla pyritään lisäämään työ sujuvuutta ja sitä kautta vaikuttamaan oman työn hallittavuuden tunnetta. Lääkäreiden osalta vanhuuseläkkeelle on siirtymässä eniten vuosina 2025 ja Hoitohenkilökunnan osalta vuodesta 2020 alkaen on jäämässä henkilöä. muun henkilökunnan osalta kriittisin vuosi on Henkilökunnan keski-ikä on tällä hetkellä naisten osalta 43,3 vuotta ja miesten osalta 37,8 vuotta. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 43,1 vuotta. Ammattiryhmittäin ei ole isoja eroja keski-iän suhteen. Eläkkeelle siirtyminen tulee huomioida perehdytyksessä ja toiminnan varmistamisessa osaajien suhteen. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuosilomien osalta toiminnan sulut ja supistukset mahdollistavat koko henkilökunnalle vuosilomien onnistumisen. Toki suurena haasteena on loma-aikoina potilasjonojen kasvu. Vuosittain käydään keskustelua toiminnan supistamisen tarpeesta suhteessa kasvavaan potilasjonotilanteeseen ja henkilökunnan vuosilomien määrään. Vaikeinta tilanne on poliklinikkajonojen suhteen, mutta myös leikkausjonojen osalta. Päivystysaikainen toiminta tulee kaikilla linjoilla turvata loma-aikanakin. Henkilöstörakenteen muutoksia vuoden aika ei ole tehty. HUS tasolla tehtiin vuoden 2018 aika hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan osalta työnvaativuuden arviointi, joka saatiin päätökseen elokuussa. Näiden osalta Pää- ja kaulakeskuksen palkkakustannukset nousivat hieman. TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,9 % Työnantaja ei voi ottaa muuta sijaista alle 13 päivän sijaisuuteen kuin Seuren kautta. Tämä näkyy lisääntyneinä kustannuksia vuokratyövoimassa. Vuokratyön kustannusten kasvu johtuu keskuksemme lisääntyneestä työsidonnaisuudesta ja laajojen sisäilmaongelmien aiheuttamisista poissaoloista. 73

76 Työhyvinvointi ja työsuojelu Silmä-korvasairaalaan perustettiin HUS tilakeskuksen toimesta sisäilmaympäristötyöryhmä ratkomaan sisäilmasta johtuvia ongelmia. Ryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja työterveyshuolto sekä työsuojelu ovat aktiivisesti mukana ryhmässä. Ryhmään osallistuu Tilakeskuksesta sisäilma-asiantuntija sekä Silmä-korvasairaalan esimiehet. Silmäkorvasairaalassa on esimerkiksi 114 ilmanpuhdistinta ongelmatiloissa. HUS-Riskien arviointi ja siihen liittyvät työpaikkaselvitykset ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä ja aikataulussa. Niissä ilmenneihin ongelmiin on esimiesten toimesta yhteistyössä henkilökunnan kanssa haettu ratkaisuja. Työssä jaksamisen tukemiseen pyritään hyvällä esimiestyöllä ja varhaisen muuttumisen mallin mukaisesti. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on löydetty yksittäisiä ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseen. 74

77 7 SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS HUS Sisätaudit ja kuntoutus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,9 % 38,7 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,6 % -27,1 % DRG-ryhmät ,2 % -3,0 % DRG-O-ryhmät ,0 % -78,9 % Tähystykset ,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet ,4 % -21,9 % 900-ryhmä ,5 % -1,3 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % 211,5 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,2 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,5 % - Käyntisuoritteet, lkm ,9 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,7 % Ensikäynnit, lkm ,4 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,4 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 1 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 5,0 5,6 11,5 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,1 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki ,4 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,7 % kaikki ,3 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,6 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 107,4 96,5-10,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 638,0 639,0 0,2 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 75

78 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,6 % -95,9 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 6,5 % -1,97 % 0,2 % -107,8 % -97,6 % Sitovat nettokulut ,4 % -1,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 3,1 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,7 % 7,2 % Toimintakulut ,7 % 5,0 % Poistot ,0 % -9,5 % Tilikauden tulos ,0 % -217,6 % Sitovat nettokulut ,4 % -1,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -4,4 % -12,1 % Hintaero, % 9,5 % 8,8 % Jäsenkuntapalautukset ,1 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0-5 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,0 % 3,0 % Henkilötyövuodet ,2 % 6,4 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,5 % -0,9 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,1 % 6,2 % Hintaero, % -2,6 % -1,0 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksen toiminnasta Tulosyksikköön kuuluvat sisätautien ydin, kuntoutus, geriatria (linja perustettu v aikana) ja erityistyön linja koostuen ravitsemusterapiasta ja terveyssosiaalityöstä sekä erillisenä yksikkönä Apuvälinekeskus. Peijaksen sijaispooli on sijoitettu sisätautilinjaan. HUS-Helsinki integraatio valmistelutyö toteutui vuoden 2018 aikana (Haartman ja Malmi, yht. 6 sisätautien vuodeosastoa) ja valmisteltiin alkavaksi Keskittämisasetukseen liittyen tulosyksikköä koskee selkäydinvammapotilaiden keskittäminen kolmeen yliopistosairaan (Helsinki, Tampere, Oulu). Apotin käynnistyminen kosketti erityisesti HYKS Sisätaudit ja kuntoutusta Peijaksen suurimpana toimialana. Käynnistämisprosessi vaati huomattavat lisähenkilöstöresurssit, joiden tarve näyttää jatkuvan. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Merkittävimmät saavutukset: 1. Vaativan kuntoutuksen osaston toiminnan vakiintuminen osaksi HYKSin kliinistä toimintaa Selkäydinvammapotilaiden osalta. (Aikaisemmin ulkoistettu toiminta) 2. Suomen ensimmäisen muistisairauksien professorin lahjoitusviran saaminen ja täyttäminen yksikön geriatrian linjaan. 76

79 3. Raaseporin kiireisellä aikataululla tapahtuneen sisätautilääkäritoiminnan ottaminen osaksi sisätautilinjaa onnistui hyvin huolimatta erittäin haastavista olosuhteista 4. HYKS:n kuntoutustoiminnan valmistaminen maakuntatason organisaatioon Uudellamaalla ja maakunnallisen toiminnan suunnittelussa aktiivisesti toimiminen. Sisätautilinja Jorvin ja Peijaksen vuodeosastojen kuormitus oli korkea, lähes 95 % koko vuoden. Varsinkin Jorvin osastoilta on ollut haasteellista siirtää potilaita jatkohoitopaikkoihin. Sisätautilinjalla Peijaksen yksiköissä siirryttiin Apotin käyttöön marraskuussa. Ennen Apotin käyttöönottoa henkilökuntaa koulutettiin noin 1-4 päivää. Haasteita on ollut mm. lääkkeiden merkinnöissä ja siirtoilmoituksissa. Apotti on täysin erilainen kuin aikaisemmin käytössä ollut Uranus. Henkilökunnan roolit ovat muuttuneet ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen on vienyt aikaa. Peijaksen osastonsihteerit siirtyivät syyskuun alussa HUS Tukipalveluihin. Peijaksen sairaalaa on hallinnut melkein koko vuoden 2018 senioripula. Yhden osastonylilääkärin sairastuminen ja ennen aikainen eläköityminen ovat rasittaneet etenkin osaston S2 toimintaa koko vuoden. Apotti on syönyt lisäksi henkilöresurssia erikoislääkäreiden kohdalla, joten toiminta on vaikeutunut. Rekrytointia on tehty koko ajan, mutta puuttuvaa osastonylilääkäriä on ollut vaikea saada. Itse järjestelmänä Apotti on hidastanut sisätautien poliklinikan toimintaa oleellisesti. Jorvin sairaalan päiväosastolla pidennettiin aukioloa klo 20, jonka myötä potilaiden määrä lisääntyi ja potilaat olivat tyytyväisiä muutokseen. Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö Uuden lastensairaalan valmistumisen myötä kaikki Meilahden alueella hieman hajallaan olleet lasten ravitsemusterapeutit pääsivät uuteen sairaalaan. Raaseporin sairaalan ravitsemusterapeutti siirtyi integraatioprosessissa osaksi kliinisen ravitsemusterapian yksikköä. Terveyssosiaalityö Peijaksessa sosiaalityöntekijät siirtyivät Apottiin mihin terveyssosiaalityön sisältöä ei juuri oltu luotu. Tästä syystä Apottiin saatu koulutus ei ollut riittävä. Puutteelliset osuudet on nyt pääosin saatu luotua. Terveyssosiaalityön yksikössä sosiaalityöntekijöiden eläköityminen on tuonut haasteita toiminnalle. Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteispäivystys on tuonut omat haasteensa. HUS Apuvälinekeskus Vuoden 2018 aikana toteutettiin toinen vaihe Espoon kaupungin apuvälinetoiminnan yhdistämisestä HUS Apuvälinekeskukseen. Tämän muutoksen jälkeen HUS Apuvälinekeskus vastaa kaikista Espoon kaupungin apuvälineistä mukaan lukien avoterveydenhuollon palvelut, Espoon sairaalan osastojen, pitkäaikaishoidon ja vammaispalveluiden yksiköiden, terveyskeskusten, sivistystoimen apuvälineiden elinkaarenhallinnasta sekä vammaispalvelun asunnonmuutostöistä. HUS Apuvälinekeskuksella on siten yhdessä Espoon kaupungin kanssa täysimittainen SOTE-malli olemassa. Vuoden 2018 alussa Lasten ja Nuorten sairauksien tulosyksikön apuvälinearviotoiminta keskitettiin HUS Apuvälinekeskukseen resurssisiirroilla. Työ oli jo aiemmin LaNun toimesta toteutettu fyysisesti HUS Apuvälinekeskuksen tiloissa, mutta nyt resurssisiirroksen myötä myös toiminnan vastuu siirtyi HUS Apuvälinekeskukselle. Toiminnan siirto ei ole ollut helppo, toiminnan kehittämistä ja haasteiden ratkaisemista jatketaan yhteistyössä LaNun kanssa. Aikuisten potilastyössä ollutta jonotilannetta on saatu purettua vuoden 2018 aikana. Tehtävää toki riittää edelleen, mutta suunta on ollut oikea. Valtakunnallisesti STM julkaisi Suomen ensimmäiset valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet lokakuussa Tämä on ensimmäinen virallinen, valtakunnallinen versio, jota on odotettu pitkään alan ammattilaisten ja asiakkaiden parissa. Kuntoutuksen linja HUS Selkäydinvammapoliklinikka ja HUS vaativan kuntoutuksen vuodeosasto muodostivat Selkäydinvammakeskuksen. Toimintavuoden aikana vakiinnutettiin vaativan kuntoutuksen vuodeosaston toiminta ja selkeytettiin selkäydinvammapoliklinikan elinikäisen seurannan käytäntöjä. Fysiatrian klinikkaan sijoitettiin yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin erikoistumiskoulutusvirka, jossa 6kk jaksoissa yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri tutustuu fysiatriaan. Helsingin kaupungin Laakson sairaalan neurologian kuntoutusvuodeosastot ja poliklinikka siirtyivät HUS Neurokeskuksen tulosyksikköön ja erityistyöntekijöitä siirtyi kuntoutuksen linjaan. HUS-erva kuntoutuksen alatyöryhmä laati asiakirjan Kuntoutuspalvelujen järjestäminen HYKS-erva-alueella. 77

80 Tulevaisuuden näkymät Sisätautilinja Helsinki integraation myötä Sisätautilinjaan liittyi tammikuun alussa 2019 Haartmanista kolme ja Malmilta kolme sisätautista vuodeosastoa henkilökuntineen. Tavoitteena on luoda yhteiset toimintamallit Sisätautilinjan vuodeosastojen kesken. Jo etukäteen integraatiota on varjostanut erikoislääkäripula. Malmin sairaalan vakanssit on kahden apulaisylilääkärin ja kahden osastonlääkärin osalta täytetty. Sen sijaan Haartmanin sairaalan viroista on täyttämättä yksi apulaisylilääkärin ja yksi osastonlääkärin virka sekä ylilääkärin siirtyessä Helsingin kaupungin palvelukseen myös ylilääkärin virka on täyttämättä alkaen. Virat on laitettu nyt hakuun. Peijaksessa jatketaan Apotin kehittämistä kohti GL 2:sta (Apotin käynnistämisvaihe 2). Apotin laajentuminen muihin sairaaloihin tuo haasteita vuodeosastojen ja yhteispoliklinikan toiminnan suunnitteluun. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapiapalvelujen tuottaminen aloitetaan aikuispsykiatrian varhaispsykoosikeskukselle (1 päivä/viikossa) sekä kehitetään Meilahden alueen aikuispotilaiden polikliinisiä toimintoja. Osa ravitsemusterapeuttitoiminnoista on keskitetty Tukholmankatu 8 F kiinteistöön, mikä mahdollistaa kehitystyön aiempaa paremmin. Samoin tiivistetään ja kehitetään Terveyskylän ravitsemusasioiden koordinointia ja tuottamista. Ravitsemusterapian osalta osallistutaan Apotin kehittämiseen ennen GL2. Ravitsemushoitoon liittyvien hoitokäytäntöjen kehittämisen tarve on suuri. Vuonna 2019 tehdään letkuravitsemusta käsittelevä ehdotus hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä. Jatketaan yhteistyötä lähikuntien perusterveydenhuollon ravitsemusterapeuttien kanssa. Terveyssosiaalityö Helsinki integraation myötä Terveyssosiaalityön yksikköön siirtyi vastaava sosiaalityöntekijä sekä 3 tyhjää vakanssia. Tyhjät vakanssit on saatu täytettyä. Integraatiossa päivystyssairaaloiden päivystyspoliklinikoiden sosiaalityö jäi Helsingin Sosiaali -ja kriisipäivystykselle, neuvottelut heidän kanssaan jatkuvat. Naistenklinikalla HAL-poliklinikalle suunnitellaan jatkossa otettavaksi myös odottavia äitejä, joilla on psykiatrinen diagnoosi mikä vaikuttaa myös siellä tehtävään sosiaalityöhön. Foniatrian poliklinikka muuttaa maaliskuussa Länsi-Pasilaan. Helsingin kaupungin poliklinikan yhdistyessä heillä ei ollut sosiaalityöntekijää, yhden sosiaalityöntekijän työpanoksen lisäksi annamme poliklinikalle säännöllisesti lisäresursseja. Suunniteltu Terveyskylään panostuksen lisäämistä. Geriatrian linja Geriatrian linjalle on myönnetty määräraha vuodelle 2019 ja linja toimintaa käynnistetään. Alkuvaiheessa pääpaino on professoreiden (geriatria ja muisti) rinnalla konsultaatiotoiminnassa. HUS Apuvälinekeskus Vuonna 2019 toiminnassa jatketaan fokusointia vaativan erityistason apuvälinetyön toiminnan kehittämiseen. Samoin Espoon kaupungin kanssa käynnistynyttä yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Yhtenä haasteena HUS Apuvälinekeskuksen toiminnan laajenemiselle maakunnallisesti on ollut tietojärjestelmä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus kilpailuttaa uusi apuvälinekeskuksen toiminnanohjausjärjestelmä, joka tulee olemaan yhteinen HUS Lääkintätekniikan kanssa. Kilpailutusta on valmisteltu pitkään ja käyttöönottoprojekti on toki iso muutos, mutta odotettu sellainen. Neuvotteluita yhteistyöstä on käyty eri toimijoiden kanssa: valmistelua esim. Vantaan kaupungin kanssa jatketaan vuoden 2019 aikana. Myös Keravan kaupungilla on ollut kiinnostusta HUS Apuvälinekeskuksen mahdollisuudesta tarjota palveluita. Helsingin kaupungin kanssa suunnitellaan yhteistyössä mm. Laakson sairaalan apuvälinetoimintaa laajamittaisemman keskittämisen valmistelu odottaa ratkaisua uudesta tietojärjestelmästä. Porvoon sairaanhoitoalueelle on myönnetty investointimäärärahaa alueellisen apuvälineyksikön käynnistämiseen, jonka suunnittelussa HUS Apuvälinekeskus on mukana. Kuntoutuksen linja Kuntoutuksen roolin ja fokuksen selkeyttäminen tulosyksiköiden palveluvalikoimassa ja eri tahojen rajapinnoissa. Kotoa-kotiin palveluketjujen hahmottaminen. Digitalisaation ja Terveyskylän talojen hyödyntäminen potilastyössä, mikä muuttaa hiljalleen työnkuvia sekä mahdollistaa uusia ammattiryhmiä ja case managereita. Toiminnalliset häiriöt yksikön perustaminen ja toiminnan aloittaminen yhteistyössä eri erikoisalojen ja perusterveydenhuollon kanssa. 78

81 Erikoislääkäreiden eläköityminen muodostaa toiminnan kannalta uhkakuvan. Eläköitymistä tapahtuu myös fysioterapeuttien osalta, minkä kompensointi on helpompaa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUSin visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUSin toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUSin henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Riskienhallinta Taloudellisesti Raaseporin toiminta aiheutti suuria haasteita etenkin sitovien nettokulujen osalta ja taloushallinto tulosyksikössä joutuikin tekemään pitkiä työpäiviä asiaan liittyen. Henkilöstöhallinnollisesti eri yksiköissä aiheutui odottamattomista pitkiksikin venyneistä sairauspoissaoloista kuormitusta muulle henkilöstölle. Osin näitä saatiin paikattua korvaajilla ja osin toimintojen järjestelyillä, mutta kiistatta näillä oli myös negatiivista vaikutusta sekä tuottavuuteen että henkilöstön hyvinvointiin. Ehkä odottamattominta oli lääkärityövoimaan kohdistuneet sairauspoissaolot, joiden paikkaaminen osoittautui yllättävänkin haastavaksi. Apotin käynnistyminen aiheutti Peijakselle huomattavaakin kuormitusta, jota paikattiin lisätyövoiman ja osin myös muista työpisteistä tulleen avun toimin. Tulosyksikön kannalta kokonaisvaikutelma on, että Peijaksen startista selvittiin kuivin jaloin, mutta vielä ei olla tilanteessa, jossa voitaisiin todeta Apotin aikaansaaman riskin väistyneen. Kuntoutuksen linja Vaativan kuntoutuksen vuodeosaston toiminta vakiintui ja täyttöprosentti oli erinomainen. Palveluiden saatavuus ja lähetteiden luku sujuivat ongelmitta. Terveyskylän Kuntoutumistaloon tuotettiin odotetusti uutta sisältöä ja omahoitopolkuja. HUS-erva yhteistyö jatkui edelleen vilkkaana, mutta erikoislääkäriä ei vieläkään saatu Carea-Porvoon sairaanhoitoalue-hyks yhteiseen virkaan. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Poikkeama-% Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 420,1 % NordDRG-tuotteet ,9 % -27,6 % DRG-ryhmät ,3 % -3,4 % DRG-O-ryhmät ,2 % -79,3 % Tähystykset ,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet ,7 % -23,1 % 900-ryhmä ,7 % -1,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 208,0 % Avohoitokäynnit ,9 % -4,9 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -7,6 % 1,5 % 79

82 Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % -6,7 % Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % 409,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % -7,2 % DRG-ryhmät ,7 % -0,4 % DRG-O-ryhmät ,8 % -84,9 % Tähystykset ,6 % -99,6 % Pientoimenpiteet ,2 % -27,4 % 900-ryhmä ,2 % -7,8 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 100,8 % Avohoitokäynnit ,1 % -16,8 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % 7,3 % Ostopalvelut ,9 % 8,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % -3,9 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,3 % -87,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,3 % 3,1 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 599,4 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,8 % 3,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettav at siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalv eluina hankitut) Jäsenkuntien maksuosuuden piiriin kuuluvan oman palvelutuotannon määrä laski selvästi 2017 tilinpäätöksen vertailulukuun nähden. Vähennys on laskennallinen. Kaikissa vuonna 2017 tulosyksiköön kuuluneissa linjoissa tuotemäärä kasvoi. Raaseporista siirtyneen toiminnan tuotemäärä väheni, mutta kyse on organisaatiomuutoksesta eikä tosiasiallisesta volyymin laskusta. Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi selkäydinvammaosastolle. Tilinpäätöstaulukoissa jäsenkuntamyynti näyttää alittaneen suunnitelman samalla kun kokonaisuus on ylittänyt suunnitelman. Selitys on puutteellisessa talousarvion tuotesuunnitelmassa, jossa ei riittävissä määrin ennakoitu, miten myynti jakautuu jäsenkuntien ja muiden maksajien välille. Kuntoutuksen muu tuotemäärä kasvoi laskutuksen pienentyessä. Vuonna 2017 käyttöönotettu aikaperusteinen hinnoittelu sekoitti vertailuvuoden alkupuoliskoa ja tuotteiden keskihintoja. Vuoden 2018 tuotanto on linjassa pidemmän aikavälin kehityksen kanssa. Muun palvelutuotannon puolella apuvälinetoiminnan laskutus kasvoi 1,1 milj. eur. Lisäyksestä 0,7 milj. eur on hengitysapuvälineiden laskutusmuutoksen seurausta ja loput jäsenkuntamyynnin orgaanista kasvua. Ostopalvelut muista sairaanhoitopiireistä vähenivät hieman. Niukka budjetti kuvaa enemmänkin jäsenkuntamaksuosuuden riittämätöntä raamia kuin suunnitelmaa ostojen merkittävästä vähennyksestä. Apotti ei näyttäisi vähentäneen tulosyksikön tuotemääriä. Toisaalta tulosyksikön toiminnasta Peijaksessa melko iso osa on suoritetuotantoa muille tulosyksiköille. Muu myynti jäsenkunnille kuusinkertaistui edellisvuodesta. Raaseporin alueella siirtoviiveiden määrä kasvoi, minkä seurauksena sakkomaksuja perittiin normaalia enemmän. Tilivuosi oli selkeä poikkeus tyypilliseen siirtoviivemaksujen määrään nähden. 80

83 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % -13-0,6 % ,6 % NordDRG-tuotteet ,9 % ,9 % ,1 % DRG-ryhmät ,3 % 941 5,4 % ,7 % DRG-O-ryhmät -25-9,2 % ,7 % ,8 % Tähystykset -2-64,5 % 0-6,0 % -2-70,6 % Pientoimenpiteet -46-9,7 % 40 8,5 % -6-1,2 % 900-ryhmä ,7 % ,5 % ,2 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % ,6 % ,4 % Avohoitokäynnit ,9 % 197 1,7 % ,1 % Sähköiset palvelut 0 /0 0 /0 0 /0 Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,1 % 515 1,5 % Ostopalvelut ,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % Lisäveloitus -423 /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 /0 Tilinpäätöksen tasauserät -423 /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,9 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 81

84 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät ,1 % ,2 % ,0 % NordDRG-tuotteet ,6 % ,4 % ,2 % DRG-ryhmät ,4 % 589 2,9 % -88-0,4 % DRG-O-ryhmät ,3 % -80-5,7 % ,9 % Tähystykset ,4 % 0-0,1 % ,6 % Pientoimenpiteet ,1 % -28-4,3 % ,4 % 900-ryhmä -36-1,4 % ,5 % ,8 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % ,2 % ,8 % Avohoitokäynnit ,9 % ,0 % ,8 % Sähköiset palvelut 0 /0 0 /0 0 /0 Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,1 % ,7 % Ostopalvelut ,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista -49-3,9 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,3 % Lisäveloitus 0 0,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus ,9 % Tilinpäätöksen tasauserät 0-55,1 % Potilasvakuutus ,9 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,1 % Ilman Raaseporin vaikutusta tulosyksikön oman palvelutuotannon määräero talousarvioon nähden on 0,7 % ja hintaero 4,3 % kokonaispoikkeaman ollessa 5,0 %. Edelliseen vuoteen verrattaessa määräero on 8,1 % ja hintaero -7,4 % kokonaiseron ollessa 0,7 %. Sisätautien palvelutuotannon määrä kasvoi tasaisesti hoitojaksojen pysyessä ennallaan. Erityistä syytä käyntien kasvulle on vaikea nimetä, joskin poliklinikkahoidon määrä yleisesti on ollut kasvussa ja päiväsairaalaan on kohdistettu resursseja. Kuntoutuksen palvelutuotannon määrä kasvoi selvästi, mutta ilman selkäydinvammaosastoa kasvu olisi ollut väestönkasvun mukaista. Edellisvuotta alemman keskihinnan takia hintaero on vahvasti miinusmerkkinen. Apuvälinekeskuksessa oman palvelutuotannon määrä kasvoi voimakkaasti ja hinta selvästi. Raaseporissa vertailu edellisvuoteen ei tuota mielekkäitä lukuja. Talousarvioon nähden tuotantomäärä oli 2 % suunniteltua pienempi ja kustannus 16 % suurempi. Kustannukseen vaikuttaa sairaanhoitoalueen rajan siirrosta johtuva tuotteistuksen muutos, jota budjetoinnissa ei otettu huomioon ja joka aiheuttaa toiminnalle kuluja joita sillä ei aiemmin ollut. 82

85 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,6 % 735,7 % NordDRG-tuotteet ,6 % -27,1 % DRG-ryhmät ,2 % -3,0 % DRG-O-ryhmät ,0 % -78,9 % Tähystykset ,5 % -99,4 % Pientoimenpiteet ,4 % -21,9 % 900-ryhmä ,5 % -1,3 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % 211,5 % Avohoitokäynnit ,2 % -5,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 612,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -3,9 % 38,7 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,9 % -3,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,5 % 723,2 % NordDRG-tuotteet ,8 % -7,1 % DRG-ryhmät ,1 % -0,4 % DRG-O-ryhmät ,9 % -84,7 % Tähystykset ,6 % -99,6 % Pientoimenpiteet ,1 % -26,7 % 900-ryhmä ,9 % -7,6 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 107,8 % Avohoitokäynnit ,5 % -17,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 612,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % 7,2 % Ostopalvelut ,2 % 8,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,0 % -3,9 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -131,2 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,7 % -87,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,7 % 5,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 599,4 % Myynti muille maksajille ,8 % 91,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,2 % 248,1 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelutuotannosta merkittävä osa, noin 95%, on jäsenkuntamaksuosuuteen sisältyvää tuotantoa. Keskeinen poikkeus on selkäydinvammaosasto, jossa selvästi yli kolmannes tuotannosta on kohdistunut muille maksajille. Tilivuoden aikana muiden maksajien laskutus on kasvanut merkittävästi ja oli vuoden viimeisellä kvartaalilla lähes kolme kertaa ensimmäisen kvartaalin laskutusta suurempi. Kausivaihtelullakin on osuus tilanteessa. Tulosyksikön muu myynti muille maksajille on pysynyt ennallaan. 83

86 Hoidettujen eri potilaiden määrä kasvoi hienoisesti. Potilasmäärää tarkasteltaessa on syytä huomata, että oman palvelutuotannon potilaat muodostavat vain osan koko hoidettujen potilaiden määrästä. Yhteispoliklinikoilla tehty gastroenterologisen toiminnan siirto vähensi hoidettujen potilaiden määrää vaikuttamatta tulosyksikön tuotemäärään. Muu toiminnan kasvu on vastaavasti lisännyt potilasmäärää. Tulosyksikön DRG pistekertymä väheni 5,6%. Jälleen tulee huomioida Raaseporin siirron vaikutus. Vuoden 2017 organisaation linjoja tarkastellen DRG-pisteiden kertymä kasvoi kaikissa, ja vasta kun huomioidaan Raaseporin toimintojen liittäminen tulosyksikköön, saadaan vähenevän pistekertymän tulos. Kustannusperusteinen vertailu tuottaa vertailukelpoisen tiedon myös Raasepori huomioiden. DRG-pisteen kustannus kasvoi tilikaudella 0,2%. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä oli vuonna 2018 tulosyksikköön hyvinkin lähellä vuoden 2017 lukua. Vuosi Yhteensä Lähetteiden käsittelyajat tulosyksikössä Kaikissa niissä yksiköissä, joissa käsiteltiin ulkoisia elektiivisiä lähetteitä, pysyttiin lähetteiden käsittelyajoissa tulosyksikön asettamassa tavoiteluvussa (< 21 vrk kestävien osuus on alle 1% lähetteistä). Apuvälinekeskuksessa ei ollut kuluneen vuoden aikana yhtään lähetettä, jonka käsittely olisi kestänyt > 21 vrk. Sisätautien ja kuntoutuksen linjassakin oltiin tasolla 0,5% ja alle (> 21 vrk). Lähetteiden lkm, viimeisin Yhtee nsä Sisätaudit linja 0-3 pv pv Yli 21 pv Tieto puuttuu Yht > Yhteensä Pros yli 21 pv 0,1 % 0,3 % 0,4 % 0,2 % 0,4 % 0,6 % 0,1 % 0,7 % 0,9 % 0,9 % 0,4 % 0,9 % 0,5 % Kuntoutus linja 0-3 pv pv Yli 21 pv Yhteensä Pros yli 21 pv 0 0,4% 0,7% 0,5% 0,2% 0,6% 0,8% 0,7% 0,2% 0,2% 0,6% 0,3% 0,4% Apuvälinekesku 0-3 pv pv Yhteensä Odottajat Hoitoa odottaneiden potilaiden vuosiseurantaa ja raportointia häiritsee marraskuussa Peijaksessa käyttöön otettu Apotti-tietojärjestelmä. Tulosyksikkö ei uskalla luottaa marras- ja joulukuun raportointitietoihin. Vuodeosastolle tulosyksikössä ei odota kuin suunnitellusti satunnaisesti osaston kautta johonkin gastroenterologiseen toimenpiteeseen tuleva potilas. Täten tässä keskitytään poliklinikkajonoon poikkileikkaushetkinä. Jonottajat Kokonaismäärä <31 vrk vrk >90 vrk %-osuus >90 vrk Valitettavasti tulosyksikössä ei päästy vuoden 2018 aikana eroon yli 3 kk poliklinikalle ensikäyntiä odottaneista potilaista. Keväällä jonottajatilanne saatiin puristettua erinomaiseksi. kesäkaudella lomajaksoihin liittyen jonottajatilanne heikentyi, mutta syksyllä tilannetta saatiin jälleen korjattua. Jatkossa yksiköt saavat kuukausittain rapotin odottajatilanteesta. 84

87 Siirtoviiveet Navitas siirtoviiveraportoinnin mukaisesti kokonaissiirtoviivepäivien lukumäärä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2017 ( ). Kaikkia somaattisia erikoisaloja tarkasteltaessa 2018 valitettavasti joulukuu ruineerasi jo hieman parempaan suuntaan kesän jälkeen kehittyneen siirtoviivetilaston. Joulukuussa 2018 kuukausittainen siirtopäivien lukumäärä ylitti reilusti 200 ja jälleen erikoisalasiirrettyjen potilaiden määrä kääntyi kasvuun. Kuntatasolla kaikkia erikoisaloja tarkasteltaessa Raaseporin tilanne oli huolestuttavin vuonna Koko vuoden siirtoviivepäivien lukumäärä pysytteli yli 100 vrk tasolla nousten joulukuussa vuoden korkeimpaan lukuun Huolestuttava tilanne oli myös Vantaalla ja Espoossa, joissa molemmissa harpattiin jälleen joulukuussa ylöspäin (Vantaa 700, Espoo 650). Lopuksi Keravan tilanne kehittyi loppuvuodesta huolestuttavaan suuntaan. Kokonaissiirtoviivepäivien lukumäärä ylitti ensimmäistä kertaa vuoden aikana 200. OPETUS JA TUTKIMUS Opetus ja tutkimustoiminta on ollut vilkasta. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon tähtäävästä sisätautien perusopetuksesta ovat huolehtineet kliiniset opettajat ja professorit, joiden sivuvirka on sisätaudeilla ja kuntoutuksessa. Sisätautien erikoislääkärin tutkintoon tähtäävä opetus on ollut myös sisätautien ja kuntoutuksen sisätautien linjan vastuulla, joka on huolehtinut koulutuskierrosta eri klinikoiden ja osastojen välillä. Tilastot viime vuonna valmistuneista sisätautien erikoislääkäreistä eivät ole vielä valmiit. Opetusta ja tutkimusta rahoitettiin osittain valtion rahoituksella ja tutkimusta myös Suomen akatemian ja yksityisten säätiöiden rahoituksella. Valtion opetusrahaa oli viime vuodelle käytössä eur, tutkijoille suoraan myönnettävää valtion tutkimusrahaa eur sekä HUSn yhtymähallinnon suoraan yksiköille myönnettävää sairaalan tutkimusmäärärahaa eur. Opetukseen suunnatuilla rahoilla kustannetaan mm. erikoistuvien lääkäreiden koulutuksia ja palkkoja, sekä erikoislääkäreiden täydennyskoulutusta. Rahaa on suunnattu myös perusopetuksessa tarvittaviin laitteisiin. HUS Yhteiset tulosalueen tutkimusrahaa on jaettu apurahoina tutkijoille tutkijakuukausien ja laitteiden hankkimiseen, sekä sitä on käytetty tutkimuksen infrastruktuurin ylläpidossa (tietokoneet, vuokrat ym.) Hoitotyö SiSussa oli hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijoita 200 ja II asteen opiskelijoita 14. Hoitohenkilökunta osallistui lukuisiin tutkimuksiin, jotka koskivat mm. johtamista, lääkehoitoa ja kaatumista. Ravitsemusterapia Kliinisen ravitsemusterapian yksikössä on vuosittain Itä-Suomen yliopiston maisterivaiheen harjoittelijoita. Vuonna 2019 yksikköön on tulossa seitsemän harjoittelijaa, mikä on tavanomaista enemmän. Harjoittelijoiden ohjaamisesta vastaavat yksikön ravitsemusterapeutit. Tohtorin tutkinnon suorittaneet ravitsemusterapeutit käyttävät ahkerasti SiSun tarjoamaan mahdollisuutta tutkijakuukausiin. Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityön yksikössä oli opiskelijoita, yksi suomenkielinen Helsingin yliopistosta ja 4 ruotsinkielistä Svenska social- och kommunalhögskolanista sekä yksi Itä-Suomen yliopistosta. Yksi sosiaalityöntekijä toimi Helsingin yliopiston, Soccan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisessä sosiaalialan asiakastyön käytäntöjä kehittävässä Praksiksessa. Kaksi sosiaalityöntekijää osallistuu Sosnet-yliopistoverkoston erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen lapsi, nuori ja perhe sosiaalityön erikoisalaan. 85

88 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,7 % 7,2 % Myyntituotot ,0 % 6,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 3,1 % Muut palvelutulot ,1 % 18,5 % Muut myyntitulot ,1 % -38,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,1 % 1,3 % Maksutuotot ,7 % 14,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 23,0 % Muut toimintatuotot ,4 % -3,9 % Toimintakulut yhteensä ,7 % 5,0 % Henkilöstökulut ,5 % 5,2 % Palvelujen ostot ,6 % 1,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 13,0 % Avustukset ,0 % -100,0 % Muut toimintakulut ,1 % 0,2 % Toimintakate ,1 % 425,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 84,6 % Vuosikate ,1 % 425,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % -9,5 % Tilikauden tulos ,0 % -217,6 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,7 % 4,8 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,7 % 4,8 % Muut myyntitulot ,1 % -38,2 % Maksutuotot ,7 % 14,5 % Tuet ja avustukset ,0 % 23,0 % Muut toimintatuotot + EVO ,4 % 1,1 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,8 % 6,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,1 % 18,5 % Sitovat nettokulut ,4 % -1,4 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Tuloslaskelman sitovien nettokulujen määrä ylitti talousarvion 1,2 milj. eurolla. Talouden hallinnan näkökulmasta tilivuotta voidaan kuitenkin pitää onnistuneena, sillä ylitys aiheutui selkeästi tulosyksikön omaan päätöksentekoon liittymättömistä syistä. Vuoden 2018 talousarvion sitovien nettokulujen tavoitetaso oli alkujaan 42,1 milj. eur. Raaseporin toiminnallinen siirto kasvatti summaa 7,1 milj. eur. Lisäksi kevään tilinpäätöksen korjauksessa jäsenkuntarahoituksen määrä kasvoi 0,8 milj.eur. Muutosten jälkeen sitovien nettokulujen sallittu taso oli 49,9 milj. eur. Talousarviokorjauksen yhteydessä tulosyksikön sallittujen menojen määrää leikattiin Tietohallinnon osalta 1,0 milj. eur ja perusterveydenhuollon integraatiohankkeiden osalta 0,2 milj.eur. Leikkausten vastapainona edellytettiin vastaavan suuruista ylijäämää. Pth-hankkeiden suhteen säästötavoite on suhteellisen perusteltu. Talousnäkökulmasta on sen sijaan mahdotonta perustella, miksi Tietohallinnon virheellisen korjauksen seurauksena tulosyksikölle syntyy miljoonan ylijäämävelvoite. Käytännössä edellytetään joko muutoksen suuruista säästöä tai lisälaskutusta muilta maksajilta kuin jäsenkunnilta. Sitovien nettokulujen ylityksestä 0,3 milj. eur syntyi Raaseporista. Summa on jokseenkin sama kuin Hyks-sairaanhoitoalueen sisäisen veloituksen ylitys, joka Raaseporin siirrossa oli laskettu virheellisesti. Kun Tietohallinnon ja Raaseporin virheet poistetaan laskelmasta, saavuttaa tulosyksikkö sille asetetun sitovien nettokulujen tavoitteen. Tulosyksikön ulkoinen laskutus kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. Prosentuaalisesti tarkastellen suurimmat ylitykset syntyivät Raaseporissa. Yksikön laskutus ylitti suunnitelman 1,0 milj. eur. Vuoden 2017 toteuma ei 86

89 ole vertailukelpoinen. Ylitys johtui Raaseporin välisuoritehinnoista yhdistettynä toimintavolyymiin, hieman liian korkeista tuotehinnoista ja eroista sairaanhoitoalueen ja tulosyksikön tulonohjaussäännöissä. Raaseporin siirrossa Hyksiin näitä ei oltu huomioitu ja vaikutukset rasittavat myös vuoden 2019 taloutta. Selkäydinvammaosaston virheellinen talousarvio jäsenkunta- ja muun myynnin jakaumasta johti 0,5 milj. eur alitukseen linjan jäsenkuntamyynnissä. Jäsenkuntien maksuosuudesta laskutetun apuvälinetoiminnan määrä kasvoi 1,3 milj. eur edellisvuodesta. Tästä 1,1 milj. eur oli apuvälineitä ja loput sairaanhoidollista palvelutuotantoa. Kasvusta 0,7 milj. eur selittyy läpilaskutustavan muutoksella. Loppuosa syntyi kasvaneen kysynnän ja kustannuskehityksen yhteisvaikutuksena. Tulosyksikön asiakasmaksujen kokonaismäärä nousi toiminnan määrän lisäyksen myötä. Kasvu jäi hieman talousarviossa suunniteltua pienemmäksi maksukertymän kasvua suhteellisesti enemmän kasvaneiden luottotappioiden takia. Konsernin sisäinen laskutus kasvoi edellisvuodesta. Sisätautien linjassa laskutus väheni välisuoritehintojen laskun myötä mitä toisaalta tasapainotti volyymin kasvu. Epätavallinen influenssakausi näkyi alkuvuodesta Tulehduskeskuksen veloitusten kasvuna. Koko vuoden veloitus kasvoi, mutta lopulta varsin maltillisesti. Kuntoutuksen linjassa laskutus kasvoi toiminnallisten muutosten myötä. Vuoden 2017 kokonaislaskutus oli jäänyt aikaperusteisen laskutusmallin käyttöönoton johdosta kustannuksia pienemmäksi, mistä syystä laskutuksen kasvu vuoteen 2017 nähden on suurempi kuin pelkkien toiminnallisten lisäysten puolesta voisi olettaa. Erityistyön linjassa otettiin käyttöön aikaperusteinen laskutus. Laskutusmallin käynnistämiseen liittyneiden haasteiden takia kokonaislaskutus jäi jonkin verran edellisvuotta pienemmäksi. Erityisiä ongelmia syntyi sosiaalityön tietosuojakysymyksistä, jotka vaikeuttivat laskun kohdistamista potilaan hoitotapahtumaan. Apuvälinekeskuksen sisäinen laskutus väheni. Ulkoisten kustannusten määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. henkilöstökulun ylitys oli eur. Se selittyy työehtosopimuksen eur suuruisella kertaerällä. Linjakohtaisesti tarkastellen erityistyön käytön kasvu oli ennakoitua suurempaa. Muilla linjoilla henkilöstökulun ylitys oli vähäistä tai arvio alitettiin. Sairaanhoidollisen palvelun ostot ylittyivät eur. Sisätautilinjassa talousarviossa odotettiin veloitusten laskua, mikä ei toteutunut. Kuntoutuksessa selkäydinvammatoiminnan oman ja ostopalvelun jakokulma toteutui hieman suunnitellusta poiketen, joskin Kuntoutuslinjan henkilöstökulusta saatiin vastaava säästö. Apuvälinekeskuksen palveluosto kasvoi kymmenyksellä. Tiliryhmätarkastelussa suurin ulkoisen kustannuksen muutos kohdistui Apuvälinekeskuksen aineisiin ja tarvikkeisiin eli keskeisesti apuvälinehankintoihin. Talousarvio ylittyi 1,4 milj. eur. Edellisvuoteen verrattaessa kasvusta kolmannes selittyy Espoon apuvälinetoiminnan käynnistymisellä kesken vuoden. Talousarvioon verrattaessa ylityksestä osa selittyy kustannusten kasvulla edellisen vuoden aikana, jonka kattamiseen talousarviota suunniteltaessa ei ollut tarjolla rahoitusta. Perussyy ylitykselle on kysynnän ja kustannusten kasvu, jota kompensoivia säästöjä ei tilivuoden aikana saavutettu. Konsernin sisäiset veloitukset kasvoivat edellisvuodesta ja ylittivät talousarvion. Raaseporin toimintojen ylitys 0,5 milj. eur selittyy keskeisesti muiden kumppanien kuin Raaseporin veloituksilla. Apteekin myynti alueelle oli selvästi eri kokoluokkaa kuin talousarviossa suunniteltu ja sairaanhoitoalueen muuttuminen tulosyksiköksi johti veloituksiin joita talousarviossa ei oltu ylipäätään suunniteltu. Virhettä ei ole korjattu vuodelle 2019 mikä rasittaa yksikön taloutta. Apteekin myynti kasvoi ja ylitti talousarvion noin 0,8 milj. eur. Tilivuoden aikana päiväsairaalatoiminnan laajennukseen kohdistettiin lisää resursseja, mutta lääkkeisiin allokoitua eurosummaa ei kasvatettu tulosyksikön esityksen mukaisesti. Tausta-ajatuksena on, ettei päiväsairaalatoiminnan lisäyksessä ole kyse kysynnän kasvusta vaan toiminnan siirrosta osastoilta. Vaikka näin pienessä mittakaavassa onkin, osoittaa lääkekulun kasvu kokonaiskysynnän olevan kasvussa. Leikkaussalien ja tehohoidon veloitus kasvoi ja ylitti talousarvion 0,6 milj.eur Kasvu johtuu tehohoidon veloituksista, jotka tulevat tulosyksikölle annettuna. Muu sisäinen veloitus väheni. Tilakeskuksen palautukset olivat talousarvioon nähden suuria ja sekä laboratorion että kuvantamisen veloitus jäi edellisvuoden tasolle talousarviossa ennakoidusta kasvusta poiketen. 87

90 Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Asiakasmaksut -204,2-0,2 % 522,4 0,5 % Sisäinen myynti Sisätautien linjasta 1 017,6 1,0 % -105,9-0,1 % Sisäinen myynti Kuntoutuksen linjasta 832,3 0,8 % 2 224,3 2,3 % Sisäinen myynti Erityistyön linjasta -6,1 0,0 % -159,9-0,2 % Sisäinen myynti Apuvälinekeskuksesta 273,5 0,3 % -612,9-0,6 % Raaseporin ulkoinen palvelumyynti 1 018,8 1,0 % ,9-2,9 % Selkäydinvammaosaston jäsenkuntamyynti -462,0-0,5 % 1 429,0 1,5 % Jäsenkuntalaskutettu apuvälinetoiminta 751,0 0,8 % 1 303,4 1,4 % Muut muutokset toimintatuotoissa -526,7-0,5 % 5 045,2 5,3 % TP ,9 2,7 % ,9 7,2 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Raaseporin sisäiset kustannukset 493,5 0,5 % ,2-2,8 % Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito veloitus 612,2 0,6 % 581,3 0,6 % Apteekki veloitus 821,7 0,8 % 777,9 0,8 % Muut sisäiset veloitukset ,9-1,6 % 932,1 1,0 % Työehtosopimuksen kertaerä 234,9 0,2 % 234,9 0,2 % Ulkoiset sairaanhoidollisen palvelun ostot 409,6 0,4 % 1 553,6 1,6 % Apuvälinekeskuksen ulkoiset aineet ja tarvikkeet 1 436,8 1,5 % 1 335,8 1,4 % Muut muutokset toimintakuluissa 309,1 0,3 % 1 910,1 2,0 % TP ,4 2,7 % ,4 4,8 % Kone- ja laiteinvestoinnit Investointien määrä ylitti tilikaudella talousarvion. Syynä oli apuvälinehankintojen merkittävä kasvu edellisvuodesta yhdistettynä tulosyksikön esitystä selvästi pienempään investointimäärärahan varaukseen. Ultraäänilaitteiden uusimista jatkettiin vakiintuneen ohjelman mukaisesti. Vuoden 2017 lopulla käynnistyneen selkäydinvammaosaston varustelua vahvistettiin investointihankkeella. Yksikön lähtövarustus oli osoittautunut heikommaksi kuin toimintaa käynnistettäessä oletettiin. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Apuvälinekeskuksen investointimäärärahan ylitys oli seurausta erityisesti lasten apuvälinejonon purkamisesta vuoteen 2017 nähden on hankittu kappalemääräisesti enemmän >4 000 eur apuvälineitä, vaikkakin keskimääräinen hankintahinta on ollut alempi kuin vuonna 2017 (-5%). Erityisesti lasten apuvälinejonon purkaminen näkyy - seisontakehikoita ja moduuleista koottuja istuinkokoonpanoja on tilattu vuonna 2018 n eur enemmän kuin vuonna Aikuisten potilastyön jonon purku näkyy mm. pyörätuolien lisävoimalaitteissa, joita on vuonna 2018 hankittu n eur enemmän kuin aiempana vuonna. Erotus TP Erotus TP Apuv älinehankinnat Vaativan kuntoutuksen osaston varustelu Yhteispoliklinikan ultraääni Muut laitehankinnat YHTEENSÄ

91 Vuoden 2019 investointimäärärahaan tulee vaikuttamaan toivottavasti positiivisella tavalla vuoden 2019 aikana tehtävä sähköisten liikkumisen apuvälineiden kilpailutus tähän tuoteryhmään kului vuonna % investointimäärärahoista. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,7 % 7,6 % Lääkärit ,6 % -2,5 % Muu henkilökunta ,1 % -17,6 % Erityistyöntekijät ,8 % 11,8 % YHTEENSÄ ,0 % 3,0 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 343,8 374,0 377,1 382,5 2,3 % 11,3 % Lääkärit 111,2 106,7 103,7 104,5-2,1 % -6,0 % Muu henkilökunta 91,2 82,4 91,6 91,4 10,9 % 0,2 % Erityistyöntekijät 68,2 70,0 74,6 75,4 7,7 % 10,6 % YHTEENSÄ 614,4 633,1 647,0 653,8 3,3 % 6,4 % Tulosyksikön lääkärihenkilökunnan henkilötyövuosien määrä väheni ja alitti talousarvion. Vähennys edellisvuoteen selittyy suurelta osin Raaseporin järjestelyillä. Edellisen tilivuoden vertailuluku ei tältä osin ole vertailukelpoinen. Henkilötyön vähennys talousarvioon nähden syntyi sisätautien erikoistuvien puolella. Sairaalalääkäreiden henkilötyön määrässä on vuosittain vaihtelua suunnan oltua nyt laskeva. Kuntoutuksen hoitohenkilökunnan määrä kasvoi edellisvuodesta Selkäydinvammaosaston, Laakson yhdistymisen ja henkilöstöä lisänneen toiminnallisen muutoksen myötä. Tuottavuustavoitteen mukaista henkilöstön käytön säästöä ei saavutettu ja henkilötyö kasvoi lisäysten mukaisen määrän. Sosiaalityön henkilötyövuosien määrä kasvoi edellisvuodesta ja ylitti talousarvion. Huomioiden toiminnallisten muutosten tuomat kolme vakanssia oli talousarvion tavoite kunnianhimoinen. Vaikka tavoiteltu säästö ei toteutunut oli käytön kokonaiskasvu lisäystä pienempi. Ravitsemusterapiassa resursseja vahvistettiin edellisvuodesta. Tavoiteltuja säästöjä ei saavutettu ja kasvu oli resurssilisäyksen mukaista. Muun henkilökunnan määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Osastosihteerien siirto tukipalveluihin toteutui, mutta vähennys oli hieman talousarviossa suunniteltua pienempi. Kandien määrä kasvoi edellisvuodesta ja oli selvästi suurempi kuin talousarviossa tavoiteltu hyvinkin maltillinen määrä. Raaseporin siirrossa ei oltu budjetoitu muun henkilökunnan käyttöä nyt toteutuneella tavalla. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 638,2 619,4 Lääkärihenkilökunta -2,2-0,3 % -6,7-1,1 % Kuntoutuksen terapeutit 7,4 1,2 % 29,0 4,7 % Sosiaalityön resurssit 1,8 0,3 % 1,6 0,3 % Ravitsemusterapian resurssit 1,3 0,2 % 3,5 0,6 % Muu henkilökunta Sisätautilinjassa 5,0 0,8 % -3,8-0,6 % Raaseporin muu henkilökunta 1,7 0,3 % -1,0-0,2 % Muut henkilötyövuosimuutokset 4,6 0,7 % 15,8 2,6 % TP ,8 3,1 % 657,8 6,2 % 89

92 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikössä henkilöstöjohtaminen pohjautuu HUSin strategian painopistealueisiin. Vuoden 2018 työolobarometrin tulokset olivat HYKS sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön osalta huomattavan hyvät. Vertailussa muihin tulosyksikköihin sijoitus oli kaikissa merkittävissä osissa kolmen parhaan joukossa. Työolobarometritulosten perusteella tulosyksikön haasteena on pitää nykyinen hyvin korkea taso, joka vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Kehittämiskohteita olivat palautteen antaminen, henkilökunnan riittävä perehdyttäminen ja koulutus, resurssien tehokas käyttäminen sekä hyvä johtaminen. Samoin tulosyksikön tärkeänä painopiste alueena on työn kuormittavuuden seuranta. Esimiehet osallistuivat HUSin järjestämiin johtamiskoulutuksiin esim. EVA 1 ja 2, Jet-koulutukseen ja Lean koulutuksiin. HUS Apuvälinekeskus Lisäresursseja jonon purkuun täytetty vakanssipohjilta: ja eteenpäin. Lisäksi LaNusta lainattiin yksi terapeutti jonoa purkamaan Ongelmana perehdytys, (Apuvälinekeskuksen terapeuttien lisärekrytointia tilannetta hankaloittaa se, että yksikön terapeuttien toiminta on hyvin pitkälle erikoistunutta ja vaatii perusteellisen perehdytyksen. Yksikköön ei voida ottaa lisähenkilöstöä ilman yksikössä annettavaa lisäkoulutusta.) Hankintasihteerin uusin vakanssi täyttämättä loppu viimeksi säästösyistä vuodelta Näkynyt henkilöstön kuormittumisessa ja vakanssi täytetään vuodelle Henkilöstökuluissa säästöä myös osa-aikaeläkkeistä, mutta tämä on näennäistä säästöä näihin ei ole sijaisia palkattu (pois lukien potilastyö), jolloin tämä toki näkyy myös henkilöstön kuormittumisena/toiminnan suunnittelun haasteina (esim. 50% eläkkeellä oleva kesälomasuunnittelu hankalaa, koska kun hän on töissä, ei voi kuitenkaan laskea täysin 100% kesälomatuuraajaksi eli olla esim. yksin paikalla). Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityön yksikön työntekijöiden ikä on korkea. Yksikössä on useita pitkiä sairaus- ja äitiyslomia, joihin on otettava sijaisia. Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,8 % Hoitohenkilökunnan vuokratyövoiman käyttö lisääntyi, koska työntekijöiden sairauspoissaolot lisääntyivät. Apotin käyttöönoton jälkeen vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt Peijaksessa, koska Apotin osaavia keikkalaisia on vähän. Peijaksen sairaalassa sijaispooli on pystynyt hyvin korvaamaan osastojen hoitajavajauksen. Yksiköissä ensisijaisesti resurssivajeita pyrittiin tasaamaan oman henkilökunnan avulla. Peijaksen sairaalassa hoitohenkilökunnan kesälomat keskitettiin touko-elokuulle, koska Apotti koulutukset alkoivat elokuun lopusta. Ravitsemusterapiassa saatiin sijaisia tutkimusvapaisiin ja lomasijaisuuksiin. Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimisen tavoitteena oli hyvin toimiva työyhteisö ja esimiestyön laatu. Tulosyksikössä käytiin joko yksilö- tai ryhmäkehityskeskustelut, joissa sovittiin mm. työntekijän osaamisen laajentamisesta ja yksikön kehittämiskohteista. Työntekijän osaamisen laajentamiseksi suositeltiin työnkiertoa. Hyvä johtaminen sekä esimiesten aito kiinnostus ja tuki henkilöstölle olivat edelleen työhyvinvoinnin lähtökohtana. Jokainen työntekijä myös myötävaikutti hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja otti itse vastuuta työ- ja toimintakyvystään. HYKS Sisu oli TOB-tuloksissa kehityskeskustelujen käynnissä ykkössijalla koko HUSissa. Yksiköt laativat yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat ja raportit, jotka käsiteltiin yhteisissä yksikkökokouksissa. Toimintasuunnitelmissa huomioitiin vuoden 2018 TOB-tulokset. Työolosuhteista ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä huolehdittiin joka tasolla. Seurattiin lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. Työaikapankkia suositeltiin harkittavaksi mahdollisuuksien mukaan. Eri työyksiköillä oli mahdollisuus osallistua työnohjaustoimintaan. Korvaavan työn käyttö lisääntyi hoitohenkilöillä. Henkilöstöä tuettiin muutoksessa prosessien kehittämisellä, kehityskeskusteluilla, muutoksista avoimesti tiedottamalla, viikoittaisilla osastokokouksilla sekä tiimipalavereilla. Tulosyksikössä julkaistiin kuukausittain tulosyksikön oma kuukausikirje, jonka sisältöön henkilöstö myös pääsi halutessaan vaikuttamaan. 90

93 Palkkauksessa noudatettiin virka- ja työehtosopimuksia. Henkilöstöä palkittiin hyvästä työsuorituksesta ns. Nopsilla, lisäksi myönnettiin harkinnan mukaan henkilökohtaisia- ja tehtävälisiä. Syksyllä järjestettiin Sisun pitkään palvelleiden juhlatilaisuus ja jouluna muistettiin henkilökuntaa joulutervehdyksellä. Apotin käyttöönoton jälkeen henkilökuntaa muistettiin kakkukahvilla ja suklaalla. Tulosyksikön yhteistoimintaryhmässä käsiteltiin mm. työolobarometrin tulokset, työsuojelu, ja työhyvinvointia asioita, sijaispoolin toimintaa, Apotin käyttöönottoa ja Helsinki-integraatiota sekä toimialajohtaja kertoi tulosyksikön ajankohtaisista asioista. Tulosyksiköllä oli aktiivinen työhyvinvointi- ja virkistystyöryhmä, joka järjesti työntekijöille runsaasti yhteisiä virkistystapahtumia. Tulosyksikön Sisätautien ja Kuntoutuksen ja geriatrian linjat, Apuvälinekeskus, Terveyssosiaalityö ja Ravitsemusterapia tekivät aktiivisesti yhteistyötä eri ammattikorkeakoulujen ja opistojen sekä yliopiston kanssa. Tulosyksikössä panostettiin opiskelijaohjaukseen. Tulosyksikössä lähdetään siitä, että asianmukaiset ja henkilöstön jaksamista tukevat työolosuhteet ovat toiminnan tuloksellisuudelle ja potilaslähtöiselle vaikuttavalle toiminnalle peruskiviä, joiden varaan on mahdollista rakentaa toimiva organisaatio. Osaltaan tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksien mukaan pyritään yksilöllisesti järjestämään perhe-elämää tukevia työaikaratkaisuja ja osaltaan sitä, että henkisesti kuormittavissa tilanteissa pyritään työnohjauksella auttamaan yksikköä eteenpäin. Kuormittuminen tuli esiin vuoden 2018 TOB-tuloksissa erityisesti sisätauteihin erikoistuvien lääkäreiden kyselyssä, HUS apuvälinekeskuksessa ja sisätautien vuodeosastojen S6 ja S2 kohdalla. Tulosyksiköllä on suunnitelma siitä, miten tulosyksikön toiminnan osalta asiaa voidaan keventää. Yhteistyössä yksiköiden, joissa erikoistuvat lääkärit toimivat, kanssa voidaan pyrkiä järkiperäistämään ja ehkäpä jopa lean-periaatteella vähentämään ylimääräisiä kuormittavia tehtäviä. Molemmille vuodeosastoille on lisätty yksi vakanssi. 91

94 8 SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Sydän- ja keuhkokeskus Sairaanhoitoalueen tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,2 % 7,1 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,3 % 6,9 % DRG-ryhmät ,5 % 1,0 % DRG-O-ryhmät ,0 % 68,2 % Tähystykset ,0 % -2,1 % Pientoimenpiteet ,6 % 21,0 % 900-ryhmä ,4 % -4,2 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 292,7 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,5 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,9 % Ensikäynnit, lkm ,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,3 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 5,0 5,0-0,4 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,7 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,4 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,3 % kaikki ,8 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,6 % kaikki ,3 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,7 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 324,2 338,3 4,3 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 667,6 662,5-0,8 % 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,5 % -78,3 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -4,7 % -2,1 % -0,8 % -64,3 % -83,9 % Sitovat nettokulut ,3 % 6,9 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 92

95 Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 6,4 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,1 % 8,1 % Toimintakulut ,0 % 8,4 % Poistot ,3 % 26,0 % Tilikauden tulos ,0 % -590,7 % Sitovat nettokulut ,3 % 6,9 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 6,2 % 7,1 % Hintaero, % 0,2 % -3,9 % Jäsenkuntapalautukset ,7 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,4 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,7 % 1,7 % Henkilötyövuodet ,1 % 1,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,9 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % -0,8 % 1,9 % Hintaero, % 0,9 % 1,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Sydän- ja keuhkokeskus vastaa erikoissairaanhoidosta kardiologian, sydänkirurgian, keuhkosairauksien ja yleisthorax- ja ruokatorvikirurgian erikoisaloilla. Erikoisalat muodostavat hallinnollisesti tulosyksikön neljä linjaa. Tulosyksikköä johtaa toimialajohtaja. Pääosa erikoissairaanhoidon palveluista tuotetaan HYKS-alueen jäsenkuntien potilaille. Vuoden 2018 toimintakuluiksi on budjetoitu 163,0 milj. euroa. Henkilöstömäärä joulukuussa 2018 oli 873 henkilöä, joista lääkäreitä oli 140 ja hoitohenkilökuntaa 636. Sydän- ja keuhkokeskuksella on toimintoja Meilahden kolmioja tornisairaaloissa, Iho- ja allergiasairaalassa, Jorvin sekä Peijaksen sairaaloissa. Kardiologian ja keuhkosairauksien potilaita hoidetaan Hyksin kaikissa sairaaloissa. Sydäntutkimuslaboratoriot sijaitsevat Jorvin (1), Peijaksen (1) ja Meilahden (6) sairaalassa. Vaativa toimenpidekardiologia on keskitetty Meilahden sairaalaan. Valtakunnallisen vastuun potilaat ovat keskitetty Meilahden sairaalaan kaikilla neljällä erikoisalalla. Sydän- ja keuhkokeskuksen kirurginen toiminta on vaativaa tertiääritason kirurgiaa. Nykyisin tehdään paljon yhdistelmäleikkauksia ja toimenpiteet edellyttävät erityisosaamista. Erityisvastuualueiden potilaiden keskittämistä tapahtuu erityisesti syöpäkirurgian osalta (mesoteliooma, keuhkosyöpäpotilaat) Sydän- ja keuhkokeskukseen. Keskittämisasetuksen mukaisesti vaativa invasiivinen kardiologia (TAVI, secclusiot ja vaativa rytmihäiriöiden hoito) on keskitetty Meilahden sairaalaan. Vaativan invasiivinen kardiologian ja pulmonaalihypertoniapotilaiden hoidossa tapahtuu lisäkeskittämistä valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti sydämensiirrot, apupumppuhoito (VAD), ACHD (Adult Congenital Heart Disease) on keskitetty Hyksiin. Väestön ikärakenteen vanheneminen lisää kaikkien Sydän- ja keuhkokeskuksen erikoisalojen sairauksien määrää, minkä vuoksi palvelutoiminnan kysyntä kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteen mukaan alueen väkiluku kasvaa 1.6 miljoonasta 11 %:lla seuraavan 10 vuoden aikana. 75-vuotiaiden osuus kasvaa 1,5-kertaiseksi. Tämä lisää sairastuvuutta ja tarvetta tuottaa sekä sydän- että keuhkosairauksien hoitoon tarvittavia palveluita. Vähemmän kajoavan hoidon tarve kasvaa väestön vanhetessa. Väestön kasvussa on alueittain vaihtelua: on arvioitu, että esim. Espoon väkiluku tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Keuhkosairauksien osalta Hyksiin on keskitetty keuhkonsiirtotoiminta, harvinaisten keuhkosairauksien tutkiminen ja hoito, keuhkosyövän ja keuhkokudossairauksien moniammatilliset kokoukset, keuhkosyövän leikkaushoito, 93

96 immuno-onkologinen hoito ja sädehoito, keuhkoverenpainetaudin tutkiminen ja hoito, vaikeiden infektioiden ja moniresistentin tuberkuloosin hoito, unilaboratoriotoiminta ja uniapneaa sairastavien vireystilamittaukset, uudet bronkoskooppiset tutkimusmenetelmät (kryobiopsia, EBUS-toiminta), vaativa allergologinen diagnostiikka ja vaikean astman hoito. Yleisthoraxkirurgian kysyntä kasvaa. Kasvu on Hyksin erityisvastuualueen sisällä väestörakenteesta johtuvaa ja toisaalta ulkoinen kysyntä kasvaa voimakkaasti, sillä vastaava toiminta loppuu pienistä keskussairaaloista ja keskittyy yliopistosairaaloihin, erityisesti Sydän- ja keuhkokeskukseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lähetemäärät kasvoivat merkittävästi (10,7 %) ja hoidettujen potilaiden lukumäärä 6,1 % vastaten väestön ikääntymisen aiheuttamaa tarvetta. Kardiologian polikliininen toiminta on kasvanut merkittävästi. Kuva: Kardiologian polikliininen toiminta Sydänangiolaboratoriossa tehtyjen toimenpiteiden määrä kasvoi. Sepelvaltimoiden kuvauksia (angiografia) tehtiin vuonna Pallolaajennustoimenpiteitä (PCI) tehtiin (+0,4 % vrt. 2017). Koronaari-TT:n käyttö lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 17 % (yht. 914 kpl). Elektrofysiologisten tutkimusten ja katetriablaatiotoimenpiteiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2018 tehtiin elektrofysiologista tutkimusta (+5,7 %) ja 949 ablaatiota (+6,4 %); eteisvärinäablaatiot 294 (+7,2 %). Viiden vuoden aikana eteisvärinän ablaatioiden lukumäärä on kaksinkertaistunut. Eteisvärinän ablaatiohoidoista viime vuonna noin puolet tehtiin kryoablaatiomenetelmää käyttäen. Myös kammiotakykardian ablaatiohoito on lisääntynyt huomattavasti ja Sydän- ja keuhkokeskuksessa on aloitettu epikardiaaliset kammiotakykardian ablaatiot. Supraventrikulaaristen takykardioiden ablaatioita tehtiin viime vuonna 239 (+23 %). Erityistoimenpiteet: eteisen väliseinän sulut 72 (+100 %), johtojen ekstraktiot 28, johdottomat tahdistimet 9, ICD 231 (+4 %), kaikki tahdistimet yhteensä TAVI-toimenpidemäärät (katetriteitse asennetut läpät) ovat nousseet 32 % (206->273) vuoteen 2017 ja 83% vuoteen 2016 verrattuna. Suomen ensimmäinen perkutaaninen mitraaliläppä/welve-läppä asennettiin Sydän- ja keuhkokeskuksessa (2017), mitraalikateriläppätekniikka on vielä kehitysvaiheessa. Jonotilanne on ollut vaikein kardiologian erikoisalalla, jossa onkin tehty lisätyömallisopimus ELFYS-jonon hoidon tehostamiseksi, jotta yli 6 kk:n jono saataisi hoidettua. Lisäksi Tyksin kanssa tehtiin ostopalvelusopimus ablaatiohoitojen ja elfystutkimusten osalta; sopimus oli voimassa Mehiläisen kanssa on tehty sopimus angiografia-/pallolaajennustoimenpiteiden suoraostosta ja vastaava sopimus tehty HYKSin Oy:n kanssa koskien valinnanvapauspotilaita. Vuoden loppuun mennessä Mehiläisessä tehtiin 232 angiografiatutkimusta, painevaijeritutkimuksia 45 ja pallolaajennuksia 87 potilaalle. Angiografia-/PCI- ja tahdistinpotilaille on valmisteltu palveluseteli, jotta pystytään valvomaan hoitosuositusten noudattamista (ESC-guidelines) ja valinnanvapauspotilaiden laskutus saadaan paremmin hallintaan Sydänkirurgiassa leikkaussalissa tehtyjen sydäntoimenpiteiden lukumäärä kasvoi merkittävästi:

97 (1 348 v. 2017, v. 2016), joista 257 oli päivystyksiä. Yhteensä leikkaussaleissa tehtyjä toimenpiteitä oli 2 062, vrt v TAVI-toimenpiteitä tehtiin hybridisalissa 184 (155 v.2017) ja Sydänasemalla 89 (51 v.2017). Sydänkirurgian leikkausmäärien kasvu vastaa Päijät-Hämeen potilaiden siirtymistä Hyksin erityisvastuualueeseen. Lisäksi kardiologian kokonaisvolyymit ovat kasvaneet. Avosydänkirurgian osuus tekoläppäkirurgiassa tulee laskemaan vaikkakin leikkausten lukumäärä on säilynyt; vuonna 2016 TAVI-läppien määrä ylitti ensimmäistä kertaa avosydänkirurgian biologisten läppien osalta. Leikkaussaliresurssin (ATeK) pulan takia on jouduttu perumaan 64 potilasta ja tehohoitopaikan puutteen vuoksi jouduttiin perumaan 13 leikkausta (6 v. 2017). Tästä huolimatta pystyttiin lisätöin kasvattamaan leikkausmääriä avosydänkirurgiassa (+2 %) ja yleisthoraxkirurgiassa (+3,6 %). Sydäntoimenpiteiden jonoa saatiin lyhennettyä (-14) peruutuksista huolimatta, viikko 51: 2018 avosydänkirurgia 120, TAVI 55 (2017 avosydänkirurgia 166, TAVI 23). Leikkausten peruminen johtaa valinnanvapauspotilaiden siirtymiseen Tampereen sydänsairaalaan. Koska hoitoon pääsyssä on viiveitä, Päijät-Häme lähettää tällä hetkellä 20 % potilaistaan Tampereelle ja Eksote Kuopioon. Potilasvirta Tampereelle ja Kuopioon vaikuttaa sydänkirurgian kokonaisjonomäärään. Tämä lisää kustannuksia, lisäksi perumiset aiheuttavat ylimääräistä haittaa potilaille. Jonokehitys kokonaisuudessa on ollut suotuisa, vaikkakin A2-potilaiden jonotusaika on liian pitkä. Mini-invasiivisten leikkausten osuus kasvoi ja oli ruokatorvileikkauksissa 97 % ja keuhkoleikkauksissa 83 %. Kokonaisleikkausmäärät kasvoivat toimenpiteeseen (973 v.2017). Endoskopioita tehtiin yhteensä Päijät- Hämeen alueelta potilaita ohjautui enenevästi Sydän- ja keuhkokeskukseen (lukumäärä 30 %, laskutus 32 %, potilasmäärät 2018/2017 sydänkirurgian linjalla 114/101, kardiologian linjalla 153/127). Toiminnan kasvuun vaikuttaa erityisesti erityisvastuualueen työnjako keskittämisasetuksen mukaisesti Sydänkirurgisen teho-osaston kokonaispaikkamäärä nousi v paikkaan. Sydänkirurgisia potilaita jouduttiin hoitamaan yleisteholla 221 potilasta, edellisenä vuonna 102 sydänleikkauspotilasta jouduttiin hoitamaan yleisteho-osastolla sydänkirurgisen teho-osaston kapasiteetin puutteen takia. Tämän hetkinen tarve on vähintään 3 lisäpaikkaa sydänkirurgiselle teholle. Siirto- ja apupumpputoiminnan kokonaismäärä kasvoi (vrt. v. 2017): - sydän-ecmo (ECMO = kehon ulkoinen verenkierron ja hapetuksen tukihoito) 36 (=) - keuhko-ecmo 2 (-5) - sydämen apupumppu (VAD) 23 (+10) - sydänsiirto (HTX) 38 (+17) - keuhkonsiirto (LTX) 18 (-6) 95

98 Kuva: Keuhkosairauksien lähetemäärän kasvu Hyksin keuhkosairauksien erikoisalan elektiiviset ulkoiset lähetteet lisääntyivät noin 15 % verrattuna vuoteen Uniapnea on edelleen syynä lähes puolessa Sydän- ja keuhkokeskukseen keuhkosairauksien erikoisalalle tulevissa lähetteissä. Keuhkosairauksien lähetekeskus aloitti toimintansa HYKS-alueella 4/2018 ja laajeni koko HUSiin loppuvuoden aikana. Keuhkosairauksien erikoisalan polikliininen hoito lisääntyi Hyksin keuhkosairauksien linjan lääkärien hoitamissa polikliinisissä yksiköissä vajaa 5 % vuoteen 2017 verrattuna. Keuhkosairauksien erikoisalan ja hengityshalvauspotilaiden hoitopäivät Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkosairauksien linjan lääkärien hoitamissa yksiköissä lisääntyivät 11 % Vuonna 2018 aloitti toimintansa keuhkosairauksien ja kardiologian yhteinen erityispoliklinikka pulmonaalihypertensiopotilaille Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla (1 pv/vk): samalla vastaanottokäynnillä potilas tapaa sekä keuhkolääkärin että kardiologin. Keuhkonsiirtopotilaiden polikliininen hoito Sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla lisääntyi 26 % ja hoitopäivät osastolla 6A 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Keuhkosyövän onkologiset hoidot siirtyivät Syöpäkeskukseen vuoden 2017 alusta. Keuhkosyövän polikliininen hoito Syöpäkeskuksen keuhkosyöpäpoliklinikalla väheni 14 % ja keuhkosyöpäpotilaiden hoitopäivät Meilahden keuhkosairauksien vuodeosastoilla lisääntyivät 8 % vuonna Keuhkosyöpäpotilaiden hoitojaksot tapahtuivat edelleen keuhkovuodeosastoilla myös lääkehoitojen aikana. Trafin ohjeistukset uniapneapotilaiden ajoterveyden arvioinnissa lisäsivät uniapneapotilaiden vireystilamittausten kysyntää: 2018 tehtiin Oslerin hereillä pysymistestejä yli 3 kertaa enemmän kuin vuonna Iho- ja allergiasairaalan unipoliklinikalla ja Kolmion yhteispoliklinikalla jouduttiin tekemään lisätöitä jonojen hallitsemiseksi. Loppuvuodesta 2018 aloitettiin uniapnean CPAP-hoidon ryhmäaloitukset IAS:n unipoliklinikalla. Yhteistyöprojekti Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon kanssa uniapnean CPAP-hoitojen seurantavastuun siirtymisestä Helsingin kaupungille eteni kiitettävästi vuoden 2018 aikana. 96

99 Valinnanvapauspotilaat Kuva: Muualla vapaan valinnan perusteella hoidetut jäsenkuntapotilaat HUSin ulkopuolella hoidettujen valinnanvapauspotilaiden määrä lähti voimakkaaseen nousuun, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri perusti Helsingin Sydänsairaalaan angiolaboratorion (9/2016). HUS ei voinut vaikuttaa näiden potilaiden hoitoon ohjautumiseen, hoidon priorisaatioon eikä potilaiden saamaan hoitoon. HUSin jäsenkuntapotilaille tehdyt varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset maksoivat Helsingin Sydänsairaalan tuottamana merkittävästi enemmän kuin Sydän- ja keuhkokeskuksen omana palvelutuotantona. Tämä ylimääräinen kustannus loi painetta Sydän- ja keuhkokeskuksen budjetissa pysymiseen; samalla budjetilla olisi pystytty hoitamaan merkittävästi enemmän potilaita ja kohdentamaan hoito optimaalisesti sairauden kiireellisyyden mukaisesti. Hyksin erityisvastuualue Sydän- ja keuhkokeskus on sopinut invasiivisen kardiologian osalta työnjaosta PHKS:n, Eksoten ja Carean kanssa. Kirurgian osalta asia koskee yleisthorax- ja ruokatorvikirurgiaa, josta on päästy myös sopimukseen. Yleislinjauksena edetään STM:n keskittämisasetuksen mukaisesti eikä työnjaossa ole ilmennyt ristiriitaa erityisvastuualueen kesken. Keskittämisasetus on tuonut merkittävän määrään lisäpotilaita Sydän- ja keuhkokeskukseen. Keskeiset toiminnan kehittämishankkeet Kehittämishankkeet etenivät suunnitellusti ja toimintaa on muokattu tulosten mukaiseksi - Lean-periaatteella toiminnan kehittäminen vilkasta. Kaizen-viikot toteutettiin sydänkirurgian vuodeosastolla, Meilahden sydänasemalla erityistoimenpiteiden osalta sekä yleisthoraxkirurgisessa leikkaussalissa. Yksiköissä päivittäisjohtamispalaverit ja tiimikokoukset systematisoitu. Toiminnanohjaustaulut ohjaavat toimintaa muutamissa yksiköissä. - Systemaattinen valmistautuminen kohti magneettisairaalaa, magneettisairaalan kriteereiden työstö ja työryhmien tavoitteiden selkiyttäminen. Hoitotyön laadun systemaattinen seuranta kansainvälisen hoitotyön laatujärjestelmän NDNQI mukaan: painehaavat, kaatumiset, kivun seuranta, vajaaravitsemus, virtsakatetri- ja keskuslaskimokatetri-infektio. Hoitotyön palaute sekä muu asiakaspalauteseuranta. - Digitaalihankkeet o Sydän- ja keuhkokeskus on vastannut suurelta osin Terveyskylän erikoisalakohtaisten talojen kehittämisestä valtakunnallisesti. Rakentaminen ja hoitopolkujen suunnittelut ovat edenneet aikataulussa Keuhkotalo valmistui huhtikuussa 2018, Peijaksen sairaalan keuhkosairauksien poliklinikalla avattiin uniapnean digihoitopolku Sydänsairaudet-talo: mitraaliläppä-digihoitopolku pilotointivaiheessa: Synnynnäisesti sydänvikaisen digihoitopolku, sydämen vajaatoimintadigihoitopolku, kehittämisvaiheessa: SVT-ablaatio-, tulehdukselliset sydänpotilaat-, sepelvaltimotautipotilaan hoitopolku Elinsiirtotalon sydän- ja keuhkosiirtojen osalta sisällön syöttö on alkanut 97

100 - Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa. Toiminnan ylläpitäminen on vaatinut vahvaa resurssipanostusta ja kehittämistyötä, joka tulee jatkumaan Kardiologia on pystynyt parhaiten vastaamaan Apotin toiminnan muutokseen. - Lähetelajittelukeskusten toiminnan aloittaminen ja laajentuminen HUS-alueelle, toiminnan keskittäminen. - Lääketieteellisen tiedon keräämisen ja analysoinnin rekisterit (BCB:n laaturekisterit) olivat aktiivisen kehittämisen kohteena. - Kokemusasiantuntijoiden koulutus ja asiakasraatitoiminnan implementointi osaksi toimintaa. - Toiminnankehittämishanke perinnöllisten sydänsairauksien hoidon, potilasohjauksen ja seurannan kehittäminen ja käytäntöjen vakiinnuttaminen sekä HUSin alueella että valtakunnallisesti. - Toiminnankehittämishanke uniapnean CPAP-laitehoidon digihoitopolkujen virtuaalivastaanottojen käyttöönotto, integraatio IoT pilvipalveluun ja Apotti ajanvaraustoimintoihin Peijaksen sairaalan Yhteispoliklinikalla (yhteisprojekti Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikön kanssa). Esimerkkinä toiminnankehittämishankkeiden juurtumisesta käytäntöön CPAP-laitehoidon pitkäaikaisseurannassa on siirrytty rutiininomaisista seurantakäynneistä oireperusteiseen seurantaan, uudistettu hoitoprosessi ja hoitolaitteisto sekä otettu käyttöön sähköinen etäseurantapalvelu (pilvipalvelu) Unipoliklinikalla. Sydämen vajaatoimintapotilaiden ja sydänsarkoidoosi- ja jättisolumyokardiittipotilaiden hoitopolun vakiinnuttaminen HUSin alueella yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa vuoden 2018 pth-hankkeen myötä saimme sairaanhoitajan vakansseja, joista yhtä käytetään yhteistyön organisoimiseksi. Sairaanhoitajan rekrytointi tähän vakanssiin tapahtui syksyllä Tulevaisuuden näkymät Keskittämisasetus tulee lisäämään seuraavien sairauksien hoitoa ja hoitomuotoja Sydän- ja keuhkokeskuksessa: keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syöpä, ruokatorven syöpä, aortan aneurysmien endovaskulaarinen hoito, vaativat transkatetriset kardiologiset toimenpiteet sisältäen kaikki sydämen tekoläppien asennukset katetriteitse, eteiskorvakkeen sulut, eteisen väliseinäaukon sulut ja vaativa ablaatiohoito. STM:n keskittämisasetuksen mukaan vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin noin 200 kappaletta vuodessa sekä menetelmät ja hoidot, jotka edellyttävät vaativaa osaamista tai voimavaroja tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan. HUSin tulee käydä keskustelua STM:n kanssa, jotta keskittämisasioissa palvellaan potilasta. Koko Suomessa leikataan mesothelioomapotilasta, lämmitettävä kemolavaatio (sytostaattihuuhtelu) näiden potilaiden hoitona voidaan tehdä vain HUSissa. Keuhkojen voluumireduktiokirurgiaa tehdään ainoastaan enintään 10/v Suomessa, leikkaukset kohdentuvat potilaisiin, jotka ovat potentiaalisia keuhkosiirron saajia. Ruokatorven syöpäleikkauksia tehdään enintään 150 koko Suomessa. Ruokatorven syövän leikkaus- ja adjuvanttihoidon kehittämisen takia leikkaukset pitää keskittää kolmeen yliopistosairaalaan. Ruokatorven korjaus vapaalla mikrovaskulaarisella suolen tai muun kudoksen siirteellä, ruokatorven osittainen poisto rinta- tai vatsaontelon tähystyksessä, ja keuhkolohkon poistoleikkaus ja sleeveresektio (sentraaliset syövät, bronchoplastinen toimenpide = kompleksi keuhkokirurgia) tulee keskittää maksimissaan kolmeen yliopistosairaalaan. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Niiden kolmentoista strategisen avaintavoitteen, joille oli asetettu tavoitearvo Sydän- ja keuhkokeskuksen tasolla, osalta tavoitteet saavutettiin kahden tavoitteen osalta. Yhden tavoitteen osalta toteumatietoja ei ollut käytettävissä. Strategisten avaintavoitteiden toteuma -taulukko on erillisenä liitteenä. Riskienhallinta Apotin aiheuttama tuotantovaje: Apotin käyttöönottoa varten Sydän- ja keuhkokeskus oli lisännyt tukihenkilömäärää. Ensimmäisellä käyttöönottoviikolla toimintavolyymia laskettiin suunnitellusti ad 50 % sydänasemalla ja poliklinikalla. Sydänaseman toiminta pystyttiin nostamaan nopeasti normaalitasolle, polikliinisissa toiminnoissa oli kuitenkin suuria haasteita ja toimintavolyymi pystyttiin pitämään vain lisätöin yllä. Keuhkosairauksien vuodeosaston toimintakapasiteetti oli normaali lisähenkilöstön turvin. Suurimpana syynä on ollut ohjelmiston keskeneräisyys, kuten myös aikaisemmissa tietotekniikka hankkeissa. Kevään ja syksyn 2019 aikana ohjelmiston osia joudutaan rakentamaan nopeassa tahdissa. Jotta ohjelmisto saadaan toimimaan tehokkaasti, on tehtävä merkittäviä rakenteellisia muutoksia ohjelmiston toiminnassa (mm. potilaan lääkitysosio). Sydän- ja keuhkokeskus on ostanut palveluita toiselta palvelutuottajalta, jotta sydäntutkimusjono on saatu hallittua. Tämä on myös kilpailukyvyn rakentamista Pirkanmaan omistamaan Helsingin sydänsairaalaa vastaan. 98

101 Angiografia-/PCI- ja tahdistinpotilaille on rakennettu palveluseteli, jotta pystytään valvomaan hoitosuositusten noudattamista (ESC-guidelines) ja valinnanvapauspotilaiden laskutus saadaan paremmin hallintaan. Polikliinisen toiminnan saatavuutta parantamalla voidaan vähentää potilaiden hakeutumista muualle hoitoon ja saavuttaa säästöjä sekä ostettujen avohoitokäyntien että toimenpiteiden osalta. Tälle hetkellä kustannuserot toimenpiteiden välillä Helsingin Sydänsairaalassa (Tays) ja HUSissa ovat merkittävät. Koska valinnanvapauspotilaiden virta on ollut kasvava, Sydän- ja keuhkokeskus teki aloitteen kardiologisen vastaanottotoiminnan käynnistämiseksi Postitalossa. Tällä tavalla pystytään parantamaan tutkimusten ja hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta. Asia etenee siten, että tilat remontoidaan ja toiminta alkaa loppusyksyllä Toiminnan suunnittelussa ja käyttöönotossa sovelletaan uusia tehokkaampia työtapoja. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Aluekardiologitoiminta Vantaan terveyskeskuksessa (perusterveydenhuollon integraatio) Hoidon saatavuus, seurannaisvaikutus Peijaksen lähetepoliklinikan jonoon, Vantaan terveyskeskuksessa on aloitettu aluekardiologin toiminta, joka sisältää vastaanottotoimintaa, konsultaatiopalveluja ja koulutusta. potilastyytyv äisyys Uniapnean hoidon kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa (perusterv eydenhuollon integraatio) Pilotin käynnistyminen, pilotti alkaa 3/2019 Hanke käynnistyi uniapnean ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen konsultaatiotoiminnan kehittämisen osalta. Sydänaseman erikoistoimenpiteiden (TAVI, vasemman eteiskorvakkeen sulku, PFO/ASD) toimenpiteiden lukumäärän nosto, elektrofysiologian toiminnan kehittäminen sekä sydänkirurgisen potilaan kotiuttaminen - Toimenpiteiden määrän lisääminen - Salin v aihtoajat < 30 min - B81. sydänkirurgisen potilaan siirtyminen jatkohoitoon klo 9.30 mennessä/kotiutus ennen klo Erikoistoimenpiteitä on tehty neljä aikaisemman kolmen sijasta. - Elektrofysiologian toimenpiteiden aloitus- ja vaihtoaikojen nopeutuminen. - Sydänkirurgisen potilaan hoitoprosessi nopeutunut. Yksikölle asetetun tuottavuustavoitteen saavuttamiseksi tavoitteena oli henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla alentaa henkilöstökustannuksia (kustannustason muutos huomioiden) suhteutettuna hoidettujen potilaiden määrään tai tuotettujen suoritteiden määrään. Hoitoprosessien sujuvuutta parantamalla ja jonotusaikoja lyhentämällä tavoiteltiin vapaan valinnan perusteella muihin sairaanhoitopiireihin hakeutuvien jäsenkuntapotilaiden määrän vähennystä. Henkilöstökustannuksiin liittyneiden tavoitteiden osalta tavoitellusta säästöstä toteutui n. 25 %. Vapaan valinnan potilaiden osalta tavoiteltu määrän ja kustannusten alentuminen ei toteutunut. Tuottavuustavoitteeseen liittyneiden kehittämistoimenpiteiden toteuma -taulukko on erillisenä liitteenä. 99

102 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % 1,9 % NordDRG-tuotteet ,1 % 6,5 % DRG-ryhmät ,1 % 0,7 % DRG-O-ryhmät ,5 % 68,6 % Tähystykset ,3 % -2,7 % Pientoimenpiteet ,4 % 22,2 % 900-ryhmä ,5 % -5,4 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 368,8 % Avohoitokäynnit ,5 % 9,5 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 5,9 % 6,7 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % 0,4 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 6,2 % NordDRG-tuotteet ,9 % 1,8 % DRG-ryhmät ,9 % 1,8 % DRG-O-ryhmät ,9 % 21,4 % Tähystykset ,3 % -6,8 % Pientoimenpiteet ,7 % 20,1 % 900-ryhmä ,7 % -16,9 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 3,6 % Avohoitokäynnit ,7 % -9,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % 13,1 % Ostopalvelut ,5 % 44,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % 2,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -54,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,3 % 6,4 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 33,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,3 % 6,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Raaseporin sairaalassa hoidettujen keuhkosairauksien erikoisalan potilaiden kuntalaskutus siirtyi alkaen Sydän- ja keuhkokeskukseen. Siirron arvioitiin lisäävän laskutettavien DRG-tuotteiden määrää n. 550 ja käyntituotteiden määrää n tuotteella. Sydän- ja keuhkokeskukselle osoitetun jäsenkuntien maksuosuuden mukaiset palvelutavoitteet vuodelle 2018 olivat, Raaseporin siirtymä mukaan lukien, DRG-tuotteiden osalta n. 0,3 % ja käyntituotteiden osalta n. 2,8 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Vertailukelpoiset tavoitteet, ilman Raaseporin siirron vaikutusta olivat DRG-tuotteiden osalta n. 2,0 % ja käyntituotteiden osalta n. 0,9 % edellisvuotista pienemmät. Palvelujen kysyntä kuitenkin kasvoi merkittävästi (jäsenkunnista tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä +10,5 %) ja johti tuotettujen palvelujen määrän osalta talousarvion ylittymiseen. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen myös oman palvelutuotannon laskutus ylitti talousarvion tason. Ylitys oli kuitenkin prosentuaalisesti pienempi (+3,5 %) kuin volyymin poikkeama (laskutusosuudella painotettu tuotannon volyymi +5,9 %). 100

103 Muun palvelutuotannon osalta talousarviossa oli huomioitu tavoitteena ollut vapaan valinnan perusteella muissa sairaanhoitopiireissä hoidettujen potilaiden määrän vähennys. Tavoiteltu vähennys ei kuitenkaan toteutunut, ja lisäksi kardiologian vaikean jonotilanteen vuoksi jouduttiin palveluja ostamaan sopimuksiin perustuen muilta palvelutuottajilta. Muun palvelutuotannon laskutus ylittikin talousarvion 49,7 %. Sydän- ja keuhkokeskuksen ylijäämäisen tuloksen johdosta jäsenkunnille voitiin palauttaa n. 5,4 milj. euroa. Lopullinen jäsenkuntien maksuosuus ylittikin talousarvion vain 0,4 %. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 11 0,2 % 262 4,5 % 273 4,7 % NordDRG-tuotteet ,1 % ,2 % ,9 % DRG-ryhmät ,1 % 921 1,1 % 812 0,9 % DRG-O-ryhmät 248 3,5 % 443 6,3 % 691 9,9 % Tähystykset -69-9,3 % -8-1,1 % ,3 % Pientoimenpiteet 11 1,4 % 17 2,3 % 28 3,7 % 900-ryhmä ,5 % 56 1,2 % ,7 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % ,4 % ,5 % Avohoitokäynnit ,5 % 25 0,2 % ,7 % Sähköiset palvelut 0 Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto ,9 % ,4 % ,5 % Ostopalvelut ,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus /0 VRK tarkistuksen vaikutus -75 Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 0 /0 Luokittelematon 0 /0 YHTEENSÄ 380 0,3 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutuotannon määrä ylitti selvästi talousarvion tason, erityisesti avohoidon tuotteiden (avohoidon DRG-tuotteet ja käyntituotteet) osalta. Vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) määrän kasvua rajoitti käytössä olleiden sairaansijojen määrä ja hoitojaksojen määrä olikin suunnilleen talousarvion mukainen. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa lisäsi diagnoosipuutteellisten, kustannusperusteisesti laskutettavien hoitojaksojen määrää merkittävästi suunniteltuun verrattuna. Nämä kustannusperusteisesti laskutetut hoitojaksot olivat kuitenkin keskihinnaltaan selvästi aiempaa ja suunniteltua halvempia. 101

104 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 112 1,9 % 246 4,3 % 358 6,2 % NordDRG-tuotteet ,5 % ,6 % ,8 % DRG-ryhmät 578 0,7 % 974 1,1 % ,8 % DRG-O-ryhmät ,6 % ,2 % ,4 % Tähystykset -19-2,7 % -29-4,1 % -49-6,8 % Pientoimenpiteet ,2 % -13-2,0 % ,1 % 900-ryhmä ,4 % ,5 % ,9 % Kustannusperusteinen jakso ,8 % ,1 % 17 3,6 % Avohoitokäynnit ,5 % ,6 % ,0 % Sähköiset palvelut Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto ,7 % ,3 % 528 0,4 % Ostopalvelut ,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 61 2,0 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto ,1 % Lisäveloitus ,7 % VRK-tarkistuksen vaikutus ,4 % Tilinpäätöksen tasauserät ,1 % Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 0 /0 Ulkoinen suoramyynti 0-100,0 % Luokittelematon 0 8,9 % YHTEENSÄ ,4 % Vuodeosastojaksojen (DRG-ryhmät) osalta edellisvuoteen verrattuna määräeroa kasvattivat Raaseporin keuhkosairauksien erikoisalan potilaiden hoitojaksojen lisäksi erityisesti aorttaläpän proteesileikkausten, sydämen yhden läpän leikkausten, sydämensiirtojen sekä tahdistinasennusten määrän kasvu, mutta toisaalta pienensi mm. henkitorviavanteen vaativan tehohoidon ja intensiivisen verenkierron tuen hoitojaksojen määrän vähentyminen. Keskihintaa nostivat mm. keuhkon- ja sydämensiirtojaksojen sekä komplisoituneiden verisuonistokirurgian hoitojaksojen kallistuminen, mutta toisaalta laski tarvikehintojen alenemisesta johtuva tahdistinasennusten keskihinnan halpeneminen. DRG-O -ryhmän tuotteiden osalta merkittävin muutos, joka vaikutti sekä määrä- että hintaeroon, oli DRG-ryhmittelijässä tapahtunut muutos. Tämän johdosta aiemmin 900-ryhmän tuotteiksi (905Q) ryhmittyneet sydämen ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ryhmittyivät O-ryhmät tuotteisiin (125O). Määräeroa kasvattivat tämän lisäksi myös katetrilla tehtyjen kardiovaskulaaristen toimenpiteiden (112O) sekä polikliinisten tahdistinasennusten määrän kasvu (115O). 900-ryhmän tuotteiden määrää vähensi yllä mainittu DRG-ryhmittelijässä tapahtunut muutos, mutta toisaalta lisäsi Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden kuntalaskutuksen siirto. Hintaero selittyy myös samoilla syillä. O- ryhmään siirtyneet tuotteet olivat keskihinnaltaan kalliimpia kuin nyt 900-ryhmään jääneet, Raaseporin keuhkosairauksien potilaille tuotetut tämän ryhmän tuotteet taas halvempia, kuin edellisenä vuonna kyseiseen ryhmään ryhmittyneet tuotteet. Kustannusperusteisten jaksojen määrän lisäys johtui Peijaksen sairaalassa tapahtuneen Apotin käyttöönoton aiheuttamasta diagnoosipuutteellisten hoitojaksojen määrän lisääntymisestä. Nämä jaksot olivat kuitenkin keskihinnaltaan edellisvuotista halvempia, joka näkyy negatiivisena hintaerona. Käyntituotteiden määrää kasvatti erityisesti hoitopuheluiden määrän kasvu (osin Raaseporin keuhkosairauksista johtuvaa). Hoitopuheluiden määrän kasvu selittää myös valtaosan hintaerosta (hoitopuhelut halvempia, kuin muut käyntituotteet). 102

105 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % 1,9 % NordDRG-tuotteet ,3 % 6,9 % DRG-ryhmät ,5 % 1,0 % DRG-O-ryhmät ,0 % 68,2 % Tähystykset ,0 % -2,1 % Pientoimenpiteet ,6 % 21,0 % 900-ryhmä ,4 % -4,2 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 292,7 % Avohoitokäynnit ,4 % 10,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 580,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,2 % 7,0 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,6 % 3,2 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 6,2 % NordDRG-tuotteet ,4 % 4,9 % DRG-ryhmät ,9 % 5,3 % DRG-O-ryhmät ,1 % 22,3 % Tähystykset ,6 % -6,8 % Pientoimenpiteet ,9 % 18,4 % 900-ryhmä ,0 % -16,4 % Kustannusperusteinen jakso ,1 % -2,4 % Avohoitokäynnit ,6 % -8,5 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 580,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % 13,6 % Ostopalvelut ,9 % 48,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % 1,9 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -31,8 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -49,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,4 % 7,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 33,8 % Myynti muille maksajille ,6 % 14,8 % Myynti erityisvastuualueelle ,7 % 11,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Sydän- ja keuhkokeskuksen palvelutuotannon volyymista yli 90 % ja laskutuksesta n. 81 % on jäsenkunnille tuotettuja palveluja. Jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrässä ja laskutuksessa jo aiemmin mainitut muutokset selittävätkin suuren osan koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edelliseen vuoteen nähden. Ulkokunta- ja muille maksajille tuotettujen palvelujen osuus palvelutuotannon laskutuksesta oli n. 19 %. Laskutus ylitti talousarvion n. 4,5 milj. eurolla. Laskutusta kasvatti erityisesti ulkokuntapotilaille tehtyjen sydämen- ja keuhkonsiirtojen määrän kasvu (+4,1 milj. euroa) sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos, jonka myötä entistä enemmän kyseisen alueen potilaita ohjautui hoitoon HUSiin. Vuoden 2018 aikana hoitoa sai eri potilasta. Määrä on n. 6,1 % edellisvuotista suurempi. Jäsenkuntapotilaita hoidettiin n. 6,3 % ja muiden kuntien potilaita n. 3,6 % edellisvuotista enemmän. 103

106 Tuotettujen DRG-pisteiden määrä kasvoi n. 7,7 % edellisvuodesta. Tuottavuutta kuvaavien mittareiden osalta henkilötyön tuottavuus (DRG-pisteet/henkilötyövuosi) parani 4,3 % ja DRG-pisteen kustannus virallisten raporttien mukaan laski (deflatoitu) 0,8 %. DRG-kustannuksia laskettaessa muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen palvelujen sekä muiden ostopalveluiden kustannukset tulisi vähentää toteutuneista kuluista. Kuluja vähennettäviä eriä laskettaessa vastaavia tulotilejä käytetään kuluja kuvaavana sijaislukuna. Vuoden 2018 osalta näiden tulotilien summa on kuitenkin n. 0,7 milj. euroa pienempi kuin vastaavien kulutilien toteuma, ja tästä johtuen DRG-pistekustannuslaskennassa vähennetty summa liian pieni. Syynä tähän on vapaan valinnan perusteella Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoidettujen jäsenkuntapotilaiden hoitoindikaatioidenmukaisuudesta syntynyt kiistä, jonka johdosta HUS ei ole maksanut kaikkia Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskuja. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti kulut on kuitenkin kirjattu kirjanpitoon kuluiksi, mutta maksamatta olevien laskujen osalta läpilaskutusta jäsenkunnilta ei ole voitu tehdä. Tämä laskennan virhe huomioiden todellinen DRG-pistekustannuksen deflatoitu muutos oli -1,23 %. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Sydän- ja keuhkokeskukseen saapuneiden elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 10,7 % edellisvuodesta. Jäsenkunnista lähetteitä saapui 10,5 % ja muista kunnista 13,3 % edellisvuotista enemmän. Lähetteiden määrä kasvoi kaikilla sydän- ja keuhkokeskuksen erikoisaloilla lukuun ottamatta sydänkirurgiaa, jonka lähetemäärät pysyivät ennallaan. Kardiologian osalta kasvua oli 6,8 %, keuhkosairauksien 14,8 % ja yleisthoraxkirurgian 18,6 % edellisvuodesta. Lähetteiden määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta hoitoon odottavien potilaiden määrä väheni 2,6 % (- 67 potilasta) edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna. Vuoden 2018 lopussa hoitoon pääsyä odotti potilasta. Hoitotakuun toteutumisessa oli rytmikardiologian osalta edelleen ongelmia, ja tästä syystä vuoden aikana tehtiinkin ulkoisten palvelutuottajien kanssa sopimus kardiologisten toimenpiteiden tuottamisesta sekä jäsen- että ulkokuntapotilaille. Vuoden lopussa hoitoa yli 180 vuorokautta odottaneiden potilaiden määrä oli raportointijärjestelmien mukaan 100, joka olisi 23 potilasta edellisen vuoden lopun tilannetta enemmän. Apotin käyttöönotosta johtuen odotusaikatietoja ei kuitenkaan pidetä täysin luotettavina; yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden kardiologisten ja keuhkosairauksien potilaiden määrä Peijaksen sairaalan yhteispoliklinikalla oli järjestelmien mukaan joulukuussa 35 potilasta, vaikka aikaisempina kuukausina yli 4 kuukautta hoitoa odottaneita oli vain yksittäisiä potilaita. Lähetekasvuun pystyttiin vastaamaan hyvin lisäämällä toimintavolyymia. Hoitojonoja on pystytty lyhentämään merkittävästi mutta ei riittävästi Sydän- ja keuhkokeskuksen kilpailukyvyn kannalta. Jonotilanteen hallitsemiseksi jouduttiin tekemään merkittävä määrä lisätyötä: henkilöstökulut 1,82 milj. eur. sivukuluineen. Syöpäkirurgian jono on saatava neljästä viikosta kolmeen viikkoon ja sydänkirurgian elektiivinen jono alle kuuteen viikkoon. Angiografiakapasiteettia on pystytty lisäämään ulkoisen palveluntuottajan avulla. Hankalin hoitoonpääsytilanne on kardiologian poliklinikalla, joka tullaan ratkaisemaan palvelutuotannon muutoksilla (Postitalo). OPETUS JA TUTKIMUS Sydän- ja keuhkokeskuksessa on meneillään useita merkittäviä tutkimuksia: kardiologialla mm. maanlaajuinen TAVI-läppärekisteri, Hydroksiklorokiini-lääketutkimus, laaja eteisvärinän rekisteritutkimus, kardiomyopatioiden geneettinen tutkimus, tulehduksellisten sydänsairausten tutkimus ja aorttaläppästenoosin prospektiivinen tutkimus, keuhkosairauksilla keuhkofibroosin INMARK-lääketutkimus, systeemisen skleroosin lääketutkimus, keuhkofibroosin faasi 1-tutkimus ja sydänkirurgiassa genomi- ja täsmälääketiede elinsiirroissa tutkimus. Vuoden 2018 aikana Tuhat-tietokannan mukaan tuotettiin 117 lääketieteellistä julkaisua, joista 94 kardiologialla, 19 keuhkosairauksilla ja 4 sydän- ja rintaelinkirurgialla. Väitöskirjoja julkaistiin 4 kappaletta. Pätevän tason koulutuksesta valmistui 20 hoitajaa ja HUS taitava hoitaja -koulutuksesta 2 hoitajaa. Vuonna 2018 myönnettiin hoito- ja/tai terveystieteelliseen tutkimukseen 4 tutkimuslupaa, 2 AMK-opinnäytetyölupaa ja 2 pro gradu -tutkimuslupaa. Väitöskirjoja on tekeillä yksi. 104

107 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toimintatuotot yhteensä ,1 % 8,1 % Myyntituotot ,0 % 7,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,3 % 6,4 % Muut palvelutuotot ,7 % 12,5 % Muut myyntituotot ,2 % 50,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,3 % 6,7 % Maksutuotot ,9 % 19,8 % Tuet ja avustukset ,6 % 28,4 % Muut toimintatuotot ,0 % 374,2 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 8,4 % Henkilöstökulut ,1 % 3,3 % Palvelujen ostot ,1 % 10,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 15,3 % Avustukset ,4 % 7,4 % Muut toimintakulut ,6 % -4,9 % Toimintakate ,3 % -30,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -89,9 % Vuosikate ,7 % -28,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 26,0 % Tilikauden tulos ,0 % -590,7 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,1 % 8,6 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toiminnan kulut ,1 % 8,5 % Muut myyntituotot ,2 % 50,2 % Maksutuotot ,9 % 19,8 % Tuet ja avustukset ,6 % 28,4 % Muut toimintatuotot + EVO ,1 % 8,8 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,1 % 8,2 % Myyntituotot soiraanhoidollisesta toiminnasta ,7 % 12,5 % Sitovat nettokulut ,3 % 6,9 % 105

108 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,4 Jäsenkuntalaskutus, Raaseporin keuhkosairaudet 344,0 0,2 % 1 903,0 1,2 % Jäsenkuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen volyymin muutos 7 119,0 4,4 % 5 226,1 3,4 % Jäsenkuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen hinnanmuutos ,3-1,0 % ,7-3,9 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille ,8-3,3 % 6 518,4 4,2 % Ulkokuntalaskutus, elinsiirrot 4 153,0 2,6 % 4 317,0 2,8 % Ulkokuntalaskutus, aorttaläpän proteesileikkaukset 1 052,0 0,6 % 926,0 0,6 % Ulkokuntalaskutus, muut tuotettujen palvelujen määrän muutos ,0-0,9 % -579,0-0,4 % Ulkokuntalaskutus, muu tuotettujen palvelujen hinnan muutos 844,0 0,5 % -390,0-0,3 % Ylijäämän palautus ERVA-kunnille -584,7-0,4 % -584,7-0,4 % Potilasmaksutuotot 148,2 0,1 % 654,9 0,4 % Yhtymähallinnon tutkimusmääräraha 105,7 0,1 % 243,0 0,2 % Muut muutokset toimintatuotoissa 214,7 0,1 % 420,7 0,3 % TP ,1 3,1 % ,1 8,1 % Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintatuotot olivat 4,9 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Merkittävimmät toimintatuottojen tasoon talousarviossa vaikuttanut toiminnalliset muutokset olivat Raaseporin keuhkosairauksien laskutuksen siirtyminen Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos. Raaseporin keuhkosairauksien siirron arvioitiin kasvattavan toimintatuottoja n. 1,8 miljoonalla eurolla ja Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutoksen n. 1,7 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden vertailukelpoinen toimintatuottojen muutos vuoden 2018 talousarviossa edellisen vuoden toteumaan verrattuna oli 2,7 %. Jäsenkuntien potilaille tuotettujen palvelujen määrän talousarvioylityksen sekä muiden kuntien potilaille tuotettujen elinsiirtojaksojen ja aorttaläpän proteesileikkausten määrän ennakoitua suuremman kasvun johdosta sekä jäsen- että ulkokuntalaskutus ylittivät talousarvion tason. Koska toimintakulujen osalta talousarvioylitys ei ollut yhtä suuri kuin tuotannon volyymikasvusta johtunut tuottojen talousarvioylitys, voitiin jäsenkunnille ja eritysvastuualueen kunnille palauttaa kertynyttä ylijäämää yhteensä n. 5,97 milj. euroa. Ylijäämän palautuksen jälkeen toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,1 %. 106

109 Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,8 Raaseporin keuhkolääkärit 93,8 0,1 % 286,1 0,2 % PTH-integraatiohankkeet (henkilöstökulut) 95,4 0,1 % 95,4 0,1 % Tammikuun 2019 kertakorvausten jaksotus 257,6 0,2 % 257,6 0,2 % Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 242,4 0,1 % 558,6 0,4 % Hengityshalvauspotilaiden hoitotiimit (oma henkilöstö) -296,2-0,2 % -181,5-0,1 % uudet vakanssit, sivukuluprosentin muutos + muut henkilöstökulujen muutokset -344,1-0,2 % 482,8 0,3 % Vuokratyövoiman käyttö 1 209,6 0,7 % 1 215,7 0,8 % leikkaussaliaika Atek:lta -560,4-0,3 % 438,8 0,3 % tehohoitopäivät Atek:lta -324,9-0,2 % 7,9 0,0 % leikkaustoimenpiteisiin liittyvät tarvikeostot Atek:lta 670,7 0,4 % 2 206,2 1,4 % Sairaanhoitolliset palvelut Raaseporin sairaalalta 120,9 0,1 % 1 529,2 1,0 % Laboratorio- ja kuvantamispalvelut (HUSLab+Rtg) -299,5-0,2 % 957,6 0,6 % Sairaanhoidolliset palvelut SiSu:lta 685,3 0,4 % 635,8 0,4 % Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä vapaan valinnan potilaille 1 365,9 0,8 % 565,6 0,4 % Muut palvelujen ostot muista sairaanhoitopiireistä 361,4 0,2 % 241,6 0,2 % Kardiologian toimenpidepalvelujen ostot 736,8 0,5 % 736,8 0,5 % Tietohallinto -321,6-0,2 % 290,1 0,2 % Yhtymähallinto -117,1-0,1 % 593,1 0,4 % Hoitotarvikkeet, ulkoiset + ostot logistiikalta (sydänasemat + sydänkirurginen teho-osasto) 269,9 0,2 % 1 263,2 0,8 % Lääkkeet 897,1 0,6 % 609,8 0,4 % Verituotteet 277,0 0,2 % 215,1 0,1 % Muut muutokset toimintakuluissa -28,9 0,0 % 261,9 0,2 % TP ,3 3,1 % ,3 8,6 % Sydän- ja keuhkokeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen ja poistojen määrä oli n. 8,3 milj. euroa (5,3 %) edellisenä vuonna toteutunutta suurempi. Kustannustason muutosten lisäksi toimintakulujen tasoa nostivat erityisesti Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden kuntalaskutuksen ja vastaavasti hoidon kustannusten siirto Sydän- ja keuhkokeskukseen sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen potilasmäärän kasvusta johtuva kasvanut leikkaussaliajan-, hoitotarvikkeiden- ja laboratorio- sekä kuvantamispalvelujen käyttö. Henkilöstökulut, sisältäen vuokratyövoiman käytön, ylittivät talousarvion n. 1,26 milj. eurolla (2,6 %). Talousarvion suunnitteluvaiheessa työehtosopimusten mukaisten palkankorotusten tasosta ei vielä ollut tietoa, ja lopulliset korotukset olivatkin n. 0,53 % suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lisäksi sopimuksenmukaisen, tammikuussa 2019 maksettavan kertaerän jaksotus vuoden 2018 kuluksi kasvatti henkilöstökuluja. Vuoden 2018 alusta Raaseporin keuhkolääkärit siirtyivät Sydän- ja keuhkokeskuksen organisaatioon, joka näkyy henkilöstökulujen kasvuna edellisen vuoden toteumaan verrattuna. Toteutuneet kulut olivat tältä osin myös jonkin verran suuremmat kuin mitä talousarviossa arvioitiin. Vuoden 2018 aikana saatiin lisäksi uusia vakansseja käytössä olevien sairaansijojen määrän lisäämiseksi. Henkilöstön saatavuusongelmien vuoksi hengityshalvauspotilaiden hoitotiimeissä siirryttiin käyttämään aiempaa enemmän vuokratyövoimaa. Lisääntyneen potilasvolyymin hoitoon tarvittavien resurssien varmistamiseksi vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään aiempaa enemmän myös muissa Sydän- ja keuhkokeskuksen yksiköissä. Leikkaustoiminnan volyymikasvusta huolimatta ATeK:lta ostetun saliajan kustannukset jäivät jonkin verran talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. Talousarvion valmisteluvaiheessa, ATeK:n saliajan minuuttihintojen muutokseen perustuen arvioitiin keskimääräisen leikkaustoimenpiteen saliajan kustannuksen kasvavan n. 10 % edellisvuodesta (vuoden 2017 asiakaspalautukset huomioiden), mutta tiettyjen heräämössä tehtyjen toimenpiteiden laskutukseen tehtyjen korjausten ja ATeK:n vuoden 2018 asiakaspalautusten johdosta keskimääräinen toi- 107

110 menpiteen kustannus jäi n. 6 % alhaisemmaksi kuin mitä talousarvion valmisteluvaiheessa oli arvioitu. Leikkaustoimenpiteisiin liittyvien erikseen laskutettavien tarvikkeiden kuluissa leikkaustoiminnan volyymikasvu sen sijaan näkyy selvästi. Erityisen voimakasta kustannusten kasvu oli loppuvuodesta uuden hybridisalin käyttöönoton jälkeen näiden salien muita korkeammista tarvikkeiden hinnoista johtuen. Sydänkirurgian potilaita jouduttiin, oman teho-osaston kapasiteetin riittämättömyyden takia hoitamaan ATeK:n teho-osastolla selvästi edellisvuotista enemmän (teho-osastopäivät +46 %). Koska muiden erikoisalojen osalta teho-osastohoitoa tarvinneiden potilaiden määrä kuitenkin väheni selvästi, kasvoi ostettujen tehohoitopäivien määrä vain 6,0 %. Ostettujen tehohoitopäivien hinta jäi suunniteltua ja edellisvuonna toteutunutta alhaisemmaksi, josta johtuen kokonaiskustannus tehohoitopäivien osalta jäi edellisvuoden tasolla, ja alitti talousarvion n. 0,3 milj. eurolla. Raaseporin keuhkosairauksien potilaiden siirto lisäsi sairaanhoidollisten palvelujen ostoja Raaseporin sairaalalta edellisvuoteen nähden n. 1.5 milj. eurolla sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostoja yhteensä n. 0,29 milj. eurolla. Sydän- ja keuhkokeskus ostaa kardiologisten ja keuhkosairauksien potilaiden polikliiniseen hoitoon Jorvissa ja Peijaksessa sekä kardiologisten potilaiden vuodeosastohoitoon Peijaksessa liittyvät palvelut Sisätaudit ja kuntoutus- tulosyksiköltä. Hoidettujen potilaiden volyymin kasvu lisäsi näiden palvelujen ostoja talousarvioon ja edellisvuoteen verrattuna n. 0,6 milj. eurolla. Muilta sairaanhoitopiireiltä ostettujen palvelujen kustannukset, erityisesti Pirkanmaalta potilaiden vapaan valinnan perusteella ostettujen palvelujen osalta, kasvoivat edellisvuodesta n. 26 %, ja ylittivät talousarvion, jossa tavoitteena oli näiden kustannusten vähentäminen, n. 80 %. Kardiologian vaikean jonotilanteen vuoksi tehtiin ulkopuolisten palvelutuottajin kanssa sopimus angiografia- ja pallolaajennustoimenpiteiden tuottamisesta ostopalveluna. Vuoden 2018 aikana näitä palveluja ostettiin yhteensä n. 0,7 milj. eurolla. Toiminnan volyymikasvu sekä erityisesti aorttaläpän proteesileikkaustoiminnan aloittaminen Meilahden sydänasemalla kasvattivat hoitotarvikekuluja selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja johtivat myös talousarvion ylittymiseen. Sydänkirurgisella teho-osastolla dialyysihoitoa tarvinneiden potilaiden määrän kasvu lisäsi kyseisessä hoidossa tarvittujen tarvikkeiden kustannuksia. Lääkekulut ylittivät talousarvion n. 0,9 milj. eurolla ja edellisen vuoden tason n. 0,6 milj. eurolla. Suurinta kasvu tapahtui Meilahden keuhkosairauksien vuodeosastoilla sekä sydänkirurgian vuode- ja teho-osastolla. Keuhkosairauksien osalta kasvu oli seurausta tuberkuloosilääkkeiden lisääntyneestä käytöstä sekä yksittäiselle keuhkonsiirtopotilaalle annetusta kalliista, uudesta lääkehoidosta (letermoviiri). Sydänkirurgian osalta kasvua on erityisesti hyytymistekijöiden käytössä, ja syynä tähän on elinsiirtojen ja apupumppupotilaiden volyymin kasvu. Kasvuun vaikutti myös yhdelle potilaalle annetun lääkityksen poikkeuksellisen suuri määrä. Verituotteiden osalta käytön kasvu ja talousarvion ylitys johtui tehtyjen sydämensiirtojen määrän kasvusta. Toimintakulujen ja poistojen osalta talousarvion ylitys oli 3,1 %. Ulkokunnille tuotettujen palvelujen laskutuksen ennakoitua suuremmasta kasvusta johtuen sitovat nettokulut ylittivät talousarvion kuitenkin vain 0,3 %. Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Sydänkatetrisaatiolab. 2 laitevaihto Sydänlaboratorio 6 laitteisto 0 16 Pienet laite- ja kalustohankinnat YHTEENSÄ Merkittävin vuoden 2018 aikana toteutettu laiteinvestointi oli sydänkatetrisaatiolaboratorio 2:n laitteiston uusiminen, jonka kustannukset toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti. Vuodelle 2018 kirjautui myös vielä jonkin verran edellisenä vuonna toteutetun sydänkatetrisaatiolaboratorio 6:n projektiin liittyneitä kuluja. Pieniä, alle 0,5 milj. euron investointeja toteutettiin, käytännössä talousarvion mukaisesti, 0,33 milj. euron edestä. 108

111 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilökuntaa Sydän- ja keuhkokeskuksessa oli 873 henkilöä, joista vakinaisia 74,1 %. Raaseporin sairaalan keuhkosairauksien lääkärit siirtyivät Sydän- ja keuhkokeskuksen keuhkolinjan alaisuuteen Henkilökunta osallistui aktiivisesti kansainvälisiin kokouksiin ja koulutuksiin. Sisäisistä koulutuksista merkittävin koulutuspanos tehtiin Apotin koulutusohjelmien kautta. Vuoden 2018 työolobarometrin perusteella Sydän- ja keuhkokeskuksessa esimiesindeksi on hyvä (Sydän- ja keuhkokeskus 3,83, HUS 3,66). Sydän- ja keuhkokeskuksessa toimitaan yhteistyössä, olemme innovatiivisia ja toimintaamme sitoudutaan. Sydän- ja keuhkokeskuksessa työolobarometrin tuloksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Johtamisindeksi pysyi edellisvuotisella tasolla, oman työyksikön toimintaindeksi, esimiesindeksi ja vuorovaikutusindeksi nousivat. Sydän- ja keuhkokeskuksessa omaa työyksikköä työpaikkana suosittelee 83 % vastaajista (HUS 77 %). Vuoden 2018 aikana kiinnitettiin huomioita esimiesten toiminnan selkiyttämiseen, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä resurssien käytön tarkasteluun (päivittäisen resursoinnin malli). Osastokokouksissa on sovittu toimintamallit ja tehty arviot käytännön toteutuksesta. Työolobarometrin perusteella vuodelle 2019 kehittämiskohteeksi nousivat moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja vuorovaikutus, ergonomia sekä ylikuormitus ja työkuorma. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,9 % -0,6 % Lääkärit ,7 % 7,7 % Muu henkilökunta ,7 % 21,2 % Erityistyöntekijät ,4 % -22,7 % YHTEENSÄ ,7 % 1,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 503,5 513,5 510,7 507,8-1,1 % 0,9 % Lääkärit 122,4 129,9 131,1 131,3 1,1 % 7,3 % Muu henkilökunta 65,3 67,4 63,9 64,5-4,4 % -1,3 % Erityistyöntekijät 2,3 2,4 1,7 1,7-29,6 % -26,5 % YHTEENSÄ 693,5 713,2 707,4 705,2-1,1 % 1,7 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 713,2 693,5 Lisä- ja ylityöt 3,1 0,4 % 3,4 0,5 % Sydänaseman 6. toimenpidesali, uudet vakanssit -1,3-0,2 % 1,7 0,2 % Raaseporin keuhkolääkärien vakanssit -0,7-0,1 % 2,2 0,3 % Sydänkirurgian teho-osaston hoitohenkilökunta -5,3-0,7 % -0,9-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset -3,8-0,5 % 5,3 0,8 % TP ,2-1,1 % 705,2 1,7 % 109

112 Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuokratyövoimaa on käytetty enemmän kotona hoidettavien hengityshalvauspotilaiden hoitoringin muodostamisessa. Pitkät, päällekkäiset sairauslomat ovat lisänneet Seuren käyttöä. Lähetelajittelukeskuksen toimintaa on tuettu noin yhdellä henkilötyövuodella, samoin elinsiirto- ja tahdistinpoliklinikkaa yhteensä 3,5 henkilötyövuodella. TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,8 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointiohjelma vuosille pohjautuu edelliseen työhyvinvointiohjelmaan. Ohjelma päivitetään vuosittain ja sieltä nostetaan esille uusia painoalueita jo olemassa olevien päätavoitteiden lisäksi. Työhyvinvointitoiminta sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet. Työhyvinvointiseurantamittareina käytetään mm. sairauspoissaoloja, jotka liittyvät työssä- ja työmatkalla tapahtuviin tapaturmiin ja niihin liittyviin kustannuksiin. Riskien arvioinneissa seurataan mm. työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä työergonomian parantamiseksi ja työnkuormituksen vähentämiseksi. Työssä tapahtuviin työtapaturmiin pyritään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi toteuttamalla mm. työturvallisuuskierroksia ja -auditointeja kaikissa toimintayksiköissä. Työmatkaturvallisuuteen pyritään vaikuttamaan erilaisilla kampanjoilla. Turvatuotteiden käyttöä on lisätty niissä toimenpiteissä, jotka mahdollistavat turvatuotteiden käytön. Esimiesten työturvallisuusverkkokoulutus on otettu käyttöön ja sitä suositellaan myös muille kuin esimiehille. Se koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, jotka on luotu eri toimintaympäristöihin. Se sisältää mm. osion jossa käsitellään työmatkaliikenteen turvallisuutta. Vuosittain esimiehille ja työsuojelupareille järjestettävissä työsuojelun koulutustilaisuuksissa käydään läpi Työkykyä tukevat ohjelmat. Tavoitteena näissä koulutustilaisuuksissa on tuoda tietoisuuteen varhaisen puuttumisen mallia, jolla luodaan yksikön sisällä positiivista yhteishenkeä ja ennaltaehkäistään henkilöstölle aiheutuvia seuraamuksia, mahdollisia sairauspoissaoloja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista suositaan mahdollistamalla erilaisia osa-aikaisuuksia työelämässä ja samalla lisätään työhön sitoutumista ja siinä viihtymistä. 110

113 9 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -1,4 % 4,2 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,7 % -1,6 % DRG-ryhmät ,5 % -7,1 % DRG-O-ryhmät ,3 % 18,5 % Tähystykset ,6 % -9,6 % Pientoimenpiteet ,6 % 0,2 % 900-ryhmä ,4 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % -28,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,8 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,3 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,4 % Ensikäynnit, lkm ,8 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,4 % - Leikkaukset, lkm ,5 % Päiväkirurgiset, lkm ,6 % - Synnytykset, lkm ,5 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,0 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 2,6 2,5-5,3 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,2 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,2 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki ,4 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,0 % kaikki ,6 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,7 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 177,8 174,1-2,1 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 748,3 760,6 1,6 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottav uus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 111

114 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,1 % -1,7 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 8,1 % -1,97 % 1,6 % -183,5 % -79,6 % Sitovat nettokulut ,6 % 0,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,6 % 0,7 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,5 % 2,2 % Toimintakulut ,2 % 1,6 % Poistot ,7 % 19,6 % Tilikauden tulos ,0 % -301,4 % Sitovat nettokulut ,6 % 0,3 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % -1,4 % -0,8 % Hintaero, % 1,3 % 1,1 % Jäsenkuntapalautukset ,6 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,9 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,2 % 2,7 % Henkilötyövuodet ,8 % 0,2 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,9 % 0,6 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 2,1 % 0,4 % Hintaero, % 0,9 % 0,6 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Tulosyksikön toimialueena on synnytysten ja naistentautien erikoissairaanhoito. Yksiköllä on erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon vastuuta mm. vaativassa sikiödiagnostiikassa, hyvin ennenaikaisten synnytysten hoidossa, gynekologisessa operatiivisessa onkologiassa sekä lisääntymislääketieteessä. Valtakunnalliset erityisvastuut koskettavat sikiön verensiirtoja, sikiöön kohdistuvia toimenpiteitä, alkiodiagnostiikkaa, infektiopotilaiden hedelmöityshoitoja, hedelmällisyyden säilyttämistä erityistilanteissa sekä joitakin gynekologisen onkologian erityistilanteita. Vaativaa keskoshoitoa ja vastasyntyneen kirurgiaa edellyttävien lasten synnytykset hoidetaan niin ikään keskitetysti. Synnytystoiminta on ylivoimaisesti suurin kokonaisuus NaiS tulosyksikössä. Tuottojen perusteella 60 % tuotoista tuli synnytyksistä (erikoisala 30A) ja 40 % naistentaudeista (erikoisala 30N). Tästä toiminnasta noin 85 % on päivystysluonteista, vaikka osa hoidetaankin virka-aikaan. Suoritteet riippuvat synnytysten lukumäärästä, joka on laskenut HYKS sairaanhoitoalueella vuodesta Vuonna 2018 synnytysten määrä laski noin 3,5 % edellisestä vuodesta. Naistentaudeilla on sen sijaan ollut selkeää kasvua ja vuonna 2018 lähetteiden määrät, poliklinikkakäynnit, leikkaukset ja hoitopäivät kasvoivat edellisestä vuodesta. Erityisesti kysyntä on kasvussa lisääntymislääketieteen puolella. Naistentautien hoitopäivien kasvu potilaiden keski-iän nousun aiheuttama potilaiden hoitoisuuden kasvu ovat johtaneet henkilöstösiirtoihin synnytyspuolelta naistentaudeille. 112

115 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Espoon synnytyssairaalan käynnistyminen Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminnan lopettaminen sisäilmaongelmien takia oli sekä laajuudessaan että aikataulussaan historiallinen työsuojelutoimenpide. Sisäilmaongelmista kärsiville oli nopeassa aikataulussa järjestettävä turvalliset työtilat. Synnytysten siirto Jorvissa uuteen Espoon sairaalaan liittyy tähän tavoitteeseen. Espoon kaupungin hallinnoimat Espoon sairaalan vuodeosastohoitoon tarkoitetut tilat muutettiin synnytyssaleiksi, kahdeksi leikkaussaliksi oheistiloineen sekä synnyttäjien vuodeosastoksi. Leikkaussalien rakentaminen uuden synnytysyksikön sisälle katsottiin potilasturvallisuuteen liittyvien tekijöiden vuoksi välttämättömäksi, koska Jorvin sairaalan leikkausosastolta on käytäviä pitkin runsaan neljän minuutin kävelymatka Espoon uuteen sairaalaan. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön toimintamalli, jossa kätilöt osallistuvat tavanomaisiin obstetrisiin toimenpiteisiin instrumenttihoitajana ja valvovana hoitajana sekä osallistuvat perheheräämötoimintaan. Toiminta Espoon sairaalassa aloitettiin helmikuun lopussa ja vuoden aikana sairaalassa hoidettiin yhteensä synnytystä. Leikkauksia keskittämällä leikkausjonojen hallintaan Gynekologisen leikkaustoimintaan kohdistuva palvelutarve kasvaa väestömäärän ja ikärakenteen mukaan sekä toisaalta valtakunnallisesti linjattujen keskittämistarpeiden vuoksi. Leikkaussalissa tehtävien naistentautien leikkausten määrä kasvoi 13,8 % vuoteen 2017 verrattuna. Näiden lisäksi tehtiin vuonna 2018 poliklinikalla kpl polikliinistä paikallispuudutus leikkaustoimenpidettä. Leikkaukseen odottavien potilaiden kokonaismäärä laski 917:stä 729:n ja yli kolme kuukautta leikkausta odottavien määrä putosi 28 %:sta 17 %. Tulos on saavutettu ilman merkittävää resurssilisäystä toimintoja keskittämällä sekä Lean-kehittämisellä. IVF-toiminnan tehostaminen Synnyttäjien iän noustessa hedelmöityshoitojen kysyntä kasvaa. Samaan aikaan kysyntä on hiljalleen siirtynyt yksityiseltä palveluntuottajalta julkiselle ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri siirtyi HUSin erityisvastuualueelle. Valtakunnallisesti keskittävistä hoidoista alkiodiagnostiikka kuuluu HUSin vastuulle. Kasvavan palvelutarpeen vuoksi tarjottavien hedelmöityshoitojen määrän kasvattaminen asetettiin vuoden 2018 tavoitteeksi. Digitalisaatiota hyödyntämällä ja toimintaa tehostamalla hoitojen määrää on pystytty lisäämään yli 20 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Hoitoon pääsyä on samalla pystytty nopeuttamaan 4-5 kuukaudesta 3 kuukauteen. Naistentautien polikliinisten toimintojen ja sikiöseulontojen keskittäminen Ruoholahteen ja Bulevardille Kätilöopiston tiloista luopuminen vaati merkittävästi toimintojen uudelleenjärjestelyjä vielä vuonna Naistentautien poliklinikka toimi Kätilöopistolla maaliskuuhun 2018 asti, minkä jälkeen se muutti Ruoholahteen. Maan suurin naistentautien poliklinikka käynnistyi. Ruoholahdessa sijaitsee myös NaiS tulosyksikön lähetekeskus. Samojen periaatteiden mukaisesti sikiöseulonnat keskitettiin Bulevardilla sijaitseviin toimitiloihin kesäkuussa Molemmat tilat ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä ja saaneet kiitosta potilailta. Raaseporin lääkärit NaiS-tulosyksikköön Raaseporin lääkärit siirtyivät vuoden alusta NaiS-tulosyksikköön ja heidät sijoitettiin organisaatiorakenteen mukaisiin linjoihin. Toiminta Raaseporissa jatkui toimitusjohtajan linjausten mukaan as is -periaatteella muutoin, mutta neuvolatoimintaa tukevaa erikoislääkäripanosta myytiin erillissopimuksilla sekä Inkoon että Raaseporin neuvoloille. Vuoteen 2019 kohdistuvia muutoksia valmisteltiin yhdessä johtajaylilääkärin kanssa, ja ne koskevat naistentautien leikkaustoiminnan keskittämistä synnytyssairaaloihin. PTH-yhteistyö laajenee Helsinkiin ja naistentaudeille PTH-yhteistyö käynnistyi Espoon kanssa keskusneuvola -konseptilla äitiyshuollossa. Toiminta on laajentunut Itä- Keskukseen Helsinkiin ja seuraava avataan Kallion perhekeskukseen. Vuosaareen avataan ensimmäinen naisten neuvola, joka tarjoaa erikoislääkäripalveluja gynekologian alalta PTH-ympäristössä. Seri-tukikeskus HUS-laajuiseksi Seri-tukikeskustoiminta käynnistyi toukokuussa 2017, jolloin Suomen ensimmäinen tukikeskus aloitti Helsingissä ja se palveli aluksi vain pääkaupunkiseudun asiakkaita. Toiminnan vakiinnuttua ja sen saatua sekä positiivista palautetta, että tultua tunnetuksi hoitoon hakeutuneiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Näistä syistä palvelua on yhteistyössä alueen kuntien kanssa päätetty laajentaa HUS-tasoiseksi, mikä oli alun perin myös STM:n ja THL:n tavoite. Sukusolupankkia koskeva valmistelutyön tuloksena johtajaylilääkärin perustamispäätös Luovutettujen sukusolujen käyttö lisääntymislääketieteessä edellyttää sukusolupankin perustamista. Sukusolupankin perustamissuunnitelma tehtiin johtajaylilääkärin muutosblokin turvin. Valmistelutyön yhteydessä lahjasukusolujen käyttöön liittyvät hoitokriteerit linjattiin valtakunnallisesti vapaan liikkuvuuden -periaatteiden mukaisesti tehtiin HUS-kuntayhtymä johtajalääkärin päätös sukusolupankin perustamisesta lisääntymislääketieteen yksikköön Vaadittavien viranomaislupien haku on vireillä. Tulevaisuuden näkymät 113

116 NaiS-tulosyksikkö on vahvasti mukana HUS-tasoisissa kehittämishankkeissa: Apotti, JCI-akkreditointi, Lean kehittäminen sekä asiakkaan osallistamista koskevissa hankkeissa. Apotin käyttöönotto tulee koskettamaan NaiSyksikköä vasta GL2-vaiheessa, joten ensi vuosi tulee olemaan vilkas jo ennen varsinaista käyttöönotto- ja koulutusvaiheetta ohjelmiston vaatimien toiminnan muutosten suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. NaiS-yksikkö on yksi kuudesta JCI-akkreditoinnin toimialoista, ja sen edellyttämä valmistelutyö tulee olemaan vilkasta ensi vuoden aikana. Lean-kehittäminen jatkuu, ja vuodelle 2019 on suunnitelmissa Lean-tason arviointi ulkopuolisen arvioitsijan tekemänä. Asiakasraati jatkaa työtään ja uuden asiakaspalautetyökalun käyttöönotto ja vakiinnuttaminen ovat vuoden 2019 ohjelmassa. Vuoden 2019 alusta Porvoon ja Raaseporin gynekologinen leikkaustoiminta keskitetään synnytyssairaaloihin. Tämä merkitsee gynekologisen leikkaustoiminnan lisääntymistä paitsi Naistenklinikalla myös Hyvinkäällä ja Lohjalla. Keskittämisasetuksen mukaista gynekologista syöpäkirurgiaa voi myös tulla jonkin verran lisää ERVA-alueen keskussairaaloista. Rakennushankkeet jatkuvat Naistenklinikalla, jossa C-siiven peruskorjaus etenee 3. ja 4. kerrokseen. C-siiven 5. ja 6 kerros otetaan käyttöön, kun alapuolella tehtävät melua aiheuttavat purkutyöt on saatu tehdyksi. A-siiven hankesuunnittelu alkaa. Hedelmöityshoidot siirtyvät Tilkan Viuhkaan, ja se tulee olemaan suuri toiminnallinen muutos, koska tilat ovat teknisesti vaativia ja toiminnalla on erityisluonne. Samalla sukusolupankin toiminta käynnistetään. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Strategisista HUS-tason tavoitteista osin tai täysin toteutuivat: toiminnan laadukkuus ja turvallisuus, hintojen kilpailukykyisyys, PTH-yhteistyö sekä henkilöstön sitoutuminen lähtövaihtuvuuden perusteella. Päivystysprosessin tehokkuus on lähellä tavoitetta, mutta päiväsairaalatyyppiset potilaat pidentävät läpimenoaikaa. Suurin osa tulosyksikön asiakkaista on fertiili-ikäisiä naisia ja hoitoajat lyhyitä. Painehaavat eivät siten ole tulosyksikön kannalta relevantti mittari hoidon laadun mittaamiseen. Kaatumiset kirjataan tulosyksikössä Obstetrixiin ja näistä tehdään Haipro-ilmoitus. Nämä eivät kuitenkaan tilastoidu Uranukseen. Vuoden 2019 painopisteenä on hoidon laatua kuvaavien poikkeaminen kirjaaminen Uranukseen Obstetrixiä käyttävissä yksiköissä. Apotti yhtenäistää potilastietotietojärjestelmät. Potilaiden hoitopaikan suositteluprosentti pohjautuu niin pieneen otokseen, että siitä ei voi tehdä kunnollisia johtopäätöksiä. Hoidon oikea-aikaisuus jää tavoitteesta, mutta esim. leikkausjonot on saatu merkittävästi lyhenemään viimeisen vuoden aikana. Nykyisillä leikkausmäärillä tavoitteet saavutettaneen ensi vuonna. Jäsenkuntien maksuosuus on kasvanut 0,7 % vuodesta Kokonaistuottavuudessa DRG-pisteiden perusteella on tapahtunut laskua synnytysten määrän laskun vuoksi sekä potilashotellin (kirjataan pkl-käyntinä) käytön lisääntymisen vuoksi, vaikka naistentautien potilasmäärät, etenkin leikkausmäärät ja hedelmöityshoidot ovatkin lisääntyneet. Biopankkinäytteiden määrässä ei päästy tavoitteisiin, kun yksikössä on odotettu sähköisen suostumuksen käyttöönottoa. Esimiesindeksissä ja henkilöstön suositteluprosenteissa on laskua, erityisesti erikoistuvien lääkäreiden sekä Espoon sairaalan synnytystoiminnan osalta. Erikoistuville lääkäreille on nyt nimetty koulutusylilääkäri sekä ns. linjakouluttajat, jotka vastaavat koulutuksen käytännön järjestelyistä. Espoon sairaalaan suunnitellaan työhyvinvointihanketta. Tuloksissa näkyy myös viime vuosien suuret muutokset: Kätilöopiston sairaalan sulkeminen, työyhteisöjen hajoaminen ja uusien työyhteisöjen perustaminen. Uuden yhteisen kulttuurin luominen on vielä tekeillä. Uusien tilojen myötä tehdyt toiminnalliset muutokset kuten kätilöiden työnkuvan laajentaminen leikkaus- ja heräämötoimintaan on vaikuttanut esimiesindeksiin. Naistenklinikalla ilmenneet sisäilmaongelmat etenkin Kätilöopiston sairaalassa altistuneiden kohdalla on vaikuttanut työnantajan suositeltavuuteen. Riskienhallinta Jokainen muutos, väistö, muutto tai toimitilojen väliaikainenkin muutos vaikuttaa toimintatapoihin. Jo sairaalan siivouskomeron sulku rikkoo rutiinit ja vakiintuneen tavan toimia. Virheiden mahdollisuus ja riskit kasvavat. Riskit kasvavat etenkin rajapinnoilla, joka tuottaa ydintoiminnan tarvitseman tukitoiminnan oman organisaationsa kautta. NaiS-yksikössä on viimeisen kahden vuoden aikana tehty lukuisia korjausrakennustöitä, muutoksia ja muuttoja useassa eri kiinteistössä. Näiden suuruusluokka on vaihdellut Kätilöopiston sairaalan sulusta yksittäisen siivouskomeron käyttötarkoituksen muutokseen. Potilasturvallisuus on ollut kaikkien näiden muutosten prioriteettilistan kärjessä. Näin on menetelty myös Naistenklinikalla, jossa rakennustyöt on suunniteltu yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Näiden rakennustöiden aikana töiden sujumista sekä potilas- että henkilöstöturvallisuuden näkökulmasta seurataan päivittäin. Todellisia potilasturvallisuuden vaarantumistilanteita ei ole raportoitu, mutta joitakin valituksia sisäilmaoireilusta on tullut myös asiakaspinnasta. Riskienhallintaa on toteutettu riskienhallinnan kyselyllä. Työterveyslaitos teki lisäksi selvityksen Naistenklinikan tilanteesta ja päätyi suosittelemaan peruskorjauksen nopeutusta pienten korjaavien toimenpiteiden sijaan. 114

117 Kampuksen ulkopuoliset toimitilat ovat osa riskienhallintaa, mutta varsinaisia ydintoiminnan riskejä ne eivät poista. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Leikkausjonojen lyhentäminen Mittari: 0 yli 3 kk odottanutta Toteuma: 138 yli 3 kk odottanutta Tavoitteena oli sakkojonottomuuden lisäksi jonon lyhentäminen siten, että kiireettömään toimenpiteeseen pääsisi 3 kuukaudessa. Vuoden 2018 aikana potilaita ei ole ollut sakkojonossa ja leikkausjono on lyhentynyt noin 200 potilaalla, jolloin kiireettömään toimenpiteeseen pääsee nyt käytännössä 4 kuukaudessa. Lahjasukusolupankin käynnistäminen Mittarit: 1) Yhteiset kriteerit laadittu 2) HYKS:n sukusolupankki perustettu Toteumat: 1) Toteutunut 2) Toteutunut HUS:n johdolla kokoontui kev ään 2018 kansallinen työryhmä, joka laati yhteiset kriteerit hoitojen tarjoamiselle (valmis 30.5.). HUS-kuntayhtymän vs. johtajaylilääkärin päätös erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman laajentamisesta , Sukusolupankki perustetaan , ohjelmalle valittu johtaja (VS-A). Toimintaa koskev at hakemukset Fimeaan ja Valviraan lähetetty Alkiodiagnostiikka Mittarit: Alkiodiagnostiikkakäytäntöjen vakiinnuttaminen (tavoiteajat eri hoidon vaiheisiin) Toteuma: Hoitopolku kuvattu, eri odotusajat Alkiodiagnostiikkaryhmä kokoontuu kuukausittain, ja sekä hoitojen määrää että jonotusaikaa on pystytty lyhentämään. Hoitopolku on kuvattu. Geneettinen diagnostiikka toistaiseksi ostetaan ulkomailta, ja hoitomäärien lisääntymisen vuoksi (tavoite) määritetty, hoitoon (kustannukset suuremmat) Huslab käynnistää pääsy on parantunut. suorahankintamenettelyn. Kätilöiden osaamisen laajentaminen Mittarit: Vuoden 2018 aikana on leikkaussalitoiminta Espoon 1) Kesään 2018 mennessä sairaalan synnytysosastolla siirtynyt NaiS tulosyksikön kätilöitä koulutettu toiminnaksi. Kätilöt toimivat sektioissa sekä synnytykseen riittävästi perheheräämöön liittyvissä toimenpiteissä 24/7. ja leikkaushoitajan työtehtäviin tuplamiehityksen Vuoden 2018 aikana koulutetut: poistamiseksi Perheheräämö: 25 kätilöä 2) Vastaavan koulutuksen Instrumentti: 35 kätilöä aloittaminen NKL:lla syksyllä Valvovan hoitaja: 18 kätilöä > tavoitteena riittävä Osa hallitsee jo useamman osa-alueen. määrä koulutettuja kätilöitä perheheräämöön ja leikkaushoitajan työnkuviin jouluun mennessä Toteumat: 1) Espoon sairaalassa pystyttiin kesällä 2018 toimimaan ilman ns. tuplamiehitystä, tosin niukilla henkilöstöresursseilla. 2) NKL koulutukset painottuivat syksyllä 2018 perheheräämökoulutuksiin, 12/18 mennessä perheheräämö toimi osittain. Instrumentti ja valvovan hoitajan koulutuksia ei aloitettu syksyllä

118 HYKS Naistentaudit ja synnytykset tulosyksikön tuottavuustavoitteen toiminnallistamissuunnitelman mukainen säästötavoite oli euroa. Toteuma vuodelta 2018 oli yhteensä euroa. Suurimmat poikkeamat tavoitteeseen oli muun henkilökunnan ja hoitohenkilökunnan palkkakuluissa. Kesään 2018 mennessä saavutimme tavoitteen kätilöiden toimenkuvan laajentamisesta leikkaussalihoitajan sekä perheheräämötoiminnan työnkuviin Espoon sairaalassa. Koulutusmäärät oli saavutettu, mutta kätilöt eivät vielä kokeneet osaamisensa olevan riittävällä tasolla. Kokemusta eri työnkuvista oli ehtinyt kertyä liian vähän, koettiin epävarmuutta ja pelkoakin osaamisen riittävyydestä. Tämä johti uupumukseen, äkillisiin poissaoloihin, jolloin jouduttiin turvautumaan Seuren käyttöön. Naistenklinikan leikkausosastolta annettiin apua aktiivisesti. Syksyn 2018 aloitettiin Naistenklinikalla kätilöiden toimenkuvan laajentaminen perheheräämötoimintaan. Vuoden 2018 lopussa perheheräämötoiminta toteutui osittain ja koulutuksia jatketaan vuoden 2019 keväällä. Tulosyksikössä otettiin opiksi Espoon sairaalan kätilöiden koulutusvauhdista eikä Naistenklinikalla kätilöiden toimenkuvan laajentamista laajennettu vielä leikkaushoitajan työnkuviin. Tämä oli tietoinen valinta, jottei samat virheet toistuisi myös Naistenklinikan osalta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % -1,9 % DRG-ryhmät ,2 % -7,5 % DRG-O-ryhmät ,5 % 18,0 % Tähystykset ,7 % -9,6 % Pientoimenpiteet ,1 % -0,1 % 900-ryhmä ,7 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % -30,4 % Avohoitokäynnit ,5 % 1,4 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 279,7 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos -1,9 % 3,5 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,8 % 1,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % -0,8 % DRG-ryhmät ,9 % -2,8 % DRG-O-ryhmät ,7 % 33,8 % Tähystykset ,9 % -10,5 % Pientoimenpiteet ,8 % -12,6 % 900-ryhmä ,0 % -7,4 % Kustannusperusteinen jakso ,8 % -4,0 % Avohoitokäynnit ,2 % 2,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 270,1 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % 27,7 % Ostopalvelut ,7 % 34,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % 26,4 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -25,5 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,6 % 0,7 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 74,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,8 % 0,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) 116

119 Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön talousarvion mukainen jäsenkuntien maksuosuus oli 2,8 % pienempi kuin vuoden 2017 toteuma. Toiminnallisista muutoksista aiheutuva jäsenkuntien maksuosuuden budjetoitu kasvu oli euroa. Tämän lisäksi Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoaluetta toi 1,2 milj. euroa lisää jäsenkuntien maksuosuutta budjettiin. Talousarvioon verrattuna DRG-tuotteiden lukumäärä jäi alle suunnitellun. Suurin syy tähän oli suunniteltua alhaisempi synnytysten määrä. Lisäksi talousarviossa perhepesään siirtyvien synnyttäjien odotettiin painottuvan enemmän DRG-O-ryhmän tuotteisiin, mutta todellisuudessa osassa näistä syntyi DRG-ryhmän tuote. Näin kävi tilanteissa, joissa synnyttäjä oli sairaalassa kahden eri vuorokauden puolella, vaikkakin alle 24 tuntia, ennen siirtymistään perhepesähotelliin. Perhepesähotellin käynnit laskutetaan omina tuotteinaan ryhmässä potilashotelliavopalvelut, minkä vuoksi synnytyskokonaisuudet laskutetaan erikseen siinä vaiheessa, kun potilas kirjataan ulos sairaalasta. Synnytysten kokonaislukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %, 472 synnytystä. Synnytysten määrän väheneminen vaikuttaa tulosyksikössä merkittävästi hoitopäivien, käyntien ja leikkausten lukumääriin. Vähenemä näkyy myös jäsenkuntien tuotannossa. DRG-ryhmän tuotteiden lukumäärä väheni 7,5 %; synnytysten erikoialan tuotteiden lukumäärä väheni 9,9 %, kun taas naistentautien tuotteiden lukumäärä kasvoi 6,6 %. Suurimman synnytystuotteen 373 Alatiesynnytys, ongelmaton lukumäärä väheni kappaletta, 18,4 %. Tuotteen laskutus väheni 2,1 miljoonaa euroa 17,2 %. Tuotteen vähenemään vaikutti laskeneen synnytysmäärän lisäksi perhepesähotellin käyttöönotto, joka on muuttanut osan näistä synnytyskokonaisuuksista DRG-O ryhmän tuotteiksi. Myös tuote 370 Keisarileikkaus, komplisoitunut lukumäärä laski 19,4 % ja laskutus 14,9 %. DRG-O ryhmän tuotteissa synnytysten tuotteiden lukumäärä kasvoi 120,5 % johtuen perhepesähotellin käyttöönotosta. Naistentautien tuotelukumäärä kasvoi 9,0 %. DRG-O-ryhmässä kasvoi eniten 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito, jonka lukumäärä kasvoi 659 kappaletta, 154,7 % ja laskutus 1,3 milj. euroa, 389,6 %. Laskutuksen kasvuun vaikutti tuotteen kirjaustavan tarkastus vuonna Pientoimenpiteissäkin synnytysten erikoisalan tuotteiden lukumäärä väheni 16,2 %, mutta naistentautien tuotteiden lukumäärä, joita on enemmistä ryhmän tuotteista, kasvoi 1,0 %. Pientoimenpiteissä laskutus väheni 12,6 %, vaikka tuotteiden lukumäärä väheni vain 0,1 % edellisestä vuodesta. Syy tähän oli yhteishinnoiteltava tuote 814S Kohdun tyhjennys lääkkeellä, jonka hinnan alennus vaikutti koko tuoteryhmän laskutukseen. 900-ryhmän tuotteissa synnytysten tuotelukumäärä väheni 3,7 % ja naistentautien kasvoi 0,5 %. 900-ryhmän tuotteet koostuvat kuitenkin pääasiassa synnytyksen erikoisalan tuotteista, minkä vuoksi kokonaismäärä laski 3,0 % edellisestä vuodesta synnytysten määrän vähenemisen vuoksi. Perhepesähotelli otettiin käyttöön loppuvuonna 2017 Kätilöopiston sairaalasta luovuttaessa. Tämä selittää potilashotelliavopalveluiden määrän ja laskutuksen kasvun vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitopalveluiden laskutus muista sairaaloista kasvoi euroa, 26,4 %. Kasvusta 64 % aiheutui Porvoon sairaanhoitoalueen kuntien laskutuksesta. Syy tähän on Porvoosta Kotkaan siirtyneet synnyttäjät, joiden määrä on kasvanut vuoteen 2017 nähden 12 %. Tulosyksikön toiminnan alijäämän kattamiseksi tehtiin vuonna ,9 milj. euron lisäveloitus jäsenkunnille (vuonna ,5 milj. euroa). 117

120 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % ,9 % ,2 % DRG-ryhmät ,2 % ,1 % ,9 % DRG-O-ryhmät ,5 % ,1 % 478 5,7 % Tähystykset ,7 % -22-1,2 % ,9 % Pientoimenpiteet 92 2,1 % 300 6,7 % 392 8,8 % 900-ryhmä ,7 % 463 8,7 % 320 6,0 % Kustannusperusteinen jakso -8-16,0 % 7 14,2 % -1-1,8 % Avohoitokäynnit ,5 % ,7 % ,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 / / /0 Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,8 % 811 0,8 % Ostopalvelut ,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus -8 /0 Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,6 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Talousarviossa oletettiin perhepesään siirtyvien synnyttäjien painottuvan enemmän DRG-O-ryhmän tuotteisiin, mutta todellisuudessa osassa näistä syntyi DRG-ryhmän tuote. Näin kävi tilanteissa, joissa synnyttäjä oli sairaalassa kahden eri vuorokauden puolella, vaikkakin alle 24 tuntia, ennen siirtymistään perhepesähotelliin. Myös synnytysten väheneminen näkyy talousarviovertailussa. 118

121 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,9 % 764 1,0 % ,8 % DRG-ryhmät ,5 % ,7 % ,8 % DRG-O-ryhmät ,0 % ,8 % ,8 % Tähystykset ,6 % -15-0,9 % ,5 % Pientoimenpiteet -8-0,1 % ,5 % ,6 % 900-ryhmä ,0 % ,4 % ,4 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 14 26,5 % -2-4,0 % Avohoitokäynnit 287 1,4 % 152 0,8 % 439 2,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,7 % -42-9,6 % ,1 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,9 % 974 1,0 % Ostopalvelut 78 34,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,4 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % Lisäveloitus ,5 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 2-18,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,5 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ 727 0,7 % DRG-ryhmän määräero selittyy synnytystuotteiden vähentymisellä. Hintaeroa selittää muutamien toimenpiteiden hinnannostot synnytystuotteissa (uusien kalliimpien tilojen vaikutus) sekä yksittäisissä muissa tuotteissa. DRG- O ryhmän tuotteissa määräeroa selittää synnytystuotteen 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito kasvu aiemmin mainituista syistä sekä naistentautien tuotteiden lukumäärän kasvusta. Hintaeroa selittää tuotteen 373O Alatiesynnytys, lyhyt hoito laskutus (kirjaustavan korjaus vuonna 2018). Pientoimenpiteiden hintaeroa selittää tuotteen 814S Kohdun tyhjennys lääkkeellä hinnanlasku johtuen yhteishinnoittelusta HUS-tasolla. Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % -1,6 % DRG-ryhmät ,5 % -7,1 % DRG-O-ryhmät ,3 % 18,5 % Tähystykset ,6 % -9,6 % Pientoimenpiteet ,6 % 0,2 % 900-ryhmä ,4 % -3,0 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % -28,0 % Avohoitokäynnit ,7 % 2,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 302,1 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -1,4 % 4,2 % 119

122 Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % 1,6 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % -0,4 % DRG-ryhmät ,4 % -2,2 % DRG-O-ryhmät ,8 % 32,8 % Tähystykset ,7 % -10,3 % Pientoimenpiteet ,6 % -11,5 % 900-ryhmä ,5 % -7,1 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % -4,8 % Avohoitokäynnit ,6 % 3,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 284,2 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % 31,0 % Ostopalvelut ,6 % 62,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,1 % 26,4 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % -11,6 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -23,7 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,2 % 1,4 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 74,8 % Myynti muille maksajille ,2 % 16,6 % Myynti erityisvastuualueelle ,4 % 17,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön oman ja muun palvelutuotannon volyymista 96,4 % ja laskutuksesta 95,8 % kohdistui jäsenkuntien maksuosuuden piirissä oleviin potilaisiin. Jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttaneet seikat selittävätkin valtaosan myös koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edellisvuoteen verrattuna. Suurimpina tekijöinä muutoksissa olivat siis synnytysten määrän väheneminen, perhepesähotellin käyttöönotto sekä naistentautien tuotteiden kasvu. Muiden maksajien laskutusosuus oli 4,0 % kokonaislaskutuksesta. Muiden maksajien laskutus kasvoi euroa, 16,6 % vuodesta 2017, joista muiden sairaanhoitopiirien laskutus kasvoi euroa, 41,4 % ja Erva-alueiden laskutus kasvoi euroa, 17,6 %. Eniten kasvoi Päijät-Hämeen ( euroa, 23,9 %) ja Etelä-Karjalan ( euroa, 39,4 %) laskutus. Erityisesti naistentautien lähetteet näiltä maksajilta ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 HYKS Naistentautien ja synnytykset tulosyksikössä hoidettiin eri henkilöä, mikä oli 1,0 % enemmän kuin vuonna Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä, potilasta, kasvoi 0,8 % viime vuodesta. Muiden maksajien hoidettujen potilaiden lukumäärä, potilasta, kasvoi 5,2 % viime vuodesta. DRG-pistekertymä oli 1,7 % pienempi kuin vuonna 2017, mihin vaikutti erityisesti synnytysten lukumäärän väheneminen. Lisäksi perhepesähotellikäynnistä kertyvät DRG-pisteet ovat huomattavasti pienemmät kuin hoitopäivästä, mikä vaikuttaa laskevasti tulosyksikön DRG-pistekertymään. Sen sijaan leikkauslinjan ja poliklinikkalinjan DRG-pistekertymät kasvoivat edellisestä vuodesta lisääntyneet naistentautien toiminnasta johtuen. Deflatoitu DRG-pisteen kustannus kasvoi 1,6 % johtuen vähentyneestä DRG-pistemäärästä ja kasvaneista kustannuksista. Henkilötyön tuottavuus heikkeni 2,1 %. Lukuisat sairauspoissaolot ovat heikentäneet henkilötyön tuottavuutta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Elektiivisten ulkoisten lähetteiden lukumäärä kasvoi 1,2 % vuodesta Synnytysten lähetteiden määrä väheni 4,4 %, mutta naistentautien lähetteet kasvoivat 5,1 % edellisestä vuodesta. Lähetteistä 99,9 % käsiteltiin alle 21 vuorokaudessa. 120

123 Naistentautien ja synnytysten osasto- ja poliklinikkajonot ovat olleet hallinnassa koko vuoden 2018 ajan. Poliklinikkajono kasvoi vuoteen 2017 verrattuna 228 odottajalla, 13,6 %. Vuoden lopussa poliklinikkajonossa oli kuitenkin vain yksi yli 90 vuorokautta odottanut. Poliklinikkajonot ovat kasvaneet urogynekologiassa ja lisääntymislääketieteessä, joissa lähetteiden määrät ovat olleet kasvussa. Osastojono väheni 187 odottajalla, 20,4 % edellisestä vuodesta. Osastojono lyheni koko vuoden ajan, eikä vuoden lopussa osastojonossa ollut yhtään yli kuusi kuukautta odottanutta. Leikkausjonoissa tavoitteena oli 3 kuukauden jonotusaika, mikä ei täysin toteutunut. Yli kolme kuukautta odottaneiden osuus laski kuitenkin 30,2 %:sta 18,9 prosenttiin. Alkuvuoden 2019 tavoite on päästä kolmen kuukauden jonotusaikaan ja syöpäpotilaiden odotusaika pyritään lyhentämään 3-4 viikosta kahteen viikkoon. OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden opetukseen osallistuu koko henkilökunta. Opiskelijapalaute vuodesta 2018 oli erinomainen. Naistentautien kurssi on perinteisesti ryhmä- ja lähiopetusta, ja toistaiseksi potilaskontaktien määrä on onnistuttu pitämään riittävänä. Erikoistuvien lääkärien palaute sisälsi parannusehdotuksia, joita alettiin toteuttaa välittömästi, muun muassa valitsemalla neljä erikoislääkäriä linjakouluttajiksi ja uusimalla työkierto sekä pidentämällä sijoituksia. Edelleenkin työpisteiden sijainti monessa toimipaikassa vaikeutti jouhevan koulutusputken toteuttamista. Vuonna 2018 julkaistiin noin 200 alkuperäisjulkaisua, mikä on kaikkien aikojen korkeimpia lukuja naistentaudeilla. Kansainvälisessä vertailussa erikoisalamme tutkimus oli Pohjoismaiden huippua ja Euroopan tasolla parhaiden tutkimusyksiköiden joukossa. Vuonna 2018 valmistui 9 väitöskirjaa. Naistenklinikan Biomedicumin laboratoriossa työskentelee 5 tutkimusryhmää, joiden tutkimusalat vaihtelevat perustutkimuksesta kliiniseen tutkimukseen. Pääosa tutkimusryhmistä on saanut rahoituksen valtion tutkimusrahoituksesta, jota maksettiin NaiS tulosyksikölle noin euroa. HUS Yhteiset tulosalueen myöntämä sairaalan tutkimusrahoitus oli noin euroa. Lisäksi tutkimusryhmillä oli rahoitusta Suomen Akatemialta, Sigrid Juseliuksen säätiöltä, Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja EU:lta sekä useilta pienemmiltä säätiöiltä. Opetustoimintaan saatiin rahoitusta euroa. NaiS tulosyksikössä ei ole tehty hoitotieteellistä tutkimusta vuonna Amk- ja YAMK -tasoisia opinnäytetöitä kylläkin. NaiS tulosyksikössä oli vuonna 2018 yhteensä ammattikorkeakoulu ja toisen asteen opiskelijoita 524, mikä oli noin 19% enemmän kuin vuonna Myös opiskelijoiden suorittamat harjoitteluviikkojen määrät kasvoivat 14% vuoteen 2017 verrattuna ollen harjoitteluviikkoa. Marraskuussa 2018 palkittiin 9 TtM ja 12 YAMKtutkinnon suorittanutta hoitajaa hopeisin ja pronssisin hoitotieteen merkein, joten opiskeluaktiivisuus hoitohenkilökunnan keskuudessa on vilkasta. 121

124 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,5 % 2,2 % Myyntituotot ,8 % 1,6 % Jäsenkuntien maksuosuus ,6 % 0,7 % Muut palvelutulot ,3 % 17,1 % Muut myyntitulot ,8 % 18,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,6 % 5,2 % Maksutuotot ,7 % 15,0 % Tuet ja avustukset ,2 % -74,3 % Muut toimintatuotot ,4 % 34,0 % Toimintakulut yhteensä ,2 % 1,6 % Henkilöstökulut ,0 % 1,1 % Palvelujen ostot ,5 % 0,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 5,8 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,6 % 5,2 % Toimintakate ,1 % 56,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 98,7 % Vuosikate ,1 % 56,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % 19,6 % Tilikauden tulos ,0 % -301,4 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,5 % 1,8 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,5 % 1,8 % Muut myyntitulot ,8 % 18,4 % Maksutuotot ,7 % 15,0 % Tuet ja avustukset ,2 % -74,3 % Muut toimintatuotot + EVO ,0 % 5,2 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,9 % 1,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,3 % 17,1 % Sitovat nettokulut ,6 % 0,3 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,5 Jäsenkuntien maksuosuus, määräero ,1-1,7 % 100,2 0,1 % Jäsenkuntien maksuosuus, hintaero 2 710,6 2,4 % 873,8 0,8 % Jäsenkuntien maksuosuuden lisäveloitus 1 890,5 1,7 % -646,9-0,6 % Jäsenkuntien hoitopalvelut muista sairaaloista ( sis. Porvoon synnyttäjien osittaisen siirtymiseen Carealle) 667,0 0,6 % 320,1 0,3 % Potilasmaksutuotot (korotus 2018) -49,3 0,0 % 886,6 0,8 % Tuotot HYKS Raaseporilta (siirtyminen osaksi HYKS:iä) Ulkoiset myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 1,3 0,0 % 203,5 0,2 % 458,0 0,4 % 607,4 0,5 % Sairaalan tutkimusmääräraha 46,1 0,0 % 98,7 0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 37,5 0,0 % 71,8 0,1 % TP ,6 3,5 % ,6 2,2 % 122

125 Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,9 Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin 316,3 0,3 % 316,3 0,3 % Lisääntyneet pitämättömät lomapäivät, työaikapankin saldot ja lomarahat 431,6 0,4 % 431,6 0,4 % Muutosblokkien ja toiminnallisten siirtojen aiheuttamat henkilöstökulujen lisäykset 0,0 0,0 % 304,8 0,3 % Muut henkilöstökulut 784,8 0,7 % -498,4-0,4 % Työvoiman vuokraus (lisäävänä tekijänä kätilöiden leikkaussalikoulutukset) 188,7 0,2 % 120,3 0,1 % Ulkoiset sairaanhoidolliset palvelut (sis. Porvoon synnyttäjät Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä) 859,3 0,8 % 418,9 0,4 % Pkl-linjan tarvikeostot HUS-Logistiikalta (muutto KOS-tiloista 3/2018, lisääntynyt 30N toiminta) 84,6 0,1 % -50,8 0,0 % Leikkauslinjan tarvikeostot HUS-Logistiikalta (30N leikkausten lkm kasvu) 413,0 0,4 % 24,9 0,0 % Jorvin synnytys- ja lapsivuodeosaston tarvikeostot HUS-Logistiikalta (Espoon sairaalan uudet tilat, 320,9 0,3 % 263,6 0,2 % leikkaussalit Nais ty:n alle) Muiden yksiköiden ostot HUS-Logistiikalta 422,9 0,4 % -31,3 0,0 % Vuokrakulut (uusien tilojen käyttöönotot kasvattaneet vuokria) -822,8-0,7 % 636,5 0,6 % Poistot (lisärahoitukset uusiin tiloihin) 296,5 0,3 % 284,1 0,3 % Muut muutokset toimintakuluissa 565,4 0,5 % -150,4-0,1 % TP ,1 3,5 % ,1 1,8 % Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Erotus TP Pienet laitehankinnat Ruoholahden tilojen kalustaminen Bulevardin tilojen kalustaminen PTH-hankkeen ultraäänilaite 30 Naistenklinikan L-siiven varustelu Kätilöopistosta luopuminen YHTEENSÄ Vuoden 2018 aikana jouduttiin tekemään lisäinvestointeja uusien tilojen kalustamiseen Bulevardilla ja Ruoholahdessa sekä PTH-hanketta varten Vuosaaressa. Näistä varten anottiin lisäinvestointirahoitusta HYKS-johdolta. Yhteensä myönnetty rahoitussumma oli euroa ja siinä pysyttiin. Vuoden 2018 normaalin pienhankintabudjetin ollessa niin tiukka, ei näitä ylimääräisiä hankintoja voitu tehdä sen puitteissa. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuoden lopussa tulosyksikössä työskenteli henkilöä. Näistä 76,4 % oli hoitohenkilökuntaa ja 14,7 % lääkäreitä. Lukumäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta henkilötyövuodet pysyivät edellisen vuoden tasolla. Henkilötyövuosilla mitattuna hoitohenkilökunnan osuus oli 75,3 % ja lääkäreiden 16,4 %. Henkilöstön lukumäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 %, mutta henkilötyövuosilla mitattuna määrä kasvoi vain 0,2 % edellisestä vuodesta. 123

126 Hoitohenkilökunnan saatavuus on edelleen hyvä ja parantunut etenkin perioperatiivisten hoitajien osalta. Naistenklinikan leikkausosasto koetaan vetovoimaiseksi työpaikaksi. Sisäilmaongelmista aiheutuneiden poissaolot kasvattavat edelleen hoitohenkilöstön kustannuksia. Uuden työpisteen etsimiseen kuluu aikaa ja uusi työpiste edellyttää aina kokeilujakson, jonka aikana arvioidaan, voidaanko työntekijä siirtää vakansseineen kyseiseen työpisteeseen. Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on jouduttu etsimään uusia sijoituspisteitä myös tulosyksikön ulkopuolelta. Sisäilmaongelmaisten kokeilut koetaan kuormittaviksi vastaanottavissa työpisteissä etenkin, kun kokeilut kohdistuvat pääasiassa Perhepesähotelliin, Ruoholahteen ja Espoon sairaalaan. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,0 % 2,0 % Lääkärit ,8 % 7,5 % Muu henkilökunta ,4 % -9,3 % Erityistyöntekijät ,6 % 42,1 % YHTEENSÄ ,2 % 2,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 620,3 608,6 625,0 619,7 1,8 % -0,1 % Lääkärit 130,2 128,5 134,0 134,9 5,0 % 3,6 % Muu henkilökunta 66,3 66,0 65,0 63,8-3,3 % -3,8 % Erityistyöntekijät 4,6 5,0 4,0 4,4-12,0 % -4,3 % YHTEENSÄ 821,4 808,1 828,0 822,8 1,8 % 0,2 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 808,1 821,4 Raaseporin lääkäreiden siirtyminen HYKS:iin 0,0 0,0 % 3,2 0,4 % Sairauspoissaolot 2,4 0,3 % 2,4 0,3 % Muut henkilötyövuosimuutokset 12,4 1,5 % -4,1-0,5 % TP ,9 1,8 % 822,9 0,2 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,8 % Vuokratyövoiman käytön räjähdysmäiseen kasvuun on syynä Kätilöopiston sulkeutumisesta aiheutuneet uudet toimitilat, niiden suunnittelu, remontointi ja uudet toimintamallit, esimerkiksi kätilöiden työnkuvan laajentaminen sektioinstrumentointiin, valvovan hoitajan työtehtäviin ja perheheräämötoimintaan. Muutokset on jouduttu tekemään kiireisellä aikataululla. Koulutettujen määrä oli riittävä Espoon sairaalassa, mutta kätilöt eivät vielä kokeneet osaamisensa olevan riittävällä tasolla. Kokemusta eri työnkuvista oli ehtinyt kertyä liian vähän, koettiin epävarmuutta ja pelkoakin osaamisen riittävyydestä. Tämä johti uupumukseen, äkillisiin poissaoloihin, jolloin jouduttiin turvautumaan Seuren käyttöön. Vuosi 2019 näyttää vuokratyövoiman käytön suhteen maltillisemmalta. Vuonna 2018 käynnistettiin hoitohenkilökunnan osaamisen laajentaminen tulosyksikön sisäisin työkierroin. Tämä oli perusteltua synnytysmäärien jatkuvan vähenemisen vuoksi. Tällä pyritään myös vähentämään Seuren kustannuksia, kun osaajia on ympäri taloa. Synnytyspuolen toiminta on pitkälti päivystysluonteista, jolloin tulee hetkiä, kun resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti esimerkiksi synnytysosaston ja lapsivuodeosaston kesken. Loppuvuodesta 2018 oli havaittavissa jo oma-aloitteista henkilöstön siirtämistä ja avunantoa yksiköiden välillä. 124

127 Isoissa yksiköissä, kuten leikkaus- ja anestesiaosasto sekä synnytysosastot, ei olla saavutettu HUS Yhteiset tulosalueen tavoitetta vuosilomien pitämisestä kesäkuukausien aikana. Leikkausosastolle ei aina voida saada riittävän osaamisen omaavia sijaisia, minkä johdosta koko vuoden rekrytointi on merkittävämpi asia. Synnytyspuolella taas synnytysten huippu kohdistuu kesäkuukausiin, jolloin osaavaa henkilökuntaa pitää olla paikalla. Kertaerän vaikutus tulosyksikön henkilöstökuluihin oli euroa. Vuonna 2018 otettiin käyttöön uusi TVA, joka on yksi syy henkilöstömenojen kasvuun. TVA-palkanmuutosten arvioitu vaikutus henkilöstökuluihin oli vuositasolla noin euroa. Työhyvinvointi ja työsuojelu TOB-esimiesindeksin ja suositeltavuuden kohdalla näkyvät lähivuosien suuret muutokset: Kätilöopiston sairaalan sulkeminen, työyhteisöjen hajoaminen ja uusien työyhteisöjen perustaminen. Uuden yhteisen kulttuurin luominen on vielä kesken. Uusien tilojen myötä tehdyt toiminnalliset muutokset, kuten kätilöiden työnkuvan laajentaminen leikkaus- ja heräämötoimintaan on vaikuttanut esimiesindeksiin. Osa lähiesimiehistä on myös kokenut riittämättömyyttä ja osaamattomuutta henkilökunnan turhautumisen ja pettymyksen käsittelyyn. Ulkopuolista valmentajaa on käytetty edelleen vuoden 2017 tapaan. Samoin työterveyshuollon apua psykologisten ja sosiaalisten kuormitustekijöiden avaamisessa ja helpottamisessa. Henkilöstöjohdon kanssa on sovittu TOB-tulosten työpajasta, joka on kohdennettu osastonhoitajille sekä Fiilismittarin käyttöönotosta. Fiilismittarilla saadaan TOBtuloksia useammin viestiä siitä, mihin suuntaan yksiköissä mennään ja on helpompi jo pitkin kuluvaa vuotta reagoida kehitykseen. Työolobarometrin tuloksissa oli selvästi nähtävissä kahtiajakoisuus. Synnytyspuolella, jossa muutokset ovat olleet isompia, esimiesindeksit olivat heikommat, kun taas naistentautien puolella esimiesindeksit nousivat, mutta siellä muutokset ovat kaiken kaikkiaan olleet pienemmät. Naistenklinikalla ilmenneet sisäilmaongelmat etenkin Kätilöopiston sairaalassa altistuneiden kohdalla ovat vaikuttaneet työnantajan suositeltavuuteen. Ollaan petytty. Naistenklinikan L-siivessä ilmi tulleet kosteusvauriot eivät niin ikään parantaneet työnantajan julkisuuskuvaa. NaiS tulosyksiköstä on myös irtisanouduttu sisäilmaongelmien johdosta, kun puhdasta työtilaa altistuneelle ei ole löydetty. Naistenklinikalla kokoontuu säännöllisesti sisäilmatyöryhmä, jossa käydään läpi koko kiinteistö, oireilijoiden määrät, ilmaantuneet ongelmat ja suunnitellut remontit. Tämä koetaan hyväksi tavaksi ajantasaisen tiedon molemminpuolisesta jakamisesta. Yksiköissä pidetään eri ammattiryhmien välisiä yhteistoimintakokouksia miltei kiitettävästi, ainakin tähän on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. 125

128 10 SYÖPÄKESKUS Syöpäkeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,0 % 12,5 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,7 % 15,1 % DRG-ryhmät ,2 % 8,0 % DRG-O-ryhmät ,6 % 19,6 % Tähystykset ,9 % -28,6 % Pientoimenpiteet ,1 % 1,3 % 900-ryhmä ,0 % 16,0 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 80,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,2 % Ensikäynnit, lkm ,2 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,9 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,1 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 4,7 4,5-3,2 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,9 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki ,5 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,0 % kaikki ,7 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 410,1 416,9 1,7 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 705,4 686,3-2,7 % 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,7 % -80,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,2 % -1,6 % -2,7 % 67,4 % 126,1 % Sitovat nettokulut ,8 % 5,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 126

129 Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 5,5 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,2 % 8,0 % Toimintakulut ,3 % 7,7 % Poistot ,4 % 8,8 % Tilikauden tulos ,0 % 438,8 % Sitovat nettokulut ,8 % 5,3 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,0 % 12,5 % Hintaero, % 0,9 % -12,2 % Jäsenkuntapalautukset ,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,1 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,0 % 4,5 % Henkilötyövuodet ,9 % 8,2 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,4 % 3,1 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,2 % 7,5 % Hintaero, % 2,5 % 3,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Syöpäkeskus vastaa HUS alueella rintarauhaskirurgiasta, aikuisten syöpien onkologisten hoitojen toteuttamisesta, hematologiasta ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Rintarauhaskirurgian yksikköön keskitettiin vuoden 2018 alusta Porvoon ja Raaseporin alueen rintarauhaskirurgian toiminnot. Vuoden 2018 alusta Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö siirtyi Syöpäkeskuksen sädehoitolinjan toiminnaksi ja sinne siirtyi työskentelemään sädehoidon erikoislääkäreitä. Vastaavasti vuoden 2018 alusta lähtien Kiinteät kasvaimet linja on myynyt onkologien työpanoksen Päijät-Hämeen syöpätautien poliklinikalle, jossa toteutetaan syöpäpotilaiden lääkehoitoja ja seurantaa. Hoidon porrastuksen mukaisesti Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin potilaita ohjautuu hoitoon myös keskuksen muille erikoisaloille. Erityisesti HYKSissä hoidettavien leukemiapotilaiden määrä on tämän seurauksena lisääntynyt. Erityisvastuualueella Lappeenrannan ja Kotkan onkologipula on korjaantunut, joten onkologin työpanosta on pystytty vähentämään päivään viikossa ja tämäkin työ pystytään toteuttamaan etänä yhteensopivien sädehoidon tietojärjestelmien johdosta. Kaikkien erityisvastuualueen yksiköiden johtoa tavataan säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Erityisvastuualueen sairaaloiden henkilökunta voi osallistua Syöpäkeskuksen koulutusmeetingeihin etänä. Suunnitelmissa on, että jatkossa myös potilasmeetingit ja potilaskonsultaatiot voidaan toteuttaa etänä. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Syöpäkeskus on pystynyt vastaamaan lähetekasvuun myös vuonna 2018 ja keskuksessa hoidettiin 8,1 % enemmän potilaita edellisvuoteen verrattuna. Suurimpien tautiryhmien osalta vuonna 2018 mediaani hoitoon pääsynajat säilyivät hyvinä ja lähellä valtakunnallisia suositusaikoja, vaikka keskuksen henkilöstömäärän kasvu on ollut huomattavasti vähäisempää potilasmäärän kasvuun verrattuna. Tämä on johtanut lisääntyneeseen lisätyön käyttöön niin lääkäreiden kuin hoitohenkilökunnan osalta, mikä puolestaan on hieman nostanut henkilöstökustannuksia per hoidettu potilas. Keskuksen henkilöstötilanne on vaikeutunut, sillä uusia vakansseja ei ole pystytty saamaan riittävästi, jolloin henkilöstön kuormitus on lisääntynyt tästä ja jatkuvasta lisätyöstä johtuen, mikä on 127

130 puolestaan lisännyt henkilöstön vaihtuvuutta niin hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden osalta. Erikoislääkäreiden työpanosta on lisäksi jouduttu siirtämään myös Päijät-Hämeen yksikköön, mikä on vastaavasti vähentänyt osaajien lukumäärää HYKS yksikössä. Vapaana oleviin hoitohenkilökunnan vakansseihin on saatu hakijoita ja ne on pystytty täyttämään, mutta perehdytykseen kuluva aika on vähentänyt tuottavuutta. Lääkäripuolella sijaisten saanti on vaikeutunut erityisesti erikoistuvien lääkäreiden osalta, mutta myös kokeneiden erikoislääkäreiden rekrytointi on vaikeutunut, sillä elinkustannukset ja palkkataso pääkaupunkiseudulla eivät vastaa muun maan tilannetta. SMALT-hankkeen myötä saatiin kolme uutta sädehoitolaitetilaa (12-14) Syöpätautien klinikan takapihan puolelle aiempien Siltasairaalan työmaan tieltä purettujen kahden sädehoitoyksikön tilalle. Laiteasennukset ja käyttöönotot toteutuivat suunnitellussa aikataulussa loppukesän-syksyn 2018 aikana. Uusien sädehoitolaitteiden tekniikka on tarkentunut ja nopeutunut. Niillä pystytään hoitamaan lähes puolet enemmän potilaita päivässä, joten laitteilla voidaan vastata kysynnän kasvuun ja samalla saadaan modernein tekniikka käyttöön Syöpäkeskuksen vanhan syöpätautien klinikkarakennuksen sisäilmaongelmat jatkuivat vuonna Selvisi, että päiväsairaalan ilmanvaihtokapasiteetti ei riitä suhteessa kasvaneeseen toimintaan, minkä vuoksi marraskuussa 2018 päiväsairaalan infuusioyksikkö siirrettiin kokonaisuudessaan väistöön LaNulta vapautuneisiin Tornisairaalan yhteydessä toimiviin viipalesairaalan tiloihin Siltasairaalan valmistumiseen asti. Muutto sujui hyvin eikä aiheuttanut notkahdusta toimintaan. Henkilökunta on ollut tyytyväinen uusiin tiloihin ja niiden myötä toimintaa pystytään tehostamaan. Syöpäkeskuksessa on otettu käyttöön uusia syöpälääkkeitä HUS ohjeistuksen mukaisesti HUS kliinisen ryhmän arvioinnin perusteella, jotta lääkkeiden vaikuttavuudesta saadaan myös kotimaisten asiantuntijoiden arvio. Ryhmän päätökset tiedotetaan koko erityisvastuualueelle ekstranetin avulla. Tällä tavoin pystytään yhtenäistämään hoitolinjoja ja hoito-ohjeita koko erityisvastuualueella. Kansallisen syöpäkeskuksen myötä Fimea on ilmoittanut pyrkivänsä arvioimaan suurimman osan uusista kalliista lääkkeistä ja käyttävänsä alueellisten syöpäkeskusten nimeämiä asiantuntijoita apuna arvioinnissa. Hematologian yksikössä on jatkunut yksilöllisen syövän hoidon hanke, jossa hyödynnetään monipuolisesti kampusalueen translationaalisen tutkimuksen osaamista ja yritysyhteistyötä leukemiapotilaiden hoidossa mm. Business Finlandin- ja akateemisen rahoituksen tuella. Hematologian yksikössä käynnisti toimintansa kansallinen allogeenisten kantasolusiirtojen koordinaatiokeskus. Hematologian soluterapiayksikössä toteutettiin Suomen ensimmäiset CART-soluhoidot yrityksen sponsoroiman tieteellisen tutkimusprotokollan puitteissa. Syöpäkeskuksen kliinisessä lääketutkimusyksikössä käynnistettyjen tutkimusten määrä on noussut. Yksikön toiminta mahdollistaa potilaiden pääsyn uusien syöpähoitojen piiriin ennen niiden markkinoille tuloa, tuo keskukselle säästöjä lääke- ja muihin hoitokustannuksiin liittyen ja lisää keskuksen lääkäreiden asiantuntijuutta uusista syöpähoidoista. Vuonna 2016 HUS ja Neutron Therapeutics sopivat yhteistyösopimuksen, jonka perusteella HUSiin rakennetaan maailman ensimmäinen sairaala-alueelle sijoittuva BNCT (boori-neuronikaappaushoito) hoitoon soveltuva laite, jolla voidaan aloittaa potilaiden hoito ja tieteellisiä projekteja. Hanke on edennyt hieman aikataulusta jäljessä ja tilat luovutetaan HUSille helmikuussa Tämän jälkeen laitteen testaukset jatkuvat ja ensimmäiset potilaat päästään hoitamaan tutkimusprotokollissa vuonna Lean päivittäisjohtamista on jatkettu kiinteiden kasvainten ja hematologian yksiköissä. Keskuksessa toteutettiin keväällä 2018 Lean kehittämishanke levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden kiireelliseen hoitoon pääsyyn liittyen. Syksyllä toteutettiin Lean kehittämishanke vuodeosastolla 8 päivystyspotilaiden hoitoon pääsyn ja toiminnan sujuvoittamiseksi. Molemmat Lean-hankkeet onnistuivat erittäin hyvin ja toimintaa onnistuttiin sujuvoittamaan ja tehostamaan. Syöpäpotilaille räätälöityjen digitaalisten Noona-sovellusten käyttöönottoa on laajennettu päiväsairaalassa ja loppuvuodesta 2018 osa lääkäreiden vastaanotoista korvattiin digitaalisella kirjeajalla, jos potilaan raportoima vointi oli pysynyt hyvänä uudentyyppisen lääkehoidon ensimmäisen hoitokuurin aikana. Vuonna 2018 jatkettiin magneettisairaalamallin mukaista hoitotyön kehittämistä ja valmistautumista JCI (Joint Commission International) arviointiin. Keskuksen painopiste oli valmistautumisessa OECI CCC re-akkreditointiin, joka toteutuu Syöpäkeskus osallistuu myös OECI-verkostossa varhaisvaiheen rintasyövän ja eturauhassyövän hoitopolkujen vertaisarviointiin. Syöpäkeskus on jatkanut kansallista toiminnan vertaisarviointia yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden ja NHG:n kanssa. Uutena on toteutettu NHG:n kanssa Eteläisen syöpäkeskuksen taloudellisesti tukema vertaisarviointi ERVA-alueen sairaaloiden kesken. Syöpäkeskus on osallistunut Eteläisen syöpäkeskuksen toimintaan myös mm. käynnistämällä Eteläisen syöpäkeskuksen HAKE ja ERN CAN -hakemusten valmistelun. HYKS Syöpäkeskus on osallistunut Apottihankkeeseen vahvalla asiantuntemuksella ja hematologian poliklinikka Peijaksessa oli mukana marraskuun 2018 GO live 1 vaiheessa. Siltasairaalahanke on edennyt suunnitellusti. 128

131 Tulevaisuuden näkymät Syöpäkeskuksen toiminta tulee jatkumaan vilkkaana, koska syöpäpotilaiden kokonaismäärä kasvaa jatkossakin väestön ikääntymisen ja uusien hoitovaihtoehtojen myötä. Kasvaviin potilasmääriin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä työn tuottavuutta tehostamalla henkilöstöryhmien välistä työnjakoa ja hyödyntämällä digitalisaatiota mm. syöpäpotilaille räätälöidyillä Noona-sovelluksilla. Keskus pyrkii lisäämään digitaalisten etäkonsultaatioiden ja vastaanottojen määrää. Iäkkäiden potilaiden lisääntymiseen vastataan siirtämällä geriatrisonkologisen poliklinikan toiminta osaksi päiväsairaalaa, jolloin iäkkäiden potilaiden hoitoneuvottelut käydään ja mahdolliset onkologiset hoidot suunnitellaan geriatriaan perehtyneiden onkologien toimesta. Tämän seurauksena arvioidaan hoitojen kohdentuvan paremmin niistä hyötyville ja hoitokomplikaatioiden vähentyvän. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa pilotoidaan Siltasairaalaan suunnitellussa backoffice-mallissa päiväsairaalan rintasyöpäpotilaita hoitavalla osastolla 4. Jotta keskus säilyisi vetovoimaisena työnantajana tulee henkilöstön kuormitukseen kiinnittää erityistä huomiota riittävällä henkilöstöresursoinnilla, jolloin lisätöitä päästään vähentämään hoitoon pääsyn vaarantumatta. Lisäksi pyritään mahdollistamaan yhä useammalle erikoislääkärille osa-aikainen työskentely lääketutkimusyksikössä 1-2 päivää viikossa toimenkuvan monipuolistamiseksi. Yhteisvirkoja perustamalla pystytään vaikuttamaan myös tieteellisen työn lisäämisen edellytyksiin keskuksessa. Lääkekustannusten hallintaan Syöpäkeskus pyrkii vaikuttamaan seuraavin keinoin. Kliinisessä tutkimusyksikössä pyritään käynnistämään mahdollisimman paljon kliinisiä lääkeainetutkimuksia. Esim. hematologian yksikössä mm. suurin osa uusista myeloomapotilaista on tarkoitus hoitaa osana lääketutkimuksia, jolloin hoitojen kehittämisen ohella saavutetaan myös säästöjä lääkekustannuksissa. Kalleimmille syöpälääkkeille on laadittu lääkekohtaiset ja osalle indikaatiokohtaiset budjetit, joiden toteutumista seurataan kuukausittain. Syöpien laaturekistereiden kliinistä dataa pyritään hyödyntämään lääkkeiden hintaneuvotteluissa. Parhaillaan on meneillään selvitys edellytyksistä toimia uusien syöpälääkkeiden varhaisen käyttöönoton yhtenä keskuksena, jolloin keskuksessa pilotoitaisiin mallia jonkun / joidenkin lääkeyritysten tuotteilla niin, että uusia syöpälääkkeitä otettaisiin käyttöön alkuvaiheen ehdollisella myyntiluvalla huomattavan suurella alennuksella ja vastaavasti varhaisen käytön potilashoitoon liittyvä vaikuttavuusdata annettaisiin anonymisoituna yrityksen käyttöön. Vanhan Syöpäklinikkarakennuksen peruskorjaustyöt jatkuvat ja osa sädehoito-osaston toimisto- ja vastaanottotiloista joudutaan siirtämään väistöön klinikkarakennuksen 3. kerrokseen. Vuoden 2019 lopussa Syöpäklinikan hallinto puolestaan väistää peruskorjauksen alta Siltasairaalan valmistumiseen asti, sillä nykyinen hallintokäytävä tarvitaan Siltasairaalan toimintaan liittyväksi konehuonetilaksi. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Syöpäkeskukselle oli vuonna 2018 asetettu tavoitearvo kolmentoista eri strategisen avaintavoitteen osalta. Tavoitearvo saavutettiin näistä kuuden tavoitteen osalta. Kahden tavoitteen osalta oltiin erittäin lähellä tavoitearvoa. Yhden tavoitteen osalta toteumatietoja ei ollut käytettävissä. Biopankkinäytteiden keräys ei ole lähtenyt käyntiin (kuten ei muissakaan yksiköissä). Sitä on hankaloittanut se, ettei potilasasiakirjoista saa helposti käsitystä siitä a) Onko potilaalle annettu tiedote ja suostumus asiakirjat b) Onko potilas antanut suostumuksen c) Onko näyte otettu. Kiireen keskellä näiden seikkojen kysyminen unohtuu. Uusilta potilailta olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ainakin kohta a) hoidon alkaessa, joka syöpäpotilailla varsin usein on kirurginen yksikkö. Epiciin ilmeisesti tulossa biopankkinäytteiden keruuta koskien kohtien a-c liikennevalot. Potilaspalautteiden keruun osalta tavoite, eli vähintään 30 %:lta potilaista saadaan palaute, ei ole toteutunut. Potilaspalautteiden keruuta ei ole HUS-tasolla organisoitu systemaattisesti. Nykymenetelmin kuulumme kuitenkin eniten palautteita keränneiden keskusten joukkoon (5.6 % potilaista), minkä lisäksi keskuksessa on aktiivisessa käytössä Roidu-laitteet. Palaute on ollut pääosin erittäin positiivista, mutta joulukuu oli ensimmäinen kuukausi, kun suositusindeksi laski <97 % eli oli 96.6 % tuntemattomasta syystä johtuen. Hoitoon pääsyn tavoite ensikäynti lähetteen käsittelystä 100 % vaikea toteuttaa kirjausvirheistä johtuen (järjestelmä hankala niiden potilaiden virheettömälle lähetteen käsittelylle, jotka mm. odottavat meeting-käsittelyä tai muita keskeneräisiä diagnostisia tutkimuksia; potilaat siis pääsevät hoitoon ja tutkimukset etenevät, mutta lähetettä ei osata käsitellä oikein) Strategisten avaintavoitteiden toteuma -taulukko erillisenä liitteenä 129

132 Riskienhallinta Strategisena riskinä on SOTE-uudistukseen liittyvä erikoissairaanhoidon valinnanvapauden laajuus ja mahdolliset uudet syöpähoitoja järjestävät toimijat. Kansallisen Syöpäkeskuksen toiminnan käynnistäminen ajoittuu SOTEuudistuksen valmisteluvaiheeseen ja mikäli valinnan vapaus toteutuisi laajamittaisesti syövän hoidossa, aiheutuisi näistä keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Operatiivisena riskinä on henkilöstön jaksaminen kovassa kasvupaineessa. Tätä pyritään vähentämään mm. päivittäisjohtamismallien avulla ja karsimalla turhia ja eri henkilöstöryhmien päällekkäisiä toimintoja sekä hyödyntämällä digitalisaatiota. Jatkuvan kasvun vuoksi tarvitaan myös lisää henkilöstöresurssia. Suurin huoli on tällä hetkellä 2018 TOB:ssa esiin tullut henkilöstön kuormitus erityisesti lääkäreiden osalta, mikä on jo vaikeuttanut rekrytointia yhdistettynä pääkaupunkiseudun korkeisiin elinkustannuksiin suhteessa valtakunnalliseen palkkatasoon. Taloudellisina riskeinä ovat uusien syöpälääkkeiden aiheuttama kustannusten nousu ja mahdollinen omistajakuntien maksukyvyn heikkeneminen. Vahinkoriskeistä suurimmat liittyvät vanhaan Syöpäklinikkarakennukseen, jonka korjaukset etenevät. Päiväsairaalan infuusioyksikölle löytyi erinomaiset väistötilat Siltasairaalan valmistumiseen asti. Vasta valmistuneet sädehoidon uudet tilat vähentävät omalta osaltaan tiloihin liittyvää aiempaa erityisen suurta riskiä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Hematologisten harvinaissairauksien lasten ja aikuisten yhteispoliklinikka Hanke saatu valmiiksi. Yhteispoliklinikan toiminta on käynnistetty, sama hoitaja toimii sekä lasten, että aikuisten poliklinikalla. Poliklinikalle on haettu HAKE -status ja kaikki ohjausmateriaalit ovat valmistuneet. Loppuraportti toimitetaan sovittuun deadlineen mennessä. Yksikölle asetetun tuottavuustavoitteet saavuttamiseksi tavoitteena oli henkilöstöresurssien käyttöä tehostamalla alentaa henkilöstökustannuksia (kustannustason muutos huomioiden) suhteutettuna hoidettujen potilaiden tai tuotettujen suoritteiden määrään. Lääketutkimusten hyödyntämistä lisäämällä tavoiteltiin myös säästöä Ekulitsumabin käytössä. Uusien hoitomuotojen vakiinnuttamisen avulla pyrittiin vähentämään palvelujen ostoja muilta sairaanhoitopiireiltä. Henkilöstökustannuksiin liittyvien toimenpiteiden osalta tavoitteita ei, mm. lisä- ja ylityön merkittävästä kasvusta johtuen, saavutettu. Myöskään Ekulitsumabin käyttöä ei saatu vähennettyä, mutta muiden lääketutkimusten hyödyntämisen avulla lääkekuluja saatiin, verrattuna tilanteeseen, jossa Syöpäkeskus olisi itse maksanut kaikki lääkehoidot, pienennettyä huomattavasti alkuperäistä tavoitetta enemmän. Ostoja muilta sairaanhoitopiireiltä saatiin vähennettyä n. 53 % alun perin tavoitteena olleesta määrästä. Syöpäkeskuksen kokonaiskustannukset per hoidettu potilas alenivat 1,0 % (deflatoitu), vaikka yksittäisten tuottavuuden parantamiseksi tavoiteltujen toimenpiteiden osalta tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Tuottavuustavoitteeseen liittyneiden kehittämistoimenpiteiden toteuma taulukko erillisenä liitteenä. 130

133 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % 7,0 % DRG-ryhmät ,0 % 5,7 % DRG-O-ryhmät ,4 % 19,4 % Tähystykset ,0 % -29,6 % Pientoimenpiteet ,5 % 1,3 % 900-ryhmä ,7 % 7,2 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % 112,5 % Avohoitokäynnit ,0 % 1,6 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 7,5 % 6,0 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % -3,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 0,5 % DRG-ryhmät ,8 % 1,0 % DRG-O-ryhmät ,8 % 40,5 % Tähystykset ,9 % -30,0 % Pientoimenpiteet ,7 % -7,1 % 900-ryhmä ,7 % -0,5 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % 42,7 % Avohoitokäynnit ,2 % -15,6 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,1 % -18,1 % Ostopalvelut ,0 % -18,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % -16,9 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -67,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,8 % 5,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 218,1 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,9 % 5,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Syöpäkeskukselle osoitetun jäsenkuntien maksuosuuden mukaiset palvelutavoitteet vuodelle 2018 olivat DRGtuotteiden osalta n, 2,0 % pienemmät ja käyntituotteiden osalta 1,6 % suuremmat kuin edellisvuonna toteutuneet tuotantomäärät. Palvelujen kysyntä kuitenkin kasvoi huomattavasti (jäsenkunnista tulleiden ulkoisten lähetteiden määrä +13,9 %) ja johti palvelutavoitteiden ylittymiseen DRG-tuotteiden osalta. Suurin ylitys tapahtui lääke- ja sädehoidon (900-ryhmä) tuotteissa sekä vuodeosastohoitojaksoissa (DRG-ryhmät). Käyntituotteita tuotettiin palvelutavoitteen mukaisesti. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen myös oman palvelutuotannon laskutus ylitti talousarvion tason. Ylitys oli kuitenkin prosentuaalisesti jonkin verran pienempi (6,5 %) kuin volyymin poikkeama (laskutusosuudella painotettu tuotannon volyymi +7,5 %) Erityisesti käyntituotteiden osalta keskihinnat jäivät suunniteltua alhaisimmiksi. 131

134 Muun palvelutuotannon osalta laskutus jäi jonkin verran suunniteltua ja edellisvuotista pienemmäksi. Syynä tähän oli Terhokodista ostettujen palvelujen laskutuksen pieneneminen. Syöpäkeskuksen ylijäämäisen tuloksen johdosta jäsenkunnille voitiin palauttaa n. 4,8 milj. euroa. Lopullinen jäsenkuntien maksuosuus ylittikin tästä syystä talousarvion vain 1,8 %. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet ,2 % 418 0,5 % ,7 % DRG-ryhmät ,0 % -65-0,2 % ,8 % DRG-O-ryhmät 192 9,4 % 89 4,4 % ,8 % Tähystykset ,0 % -1-1,8 % ,9 % Pientoimenpiteet 15 0,5 % 58 2,1 % 73 2,7 % 900-ryhmä ,7 % 523 1,0 % ,7 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % ,9 % ,2 % Avohoitokäynnit -5 0,0 % ,2 % ,2 % Sähköiset palvelut Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto ,2 % ,7 % ,5 % Ostopalvelut ,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 90 14,9 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto ,1 % Lisäveloitus /0 VRK-tarkistuksen vaikutus -7 /0 Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon Luokittelematon YHTEENSÄ ,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon Kysynnän voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutuotannon määrä ylitti selvästi talousarvion tason, erityisesti 900-ryhmän tuotteiden (lääke- ja sädehoidon tuotteet) ja vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) osalta. 900-ryhmän tuotteet olivat kalliiden lääkehoitojen suhteellisen osuuden kasvusta johtuen keskihinnaltaan jonkin verran suunniteltua kalliimpia. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa lisäsi diagnoosipuutteellisten, kustannusperusteisesti laskutettavien hoitojaksojen määrää suunniteltuun verrattuna. Nämä kustannusperusteisesti laskutetut hoitojaksot olivat lisäksi keskihinnaltaan arvioitua kalliimpia. Avohoitokäyntien keskihinta oli jonkin verran suunniteltua alempi, johtuen kalliina käyntinä laskutettavien tuotteiden budjetointivaiheessa arvioitua alhaisemmista hinnoista. 132

135 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät NordDRG-tuotteet ,0 % ,5 % 522 0,5 % DRG-ryhmät ,7 % ,7 % 291 1,0 % DRG-O-ryhmät ,4 % ,0 % ,5 % Tähystykset -6-29,6 % 0-0,4 % -6-30,0 % Pientoimenpiteet 39 1,3 % ,4 % ,1 % 900-ryhmä ,2 % ,7 % ,5 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % ,8 % 59 42,7 % Avohoitokäynnit 428 1,6 % ,2 % ,6 % Sähköiset palvelut Potilashotelliavopalvelut Palvelupaketit Oma palvelutuotanto ,8 % ,9 % ,0 % Ostopalvelut ,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,9 % Palveluseteli Potilashotelli Tartuntatautilääkkeet Muu palvelutuotanto ,1 % Lisäveloitus ,9 % VRK tarkistuksen vaikutus 13-65,3 % Tilinpäätöksen tasauserät ,9 % Potilasvakuutus Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät Luokittelematon 1-100,0 % Ulkoinen suoramyynti Luokittelematon 1-100,0 % YHTEENSÄ ,5 % Vuodeosastohoidon tuotteiden (DRG-ryhmät) määrää kasvattivat erityisesti akuutin leukemian -, lymfooman tai kroonisen leukemian sekä komplisoituneiden miehen sukuelinten pahanlaatuisten sairauksien hoitojaksojen määrän kasvu. Näistä akuutin leukemian hoitojaksot olivat keskihinnaltaan selvästi edellisvuotista halvempia, joka suurimpana yksittäisenä tekijänä alensi hoitojaksojen keskihintaa. DRG-O ryhmän määrä- ja hintaero olivat seurausta rintarauhasen osittaisten poistojen määrän ja keskihinnan kasvusta. 900-ryhmän tuotteiden määrää kasvattivat erityisesti leukemian tai lymfooman sytostaattihoitojen sekä rintarauhasen syövän sytostaattihoitojen määrän kasvu. Keskihintaa alensivat rintarauhasen syövän sytostaattihoitojen sekä ruuansulatuskanavan syöpien sytostaattihoitojen hintojen alentuminen, mutta toisaalta nostivat leukemian tai lymfooman sytostaattihoitojen kallistuminen. Avohoitokäyntien tuotteistuksessa otettiin vuoden 2017 alusta käyttöön kallis käynti tuote, jonka myötä käyntituotteet, joihin sisältyi kallis lääkehoito tai toimenpide, laskutettiin suoriteperusteisesti, kun aiemmin laskutus toteutui aina ennalta määritellyllä tuotehinnalla. Tätä tuotteistuksen muutosta ei kuitenkaan ehditty hinnoittelussa huomioida, josta syystä avohoitokäyntien tuotehinnat vuonna 2017 olivat liian korkeat. Vuoden 2018 hinnoittelussa muutos huomioitiin. Tämä alensi selvästi käyntituotteiden keskihintaa vuonna

136 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,7 % 15,1 % DRG-ryhmät ,2 % 8,0 % DRG-O-ryhmät ,6 % 19,6 % Tähystykset ,9 % -28,6 % Pientoimenpiteet ,1 % 1,3 % 900-ryhmä ,0 % 16,0 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 80,0 % Avohoitokäynnit ,5 % 3,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 700,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,2 % 12,9 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,6 % 0,3 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,0 % 4,4 % DRG-ryhmät ,1 % 6,8 % DRG-O-ryhmät ,0 % 40,4 % Tähystykset ,8 % -29,3 % Pientoimenpiteet ,9 % -7,6 % 900-ryhmä ,6 % 2,6 % Kustannusperusteinen jakso ,8 % 35,4 % Avohoitokäynnit ,4 % -14,8 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 700,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % -14,0 % Ostopalvelut ,6 % -19,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -17,1 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 196,9 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -66,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,5 % 8,3 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 218,1 % Myynti muille maksajille ,5 % 36,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % 75,2 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Syöpäkeskuksen palvelutuotannon volyymista yli 90 % ja laskutuksesta n. 89 % muodostuu jäsenkunnille tuotetuista palveluista. Jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrässä ja laskutuksessa tapahtuvat, jo aiemmin kuvatut muutokset selittävätkin suuren osan koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edelliseen vuoteen nähden. Ulkokunta- ja muille maksajille tuotettujen palvelujen osuus laskutuksesta oli n. 11 %. Muille maksajille tuotettujen palvelujen määrää ja laskutusta edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirto HUSiin, ulkokuntapotilaille tehtyjen luuydinsiirtojen määrän ja keskihinnan kasvu sekä Päijät-Hämeen erityisvastuualueen muutos, jonka johdosta etenkin tertiääritason hematologisia potilaita ohjautui aiempaa enemmän hoitoon HUSiin. Talousarviossa Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron vaikutukset pystyttiin melko hyvin arvioimaan, mutta erityisesti luuydinsiirtojen laskutuksen kasvu ylitti talousarviossa oletetun. 134

137 Vuoden 2018 aikana hoitoa sai eri potilasta. Määrä kasvoi edellisvuodesta n. 8,1 %. Jäsenkuntapotilaita hoidettiin 5,1 % ja muita potilaita 67,7 % aiempaa enemmän. Muiden kuin jäsenkuntapotilaiden määrän kasvusta merkittävä osa oli seurausta Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirrosta HUSiin. Tuotettujen DRG-pisteiden määrä kasvoi 10,3 % edellisvuodesta. Tuottavuutta kuvaavien mittareiden osalta henkilötyön tuottavuus kasvoi 1,7 % ja DRG-pisteen (deflatoitu) kustannus laski 2,7 %. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Syöpäkeskukseen saapuneiden elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 13,9 % edellisvuodesta. Jäsenkunnista lähetteitä saapui 11,3 % ja muista kunnista 35,0 % edellisvuotista enemmän. Lähetemäärät eivät pidä sisällään Päijät-Hämeen sädehoitoyksikköön tulleita lähetteitä (eivät näy HUSin läheteraporteilla). Lähetteiden määrä kasvoi hematologian erikoisalalla 15,6 %, syöpätautien ja sädehoidon erikoisalalla 16,8 % ja rintarauhaskirurgian erikoisalalla 12,2 %. Hoitoon odottavien potilaiden määrä kasvoi raportointijärjestelmien tietojen mukaan edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna 22 % (+123 potilasta). Apotin käyttöönotosta johtuen tietoja ei kuitenkaan pidetä täysin luotettavina; erityisesti odotusaikatietojen osalta tiedoissa on mitä ilmeisimmin virheitä. Esimerkiksi Peijaksen yhteispoliklinikalla oli joulukuun lopussa järjestelmien mukaan 12 hematologista potilasta, jotka olisivat odottaneet hoitoa yli 180 vuorokautta. Aiempina kuukausina yli 3 kuukautta odottaneita ei ole ollut lainkaan, joten ei ole mahdollista, että yli 180 vuorokautta odottaneita olisi vuoden lopussa järjestelmissä näkyvä määrä. Lähes kaikkien rintarauhaskirurgian erikoisalan ja joidenkin Syöpätautien ja sädehoidon erikoisalan odottajien osalta puuttuu tieto organisaatiosta, johon odottavat hoitoa. Oletettavasti nämä potilaan odottavat hoitoa Syöpäkeskuksen yksikköihin, josta syystä nämä odottajat on huomioitu odottajamäärissä. OPETUS JA TUTKIMUS Syöpäkeskuksen tutkimusten määrä kasvoi vuonna Erityisesti varhaisvaiheen kliiniset lääketutkimukset lisääntyivät vuodesta Syöpäkeskuksessa aloitettiin mm. kolme kliinistä first-in-human tutkimusta ensimmäisenä maailmassa kyseisillä lääkeaineilla. Edellisten vuosien mukaisesti kiinnitettiin huomiota kliinikkojen tutkimuksen edellytyksiin ja mm. HUSin myöntämästä tutkimusrahoituksesta kohdennettiin suurin osa suoraan keskuksen tutkijoille. Uusia TYH-hankkeita alkoi yksi ja yhteensä TYH-hankkeita oli 13. Syöpäkeskuksen tieteellistä toimintaa arvioiva ulkomainen scientific advisory board kokoontui syksyllä Ryhmä on antanut erillisen lausunnon suosituksineen tutkimustoiminnasta. Tässä on katsottu tutkimuksen olevan monelta osin erinomaista esimerkiksi kliinisten lääketutkimusten ja digitaalisen terveysteknologian osalta, mutta parannettavaa on mm. tutkimusta tekevän henkilöstön määrässä. Vuonna 2018 myönnettiin 34 uutta tutkimuslupaa. Voimassaolevia tutkimuslupia oli 180. Tuhat-järjestelmään kirjattiin Syöpäkeskuksesta tieteellisiä artikkeleita yli 260 kappaletta, joista 182 oli onkologian ja 84 hematologian alueelta. Luku on ollut pääsääntöisesti kasvusuuntainen vuodesta Näistä useat julkaistiin alojen johtavissa julkaisusarjoissa. Syöpäkeskuksen tutkijat saivat mm. syöpäsäätiön suurapurahan. Kliinisiä lääketutkimuksia oli käynnissä Syöpäkeskuksen tutkimusyksikössä vuonna 2017 noin 100. Tutkimusyksikön rahoitus on ulkopuolista ja tuo lääkesäästöjen lisäksi HUSille merkittäviä lisätuloja. HYKS-instituutin kautta hallinnoitu ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli yhteensä n. 2 milj. eur. Syöpäkeskuksen lääketutkimukset edustavat noin kolmasosaa HUS kliinisistä lääketutkimuksista. Syöpäkeskuksen kaksi vuotta sitten perustettu varhaisvaiheen Faasi I yksikkö, jonka tavoitteena on lisätä ja kehittää varhaisvaiheen syöpälääketutkimusta HUSissa, jatkoi kasvuaan. Yksikköön palkattiin päätoiminen tutkijalääkäri (oyl) ja kolme uutta tutkimushoitajaa. Kansainvälisesti hyvin kilpailtuja varhaisvaiheen tutkimuksia saatiin yksikköön enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2018 oli käynnissä 16 faasi I/II ja 33 faasi II tutkimusta. Hoidettuja potilaita näissä varhaisvaiheen tutkimuksissa on ollut yli 250. Yksikön toiminta on edelleen kasvussa. Lisäksi syöpäkeskuksessa oli käynnissä 51 faasi III tutkimusta. Syöpäkeskuksen erikoistumiskoulutuksesta ja lääketieteen opiskelijoille annettavasta perusopetuksesta vastasi syöpätautien ja kliinisen hematologian oppialoilla kaksi sivutoimista professoria (35 %), joilla oli HYKSissä päävirat, yksi yliopiston päätoiminen kliininen opettaja, jolla oli HYKS:ssä sivuvirka ja yksi sivutoiminen kliininen opettaja (35 %), jolla oli HYKSissä päävirka. Lääketieteen opiskelijoita oli 150. Erikoistumiskoulutettavia onkologialla oli 20, joista kaksi valmistui erikoislääkäriksi vuonna Kaksi suoritti tohtorin tutkinnon. Hematologialla erikoistumiskoulutettavia oli neljä, joista kolme valmistui erikoislääkäriksi. 135

138 Syöpäkeskuksessa järjestettiin keväällä 2018 kansallinen kliinisen syöpätutkijan kurssi. Kurssilta valmistui 25 kliinistä tutkijaa. Syöpäkeskuksessa oli vuonna 2018 ammattikorkeakouluopiskelijoita yhteensä 149 (harjoitteluviikkoja 704) ja IIasteen opiskelijoita yhteensä 7 (harjoitteluviikkoja 34). Opiskelijaohjaus oli erittäin laadukasta Syöpäkeskuksessa vuonna Syöpäkeskus sai toiseksi parhaimman tuloksen koko HUSin yksiköistä vuonna 2018 opiskelijapalautekyselyn (CLES) perusteella opiskelijaohjauksen laadussa. Vain kaksi tulosyksikköä ylsi yli 9:n tulokseen. Syöpäkeskuksessa oli vastaajia N=105 vuonna 2018 ja opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku oli 9,01. Saimme merkittävän parannuksen edellisen vuoden tulokseen 2017, joka oli 102 vastaajaa ja tunnusluku 8,76. HUS Syöpäkeskuksen ja Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä suunniteltiin keväällä 2018 Pätevätason syöpähoitajakoulutus, Senior Leadership esimiesvalmennus sekä Pätevätason palliatiivisen hoitotyön koulutus. Pätevä syöpähoitajakoulutus käynnistyi marraskuussa 2018 ja valmistuminen Pätevä syöpähoitajaksi on Siihen osallistui HUS Syöpäkeskuksesta yhteensä 12 sairaanhoitajaa ja yksi röntgenhoitaja sekä HYKS erva-alueelta yhteensä seitsemän sairaanhoitajaa. Palliatiivisen hoitotyön Pätevätason koulutus käynnistyy syksyllä Senior Leadership-koulutus Syöpäkeskuksen osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille aloitettiin syksyllä 2018 ja sitä jatketaan kevääseen 2019, jonka jälkeen koulutus on jatkuvaa, toiminnan ja muutosten mukaista. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toimintatuotot yhteensä ,2 % 8,0 % Myyntituotot ,4 % 7,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 5,5 % Muut palvelutuotot ,5 % 29,0 % Muut myyntituotot ,0 % 11,3 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,7 % -17,0 % Maksutuotot ,8 % 19,6 % Tuet ja avustukset ,3 % -46,8 % Muut toimintatuotot ,0 % -93,2 % Toimintakulut yhteensä ,3 % 7,7 % Henkilöstökulut ,7 % 10,8 % Palvelujen ostot ,4 % 7,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 6,9 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,7 % 3,5 % Toimintakate ,1 % 19,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 244,6 % Vuosikate ,2 % 19,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 8,8 % Tilikauden tulos ,0 % 438,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,2 % 7,7 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% TP2018/ TA2018 TP2018/ TP2017 Toiminnan kulut ,2 % 7,7 % Muut myyntituotot ,0 % 11,3 % Maksutuotot ,8 % 19,6 % Tuet ja avustukset ,3 % -46,8 % Muut toimintatuotot + EVO ,7 % -17,3 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,8 % 7,9 % Myyntituotot soiraanhoidollisesta toiminnasta ,5 % 29,0 % Sitovat nettokulut ,8 % 5,3 % 136

139 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,3 Jäsenkuntalaskutus, tuotettujen palvelujen v olyymin muutos 7 760,1 5,8 % 6 655,9 5,2 % Jäsenkuntalaskutus, tuotettujen palvelujen hinnanmuutos -828,7-0,6 % ,8-8,4 % Ylijäämän palautus jäsenkunnille ,7-3,6 % ,2 7,9 % Ulkokuntalaskutus- Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö 113,1 0,1 % 2 030,1 1,6 % Ulkokuntalaskutus - Luuydinsiirrot 1 263,0 0,9 % 1 357,0 1,1 % Ulkokuntalaskutus - muu tuotettujen palvelujen määrän muutos 1 293,0 1,0 % 1 104,0 0,9 % Ulkokuntalaskutus - muu tuotettujen palvelujen hinnan muutos 130,0 0,1 % -449,0-0,3 % Lääkäripalv elujen myynti Päijät-Hämeelle 0,0 % 317,0 0,2 % Ylijäämän palautus ERVA -kunnille -288,9-0,2 % -288,9-0,2 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus -219,4-0,2 % -172,3-0,1 % Potilasmaksutuotot -74,3-0,1 % 666,2 0,5 % Tutkimusprojektien tuet ja avustukset (hematologian suuri hanke päättyi) -105,3-0,1 % -288,4-0,2 % Muut muutokset toimintatuotoissa 63,9 0,0 % -71,7-0,1 % TP ,8 3,2 % ,8 8,0 % Syöpäkeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintatuotot olivat 4,7 % edellisvuonna toteutunutta suuremmat. Merkittävimmät toimintatuottojen tasoon talousarviossa vaikuttaneet muutokset olivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirtyminen osaksi Syöpäkeskusta sekä rintasyöpäpotilaiden hoidon keskittäminen. Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron arvioitiin kasvattavan toimintatuottoja n. 2,4 milj. eurolla ja rintasyöpäpotilaiden hoidon keskittämisen n. 0,5 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden vertailukelpoinen toimintatuottojen muutos vuoden 2018 talousarviossa edellisvuoden toteumaan verrattuna oli 2,5 %. Palvelutuotannon volyymin talousarvioylityksestä johtuen sekä jäsen- että ulkokuntalaskutus ylittivät talousarvion selvästi. Palvelutuotannon volyymissa ja laskutuksessa tapahtuneet muutokset on tarkemmin kuvattu jo aiemmin tässä raportissa. Koska toimintakulujen osalta talousarvioylitys ei ollut yhtä suuri kuin tuotannon volyymikasvusta johtunut tuottojen talousarvioylitys, voitiin jäsenkunnille ja eritysvastuualueen kunnille palauttaa kertynyttä ylijäämää yhteensä n. 5,1 milj. euroa. Ylijäämän palautuksen jälkeen toimintatuotot ylittivät talousarvion 3,2 %. 137

140 Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,1 Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön henkilöstö 56,0 0,0 % 1 199,0 0,9 % lisä- ja ylityöt 550,0 0,4 % 464,0 0,4 % Tammikuun 2019 kertakorvausten jaksotus 185,6 0,1 % 185,6 0,1 % Lomapalkkav arausten muutos 80,0 0,1 % 268,8 0,2 % Työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 150,3 0,1 % 346,3 0,3 % Säännöllisen työajan henkilötyöv uosien määrän kasvu + muut henkilöstökulujen muutokset 578,0 0,4 % 417,8 0,3 % Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö (palvelut) 26,8 0,0 % 513,8 0,4 % Laboratorio- ja kuvantamispalvelut (Lab+Rtg) 385,0 0,3 % 1 093,0 0,8 % Rintarauhaskirurgian leikkaussaliaika Atek:lta 5,8 0,0 % 807,5 0,6 % Avohoitokäynnit SiSu:lta 6,7 0,0 % 288,9 0,2 % Avohoitokäynnit ja polikliiniset toimenpiteet Tulehduskeskukselta 344,4 0,3 % 601,4 0,5 % Vuodeosastohoito Terhokodilta -453,7-0,3 % -360,0-0,3 % Lääkintätekniikan palvelut (huoltosopimukset) 37,5 0,0 % 327,5 0,3 % Tietohallinto -258,3-0,2 % 32,0 0,0 % Yhtymähallinto -90,2-0,1 % 615,2 0,5 % Lääkkeet- uusien lääkkeiden käyttöönotto 298,2 0,2 % 1 758,5 1,4 % Lääkkeet - hinnanalennukset -223,9-0,2 % ,9-1,9 % Lääkkeet- potilasmäärän kasvu 2 331,9 1,7 % 2 629,6 2,0 % Verituotteet 842,4 0,6 % 690,5 0,5 % Lääkintätekniikka, huoltotarvikkeet 147,3 0,1 % 198,9 0,2 % Tilavuokrat, gyn. onkologinen poliklinikka -400,2-0,3 % -397,8-0,3 % Tilavuokrat, Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö -44,0 0,0 % 515,0 0,4 % Poistot -74,3-0,1 % 243,6 0,2 % Muut muutokset toimintakuluissa -219,4-0,2 % -4,0 0,0 % TP ,3 3,2 % ,3 7,7 % Syöpäkeskuksen vuoden 2018 talousarvion toimintakulujen ja poistojen määrä oli n. 5,7 milj. euroa (4,4 %) edellisenä vuonna toteutunutta suurempi. Merkittävimmät toimintakulujen tasoon vaikuttaneet toiminnan muutokset olivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirto Syöpäkeskukseen sekä rintarauhaskirurgian toimenpiteiden keskittäminen. Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron arvioitiin lisäävän kuluja n. 2,4 milj. eurolla ja rintarauhaskirurgian keskittämisen n. 0,5 milj. eurolla. Nämä muutokset huomioiden todellinen toimintakulujen kasvu edellisen vuoden toteumaan verrattuna oli n. 2,9 milj. euroa (2,2 %). Henkilöstökulut ylittivät talousarvion n. 1,6 milj. eurolla (5,7 %). Kysynnän kasvuun vastaamiseksi jouduttiin lisätöitä tekemään merkittävästi edellisvuotista ja talousarviossa ennakoitua enemmän. Vuoden aikana saatiin myös uusia vakansseja, joiden täyttö lisäsi henkilötyövuosien ja henkilöstökulujen määrää. Talousarvion suunnitteluvaiheessa työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista ei vielä oltu sovittu, ja lopulliset korotukset olivatkin n. 0,53 % suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Lisäksi sopimuksenmukaisen tammikuun 2019 kertaerän jaksotus vuoden 2018 kuluksi kasvatti henkilöstökuluja. Toimintavolyymin kasvusta johtuen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostot sekä avohoitokäyntien ja toimenpiteiden ostot Tulehduskeskukselta ylittivät talousarvion tason. Laboratoriopalvelujen osalta palvelujen käytön kasvuun vaikuttivat lisäksi mm. kansalliseen hoitosuositukseen perustuva akuutin leukemian geenipaneelin käyttöönotto, levinneen rintasyövän hoitoon tulevien potilaiden lisääntymisestä johtunut immunohistokemiallisten kudosnäytteiden määrän kasvu sekä gynekologisen onkologian potilaiden hoitoon liittyvä genetiikan tutkimusten lisääntyminen. Syöpäkeskus ostaa hematologisten potilaiden polikliiniseen hoitoon liittyvät palvelut Jorvissa ja Peijaksessa Si- Sulta ja Meilahdessa Tulehduskeskukselta. Kummastakin yksiköstä ostettujen palvelujen hinnat nousivat merkittävästi edellisvuodesta, joka nosti kustannuksia vuoteen 2017 verrattuna. Hematologian toimintavolyymin kasvun johdosta palveluja myös ostettiin suunniteltua enemmän, joka johti talousarvion ylittymiseen Tulehduskeskukselta ostettujen käyntien ja niihin liittyvien toimenpiteiden osalta. Hinnanmuutokset talousarviovalmistelussa oli huomioitu. 138

141 Rintarauhaskirurgian leikkaustoiminnan keskittäminen ja ATeK:n veloittaman saliajan hinnanmuutos kasvattivat leikkaustoiminnan kuluja edellisen vuoden toteumaan verrattuna. Muutos vastasi melko tarkkaan talousarviovalmistelussa ennakoitua. Saattohoidon palveluja Terhokodilta ostettiin suunniteltua ja edellisvuonna toteutunutta vähemmän. Talousarvio alittui myös Tietohallinnon palvelujen ostojen sekä HUS Yhteiset tulosalueen veloitusten osalta. Lääkekulut ylittivät talousarvion n. 2,4 milj. eurolla (6,1 %) ja edellisen vuoden tason 1,6 milj. euroa (4,0 %). Tämä oli seurausta sekä potilasmäärän kasvusta, että uusien lääkkeiden käyttöönotosta. Uusien lääkkeiden (mm. Daratumumabi, LU-177 PSMA, Olaratumabi, Inotutsumabi-otsogamisiini) käyttöönotto kasvatti lääkekuluja n. 1,76 milj. euroa ja potilasmäärän kasvu n. 2,6 milj. euroa. Merkittävä osa kasvusta saatiin kompensoitua lääkekilpailutuksen avulla saatujen hinnanalennusten (mm. trastutsumabi, rituksimabi) sekä Lutetium-radiolääkkeen omavalmistuksen avulla saavutetuin säästöin. Myös lääketutkimusten hyödyntämisen lisääminen alensi lääkekuluja verrattuna tilanteeseen, jossa lääkkeet olisi kustannettu Syöpäkeskuksen budjetista. Verituotteiden käyttö ylitti talousarvion 0,84 milj. eurolla (47,5 %). Valtaosa verituotteiden käytöstä Syöpäkeskuksessa liittyy Akuutin tai kroonisen leukemian toi lymfooman hoitoon sekä luuydinsiirtoihin ja ylityksen syynä olikin näiden hoitojen määrän kasvu sekä lisääntynyt verituotteiden käyttö erityisesti lymfooman tai kroonisen leukemian hoidossa sekä allogeenisten kantasolusiirtojen yhteydessä. Tilavuokria edelliseen vuoteen verrattuna kasvattivat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön vuokrat, mutta toisaalta vähensivät Naistensairaalassa aiemmin toimineen gynekologisten syöpien vuodeosaston tilojen vapauttaminen Naistentautien tulosyksikön käyttöön. Poistojen kasvu oli seurausta uusien sädehoitolaitteiden käyttöönotosta. Toiminnan volyymikasvusta seuranneen kulujen kasvun johdosta sitovat nettokulut ylittivät talousarvion n. 1,8 %. Kone- ja laiteinvestoinnit Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Lineaarikiihdyttimet Lineaarikiihdyttimet 7-8 ja Pienet laite- ja kalustehankinnat Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirtyneet YHTEENSÄ Investointien osalta merkittävin poikkeama talousarvioon nähden tapahtui lineaarikiihdyttiminen rakennuskustannuksissa. Kiihdytintilojen rakentaminen ei toteutunut suunnitellusti vuoden 2017 aikana, vaan rakentaminen siirtyi vuodelle 2018, joka johti kyseisen vuoden osalta talousarvion ylitykseen. Hankkeen kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan ylittäneet alkuperäistä talousarviota (n. 12,5 milj. euroa) Päijät-Hämeen sädehoitoyksikön siirron myötä kyseisen yksikön laitteet (poistamaton osuus) kirjatiin liikkeenluovutuksen yhteydessä hankinnaksi. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Vuonna 2018 Syöpäkeskuksen henkilöstömäärä lisääntyi, koska Syöpäkeskuksen toimintaan liittyi Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö Henkilökuntaa siirtyi yhteensä 18. Päiväsairaalan hoitohenkilökunnan lähtövaihtuvuus oli suurempaa kuin aikaisempana vuonna. Tähän vaikutti Kätilöopiston muutto Naisten-klinikalle ja tämän seurauksena Naistenklinikalta siirtyivät gynekologiset sytostaattihoidot potilaineen ja henkilöstöineen Syöpäklinikkarakennukseen, joka oli jo valmiiksi ahdas tiloiltaan. Henkilöstön rekrytointi oli vilkasta ja Syöpäkeskus oli vuonna 2018 hyvin vetovoimainen työpaikka, koska työpaikkahakemuksia Syöpäkeskukseen tuli huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna (825), yhteensä 949 kpl, joista hoitohenkilökunnan hakemuksia 905. Avoimia virkoja/toimia oli auki yhteensä

142 Hoitohenkilökuntaa oli 345, joista 32 miestä eli 9,28 %. Lääkäri/fyysikko vakansseja on yhteensä 123. Näistä oli miehiä 24, eli prosenttiosuus 19,51 %. HUSin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa vuosille , on pyritty toteuttamaan ja Syöpäkeskukseen on pyritty aktiivisesti rekrytoimaan myös miespuolisia työntekijöitä, jotta nais- ja miespuolisia työntekijöitä olisi tasaisemmin. Henkilökuntaa rekrytoitaessa, on otettu huomioon kaikki ruotsinkieliset hakijat, mutta heitä on ollut suhteessa todella vähän verrattuna suomenkielisiin. Vuonna 2018 Syöpäkeskuksessa on maksettu 58 henkilölle kielilisää lähinnä ruotsin kielen taidosta. Strategiset avaintavoitteet - henkilöstö Syöpäkeskuksen työolobarometrin tulokset vuonna 2018 olivat laskeneet hiukan edellisvuoden tuloksesta. Erityisesti henkilöstön kokema ylikuormittuneisuus oli lisääntynyt ja Syöpäkeskuksessa se oli 3.20 (v.2017=3.34), mikä ensisijaisesti johtuu siitä, että henkilöstöresurssit eivät ole kasvaneet samassa tahdissa kuin voimakas potilasmäärän kasvu. HUSin johdon asettaman raja 3.0 alittui Syöpäkeskuksessa ylikuormituksen suhteen sekä Kiinteiden kasvainten erikoislääkäreiden (keskiarvo 2.54), onkologianerikoistuvien lääkäreiden (keskiarvo 2.59), hematologian lääkäreiden (keskiarvo 2.97) ja päiväosaston 6 hoitohenkilökunnan osalta (keskiarvo 2.79). Tilanteen korjaamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Syöpäkeskuksen esimiesindeksi oli 3.71 ja tulos oli parempi kuin HUS/Hyks tuloksissa, mutta ei tavoitearvossa, joka on 3.9. Laadukkaaseen johtamiseen on kiinnitetty huomiota ja siihen pääsemiseksi on kannustettu esimiehiä erilaisiin esimieskoulutuksiin. Esimiehet ovat osallistuneet mm. JET-koulutuksiin, EVA I ja EVA II-koulutuksiin, Työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksiin ja palvelussuhdeasioiden esimiesilta-päiviin ja muihin HUSin tai ulkopuolisten koulutusohjelmien tarjontaan. Tämän lisäksi osastonhoitajille ja apulaisosastonhoitajille aloitettiin Senior Leadership-ohjelma, yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Tämä on osa koulutuskokonaisuutta (Empowering cancer nurses knowledge and professional growth in the Cancer centre - training program =Em- CaN-program) ja koulutus - Senior Leadership-ohjelma, on rakennettu osaksi EmCaN-mallia. Ohjelman tavoitteena oli tukea esimiesten työtä muutoksissa sekä arjen esimiestyössä ja teemat kytkettiin luontevaksi osaksi päivittäisjohtamista ottaen huomioon tulevan magneettisairaalan toiminnan edellytykset. Ohjelman avulla vahvistetaan Syöpäkeskuksen vetovoimaisuutta osaajien työyhteisönä ja hyvän asiakaskokemuksen varmistajana. Henkilöstö suosittelee HUSia työnantajana 77 % eli tavoitetta 85 % ei aivan saavutettu, mutta tulos oli parempi kuin Hyks/HUS tuloksissa. 77 % henkilöstöstä suosittelee omaa työyksikköä työpaikkana. Työn haasteellisuusindeksi oli 4,18 ja työ koettiin erittäin merkitykselliseksi ja innostavaksi (4,23), jotka olivat myös Hyks/HUSn tuloksiin verrattuna erinomaisia. Hyks Syöpäkeskuksen henkilöstö on sitoutunutta ja sitoutumisindeksi oli 3,61 eli korkeampi kuin Hyks/HUS alueella. Vakinaisen henkilöstön (n=427) lähtövaihtuvuus oli 5,2 % (22 henkilöä) ilman vanhuuseläkkeitä yms. ja kokonaisvaihtuvuus 7 % (n=30). HUSin tavoitearvo lähtövaihtuvuudessa on 5,5-6,5 %. Työpaikan vaihtaneita on kuitenkin kertynyt hoitohenkilökunnan osalta erityisesti päiväsairaalaan ja loppuvuodesta myös vuodeosastolle 8 työkuormituksen vuoksi. Myös erikoistuvien lääkäreiden sijaisuuksiin tulleiden lähtövaihtuvuus on kasvanut ja pitkään alalla olleita kokeneita erikoislääkäreitä on hakeutunut vastaaviin tehtäviin muihin sairaaloihin, joissa työpaine on pienempi ja palkkaus ja nimike paremmat. 140

143 Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,9 % 3,7 % Lääkärit ,3 % 7,1 % Muu henkilökunta ,6 % -3,6 % Erityistyöntekijät ,8 % 17,1 % YHTEENSÄ ,0 % 4,5 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 270,4 282,0 286,4 287,2 1,8 % 6,2 % Lääkärit 90,7 96,0 100,5 100,7 4,9 % 11,0 % Muu henkilökunta 44,7 48,0 50,0 48,6 1,1 % 8,5 % Erityistyöntekijät 12,9 14,3 16,1 16,4 14,8 % 27,7 % YHTEENSÄ 418,7 440,3 453,0 452,9 2,9 % 8,2 % Syöpäkeskukseen saatiin toiminnan voimakkaan kasvun vuoksi uusia nk. kiireellisiä lääkäri ja sairaanhoitajavakansseja, jotka vaikuttivat henkilötyövuosien kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Koska henkilöstön kasvu ei lisääntynyt lähellekään samassa suhteessa kuin hoidettujen potilaiden määrä, jouduttiin turvautumaan kliiniseen lisätyöhön, jotta syöpäpotilaan viiveetön hoitoon pääsy ei vaarantuisi. Tämä lisäsi osaltaan henkilöstökustannuksia per hoidettu potilas. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset per hoidettu potilas alenivat. Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 440,3 418,7 Päijät-Hämeen sädehoitoyksikkö -1,2-0,3 % 12,7 3,0 % Lisä- ja ylityöt 3,9 0,9 % 2,2 0,5 % Lääkärit, säännöllisen työajan htv:t 3,2 0,7 % 7,5 1,8 % Hoitohenkilökunta, säänn. työajan htv :t 4,3 1,0 % 6,5 1,6 % Muut henkilötyövuosimuutokset 2,4 0,5 % 5,2 1,3 % TP ,9 2,9 % 452,9 8,2 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuonna 2018 on ollut useita tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet henkilötyövuoden hinnan kasvuun esim. hoitoalan TVA :n eli työn vaativuuden arvioinnin uudistus ja vaativuusryhmiin tehdyt palkantarkistukset. Sen sijaan henkilötyövuoden hinnan laskuun on vaikuttanut vuoden 2016 kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen vähennys 30 %:lla silloisesta tasosta ajanjaksolla Suurin osa henkilökunnasta onnistui pitämään vuosilomat, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja lomapalkkavelka pysyi hallinnassa. Yhteisöllinen ja toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu oli tavoitteena ottaa käyttöön koko Hyksissä vuonna 2018 kaikilla henkilöstöryhmillä. Yhteisöllisen ja toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun koulutukset aloitettiin Syöpäkeskuksessa työpajoilla ja jatkotyöskentely jatkuu vielä vuonna Keskeisinä asioina ovat mm. toimintalähtöisyys, joustava ja tehokas henkilöstön käyttö, osaamisen/pätevyyden huomioiminen tarpeesta käsin ja suunnittelussa voidaan käsitellä suurempaa henkilöstömäärää kerralla ja vähentää kustannuksia ja työvuorosuunnitteluun käytettyä aikaa. Kertaerä maksettiin jokaiselle viranhaltijalle tai työntekijälle, jonka osalta sopimuksen mukaiset kertaerän maksamisen edellytykset täyttyivät. Kertaerä oli suuruudeltaan 9,2 % palkansaajan KVTES II luvun 5 :n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Osuus on arviolta n. 0,74 % koko vuoden palkoista ja palkkioista. Kertaerän suuruus laskettiin marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan kohdalla käytettiin osa-aikaprosenttina voimassa olevaa osa-aikaprosenttia. 141

144 TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,5 % Vuonna 2018 käytettiin henkilöstön vuokrauksessa Seurea eli näin voitiin myös seurata sijaistyövoiman käyttöä. Eniten vuokratyövoimaa käytettiin Hematologian vuodeosastolla, jossa potilaat olivat erityisen raskashoitoisia ja tarvitsivat mm. ympärivuorokautista seurantaa ja valvontaa. Päijät-Hämeen tultua osaksi HUS ERVAa, ohjautui hematologian vuodeosastolle hoitoon aiempaa enemmän leukemiapotilaita. Seurea käytettiin satunnaisesti myös äkillisiin poissaoloihin. Seuresta otettavat lyhytaikaiset sijaiset olivat Syöpäkeskuksen omaa henkilökuntaa, koska erikoisalalle ei voida palkata täysin ulkopuolisia keikkalaisia. Suurimmassa osassa äkillisiä sairauspoissaoloja korvaamaan jäi oma henkilökunta esim. oman työvuoron jälkeen, mikä näkyy lisä- ja ylitöiden kustannuksissa vuodeosastoilla. Vuonna 2018 sairauspoissaoloja Syöpäkeskuksessa oli 9,7 päivää/henkilö ja työssäolo-% oli 74,7. Päivätyönluonteisissa toimipisteissä käytetään työaikapankkia, jolloin lisä- ja ylityöt annetaan vapaana eikä rahana. Henkilökunnan työaikapankit täyttyivät poliklinikkatyössä ja tämän vuoksi myös päivätyötä tekevillä oli tavallista enemmän lisä-ja ylitöitä. Tähän vaikutti eniten potilasvolyymin voimakas kasvu, lisääntyneet sairauspoissaolot sekä uudet työntekijät, joiden perehdytykseen meni huomattavan pitkä aika, jolloin he eivät voineet toimia kokopäiväisinä ammattilaisina eivätkä hoitaa täysiä potilaslistoja, joten näitä kertyneitä potilastöitä hoidettiin osin ylitöinä. Työhyvinvointi ja työsuojelu Syöpäkeskuksessa pidettiin sisäympäristötyöryhmän kokouksia säännöllisesti ja henkilökunnalle pidettiin tiedotustilaisuuksia sisäilmasta ja henkilökunnalle tehdyistä sisäilmastokyselyn tuloksista. Sisäilmaa seurattiin systemaattisesti ja tehtiin tarvittavia rakenteellisia korjauksia ja asbestipurkutyötä jatkettiin niissä kerroksissa, joissa asbestia oli vielä jäljellä. Kaikissa näissä kokouksissa ja kartoituksissa tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Myös Työterveyslaitoksen asiantuntijoita konsultoitiin sisäilma-asioissa. Päiväsairaalan infuusioyksikkö siirrettiin väistötiloihin Tornisairaalan viipalesairaalaan. Syöpäkeskuksen työhyvinvointi- ja virkistysryhmän kokouksia pidettiin säännöllisesti ja henkilökunta toi esiin erilaisia ideoita virkistystapahtumista, joita järjestettiin joka kuukausi. Henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehdittiin erilaisilla työaikajoustoilla mm. mahdollistamalla osa-aikainen työ ja erityisesti huomioimalla perheen ja työelämän yhteensovittaminen. Sairauspoissaoloihin kiinnitettiin huomiota ja pidettiin työkyvyntukiprosessikokouksia ja työterveyshuollon kanssa yhteisiä kokouksia, jotta työntekijälle löydettäisiin paras mahdollinen työkyvynmukainen työpaikka. 142

145 11 TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama- % Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,9 % -0,3 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,5 % -0,5 % DRG-ryhmät ,8 % -13,7 % DRG-O-ryhmät ,9 % 13,4 % Tähystykset ,0 % -46,7 % Pientoimenpiteet ,6 % 4,4 % 900-ryhmä ,0 % 0,3 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 682,4 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,5 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,5 % - Käyntisuoritteet, lkm ,4 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1 % Ensikäynnit, lkm ,8 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,2 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,5 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,7 3,9 3,2 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,5 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,8 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,3 % kaikki ,1 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,5 % kaikki ,2 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 365,7 341,9-6,5 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 706,7 740,7 4,8 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat ,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 143

146 Sitovat tavoitteet Poikkeama- Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 % Tilikauden tulos *) ,3 % 38,5 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,1 % -1,97 % 4,8 % -344,3 % -549,4 % Sitovat nettokulut ,8 % -1,4 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Tulosyksikön tulos oli asetettu euroa ylijäämäiseksi. Tulos oli ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja saatujen hyvitysten 3,5 milj. euroa jälkeen 5,9 milj. euroa ylijäämäinen Jäsenkuntahyvityksen 5,2 milj. euroa ja Erva-alueelle annetun euroa hyvityksen jälkeen tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät 3,4 milj. euroa (2,8 %) talousarviossa asetetun tavoitteen. Tuottavuudessa tavoiteltiin 1,97 % parannusta, mutta sitä ei saavutettu vaan tuottavuus heikkeni 4,8 % verrattaessa vuoteen Tuottavuuden mittaamiseen käytetty DRG-pisteiden määrä vähentyi osin siitä, että kevyempiä tuotteita toteutui edellistä vuotta enemmän, osin siksi, että hinnoittelun muutokset nostivat pisteen kustannusta ja toteutuneiden potilaiden hoidot olivat aikaisempaa kalliimpia. Talouden tunnusluvut Poikkeama- Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % -0,9 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,3 % 2,8 % Toimintakulut ,3 % 2,4 % Poistot ,3 % 38,4 % Tilikauden tulos ,0 % -326,8 % Sitovat nettokulut ,8 % -1,4 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,8 % -0,2 % Hintaero, % 0,3 % 2,9 % Jäsenkuntapalautukset ,5 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,9 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama- % Henkilöstömäärä (31.12.) ,1 % -1,0 % Henkilötyövuodet ,5 % 3,0 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % 1,3 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 4,2 % 3,2 % Hintaero, % 0,0 % 1,4 % 144

147 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS:n Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön (TuPla) tehtävänä on HYKS-sairaanhoitoalueen kirurgisen erikoissairaanhoidon järjestäminen Ortopedian ja traumatologian, Käsikirurgian sekä Plastiikkakirurgian erikoisaloilla. Tulosyksikön vastuulle kuuluuvia potilashoitoja toteutettiin Töölön, Herttoniemen, Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa sekä Lasten- ja Nuorten sairaalassa ja Kirurgilla. Lukumääräisesti suurimmat kiireettömän hoidon potilasryhmäkokonaisuudet liittyivät tekonivelkirurgiaan, selkäkirurgiaan, hermojen pinnetilojen vapautuksiin, nivelten tähystysavusteiseen korjaavaan kirurgiaan, ihomuutosten ja -syöpien sekä haavojen hoitoon ja rinnan korjausleikkauksiin. Noin 37 % tulosyksikön kirurgisista hoidoista liittyi ennakoimattomaan päivystykselliseen potilashoitoon ja tästä toiminnasta noin puolet toteutui säännöllisen työajan ulkopuolella, pääosin Töölön sairaalassa. Päivystystoiminnan kysynnän heilahtelut olivat suuria sekä viikko- että kuukausitasolla. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tulosyksikön erikoisalojen kiireettömän hoidon palvelun lukumäärällinen kysyntä on kokonaisuutena kasvanut hieman. Erikoisalojen ja niiden potilasryhmäkohtaisten toimintojen välillä on merkittäviä eroja siten, että palveluntarve on osassa toimintoja ja suppeita osaamisalueita muuttunut vuosittain yli 10 %. Ortopedian ja traumatologian erikoisalalla päiväkirurgiaan soveltuvien toimenpiteiden kysyntä on vähentynyt erityisesti nivelten tähystyskirurgiassa, mutta raskaammassa kirurgiassa (selkäkirurgia ja tekonivelkirurgia) kysyntä on kasvanut. Eräs vuoden 2018 suurimmista tukielinkirurgian toimintaan liittyvistä tekijöistä on ollut Apotti-tietojärjestelmän käyttöönotto Peijaksen sairaalassa Käyttöönottoa edelsi erikoisalojen toimintaan liittyvä panostus Apotin suunnittelussa, kahden tietojärjestelmän välivaiheeseen liittyvä toimintojen suunnittelu ja ohjeistus sekä laajamittaiset henkilökunnan koulutukset, jotka eivät rajoittunut pelkästään vakituisesti päivittäin Peijaksessa työskenteleviin. Apotin ottaminen käyttöön yhdessä lukuisista tukielinkirurgian kiinteistöissä aiheutti huomattavan sopeutumistarpeen ja väistämättömän, mutta suuruusluokaltaan vaikeasti ennustettavan suoritemäärien laskun tukielinkirurgialla. Tukielinkirurgian toiminta on jakaantunut ilman kiinteistökohtaisia rajoja useisiin HYKSin kiinteistöihin ja useilla tukielinkirurgian segmenteillä (mm. traumatologia, yläraajakirurgia, alaraajakirurgia) on toimintaa Peijaksen lisäksi muissa kiinteistöissä. Osa tukielinkirurgian lähetteistä ohjautuu lähetekeskuksesta käsiteltäväksi Peijaksen kiinteistöön ja poliklinikoilta tehdään ajanvarauksia eri tukielinkirurgian segmenttien poliklinikoilla tarkoituksenmukaisen hoitoon pääsyn varmistamiseksi eri poliklinikoilla (Peijaksen poliklinikalta varataan aikoja Töölön tai Jorvin poliklinikalle ja Töölöstä Peijaksen poliklinikalle). Lisäksi leikkaushoidonvaraustoiminta on kiinteistörajoista riippumatonta. Apotin käyttöönottoa edeltänyt kahdeksan viikon koulutusvaihe sekä käyttöönoton jälkeinen toiminnan supistuminen aiheuttivat Peijaksen sairaalaan kiireettömiä leikkauksia odottavien potilaiden hoitoon pääsyn tilanteen merkittävän heikkenemisen. Käyttöönottoa edelsi 2-3 viikon suunniteltu tuotannon alentaminen, joka n. kuukauden kuluttua pystyttiin palauttamaan vain n. 80% tasolle normaalitoiminnasta. Tällekin on ollut edellytyksenä avustavan- ja hoitohenkilökunnan lisäresursointi. Tulosyksikön erikoisalojen toiminnoissa on vuoden 2018 aikana toteutettu HUS-tason laajamittainen koordinaatio ja sairaaloiden profilointi, joka pohjautuu aiheesta kesällä 2017 tehtyyn selvitykseen ja sen seurauksena syntyneeseen päätökseen. Toiminnan ohjausta on alettu toteuttaa tulosyksikköön kuuluvien erikoisalojen HUS-lähetekeskusten kautta. Sen seurauksena HYKSin joidenkin segmenttien potilaita hoidetaan aikaisempaa enemmän muissa HUSin sairaaloissa (mm. alaraajan päiväkirurgiset toimenpiteet ja selkäkirurgia). Vastaavasti joidenkin potilasryhmien (mm. tekonivelten uusintaleikkaukset) hoito on keskitetty muista HUSin sairaaloista aikaisempaa enemmän HYKSin toimipisteisiin. Muutosta ei ole kuitenkaan pystytty täysimääräisesti toteuttamaan toistaiseksi mm. päiväkirurgian osalta Raaseporin sairaalan ortopedian erikoislääkäreiden rekrytointihaasteiden vuoksi. Yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on tiivistetty v aikana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa siten, että tulosyksikön erikoisalojen konsultaatioita tapahtuu viikoittain kaupunkien perusterveydenhuollon yksiköihin. Tulosyksikön konsultaatioita on pystytty järjestämään kaupunkien tarpeiden mukaisesti sekä Ortopediassa ja traumatologiassa että Plastiikkakirurgiassa. Helsingin Postitalossa toteutettiin yhden päivittäisen vastaanoton käsittävä etäpoliklinikkatoiminnan pilotti, joka osoittautui onnistuneeksi toimintamalliksi, vahvistaen mm. sijainnin ja saavutettavuuden merkitystä potilaalle. Käsikirurgian erityisosaamista edellyttävää leikkaustoimintaa on toteutettu vuonna 2018 aikaisempaa laajemmin valtakunnallisesti, mm. neliraajahalvauspotilaiden oterekonstruktioiden osalta. Tämän toiminnan laajentamista jatketaan säännönmukaisilla konsultaatiokäynneillä mm. muihin yliopistosairaaloihin. 145

148 Luukasvainkirurgia on valtakunnallisesti keskitetty vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Yliopistosairaaloiden välillä ei kuitenkaan ole kyetty sopimaan tarkkaa sairaanhoitopiirien välistä työnjakoa. Onnistuneen rekrytoinnin kautta osaamista on kuitenkin voitu lisätä vuoden 2018 aikana merkittävästi luukasvainpotilaiden osalta ja tämä on näkynyt kasvaneena potilasmääränä. Tällä hetkellä on arvioitavissa, että Hyksissä hoidetaan 80-90% koko Suomen pahalaatuisista luukasvaimista. HUS plastiikkakirurgian työnjako on jatkunut kokonaisuutena ennallaan. HYKSin ulkopuolella toiminta jatkuu Lohjalla, Hyvinkäällä ja Porvoossa. HYKS tukee Lohjan plastiikkakirurgimiehitystä kahdella kokeneella erikoistuvalla lääkärillä. Lasten plastiikkakirurgia on siirtynyt kokonaisuudessaan uuteen lastensairaalaan 10/2018. HUS Haavakeskuksen toiminta käynnistyi Haavakeskuksen toiminnan myötä on potilaiden hoidon päällekkäisyyksiä pystytty poistamaan, samalla parantaen hoitoketjuja yhteistyössä kaupunkien terveydenhuollon kanssa. Moniammatilliset kierrot Iho- ja Allergia-, Espoon- ja Laakson sairaalassa on aloitettu. Haavakeskus on järjestänyt vuoden 2018 aikana 37 luentoa ja koulutustapahtumaa. Tutkimustyö ja kansainvälinen yhteistyö on ollut aktiivista. Haavakeskuksen myötä on odotettavissa nopeita säästöjä materiaalikustannuksissa ja pitkävaikutteisia säästöjä ennaltaehkäisyn ja tehostuneen hoitoketjun sekä oikea-aikaisen hoidon myötä. Peijaksen poliklinikoilta ja osastoilta siirtyi alkaen 10 osastonsihteeriä keskitettyyn tukipalveluun. Vaikutus vuositasolla vähentää henkilöstökuluja 0,35 milj. euroa ja 8,5 HTV ja lisää vastaavalla summalla palvelujen ostoja tukipalveluilta. Tulevaisuuden näkymät Tulosyksikön kysynnän muutoksessa havaittu ja edellä kuvattu trendi liittyy väestön ikääntymiseen ja sen myötä ilmaantuvien rappeumasairauksien esiintyvyyden kasvuun, jonka odotetaan jatkuvan myös tulevien vuosien aikana. Yhdessä lisääntyvän tutkimustiedon aiheuttaman hoitolinjojen muutoksen kanssa, on ilmeistä, että erityisesti Ortopedian ja traumatologian erikoisalan toiminnassa tulee em. syystä tapahtumaan tulevien vuosien aikana muutoksia, jotka edellyttävät sekä sisäisiä että ulkoisia mukautumisia. HUSin toiminnanjakoa kehitetään vuoden 2019 aikana edelleen ja on odotettavissa, että eri potilasryhmien jakaumassa HUSin sairaaloiden välillä tulee muutoksia. Näiden ennakoiminen on kuitenkin ongelmallista, koska toiminnan ohjaus on alati mm. hoitoon pääsyn tilanteeseen kytkeytyvä dynaaminen malli. Erityisenä haasteena toiminnan järjestämiselle on Raaseporin sairaalan lääkärityövoiman rekrytointiin liittyvät vaikeudet, jonka seurauksena työnjaollista suunnitelmaa ei ole pystytty toteuttamaan näiltä osin kuin alustavasti. Rekrytoinnin haasteisiin suunnitellaan uusia ratkaisumalleja. Plastiikkakirurgian erikoisalan käytettävissä oleva leikkaussalikapasiteetti on ollut tarpeeseen nähden riittämätön, joka on aiheuttanut merkittäviä ongelmia kiireettömän hoidon piiriin kuuluvien potilaiden hoitoon pääsyssä lain edellyttämässä ja asianmukaisessa ajassa. Erikoisalalle on täten aiheellista hankkia nykyistä suurempi määrä leikkaussalikapasiteettia sekä siihen kytkeytyvää muuta sairaanhoidollista toimintaa, jota ei tällä hetkellä kuitenkaan ole saatavissa HYKSin yksiköiltä ilman että muutoksesta koituisi haittaa muiden erikoisalojen potilaille. Vallitsevassa tilanteessa on ratkaisuksi päätetty hankkia leikkaussalipalvelut Orton Oy:lta, josta mainittu palvelukapasiteetti on välittömästi saatavilla. Orton Oy pystyy järjestämään nopeasti myös leikkaussalipalveluihin läheisesti kuuluvat oheispalvelut. Vallitsevan suunnitelman mukaan, toiminnan myötä pystytään Plastiikkakirurgian erikoisalan kiireetöntä leikkaustoimintaa lisäämään vuosittain n. 15 % nykyisestä (täysimääräisessä toiminnassa n /v). Tämän seurauksena on Plastiikkakirurgisten potilaiden hoitoon pääsyn odotusaika mahdollista saattaa nykyistä merkittävästi paremmalle tasolle. Toiminnan käynnistyminen toteutetaan aluksi suorahankinnan kautta, mutta toiminnan kilpailutukseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan kevään 2019 aikana. Tulosyksikössä käynnistetään vuoden 2019 alusta alkaen Käsikirurgian erikoisalalta valittujen toimenpiteiden osalta palvelusetelitoiminta, jonka tavoitteena on tiettyjen päiväkirurgisten leikkausten suorittaminen palveluntarjoajien toimesta. Tämän myötä vapautetaan tulosyksikössä lisäresurssia vaativammalle ja raskaammalle käsikirurgiselle toiminnalle omien käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Postitalossa toteutetun etävastaanoton positiivisten kokemusten perusteella suunnitellaan tälle toiminnalle jatkoa Sydän-keuhkokeskuksen kanssa edistettävässä hankkeessa, jossa HUS-Kuvantamisen tilojen alakertaan remontoidaan poliklinikkavastaanottoon soveltuvat tilat. Näissä ylläpidetään tulosyksikön avohoitovastaanottoja 2-3 /pv., käsittäen arviolta n vuosittaista potilaskäyntiä. Tällä lisäkapasiteetilla korvataan pääosin nykyinen polikliininen lisätyö. Herttoniemen sairaalan käsikirurginen toiminta oli tarkoitus siirtää vuoden 2017 aikana Kätilöopiston sairaalaan kunnostettuihin tiloihin. Suunnittelutyön aikana ilmeni kuitenkin Kätilöopiston sairaalan sisäilman laatuun liittyviä ongelmia, jotka eivät mahdollistaneet suunnitelman toteuttamista. Käsikirurgia ja osa yläraajan päiväkirurgista ortopediaa jatkaa toimintaansa toistaiseksi Herttoniemen sairaalassa, mutta toiminnalle on pakottava tarve 146

149 löytää korvaavat tilat vuoden 2019 aikana, sillä Herttoniemen sairaalan röntgen yksikön lopettaminen ei mahdollista sujuvien ja kilpailukykyisten potilasprosessien ylläpitoa. Käsikirurgian osalta korvaavia tiloja on tulevaisuudessa suunniteltu järjestettäväksi Sairaala Ortonin tiloihin. Sairaalatoiminta päättyy Herttoniemessä joka tapauksessa viimeistään vuosien aikana. Haavakeskuksen toiminnan myötä tulevat säännölliset moniammatilliset konsultaatiokierrot laajenemaan nykyisten Laakson ja Espoon sairaalan lisäksi Vantaan Katriinan sairaalaan. Konsultaatiokierto toteutetaan ½ pv kerran viikossa. Haartmanin sairaalassa plastiikkakirurgi käy konsultoimassa noin kerran viikossa. Moniammatillinen haava-pkl Iho- ja Allergiasairaalassa toteutuu 2 x kk:ssa ja samoin DM jalka-pkl verisuonikirurgialla 2 x / kk. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Potilaan hoidon oikea-aikaisuuteen liittyvät strategiset tavoitteet jäivät vuonna 2018 suurelta osin saavuttamatta. Merkittävimmät syyt liittyvät kysyntään nähden riittämättömiin toimintaresursseihin, joiden käyttöä lisäksi säädellään osittain tulosyksikön ulkopuolelta. Tulosyksikössä ei täten pystytä muuttuvasti vaikuttamaan mm. päivittäin käytössä olevan leikkaussalikapasiteetin määrään, jolla on luonnollisesti keskeinen merkitys leikkaushoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon pääsyssä. Hoitoon pääsyä on tulosyksikössä edesautettu säännöllisellä kattavalla lisätyötoiminnalla sekä leikkaus- että avohoidossa, mutta sen vaikutukset ovat riittämättömät korjaamaan vallitsevaa tilannetta. Päivystystoiminnan osalta strateginen tavoite toteutui tulosyksikön hallinnassa olevassa päivystyspisteessä (Töölön sairaala) osittain. Toiminnan laadun ja turvallisuuden osalta strategiset tavoitteet saavutettiin suurelta osin. HUSin suosittelussa hoitopaikkana ei strategista tavoitetta saavutettu, mutta vastaajien määrä oli tilastolliseen analyysiin tai syiden erittelyyn liian vähäinen. Potilaan hoitopaikan valinnassa tulosyksikön tilanne jäi kauas strategisesta tavoitteesta, johtuen lähes yksinomaan tekonivelkirurgisten potilaiden hakeutumisesta hoitoon Pirkanmaan SHP:in. Tulosyksikössä on aiemmin tehty laajoja toimia tilanteen muuttamiseksi (mm. tunnettavuus, hoitoon pääsy), mutta on osoittautunut, että kilpailijan brändi ja profiloituminen tekonivelkirurgiseen toimintaan ovat siten vahvat ja pitkälliset, että tehdyt toimet ovat huomattavasta panostuksesta huolimatta jääneet vailla vaikutusta. Toiminnan tehokkuuden strategista tavoitetta ei saavutettu. Tähän on vaikuttanut mm. hoidettujen potilaiden monimuotoisuudessa tapahtunut muutos, jonka seurauksena esim. DRG-pisteiden määrä jäi edellisvuotta alhaisemmaksi, vaikka hoidettujen potilaiden kokonaismäärässä tapahtui kasvua. Tilanteeseen on vaikuttanut mm. Apottijärjestelmän käyttöönotto Peijaksen yksikössä, jolla on ollut laaja vaikutus erityisesti kiireettömän hoidon toteutumiseen DRG-pisteitä kerryttävässä toiminnassa. Biopankkinäytteiden keräämisessä strateginen tavoite ei toteutunut, mutta tilanteessa tapahtui merkittävää paranemista edellisvuoteen verrattuna. Tämä on seurausta toimintaan erityisestä panostamisesta, jossa aiheeseen sitoutunut henkilöstö kehitti keräykseen liittyviä toiminnallisia prosesseja. Johtamisen esimiesindeksin kohdalla tavoite ei toteutunut. Esimiesten koulutukseen on panostettu erityisesti, sekä HUSin omien, että ulkopuolisten koulutusten muodossa. Riskienhallinta Apotti-tietojärjestelmän toteutuneet ja ennakoitavissa olevat haitat aiheuttavat merkittävän riskin toiminnan pysyvälle hidastumiselle ja sen myötä potilashoitoon liittyvien suoritemäärien vähenemiselle sekä lisäresursoinnin tarpeelle. Riskinhallinta ei näiltä osin ole mahdollista tulosyksikön sisäisin muutoksin, ja odotuksena on, että tietojärjestelmään liittyvät ongelmat saadaan HUSissa ratkaistua ennen laajamittaisempaa käyttöönottoa. Tulosyksikössä tuetaan kaikkia em. tavoitteeseen tähtääviä toimia, mm. osoittamalla avainhenkilöitä ko. kehitykseen ja ongelmanratkaisuun. Tulosyksikön käytössä olevien kiinteistöjen, erityisesti Töölön ja Jorvin sairaaloiden, huono kunto muodostaa toiminnan pysyvyyden kannalta keskeisen riskitekijän, jonka johdosta on mm. laadittu kokonaisvaltainen varautumissuunnitelma Töölön sairaalaa mahdollisesti kohtaavan laajan kiinteistövaurion varalta. Pienempien ja vähäisempien toimien kautta hallittavissa olevien kiinteistövaurioiden kohdalla toteutetaan tarvittavia toiminnan siirtoja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Kirurgista potilashoitoa oleellisesti haittaava riski liittyy leikkaussalitoiminnan häiriintymiseen henkilöstövajeen, leikkaussaliresurssien epätasapainoisen jakautumisen tms. syyn johdosta. Henkilöstövajeeseen liittyvä riski on 147

150 realisoitunut useaan otteeseen viimeisten vuosien aikana, aiheuttaen ajoittain merkittäviä haittoja potilashoidolle ja sen laadulle. Riskin hallinta ei ole mahdollista yksinomaan tulosyksikön sisäisin toimin sillä mm. leikkaussalien toimintaa säädellään kokonaisuudessa tulosyksikön ulkopuolelta. Tilanteen hallinnan johdosta on käynnistetty edellä todettuja toimia, esim. ulkopuoliset palveluntuottajat ja työnjako HUSin sairaaloiden kesken. Raaseporin sairaalan rekrytointiin liittyvä ongelma muodostaa riskin sairaaloiden suunnitellulle työnjaolle. Tätä pyritään hallitsemaan mm. tukemalla Hyksissä kehitteillä olevia malleja joilla ratkotaan tunnettuja rekrytointiin liittyviä ongelmia. Kiireettömän potilashoidon kannalta merkittävän riskitekijän muodostaa päivystystoiminnan ja sen kysynnän huomattavat vaihtelut, jotka ajoittain ruuhkauttavat tulosyksikön toimipisteet niin, että kiireettömiä hoitoja on jouduttu vähentämään ja siirtämään myöhemmin tehtäväksi. Riskiä pyritään hallitsemaan mm. yksiköiden välisen päivystystoiminnan koordinaatiolla. Potilasturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta toteutettiin TuPlassa vuoden 2018 aikana Potilas ja laaturyhmän toimesta potilasturvallisuuskävelynä Töölön, Peijaksen ja Jorvin sairaaloissa. Yhdessä asiakaskasraadin kanssa tehdyssä kävelyssä keskityttiin asiakaspalautteen antamiseen, esteettömyyteen, henkilöstön identifikaatioon (nimikortit) ja potilastunnistukseen (rannekkeet). Kierrokselta kerättiin rakenteellinen palaute, joka toimii pohjana kehitysehdotuksille ja seuraavan potilasturvallisuuskävelyn teemoille. Osaavan henkilöstön siirtyminen kilpailijoiden palvelukseen, mahdollisesti kytkeytyen tuleviin SOTE-ratkaisuihin ja vapaan valinnan lainsäädäntöön, muodostaa riskin tulosyksikön toiminnan ja potilashoidon laadun osalta. Tulosyksikön riskinhallinta perustuu hyvään henkilöstöhallintoon ja ammattitaitoiseen johtamiseen, joihin panostetaan mm. johtamiskoulutusta lisäämällä sekä henkilöstöä osallistamalla toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulosyksikköön on myös saatu rekrytoitua eritysosaamista omaavia asiantuntijoita, mikä on osaltaan parantanut tulosyksikön toimintaa ja valtakunnallista kilpailukykyä. Tulosyksikön erikoisalojen erillisesti määritettyjä toimintoja kehitetään siten, että niille muodostuu mahdollisuus valtakunnallisen näkyvyyden parantamiseen ja toiminnan lisäykseen sen myötä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Hanke 1. HUS-sairaaloiden työnjakoon perustuva kiireettömän hoidon lähetteiden ohjaus siten, että leikkaustoiminnalle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa HUSin sairaaloissa eri toiminnallisten segmenttien mukaisesti. Ortopedian ja traumatologian erikoisalan Leikkausmäärien tavoitteiden mukaiset lähetemäärät segmenttikohtaisten lähetteiden jakauma HUS-ovasairaaloiden kesken hankkeen tavoitteiden toteutuneet HUSin sairaaloissa. mukaisesti (lähetemäärät / sairaala). Hanke 2. Kiireettömän hoidon lähetteiden käsittely alle 3vrk. lähetteen saapumisesta. Lähetteistä käsitelty 80% alle 3vrk. Toteuma: 59,6% Hanke 3. Haavakeskuksen toiminnan kehittäminen PTH:n yhteistyön käynnistäminen, konsulaatiotoiminnan kehittäminen. PTH:n yleislääketieteen lääkärin koulutuskierto on käynnistynyt vakiomuotoisena. Konsultaatiotoiminta on lisääntynyt Espoossa ja käynnistynyt Helsingissä. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen Tukielin- ja plastiikkakirurgian tuloyksikölle oli asetettu 2,18 % tuottavuuden lisäys (1,131 milj. euroa), josta saavutettiin 0,4 %. Sopeuttamistoimenpiteinä oli 8,4 henkilötyövuoden vähennys, mikä ei toteutunut. Hoidettujen potilaiden määrän kasvu sekä tuottavaan potilashoitoon liittymättömän työn määrä (hankkeet, projektit ym.) ovat osaltaan johtaneet henkilötyövuosien määrän lisääntymiseen. 148

151 Kehittämistoimenpiteissä tavoiteltiin lisätyön vähentämistä ja virka-aikaisen toiminnan tehostamista. Lisätyötä ei kuitenkaan ollut mahdollista vähentää ja tästä huolimatta hoitotakuun ylittävien potilaiden lukumäärä oli aiempaa suurempi. Lisätyömäärän vähentäminen olisi johtanut nykyistäkin hallitsemattomampaan hoidon saatavuuden heikkenemiseen. Vuokratyövoiman vähentämisessä tavoitetta ei saavutettu, vaikka sitä tavoiteltiin mm. keskitetyn työvuorosuunnittelun kautta. Mm. Apotin käyttöönotto lisäsi sijaisten ja vuokratyövoiman käyttöä. Toimintaa ei pystytty kotouttamaan muista sairaanhoitopiireistä verrattaessa vuoteen 2017 ja tavoite jäi saavuttamatta. Ainoastaan muissa ulkoisissa palveluissa saavutettiin pieni säästö. Tulosyksiköllä oli useita omia muita kehittämistoimenpiteitä, jotka tähtäsivät hoidon saatavuuden parantamiseen. Yhteenveto tavoitteista sekä niiden toteutumisesta on käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % -1,0 % DRG-ryhmät ,4 % -12,6 % DRG-O-ryhmät ,0 % 8,7 % Tähystykset ,7 % -67,9 % Pientoimenpiteet ,1 % 4,7 % 900-ryhmä ,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 869,2 % Avohoitokäynnit ,1 % 0,9 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 6,7 % -0,8 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,0 % -0,4 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % -1,3 % DRG-ryhmät ,6 % -4,5 % DRG-O-ryhmät ,9 % 9,1 % Tähystykset ,0 % -71,0 % Pientoimenpiteet ,7 % 1,6 % 900-ryhmä ,3 % 3,2 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % 557,6 % Av ohoitokäynnit ,1 % 7,6 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,9 % -8,6 % Ostopalvelut ,1 % -77,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % 10,9 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 3,2 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,8 % -0,9 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -57,5 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,9 % -1,0 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tukielin- ja plastiikkakirurgian vuodelle 2018 suunniteltu maksuosuus oli -0,7 % pienempi kuin vuoden 2017 toteuma, tuotannon volyymi suunniteltiin talousarviossa toteumaa -8 % pienemmäksi, lähinnä vähemmän avohoidon DRG-ryhmiä ja käyntituotteita sekä enemmän kalliimpia DRG-ryhmiä. Tämä johtui suunnitelmasta HUS- 149

152 alueen toimintojen uudelleen järjestämisestä, jonka vaikutus jäsenkuntatuloihin oli yli 2 milj. euroa. Lisäksi sisäisten leikkaustoimenpiteiden minuuttihinnoittelun ja tehohoidon hoitoisuuspisteiden hintamuutokset vaikuttivat TuPlan tuotteistukseen etenkin plastiikkakirurgiassa hintoja korottavasti verrattaessa edelliseen vuoteen. Jäsenkuntien maksuosuus ylitti 3,4 milj. euroa talousarvion (2,8 %), mutta oli -0,9% edellisvuotta vähäisempi. Toteutetut oman palvelutuotannon lukumäärät ylittivät talousarvion 8,1 % ( kpl) ja vain 0,2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Ryhmittelijän muutokset vaikuttivat enemmän keskinäisten ryhmien tuotannon volyymin muutoksiin etenkin HUSUKEn suu- ja leukakirurgiassa päiväkirurgiaa lisäävästi ja vastaavasti HUS-alueen toimintojen keskittäminen vaikutti päiväkirurgiaa vähentävästi. Palvelutuotannossa ei kaikilta osin saavutettu suunniteltuja toiminnan muutoksia. Tuotannoltaan muutos oli euromääräisesti kalliimpaa ja pidempihoitoista ja osin myös keskihinnaltaan kalliimpaa. Jäsenkunnille tehty oma palvelutuotanto jakaantui seuraavasti: ortopedia 39,5 % (49,2 milj. euroa) traumatologia 27,9 % (28 milj. euroa) käsikirurgia 9 % (11,2 milj. euroa) plastiikkakirurgia 22,2 % (27,6 milj. euroa) lasten plastiikkakirurgia 1,2 % (1,5 milj. euroa) kirurgia 0,2 % (0,28 milj. euroa) Jäsenkuntapotilaiden hoitopalvelujen ostoa muista sairaanhoitopiireistä ei kyetty kotouttamaan vaan ostot kasvoivat 0,5 milj. euroa edellisen vuoden tasosta. Eniten potilaita hoidettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, mutta laskutuksen lisäystä oli vähän kaikissa sairaanhoitopiireissä. Helsinkiläisiä hakeutui 300 kpl enemmän vapaan valinnan perusteella hoitoon HUSin ulkopuolelle. Omia laskutettavia siirtohoitopäiviä kertyi yhteensä 145 ja euroa. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % ,1 % ,1 % DRG-ryhmät ,4 % ,0 % ,6 % DRG-O-ryhmät ,0 % ,1 % ,9 % Tähystykset 3 71,7 % -3-84,7 % -1-13,0 % Pientoimenpiteet ,1 % -54-1,4 % ,7 % 900-ryhmä 544 9,6 % ,7 % ,3 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % ,2 % ,6 % Avohoitokäynnit ,1 % 626 5,0 % ,1 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,6 % 476 0,4 % ,0 % Ostopalv elut ,1 % Hoitopalv elut muista sairaaloista ,2 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 346 6,9 % Lisäveloitus /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,8 % DRG-ryhmittelijässä tapahtui muutos suu- ja leukasairauksien ryhmissä, jotka siirsivät isohkon volyymin tuotteita DRG-ryhmistä O-ryhmiin ja pienryhmiin (yli tuotetta). Isojen volyymin tuoteryhmiä toteutui vähemmän, 150

153 mutta niiden kustannukset kasvoivat hoidon ollessa pidempiä ja enemmän päivystyksellistä etenkin infektiopotilaiden hoidossa. Samanaikaisesti keskimääräiset tuotehinnat kasvoivat. Tekonivel- ja selkäleikkauksia toteutui edellistä vuotta vähemmän. Raaseporin sairaalassa toteutui enemmän hoitoja kuin talousarviossa oli suunniteltu. Raaseporin tuotantoa oli suunniteltu talousarvioon tuotetta ja se toteutuikin, mutta euromääräisesti laskutusosuudeksi arvioitiin 2,6 milj. euroa, toteuman ollessa oli 1,1 milj. euroa enemmän. Tuotteiden toteutunut keskihinta oli näin ollen 45 % kalliimpia kuin talousarvioon oli suunniteltu. Ostopalvelujen vähentyminen johtuu kuntoutuspalvelujen siirtymisestä Sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikköön. Muiden maksajien kohdalla lukumäärät lisääntyivät maltillisesti, mutta toteutuneiden tuotteiden keskihinnat olivat kalliimpia. Potilaina oli palovammapotilaita, vamma- ja selkäpotilaita, huuli-suuhalkiohoitoja sekä sukupuolen korjausleikkauksia. Tuoteperäisesti laskutettiin lukumääristä 81 % (edellisenä vuotena 73 %), mutta laskutuksesta tuoteperusteinen laskutus muodosti vain 29 %. Suoriteperusteinen laskutukseen meni entistä vähemmän tuotteita, mutta ne olivat kalliimpia ja muodostivat 26 % laskutuksesta. Päivystyksellisten tuotteiden laskutuksen osuus väheni samoin lukumäärät hieman. Tuottavuusvaade kohdistui myös suoriteperusteisiin hintoihin yhden prosentin verran. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumaedellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,0 % ,3 % ,3 % DRG-ryhmät ,6 % ,1 % ,5 % DRG-O-ryhmät ,7 % 50 0,4 % ,1 % Tähystykset -8-67,9 % 0-3,2 % -8-71,0 % Pientoimenpiteet 204 4,7 % ,1 % 70 1,6 % 900-ryhmä -42-0,6 % 253 3,8 % 211 3,2 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % ,7 % ,6 % Avohoitokäynnit 120 0,9 % 897 6,7 % ,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,8 % 554 0,4 % ,4 % Ostopalv elut ,9 % Hoitopalv elut muista sairaaloista ,9 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,6 % Lisäveloitus ,4 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,2 % Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,9 % 151

154 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -0,5 % DRG-ryhmät ,8 % -13,7 % DRG-O-ryhmät ,9 % 13,4 % Tähystykset ,0 % -46,7 % Pientoimenpiteet ,6 % 4,4 % 900-ryhmä ,0 % 0,3 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % 682,4 % Avohoitokäynnit ,7 % 1,5 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 326,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 7,9 % -0,3 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % 2,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,4 % 2,1 % DRG-ryhmät ,8 % -0,1 % DRG-O-ryhmät ,3 % 9,7 % Tähystykset ,3 % -52,8 % Pientoimenpiteet ,8 % 1,7 % 900-ryhmä ,8 % 4,0 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % 557,8 % Avohoitokäynnit ,0 % 7,7 % Sähköiset palvelut 0,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 326,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,7 % -10,3 % Ostopalv elut ,0 % -68,2 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % 10,9 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 10,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,5 % 1,9 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -57,5 % Myynti muille maksajille ,5 % 17,3 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 23,8 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tukielin- ja plastiikkakirurgian palvelutuotannon laskutuksesta 81,4 % oli jäsenkuntalaskutusta (vuonna %). Erva-alueen osuus laskutuksesta oli 4,5 %, muiden sairaanhoitopiirien 5,8 %, vakuutusyhtiön ja muiden maksajien oli 8,3 %. Lukumääräisesti kaikille maksajille tuotettiin omana palveluna tuotetta enemmän kuin vuonna 2018 ja enemmän kuin talousarviossa. Vertailussa edelliseen vuoteen puuttuu osa Raaseporissa tehdystä tuotannosta, mikä nostaa volyymia. Suurin lisäys on päiväkirurgiassa, pientoimenpiteissä ja kustannus- 152

155 perusteisesti sekä käyntituotteissa laskutetuissa tuotteissa. Pientoimenpiteissä näkyy plastiikkakirurgian haavatoiminnan ja suu- ja leukakirurgian pientoimenpiteiden lisääntyminen, mutta myös päivystyskäyntien lisääntyminen. Kaikkiaan hoidettujen eri potilaiden määrä lisääntyi 2,5 % (1 404) edellisestä vuodesta. Ulkokunta- ja muu laskutus lisääntyi yli 4 milj. euroa edellisestä vuodesta (poikkeama 18,3 %) ja talousarvioista - 3,4 milj. euroa (13,6 %). Ulkokunnille ja muille maksajille tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edellisvuodesta NordDRG-tuotteiden osalta 7,9 % ja käyntituotteiden osalta 4,5 %. Edellisvuoteen verrattuna lisääntyivät myös vakuutusyhtiötulot yli 0,7 milj. eurolla (7,4 %) ollen 10,5 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiölle ostettiin eurolla käsikirurgisille päivystyspotilaille ns. vihreän linja leikkauksia sairaala Ortonista. Erva-alueen laskutus kasvoi 1,5 milj. eurolla (29 %) vuodesta 2017 ja talousarviosta 0,7 milj. euroa 13 %. Tuotteiden lukumäärät lisääntyivät 500 kpl vuoteen 2017 ja 650 kpl talousarvioon. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus lisääntyi 2,3 milj. eurolla (+34 %) vuoteen 2017 verrattaessa ja kasvoi 2,9 milj. euroa talousarvioon verrattaessa. Muissa sairaanhoitopiireissä toteutui kaksi erittäin kallista palovammapotilaan hoitojaksoa. Lisäksi toteutuneet sukupuolen korjausleikkaukset olivat aiempaa kalliimpia. Tuotteet lisääntyivät 10,5 % (419 kpl) edellisestä vuodesta ja 46 % (1 400 kpl) talousarviosta. Potilaiden vapaan valinnan leikkauksia toteutui Hyksin Oy:ssä vajaan euron edestä. Tukielin- ja plastiikkakirurgian DRG-pisteiden kertymä väheni edellisestä vuodesta pistettä (-3,3 %). Henkilötyön tuottavuus väheni -6,5 % ja deflatoidun DRG-pisteen kustannus nousi 4,8 % verrattaessa edelliseen vuoteen. DRG-pisteiden kertymän muutokseen vaikuttivat ryhmittelijän ja kirjausten muutokset, joiden perusteella suun ja hampaan alueen tuotteita siirtyi DRG-tuotteista kevyempiin tuotteisiin kuten päiväkirurgia ryhmään. Vaativia tehohoidon jaksoja oli toteutunut huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, mutta hoidollisesti ne olivat kalliimpia, jolloin pisteen kustannus nousi ja pisteet vähenivät Lisäksi tekonivel- ja lantion leikkauksia tehtiin edellistä vuotta 240 tuotetta vähemmän, joka vähensi pisteitä Päivystyksellisiä tuoteryhmiä toteutui vähemmän ja laskutettiin edellistä vuotta enemmän tuotehinnalla. Vuodelle 2018 tarkistettiin vaativan kirurgian hintoja ja palovammapotilaan tehohoidon hintoja verrattaessa edelliseen vuoteen mikä vaikutti pisteen hintaan nostavasti. Kustannuspainot perustuvat edellisen vuoden toteumaan, joten toimintojen muuttuessa vuosittain suuresti kuten päivystysvoittoisessa TuPlassa kertyvien pisteiden lukumäärissä ja kustannuksissa on eri vuosien välillä suuria vaihteluita. Hoidon saatavuus, hoitoon pääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuutta ja lähetteet on raportoitu hallinnollisen organisaation näkökulmasta. Apotin käyttöönoton myötä jonojen organisaatiotiedot ovat Peijaksessa muuttuneet ja vertailu organisaatiotasolla edelliseen vuoteen antaa virheellisen kuvan. Myös lähetteiden osalta luvut ovat vaikeasti vertailtavissa edelliseen vuoteen. Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä odottajaa. Hoitotakuun mukaiseen hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli yhteensä 183 eli 6,1 % kaikista odottajista, joista plastiikkakirurgiaan odotti 173, ortopediaan seitsemän ja käsikirurgiaan kaksi ja traumatologiaan yksi. Edellisen vuoden päättyessä yli 6 kk odottaneita oli 105 (3,3 % kaikista). Kaikissa odottajissa oli hallinnollisen organisaation mukaan Peijaksessa 148 urologista potilasta. Vastaavasti ATeKin jonoissa oli 698 ortopedista potilasta, joista neljä oli odottanut yli 6 kk. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä 2 434, joista 231 potilasta (9,5 %) oli odottanut hoitotakuun mukaista hoitoa yli 3 kuukautta. Näistä ortopedian potilaita oli 142, käsikirurgian seitsemän ja plastiikkakirurgian 42. Vuoden 2017 päättyessä yli 3kk odottaneita oli 83 (3,4 % kaikista). Polikliinisessa jonossa oli vuonna 2017 virheitä, joita ei saatu korjattua vuoden 2017 raportointiin. Polikliinisessa jonossa on hallinnollisen organisaation mukaan 165 urologista potilasta, joista 27 oli odottanut yli 3 kuukautta. Vastaavasti Vatsakeskuksen poliklinikalle odottaa 54 ortopedista ja 140 plastiikkakirurgista potilasta joista yli 3 kuukautta odottaneita oli seitsemän. ATeKin jonossa odotti 41 ortopedista ja 715 käsikirurgista potilasta (Herttoniemi), joista 167 oli yli 3 kk odottaneita. Hallinnollisen organisaation mukaan Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikön ulkoisten kiireettömien lähetteiden määrä kasvoi (4,5 %) lähetettä edellisestä vuodesta. Erva-alueelta lisäys on 135 lähetettä. Vatsakeskuksen yksiköissä on plastiikkakirurgisia lähetteitä ja ortopedisia 11 lähetettä. Erikoisalanäkökulman mukaan lähetteitä on saapunut , vähennystä edelliseen vuoteen 526 kpl (-2 %), joista -789 on ortopedian lähetteitä. Lähetteiden käsittelyaika yli 21 pv oli 378 lähetteessä (1,5 % saapuneista lähetteistä). Muutos edelliseen vuoteen +148 lähetettä (64,3 %). 153

156 Omia laskutettavia siirtohoitopäiviä kertyi yhteensä 145. Eniten viivettä oli Vantaalla 117 siirtoviivehoitopäivää, ja Keravalla 17. Muille kunnille oli yksittäisiä hajanaisia siirtoviivepäiviä. Helsingille ei ostettu ja tehty yhtään siirtoviivehoitopäivää. OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetuksen määräraha vuonna 2018 oli euroa ja tutkimuksen valtion määräraha euroa sekä sairaalan yksikölle myönnetty rahoitus euroa. Tulosyksikössä on vuoden aikana tuettu yli 70 erillistä tutkimusprojektia tai laajempaa hankekokonaisuutta. Uusia tutkimuslupia on myönnetty n. 40. Tulosyksikössä julkaistiin seitsemän väitöskirjaa, joista neljä Tukielinkirurgian ja kolme Plastiikkakirurgian linjalla. Plastiikkakirurgian linjalla myönnettiin yksi dosentin pätevyys. Tulosyksikön toimintaan kytkeytyi v runsaasti kansainvälistä toimintaa koulutuksen osalta sekä erityisosaamista edellyttävien hoitojen toteuttamisessa. Merkittävimmät tapahtumat ja asiakokonaisuudet tähän liittyen olivat: Pohjoismainen kurssi: Malformations Alaraajatrauman mikrokirurgian live-surgery kurssi Emergency Management of Severe Burns-kurssi 37th European Bone and Joint Infections Society Meeting Vuoden 2018 aikana tulosyksikössä on ollut 21 kansainvälistä vierailijaa/fellow-koulutettavaa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö toteutui Kööpenhaminan Rikshospitalet:n kanssa, josta lähetettyjä halkiopotilaita operoitiin vuoden 2018 aikana 5 kappaletta. Lääketieteelliseen toimintaan kytkeytyvien yritysten kiinnostus yhteistyöhön hoito-organisaatioiden kanssa on ollut alati kasvavaa, eikä toimintaan ole aiemmin ollut vakioitua käytäntöä. HUSissa on ryhdytty vuosia aiemmin suunnittelemaan ns. Testbed toimintaa, joka tarjoaa yhteistyöhön aiempaa paremmat mahdollisuudet. Toiminta käynnistettiin v ja yritysyhteistyöhön on täten jatkossa huomattavasti paremmat mahdollisuudet vakioidun toimintamallin mukaisesti. Toiminnan käynnistymisellä on ollut merkitystä HUSin julkisuuskuvan kannalta ja hanke on myös osa pohjoismaista Nordic Proof Testbed projektia. TuPlan merkitys HUS Testbed hankkeen toteuttamisessa on ollut erityisen merkittävä, sillä Opetuksen ja tutkimuksen linjajohtaja on toiminut hankkeen johtajana. Business Finlandin tukema hanke päättyi

157 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toimintatuotot yhteensä ,3 % 2,8 % Myyntituotot ,6 % 2,3 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % -0,9 % Muut palvelutulot ,6 % 15,0 % Muut myyntitulot ,7 % 28,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -7,1 % Maksutuotot ,2 % 16,5 % Tuet ja avustukset ,7 % 22,4 % Muut toimintatuotot ,0 % 312,8 % Toimintakulut yhteensä ,3 % 2,4 % Henkilöstökulut ,2 % 4,6 % Palvelujen ostot ,6 % 0,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % 4,8 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,2 % 8,6 % Toimintakate ,0 % -399,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 1507,5 % Vuosikate ,0 % -399,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 38,4 % Tilikauden tulos ,0 % -326,8 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,3 % 2,4 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toiminnan kulut ,3 % 2,4 % Muut myyntitulot ,7 % 28,4 % Maksutuotot ,2 % 16,5 % Tuet ja avustukset ,7 % 22,4 % Muut toimintatuotot + EVO ,9 % -7,0 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,7 % 1,9 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,6 % 15,0 % Sitovat nettokulut ,8 % -1,4 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,9 jäsenkuntienpalvelujen määrän lisäys 7 733,1 4,7 % -996,5-0,6 % jäsenkuntien palvelujen hinnan muutos 475,9 0,3 % 554,2 0,3 % jäsenkuntahyvitys ,1-3,2 % -222,5-0,1 % Erva-alueen hyvitys -276,1-0,2 % -276,1-0,2 % Erva-alueen tulot 712,0 0,4 % 1 562,1 0,9 % Muut sairaanhoitopiirit 2 909,1 1,8 % 2 286,0 1,4 % Vakuutusyhtiötulot -413,1-0,3 % 717,5 0,4 % Tulost sisäsiiltä yksiköiltä 530,0 0,3 % 880,3 0,5 % Asiakasmaksujen muutos -263,3-0,2 % 855,8 0,5 % Muut toimintatuottojen muutokset 742,2 0,5 % -749,9-0,5 % TP ,0 4,3 % ,0 2,8 % 155

158 Toimintakulut ja poistot euroapoikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,7 Epämukav an työajan ja päiv ystyskorv aukset 243,2 0,1 % 151,2 0,1 % Hoitotakuun lisätyöt 880,0 0,5 % 119,4 0,1 % Joulukuun palkkasopimuksen kertaerät 275,5 0,2 % 275,5 0,2 % Apottiv akanssit ja pth-integraatiov akanssit 153,6 0,1 % 153,6 0,1 % Hoitohenkilökunnan palkkojen muutos 152,6 0,1 % 853,2 0,5 % Hoitohenkilökunnan lisä- ja ylityöt 118,9 0,1 % 148,6 0,1 % Muu palkkojen muutos 0,0 % 232,8 0,1 % Henkilöstösivukulujen muutos -104,2-0,1 % -70,3 0,0 % Vuokratyövoima 349,2 0,2 % 299,6 0,2 % Muista sairaanhoitopiireistä ostetut palvelut -33,0 0,0 % 499,4 0,3 % Päiv äkirurgiakäynnit ja tehohoito ATeK 1 847,8 1,1 % 1 164,1 0,7 % Leikkaustoimenpidepalvelut ATeK ennen hyv ityiksiä 4 493,7 2,8 % 2 463,3 1,5 % Leikkaustoimenpidetarvikkeet ATeK 1 149,0 0,7 % 660,6 0,4 % Husuken lapsipotilaiden hoitopäiv ät 391,2 0,2 % 72,0 0,0 % Husuken lapsipotilaiden leikkaustoimenpiteet -164,8-0,1 % -810,0-0,5 % Palv elut Raaseporin sairaalassa 1 248,7 0,8 % -677,9-0,4 % Palv elujen ostot Pää- ja kaulakeskus 106,9 0,1 % 62,9 0,0 % Kuvantamisen palvelut ennen hyvitystä 109,0 0,1 % 1 009,8 0,6 % Muiden sis. kumppanien laskutus ennen hyv itystä -5,2 0,0 % 1 840,2 1,1 % Sisäisten kumppanien hyvitykset ,2-2,2 % -509,1-0,3 % Kuntoutuspalvelujen ostot -258,1-0,2 % ,1-0,7 % Poistojen muutos -21,6 0,0 % 13,1 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa -423,4-0,3 % 292,1 0,2 % TP ,7 4,3 % ,7 4,4 % Toimintakulujen osalta merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ja edelliseen vuoteen verrattaessa liittyivät henkilöstökuluihin, sisäisiin palvelujen ostoihin ja ulkoisiin toimintakuluihin. Ostot sisäisiltä kumppaneilta ylittivät koko vuoden talousarvion ja edellisen vuoden kulut. Vuodenvaihteessa tulosyksikkö sai hyvitystä kaiken kaikkiaan 3,5 milj. euroa. Hoitotakuuseen liittyviä lisätöitä toteutui 1,76 milj. euroa, hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. Lisätöitä tarvittiin ortopedian poliklinikan jonojen purkamiseen ja plastiikkakirurgiassa kiireettömään leikkaustoimintaan. Henkilöstökuluja nostivat erilaiset palkkaratkaisut kuten hoitohenkilökunnan työvaativuuden maksaminen kesäkuussa sekä palkkaratkaisujen kertakorvaukset ja varaukset joulukuussa. Edellä mainittujen lisäksi Peijaksessa Apotin käyttöönottoa ja siihen liittyvää koulutusta varten lisättiin henkilöstöä. Lisä- ja ylitöitä kertyi hoitohenkilökunnalle enemmän kuin aiemmin tapaturma-asemalla ja vuodeosasto 4:lla. Tämän lisäksi vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään enemmän. Suurimmat ylitykset talousarvioon ja edelliseen vuoteen tulivat leikkaus- ja tehohoidoista. Ostot Leikkaus- anestesia- ja tehohoidosta ylittivät talousarvion yli 7 milj. euroa ja edellisen vuoden toteuman yli 4 milj. euroa. Laskutuksen suurimmat lisäykset tulivat Jorvin sairaalan leikkausosastoilta ja teho-osastolta. Etenkin plastiikkakirurgiassa hoidettiin vuoden aikana useampi vaativa ja pitkähoitoinen potilas. Leikkaussalien sisäistä minuuttihinnoittelua tarkistettiin jälleen edellisestä vuodesta, jotta toiminnan oikea hintataso eri leikkaussalien kesken löytyisi. Korjaukset kohdistuivat nimenomaan pitkiin vaativiin leikkauksiin ja päivystykseen, kun vastaavasti tekonivelleikkausten kustannukset vähentyivät. Myös tehohoidon hoitoisuuden pistettä tarkistettiin, mikä nosti palovammapotilaiden hoitopäiväkustannusta. Tarvikekuluja lisäsivät vaativat syöpäleikkaukset, joiden implanttikulut kasvoivat. Hoidetut potilaat tulivat eri puolilta Suomea. ATeKilta saatiin hyvitystä vuodenvaihteessa 1,37 milj. euroa. HUSUKEn-potilaille ostetut palvelut Lasten ja nuorten sairaalasta ylittivät talousarvion, mutta jäivät alle edellisen vuoden toteuman. Kustannukset nousivat LaNu-tulosyksikön korotettua hoitopäivähintoja tälle vuodelle. Raaseporista ostetut palvelut ja tarvikkeet ylittivät 1,2 milj. euroa talousarvion, sillä toimintaa ei pystytty jakamaan talousarvioon Hyksin tulosyksikköjaon mukaisesti. 156

159 Kuvantamisen palveluja toteutui edellistä vuotta vähemmän natiivikuvissa ja magneettikuvissa, mikä osaltaan johtui siitä, että loppusyksylle ei osunut päivystyspotilaiden lisäystä liukkaiden kelien vuoksi. Kuvantamisen hyvitys oli 0,5 milj. euroa, jolloin toteuma jäi 0,4 milj. euroa alle talousarvion mutta ylittäen edellisen vuoden toteuman. Myös laboratoriotutkimuksia ja veriä tarvittiin vähemmän ja HUSLABin antaman hyvityksen (0,3 milj. euroa) jälkeen ostot jäivät alle talousarvion ja edellisen vuoden toteuman. Hyvitystä tulosyksikkö sai Tukipalveluista 0,3 milj. euroa, Tietohallinnosta 0,36 milj. euroa, Tilakeskuksesta 0,172 milj. euroa ja HUS Yhteiset tulosalueelta ja HYKS hallinnosta yhteensä 0,364milj. euroa. Tulosyksikön ulkoiset kulut ovat pysyneet hallinnassa jääden alle talousarvion. Ulkoisissa kuluissa merkittävät ulkoiset siirtoviiveostopäivät ovat jääneet pois ja samoin kuntoutuksen ostopalvelut siirtyivät Sisätautien ja kuntoutuksen yksikköön. Kone- ja laiteinvestoinnit Ei merkittäviä kone- ja laiteinvestointeja. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstön määrä oli talousarvion mukainen. Tulosyksikkö sai uusia vakansseja muutosblokeissa yhden lääkärin ja 12 sairaanhoitajaa. Lisäksi Raaseporin lääkärivakansseja siirtyi 2 erikoistuvaa ja 4 erikoislääkäriä. Sen lisäksi yksikkö sai perusterveydenhuollon integraatiota varten lääkärivakanssin, yhden erikoistuvan vakanssin ja 2 sairaanhoitajaa. Peijaksen 10 osastonsihteeriä siirtyivät syyskuussa Tukipalveluihin. Apotin käyttöönottoa ja koulutusta varten tulosyksikön henkilöstöä vahvistettiin määräaikaisella henkilöstöllä. Talousarviossa tuottavuustavoitteena asetettua 8,4 HTV ei tavoitettu vaan henkilötyövuosia kertyi 20,3 enemmän kuin talousarviossa ja 17,3 enemmän kuin edellisenä vuotena. Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrän lisääntymisen merkittävänä tekijänä on Apotti-tietojärjestelmän edellyttämä lisäresursointi, jonka myötä pystyttiin osittain kompensoimaan tietojärjestelmään sisältyviä tuottavuutta heikentäviä ominaisuuksia (mm. ammattiryhmien työn sisältö, kirjaaminen ym.). Toinen merkittävä selittävä tekijä on potilaiden hoitoisuuden jatkuva kasvu, joka edellyttää aiempaa suurempaa henkilöstömäärää erityisesti vuodeosastoilla. Koulutuksiin osallistui vuonna 2018 yhteensä n. 450 tulosyksikön työntekijää kaikista ammattiryhmistä. Vuoden 2018 TOB:n merkittävimmät kehityskohteet henkilöstön osalta liittyvät joidenkin esimiesten verrattain alhaiseen indeksiin ja työn kuormittavuutta osoittavan indeksin suuruuteen. Ensin mainitun osalta suunnitelmana on panostaa esimieskoulutukseen sekä lähiohjaukseen niiden esimiesten osalta, joilla ko. kehitystarve on tunnistettu. Ylikuormitusindeksin kannalta keskeisimmät yksiköt on tunnistettu ja niiden osalta on tehty / suunnitellaan tehtäväksi henkilöstösiirtoja sekä potilashoitoon liittyviä toiminnallisia muutoksia, joilla tavoitellaan aiempaa kevyempää työkuormitusta. On kuitenkin huomioitava, että tämän vaikutuksena on lähtökohtaisesti tuottavuuden lasku ja/tai lisäresursoinnin tarve, mikäli potilaiden hoitoon pääsyn odotetaan pysyvän ennallaan tai kohenevan. Poikkeama- Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta ,6 % 0,7 % Lääkärit ,0 % 7,3 % Muu henkilökunta ,7 % -24,7 % Erityistyöntekijät ,0 % 11,1 % YHTEENSÄ ,1 % -1,0 % 157

160 Poikkeama- Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 359,8 364,6 375,0 375,4 3,0 % 4,3 % Lääkärit 142,4 142,8 143,5 146,5 2,6 % 2,9 % Muu henkilökunta 78,2 70,0 76,6 75,8 8,3 % -3,1 % Erityistyöntekijät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 580,4 577,4 595,1 597,7 3,5 % 3,0 % Henkilötyövuodet Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Tulosyksikön henkilötyövuoden kustannuskasvun pääasiallisena syynä on henkilöstön rakenteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna, joka ilmenee erityisesti lääkärityövoiman lisääntymisenä sekä muun henkilökunnan vähenemisenä. Henkilöstön vuosilomat toteutuivat pääosin tavoitteiden ja niiden perusteella laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Tulosyksikön vuosilomat ajoittuvat pääosin leikkaustoimintaan liittyvien toimintaresurssien supistusten mukaisesti, joten lomakaudet suunnitellaan osittain muiden tulosyksiköiden lähtökohtien perusteella. Sijaisten ja vuokratyövoiman käytössä ei saavutettu vähentämistavoitetta, pääosin johtuen kasvaneesta potilasmäärästä, potilaiden hoitoisuuden kasvamisesta, Apotin edellyttämästä henkilöstölisäyksestä ja vakituisen henkilöstön sijaistustarpeen lisääntymisestä johtuen. Työhyvinvointi ja työsuojelu htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 577,4 580,4 Raaseporin vakanssit 0,0 % 4,5 0,8 % Muutosblokkien uudet ja pth-vakanssit 0,0 % 9,0 1,6 % Apottivakanssit 2,4 0,4 % 2,4 0,4 % Osastosihteerit tukipalveluihin 0,0 % -3,3-0,6 % Lisätyöt 14,0 2,4 % 0,0 % Lakisääteiset poissalot -5,7-1,0 % -5,7-1,0 % Sairauspoissaolot 4,6 0,8 % 4,6 0,8 % Koulutus- ja muuut poissaolot 2,0 0,3 % 2,0 0,3 % Ei-säännölliset työvuodet 1,6 0,3 % 1,6 0,3 % Vuosilomatunnit -0,6-0,1 % -0,6-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 2,0 0,3 % 2,8 0,5 % TP ,7 3,5 % 597,7 3,0 % Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,2 % Työkykykeskusteluja ja työterveysneuvotteluja on kuluneena vuonna käyty useita. Vajaakuntoisille on pystytty järjestämään osittain uusia työtehtäviä. Erilaisia työaikajoustoja on järjestetty lakisääteisten joustojen lisäksi henkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Työsuojelu on ollut aktiivisesti mukana osastojen osastotunneilla ja koulutustilaisuuksissa. Lisäksi TuPlan työhyvinvointiryhmä on järjestänyt tapahtumia henkilökunnalle. Syksyllä järjestettiin TuPlan turvallisuusviikko, johon sisältyi yhdelle viikolle jakautuneiden päiväohjelmien lisäksi yhteinen iltaohjelma. 158

161 12 TULEHDUSKESKUS Tulehduskeskus tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Poikkeama-% Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,8 % 0,9 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,2 % 2,5 % DRG-ryhmät ,7 % -3,3 % DRG-O-ryhmät ,4 % 2,1 % Tähystykset ,4 % -33,9 % Pientoimenpiteet ,6 % 9,4 % 900-ryhmä ,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 60,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,1 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm 0 0 0,0 % - Käyntisuoritteet, lkm ,9 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,1 % Ensikäynnit, lkm ,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,1 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,4 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 6,6 6,7 1,1 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,7 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk 0 0 0,0 % kaikki ,3 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,0 % kaikki ,5 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,5 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 199,1 193,3-2,9 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 697,5 707,5 1,4 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 159

162 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,2 % -60,5 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,0 % -1,97 % 1,4 % -172,9 % 10643,4 % Sitovat nettokulut ,7 % 3,1 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,7 % 4,2 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,9 % 5,2 % Toimintakulut ,0 % 4,5 % Poistot ,5 % -3,6 % Tilikauden tulos ,0 % -193,9 % Sitovat nettokulut ,7 % 3,1 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,8 % 1,0 % Hintaero, % 0,0 % -2,6 % Jäsenkuntapalautukset ,9 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,9 % 5,2 % Henkilötyövuodet ,9 % 2,9 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1 % 2,2 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 3,5 % 3,3 % Hintaero, % 1,1 % 2,3 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS Tulehduskeskus toimii neljällä lääketieteellisellä erikoisalalla, infektiosairauksissa, reumataudeilla, allergologiassa ja iho- ja sukupuolitaudeissa. Tulehduskeskus vastaa lisäksi Meilahden Kolmiosairaalan yhteispoliklinikasta, jossa se palvelee myös muiden tulosyksiköiden erikoisalaoja kuten hematologiaa, hyytymishäiriöitä, nefrologiaa ja keuhkosairauksia niiden polikliinisessa toiminnassa. Kolmion Päiväsairaalassa annetaan puolestaan lääkehoitoja ja tehdään toimenpiteitä ja sen käyttäjinä on suurin osa Meilahden kampuksen erikoisaloista. HUSin Potilashotelli on myös Tulehduskeskuksen hallinnoima. Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien linja vastaa paitsi HUSin, niin myös koko Uudenmaan sairaalahygieenisestä toiminnasta suurelta osin, infektioepidemiologiasta, infektiokonsultaatioista ja varautumisesta suuronnettomuuksiin infektiosairauksien osalta. Myös muut erikoisalat vastaavat puhelinkonsultaatioista koko Uudenmaan alueella ja osin maanlaajuisesti. Harvinaiset ihosairaudet ja vaikeat iholymfoomat sekä vaikeasti diagnosoitavien ihosyöpien MOHS kirurgia on keskitetty Iho- ja Allergiasairaalaan. Tulehduskeskuksen kaikilla neljällä omalla erikoisalalla on Terveyskylässä omat talot, Reumatalo, Ihotautitalo, Allergia- ja Astmatalo, Infektiotalo, sekä Lastentalossa oma Allergiahuone. 160

163 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2018 Tulehduskeskuksen toiminta oli määrätasolla jonkin verran vuotta 2017 suurempaa. Kysyntä oli tasaista suurimman nousun keskittyessä ihosyöpätoimintaan, jota hallitaan perusterveydenhuollon kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Perusterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on keskiössä muillakin erikoisaloilla. Yhteistyö MRSA-infektioiden vähentämiseksi eteni, osa pistettävistä ihotautilääkkeistä jalkautettiin perusterveydenhuoltoon ja suurin osa pääkaupunkiseudun terveysasemista on nyt mukana ihotoimenpiteiden yhteistyöverkostossa, samoin kuin siedätyshoidot. Lääkekuluissa tapahtui kasvua uusien biologisten lääkkeiden tulon myötä erityisesti astmaan ja toisaalta lääkkeiden halpeneminen nyt saapuneiden biosimilaarien myötä on auttanut vähentämään lääkekuluja. Siirtyminen biosimilaareihin on sujunut hyvin. Terveyskylään kehitettiin aknen hoitopolku, joka sai CE-merkinnän. Reumatologian digivastaanottotoiminta oli kokeiluvaiheessa 2018 ja se käynnistyy vuonna Toimintaa tehostaa myös astman etä-pef seuranta, joka perustettiin yhteistyössä HUSin, Elisan ja BCB:n kanssa. Alkuvuonna ollut vaikea influenssaepidemia johti osastoilla ja teho-osastoilla hoidettujen infektiopotilaiden määrän rajuun kasvuun alkuvuonna. Tämä johti kulujen huomattavaan kasvuun Tulehduskeskuksessa, vaikkakin potilaat hoidettiin SiSussa ja ATeKissa. Osatekijänä oli tehoton rokote ja talvelle 2019 on saatu kattavampi nelivalenttinen influenssarokote. Merkittävä toiminnallinen muutos oli Auroran infektiotoimintojen siirtyminen Meilahden Kolmiosairaalaan marraskuussa Tämä on nyt tuonut infektiolääkäreille mahdollisuuden konsultoida enemmän suoraan osastoja ja poliklinikoita Meilahdessa, kun aiemmin jouduttiin nojautumaan paljolti puhelinkonsultaatioihin. Samassa yhteydessä Kolmion Yhteispoliklinikka ja sen tukitoiminnat, muun muassa siihen liittyvä avokonttori, järjestettiin uudestaan. Muutoksessa hyödynnettiin yhteispoliklinikalla työyhteisön kehittämisprojektia. Avokonttoriin toteutettiin uusia ratkaisuja, jotka vähensivät hälyääniä ja paransivat tietoturvallisuutta. Uusi tartuntatautilaki asettaa huomattavan määrän uusia vastuita Tulehduskeskuksen Infektiosairauksien linjalle, koska tartuntariskien arviointi laajeni kaikkiin sosiaali- ja terveysalan hoitoyksiköihin. Haavakeskus aloitti toiminnan. Se on moniammatillinen yksikkö, jonka työntekijät ovat TuPlan, Tulehduksen ja Vatsakeskuksen alaisia. Haavakeskus on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka kehittämistyö on ollut vilkasta. Lisäksi aloitettiin Leg Club toiminta, joka on HUSista erillistä potilaslähtöistä toimintaa. HUSin Sisäilmakeskus käynnistyi Keskukseen tulee potilaita, joilla on vaikea sisäilmaoireilu joka haittaa toimintakykyä. Potilaat tulevat tavallisella lähetteellä lähetekeskusten kautta ja keskus keskittyy lääketieteelliseen hoitoon. Potilashotellin käyttöaste kasvoi, mikä lisäsi Meilahden alueen avohoidon saatavuutta. Samalla tuotot olivat jo lähellä kuluja, joten tulosyksiköiden ei tarvitse enää rahoittaa samassa määrin sitä muulla toiminnallaan. Työvoimakulut kasvoivat jonkin verran 2018 johtuen uusista vakansseista ja yleisestä palkkakehityksestä. Vuokratyövoiman käyttö laski. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2019 keskeinen haaste on valmistautuminen Apotin käyttöönottoon. Kokemukset ensimmäisestä käyttöönotosta Peijaksessa paljastivat huomattavia kehittämisen kohteita. Tulehduskeskus osallistuu osaltaan näihin valmisteluihin. Apotti tarjoaa kuitenkin tulevaisuudessa paljon etuja, esimerkkinä Maisa-sovellus, joiden hyöty tulee olevan merkittävä. Järjestelmä on kokemuksen mukaan myös vakaa. Ihosyöpien määrän lisääntyminen on haaste, johon vastataan perusterveydenhuollon lisääntyvällä yhteistyöllä. On kuitenkin selvää, että pelkästään tällä ei ratkaista resurssiongelmia, vaan tarvitaan lisää vakansseja, jotta ihosyöpäjonot eivät pitene. Merkittävin ongelma onkin nyt ja enenevästi tulevaisuudessa osaavan henkilöstön rekrytointi ja pitäminen. Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä johtamisella, merkityksellisillä työnkuvilla, ja kannustavalla palkkauksella. Ongelma ei koske vain Tulehduskeskusta vaan koko HUSia. 161

164 STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Ensikäynti lähetteen käsittelystä toteutui 90,5% 10 viikossa, kolmessa kuukaudessa (ns. sakkojono) 100%. Potilaiden FFT lukema on 66,7%, mutta vastausprosentti vain 1%. Tuottavuus huononi 1,4 %, kun tavoite oli 2 % parannus. Biopankkinäytteitä on pyritty keräämään mahdollisimman paljon ja vuoden mittaan asiasta on tehty kampanjoita. Johtamiseen panostetaan jatkuvasti aktiivisesti muun muassa koulutuksella, työyhteisötoiminnalla ja esimiestyöllä. Henkilöstön HUSin suosittelu työnantajana laski, kuten muualla HUSissa. HUSin houkuttelevuutta pyrittiin kehittämään myös esimiestyöllä ja työyhteisötyöllä, sekä pyrkimällä parempiin palkkaratkaisuihin. Henkilökunta on sitoutunutta, vaihtuvuus 3,6% (tavoite 5,5-6,5%). Riskienhallinta Tulehduskeskuksen toiminta on elektiivistä suurelta osin, mutta osin potilaita hoidetaan myös teho-osastoilla. Tulehduskeskus on käsitellyt kaikki poikkeamat riskienhallinnassa sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden alueilta. Merkittävä riski on työntekijöiden uupuminen ja mahdollinen siirtyminen pois HUSin palveluksesta. Tätä riskiä hallinnoidaan työjärjestelyillä, johtamisella, johtajakoulutuksella ja tarjoamalla mielekkäitä työnkuvia työntekijöille. Yhteispoliklinikalla tämä riski oli kuitenkin näistä toimista huolimatta erityisen suuri ja toteutumassa, jonka vuoksi haettiin ja saatiin kaksi uutta vakanssia, joiden avulla loppuvuodesta päästiin poissaolojen suhteen hallitumpaan tilanteeseen. Lisäksi työaikoja siirrettiin enemmän 9-17 tapahtuviksi aiemman tapahtuvista. Apotin käyttöönoton aiheuttama tuotannon lasku Peijaksessa oli riski, joka toteutui. Riskiä hallittiin HYKS-laajuisesti HYKS-johdon toimesta. Tulehduskeskus selvitti uusia reumapotilaiden jonoja lisätyöllä. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Digihoitopolkujen Mittari/tavoite: 4 Astman digihoitopolku avattiin pilotoinnin jälkeen avaaminen digihoitopolkua avattu joulukuussa Toteuma: 2 Klamydian digihoitopolku avattu ja on pilottivaiheessa. Potilailla digihoitopolun ansiosta vain yksi käynti poliklinikalla aiemman 3 sijaan. Digihoitopolun myös potilaan asiointi on helpottunut ja v astausajat lyhentyneet. HIV-digihoitopolkua on rakennettu vuoden 2018 aikana, pilotti on tavoitteena käynnistyä 4/2019. Reuman digihoitopolun potilaille tarkoitetut sivut ovat olemassa ja käyttövalmiit. Pilotti tehty syksyllä Käynnistyminen odotttaa BCB:ltä digivastaanoton teknologiaa. Jo nyt on käytössä potilaiden oma vointijärjestelmä ja siihen liittyvät tekstiviestimuistutukset. Astmarekisterin käyttöönotto Ihosyöpärekisterin käyttöönotto Mittari/tavoite: 100 potilasta Astmarekisteri on otettu käyttöön 2018 ja sitä täytetään rekisterissä aktiivisesti kaikilla astmapotilaiden vastaanotoilla Toteuma: (astmahoitajat, lääkärin vastaanotot). Ohjelman päivitys tulee tammikuun 2019 lopulla ja sen myötä rekisteriin tulee joitakin merkittäviä parannuksia. Astmarekisteri tuo helposti seurattavaa tietoa ensimmäistä kertaa lääkäreiden ja hallinnon käyttöön astmapotilaiden käyntimääristä ja tavanomaisista hoitoon liittyvistä asioista. Mittari/tavoite: Hanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti ja suurin osa potilasta rekisterissä ihotautien toimenpideyksikössä hoidetuista ihosyövistä ja Toteuma: niiden esiasteista kirjautuu nyt rekisteriin. Raporttien avulla pystytään seuraamaan paremmin hoidettavien potilaiden ja tuumoreiden määrää ja hoidon laatua. Rekisterin täyttäminen vie kohtalaisen paljon lääkäreiden aikaa, eikä siihen ole v arattu lisäresursseja. 162

165 Tuottavuustavoitteen mukaisesti Tulehduskeskuksen tavoitteena oli säästää euroa, joista euroa kohdistui ulkoisiin kuluihin. Suurin osa tavoitteista toteutui vuonna 2018 ja kokonaissumma säästöille oli euroa, josta euroa kohdistui ulkoisiin kuluihin. Tavoitteisiin päästiin erityisesti tarkkojen suunnitelmien ansiosta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % 2,9 % DRG-ryhmät ,9 % -1,7 % DRG-O-ryhmät ,6 % 2,7 % Tähystykset ,4 % -34,5 % Pientoimenpiteet ,3 % 9,0 % 900-ryhmä ,1 % -0,7 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 66,7 % Avohoitokäynnit ,9 % -1,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 6,5 % 1,2 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % -0,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,9 % -1,0 % DRG-ryhmät ,5 % -2,4 % DRG-O-ryhmät ,4 % 3,4 % Tähystykset ,9 % -16,2 % Pientoimenpiteet ,6 % 7,2 % 900-ryhmä ,1 % -4,8 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % 87,9 % Avohoitokäynnit ,2 % 0,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,5 % 34,8 % Ostopalvelut ,5 % 32,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % 35,4 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,2 % 42,9 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -44,9 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % 4,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 7,0 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,1 % 4,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulehduskeskuksen talousarvion mukainen jäsenkuntien maksuosuus oli euroa, 1,5 % suurempi kuin vuoden 2017 toteuma. Toiminnallisista muutoksista aiheutuva jäsenkuntien maksuosuuden budjetoitu kasvu oli euroa. Tämän lisäksi Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS-sairaanhoitoaluetta toi euroa lisää jäsenkuntien maksuosuutta budjettiin. Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos ylitti talousarvion 6,5 % ja kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 %. Jäsenkunnille tuotettujen NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvoi 2,9 % edellisestä vuodesta, mutta laskutus väheni 1,0 %. Yksi syy tähän on tuotteen 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito muutaman tuotteen vähenemä. Kyseinen tuote on kallis infektion erikoisalan tuote, keskilaskutus per tuote

166 euroa, jonka muutaman tuotteen lasku aiheuttaa merkittävän muutokset laskutuksessa. Klassisen DRG-ryhmän tuotteiden lukumäärä väheni kokonaisuudessaan 1,7 % ja laskutus 2,4 % edellisestä vuodesta. DRG-O-ryhmässä eniten kasvoi tuotteen 809O ihon pientoimenpide lukumäärä, mikä on seurausta kasvavasta ihosyöpien määrästä. Myös pientoimenpiteissä näkyy ihosyöpien toiminnan kasvu. 900-ryhmän tuotteiden ja laskutuksen väheneminen johtui reuman linjan tuotteiden vähenemisestä. Käyntituotteiden lukumäärä väheni 1,0 %, laskutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Käyntituotteiden lukumäärä laski reumasairauksilla sekä allergian yksiköillä. Reuman käyntituotteissa vähenemä johtuu lähes kokonaan hoitopuheluiden määrän vähentymisestä. Tämä taas on seurausta kirjaustavan tarkastuksesta vuonna Allergiayksiköiden käynnit vuonna 2017 olivat poikkeuksellisen korkeat, mikä selittää käyntien määrän vähenemää vuonna Tulosyksikkö palautti jäsenkunnille yhteensä 2,3 milj. euroa ylijäämää vuonna Vuonna 2017 ylijäämän palautus oli 4,2 milj. euroa. Tulosyksikössä laskettiin hintoja vuonna 2018, mikä vaikutti osaltaan pienempään ylijäämään vuoteen 2017 verrattuna. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % ,1 % ,9 % DRG-ryhmät ,9 % ,4 % ,5 % DRG-O-ryhmät 129 7,6 % -55-3,2 % 74 4,4 % Tähystykset ,4 % 5 5,6 % ,9 % Pientoimenpiteet ,3 % -16-0,6 % ,6 % 900-ryhmä 163 5,1 % ,1 % ,1 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % ,6 % ,3 % Avohoitokäynnit 357 1,9 % 837 4,3 % ,2 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 /0 70 /0 70 /0 Oma palvelutuotanto ,8 % ,3 % Ostopalvelut 87 68,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 13 93,2 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,5 % Lisäveloitus /0 Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,7 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 164

167 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet 780 2,9 % ,9 % ,0 % DRG-ryhmät ,7 % ,8 % ,4 % DRG-O-ryhmät 46 2,7 % 11 0,7 % 58 3,4 % Tähystykset ,5 % 11 18,2 % ,2 % Pientoimenpiteet 237 9,0 % -49-1,9 % 188 7,2 % 900-ryhmä -21-0,7 % ,1 % ,8 % Kustannusperusteinen jakso 82 66,7 % 26 21,2 % ,9 % Avohoitokäynnit ,0 % 203 1,0 % -10 0,0 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 /0 70 /0 70 /0 Oma palvelutuotanto ,7 % ,5 % Ostopalvelut 52 32,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,4 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 8 42,9 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % Lisäveloitus ,9 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,9 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,2 % Tulehduskeskuksen hintoja laskettiin vuodesta 2017, mikä vaikutti hintaeroon vuonna Lisäksi hintaeroon vaikutti muutamien kalliiden tuotteiden vähenemä vuodesta DRG-ryhmän tuotteissa hinta- ja määräerojen taustalla olivat muutamat kalliit infektion erikoisalan tuotteet. Infektion tuotteissa keskimääräinen laskutus voi heittää yksittäisissä tuotteissa merkittävästi kalliista tehohoitojaksoista johtuen ja toisaalta muutamankin tuotteen väheneminen voi vaikuttaa merkittävästi määräeroon suuresta keskimääräisestä laskutuksesta johtuen. Pientoimenpiteiden määräero johtui pääasiassa tuotteen (809O Ihon pientoimenpide) kasvusta (kasvaneet ihosyövät). Käyntituotteissa määräero johtui reuman linjan tuotteiden vähenemisestä, hintaero puolestaan ihotautien linjan muiden käyntien hintojen kasvulla. 165

168 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % 2,5 % DRG-ryhmät ,7 % -3,3 % DRG-O-ryhmät ,4 % 2,1 % Tähystykset ,4 % -33,9 % Pientoimenpiteet ,6 % 9,4 % 900-ryhmä ,6 % -0,6 % Kustannusperusteinen jakso ,5 % 60,0 % Avohoitokäynnit ,3 % -1,1 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,7 % 0,9 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,5 % -1,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -3,1 % DRG-ryhmät ,9 % -5,5 % DRG-O-ryhmät ,6 % 2,7 % Tähystykset ,0 % -15,2 % Pientoimenpiteet ,6 % 9,9 % 900-ryhmä ,4 % -3,9 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 43,8 % Avohoitokäynnit ,0 % 0,4 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % 49,4 % Ostopalvelut ,8 % 54,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,6 % 35,4 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,7 % 54,8 % Projektituotteet ,0 % 623,6 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -45,4 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,9 % 3,6 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 7,0 % Myynti muille maksajille ,4 % -7,2 % Myynti erityisvastuualueelle ,3 % 4,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulehduskeskuksen oman ja muun palvelutuotannon volyymista 93,2 % ja laskutuksesta 94,9 % kohdistui jäsenkuntien maksuosuuteen. Jäsenkuntien maksuosuuteen vaikuttaneet seikat selittävätkin valtaosan myös koko palvelutuotannon budjettipoikkeamista ja muutoksista edellisvuoteen verrattuna. 166

169 Muiden maksajien laskutusosuus oli 5,1 % kokonaislaskutuksesta. Muiden maksajien laskutus väheni euroa, 7,2 % vuodesta Erva-alueiden laskutus kasvoi euroa, 4,3 % ja muiden sairaanhoitopiirien laskutus euroa, 9,1 %. Sen sijaan Kelan laskutus väheni vuodesta euroa, 38,0 %. Verrattuna vuoden 2016 laskutukseen Kelan laskutus kasvoi kuitenkin lähes euroa. Muiden maksajien kokonaislaskutusta vähensi DRG-tuotteiden laskutus, jossa erityisesti infektion tuotteiden laskutus väheni. Suurin osa näistä tuotteista on päivystysluonteisia ja niiden toteumat vaihtelevat vuosittain. Sen sijaan potilashotellin laskutus kasvoi euroa johtuen pääasiassa vuotta 2017 suuremmasta käyttöasteesta. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksessa hoidettiin eri henkilöä, mikä oli 5,4 % enemmän kuin vuonna Jäsenkuntien hoidettujen potilaiden määrä, potilasta, kasvoi 4,2 % viime vuodesta. Muiden maksajien hoidettujen potilaiden lukumäärä, potilasta, kasvoi 10,4 % viime vuodesta. Kasvaneiden käyntien ohella hoidettujen potilaiden lukumäärää kasvatti potilashotellin suurempi käyntimäärä. Potilashotellin hoidettujen potilaiden lukumäärä oli 2 936, joista 97 % oli muiden kuin jäsenkuntien potilaita. Potilashotellin hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi 35,1 % edellisestä vuodesta. Ilman potilashotellia tulosyksikön hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi 4,7 % edellisestä vuodesta. Tulehduskeskuksen DRG-pistekertymä oli 0,5 % pienempi kuin vuonna 2017, vaikka käyntimäärät kasvoivatkin edellisestä vuodesta. Suurin osa Tulehduskeskuksen omasta työstä laskutetaan DRG-O-ryhmän tuotteina ja käyntituotteina. Infektion erikoisalalle kirjautuu ajoittain potilaita, joilla on kalliita tehohoitojaksoja ja joiden DRGpistekertymä per tuote on niin merkittävä, että se vaikuttaa koko tulosyksikön pistekertymään. Yksi tällainen tuote on 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehohoito, jonka lukumäärä vuonna 2018 oli 6 (2017: 12 kpl). Ilman tätä tuotetta Tulehduskeskuksen DRG-pistekertymä kasvoi 0,7 %. Deflatoitu DRG-pisteen kustannus kasvoi 1,4 % ja henkilötyön tuottavuus väheni 2,9 %. DRG-pisteisiin perustuva tuottavuuslaskenta on kuitenkin hieman ongelmallinen tulosyksikössä, jossa tuotanto on avohoitopainotteista ja yksittäiset tuotteet saattavat heilauttaa pistekertymää merkittävästikin. Kuitenkin tulosyksikön hoidettujen potilaiden lukumäärä on kasvanut edellisestä vuodesta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Elektiivisten ulkoisten lähetteiden lukumäärä kasvoi 3,7 % vuodesta Lähetteiden lukumäärä kasvoi erityisesti iho- ja sukupuolitaudeilla ja yhteispoliklinikalla. Iho- ja sukupuolitautien lähetteiden lukumäärä kasvoi 3,1 %. Yhteispoliklinikan lähetteiden lukumäärä kasvoi 9,7 %, 6,6 % ilman infektiosairauksia (infektiosairauksien poliklinikka siirtyi yhteispoliklinikalle loppuvuodesta 2018). Yhteispoliklinikalla kasvoi erityisesti hematologian lähetteet (34,9 %). Allergiayksiköiden lähetteet kasvoivat 1,7 % ja infektion lähetteet (huomioiden Kolmion yhteispoliklinikan lähetteet) 6,7 % edellisestä vuodesta. Lähetteistä 99,9 % käsiteltiin alle 21 vuorokaudessa. Vastattujen lähetteiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta ja oli 20,3 %. Vastattujen lähetteiden lukumäärä kasvoi ihotaudeilla, jossa kasvaneiden lähetteiden lukumäärään ja täysiin vastaanottoaikoihin on pyritty vastaamaan konsultaatiovastausten avulla. Tulehduskeskuksen jonot ovat olleet hallinnassa koko vuoden 2018 ajan. Vuoden lopussa Tulehduskeskuksella oli kaksi yli 90 päivää polikliiniseen hoitoon jonottanutta, mutta ei yhtään yli 180 päivää vuodeosastohoitoon jonottanutta. Jonotilannetta seurataan tulosyksikössä aktiivisesti ja määräajat ylittäneisiin odottajiin reagoidaan heti. OPETUS JA TUTKIMUS Tulehduskeskuksen tutkimusta rahoitettiin pääasiassa valtion tutkimusrahalla ( eur) sekä sairaalan tutkimusrahoituksella ( eur). Opetustoimintaan saatiin rahoitusta euroa. Tulehduskeskuksen lääketieteellinen tutkimus on jatkunut erittäin aktiivisena ja sen tuloksena julkaistiin vuoden aikana 128 tieteellistä alkuperäisartikkelia biolääketieteen alan korkeatasoisissa julkaisusarjoissa. Tutkimustoiminnan aktiivisuus jakautui varsin tasaisesti toimialan kaikkien neljän erikoisalan suhteen ja kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta. Väitöskirjoja valmistui yhteensä viisi. Tutkimuksen kohteena ovat olleet keskeiset infektiosairaudet niin kotimaassa kuin globaalisti, ihosairaudet mukaan lukien uudet tunnistetut harvinaissairaudet, allergiset ja immuunijärjestelmän sairaudet, ihon ja suoliston mikrobiomin yhteys sairauksiin, mikrobien antibioottiresistenssi sekä reumasairauksien immunologia ja uudet autoinflammatoriset oireyhtymät. Kliinisepidemiologiset tutkimukset ovat edelleen olleet osana erikoisalojemme tutkimusta. Vaikeiden harvinaissairauksien saralla on kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa identifioitu useita uusia geenimuutoksia ja tautimekanismeja sekä myös aivan uusia viruksia iholla. Ihotautien klinikka on toiminut aktiivisena osallistujana Euroopan harvinaisten sairauksien referenssiverkoston (ERN) ihotautien osiossa. 167

170 HUSin tutkimukseen osoittamasta rahoituksesta jaettiin hakemuksen perusteella yhden kuukauden kokopäiväisen tutkimustyön mahdollistavia tutkimusjaksoja yhteensä 20:lle väitöskirjaa aloittavalle nuorelle lääkärille ja lisäksi projektirahoitusta kahdeksalle oman tutkimusryhmän perustamisvaiheessa olevalle keskivaiheen lääkäritutkijalle. Näin pyrimme turvaaman korkeatasoisen tutkimusperinteen jatkumisen toimialallamme. Tutkimusrahoituksen avulla tehostettiin myös toimialan biopankkinäytekeräystä. Kaikista tutkimusprojekteista on seurannut hyötyä HUSin kliiniselle toiminnalle. Tutkimusryhmämme ovat onnistuneet saamaan täydentävää ulkopuolista kilpailtua rahoitusta säätiöiden lisäksi myös Suomen Akatemialta: hankerahoitukset geeni- ja soluterapian kehittämiseen ja antimikrobiresistenssin tutkimiseen Länsi-Afrikassa sekä osallisuus konsortiohankkeessa uuden ei-invasiivisen diagnostisen menetelmän kehittämiseksi ihosyöpien osalle. Toimialan professoreiden johtamat kolme tutkimusryhmää pääsivät kansainvälisen arvioinnin perusteella mukaan kahteen Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmaan: Human Microbiome Research Program (HUMI) ja translationaalisen immunologian tutkimusohjelmaan (TRIMM) vuosille Tämä yhteistyö vahvistaa entuudestaan toimialan sairaalan rahoituksella tehtävän tutkimustyön laatua ja pitkäjänteisyyttä. Tutkimuksemme infrastruktuuria olemme vahvistaneet euron tutkimuslaitehankinnoilla, mikä on ollut aivan välttämätöntä teknologian kehittymisen vuoksi. Tämän lisäksi kukin neljästä erikoisalasta on saanut käyttöönsä yhtä suuren osan Tulehduskeskuksen omista tutkimusvaroista, joilla on voitu turvata kaikkien alojen tutkimuksen jatkuvuus ja peruskulut. Tulehduskeskuksen potilaat ovat pääsääntöisesti halunneet aktiivisesti osallistua niin edellä kuvattuihin kuin kliinisiin lääketutkimuksiimme. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksessa myönnettiin lupa kahdelle terveystieteelliselle tutkimukselle. Muutamia artikkeleita julkaistiin kansallisiin ja kansainvälisiin lehtiin, joiden lisäksi hoitotyön ammattilaiset kirjoittivat julkaisuja ammattilehtiin. Hoitajia oli mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. Vuonna 2018 Tulehduskeskuksen kliiniselle asiantuntijalle myönnettiin toinen HUSin kahdesta 12 kk mittaisesta hoitotieteen väitöskirjatutkijan paikasta. 168

171 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,9 % 5,2 % Myyntituotot ,5 % 4,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,7 % 4,2 % Muut palvelutulot ,0 % 6,3 % Muut myyntitulot ,6 % 30,8 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,3 % -7,4 % Maksutuotot ,0 % 10,4 % Tuet ja avustukset ,3 % -40,7 % Muut toimintatuotot ,1 % 19,4 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 4,5 % Henkilöstökulut ,7 % 5,5 % Palvelujen ostot ,5 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 12,5 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,5 % 2,4 % Toimintakate ,4 % -371,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 377,1 % Vuosikate ,4 % -371,5 % Poistot ja arvonalentumiset ,5 % -3,6 % Tilikauden tulos ,0 % -193,9 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,9 % 4,5 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toiminnan kulut ,9 % 4,5 % Muut myyntitulot ,6 % 30,8 % Maksutuotot ,0 % 10,4 % Tuet ja avustukset ,3 % -40,7 % Muut toimintatuotot + EVO ,6 % -7,4 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,9 % 4,2 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,0 % 6,3 % Sitovat nettokulut ,7 % 3,1 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 169

172 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,9 Jäsenkuntien maksuosuus, määräero 2 866,2 3,9 % 566,3 0,8 % Jäsenkuntien maksuosuus, hintaero 372,4 0,5 % -789,0-1,1 % Jäsenkuntien maksuosuuden palautus ,2-3,2 % 1 890,0 2,6 % Muu palvelutuotanto jäsenkunnille 289,7 0,4 % 202,7 0,3 % Potilasmaksutuottojen kasvu käyntien kasvun ja maksujen korotusten seurauksena -248,6-0,3 % 368,2 0,5 % HYKS Raaseporin siirtyminen osaksi HYKS:iä 0,0 0,0 % 81,4 0,1 % Tuotot Vatskeskukselta (lisääntyneet käynnit ja lääkehoidot päiväsairaalassa) 672,4 0,9 % 448,8 0,6 % Tuotot Syöpäkeskukselta (lisääntyneet käynnit ja lääkehoidot yhteispoliklinikalla ja päiväsairaalassa) 1 063,6 1,5 % 1 101,2 1,5 % Tuotot SiSu:lta (lisääntyneet hoitopäivät infektion osastoilla) 118,1 0,2 % 211,6 0,3 % Ulkoiset myyntituotot (sis. ulkokuntien potilaat) -44,6-0,1 % -267,0-0,4 % Muut muutokset toimintatuotoissa 87,4 0,1 % -73,5-0,1 % TP ,5 3,9 % ,5 5,2 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,9 Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin 156,8 0,2 % 156,8 0,2 % Lisääntyneet pitämättömät lomapäivät, työaikapankin saldot ja lomarahat 317,0 0,4 % 317,0 0,4 % Muutosblokkien ja toiminnallisten siirtojen aiheuttamat henkilöstökulujen lisäykset 0,0 0,0 % 415,7 0,6 % Muut henkilöstökulut 705,4 1,0 % 313,9 0,4 % Infektiopotilaiden hoito HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksessa 377,4 0,5 % 146,3 0,2 % Infektiopotilaiden tehohoito HYKS AteK:lla (2017 influenssakausi huomattav asti v aikeampi -497,3-0,7 % -531,1-0,7 % loppuvuonna) Välisuoriteostot HYKS Raaseporin sairaalalta (ihotautien toiminnan siirtyminen -82,3-0,1 % 201,8 0,3 % Tulehduskeskuksen alle) Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä (HYKS-alueen potilaat muissa shp:ssä) 241,7 0,3 % 143,5 0,2 % Potilashotellin lisähuoneiden ostot 108,3 0,1 % 88,5 0,1 % Yhteispoliklinikoilla ja päiväsairaalassa annetut lääkehoidot muiden tulosyksiköiden potilaille 1 770,8 2,4 % 1 079,5 1,5 % Tulosyksikön omat lääkekustannukset 256,1 0,4 % 490,5 0,7 % Muut muutokset toimintakuluissa -493,6-0,7 % 419,6 0,6 % TP ,1 3,9 % ,1 4,5 % 170

173 Kone- ja laiteinvestoinnit Vuoden 2018 laiteinvestoinnit pysyivät annetun budjetin sisällä alittaen sen eurolla. Erotus Erotus TP TP Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Pienet laitehankkeet YHTEENSÄ HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Tulehduskeskuksen henkilöstömäärä oli 482, josta vakinaisen henkilökunnan osuus 74,2%. Henkilöstön tarpeessa ja henkilöstöresursseissa ei tapahtunut suuria muutoksia ja rekrytoinneissa osaavan henkilökunnan saatavuus vakituisiin sekä määräaikaisiin tehtäviin oli hyvä. Henkilöstöresursseja johdetaan ja kohdennetaan yksiköiden toiminnan asettamien tarpeiden mukaisesti. Tasa-arvo periaatetta noudatetaan toiminnan edellyttämä osaaminen huomioiden. Henkilöstön kaksikielisyys on hyvää tasoa ja kielten käyttöön kannustetaan. Henkilökunnalta odotetaan enenevässä määrin suomen ja ruotsin lisäksi myös englanninkielen taitoa. Tulehduskeskuksen henkilökunta osallistui sekä sisäisiin että ulkoisiin ammatillisiin koulutuksiin aktiivisesti. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,4 % 3,6 % Lääkärit ,5 % 12,5 % Muu henkilökunta ,3 % 1,6 % Erityistyöntekijät ,3 % 0,0 % YHTEENSÄ ,9 % 5,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 220,9 218,0 221,0 222,9 2,2 % 0,9 % Lääkärit 85,8 89,0 91,0 91,1 2,4 % 6,2 % Muu henkilökunta 50,3 49,0 54,0 53,4 9,0 % 6,2 % Erityistyöntekijät 1,2 2,0 1,0 1,0-50,0 % -16,7 % YHTEENSÄ 358,2 358,0 367,0 368,4 2,9 % 2,8 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 358,0 358,2 Raaseporin lääkäreiden siirtyminen HYKS:iin 0,0 0,0 % 1,0 0,3 % Myönnetyt muutosblokit 0,0 0,0 % 4,5 1,3 % Sairauspoissaolot -0,4-0,1 % -0,4-0,1 % Muut henkilötyövuosimuutokset 10,9 3,0 % 5,2 1,4 % TP ,4 2,9 % 368,4 2,8 % 171

174 Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,9 % Vuosilomien pitämisessä hoitohenkilökunnan osalta onnistuttiin pääsääntöisesti hyvin. Vuosilomia jäi pitämättä ja jouduttiin perumaan pitkistä sairaspoissaoloista sekä perhevapaista johtuen. Lääkäreiden palkkakulujen kasvuun vaikutti pitämättömät lomat, joita oli vuoden 2018 lopussa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lääkäreiden palkkakulujen kasvussa näkyy myös siirtyminen sähköiseen työajanseurantaan. Vuonna 2018 tavoitteena oli vähentää vuokratyövoiman käyttöä euroa. Vaikka tavoitteeseen ei aivan päästy, vuokratyövoiman käyttö väheni kuitenkin edellisestä vuodesta euroa, 34 %. Päiväsairaalassa vuokratyövoimaa jouduttiin käyttämään edellistä vuotta enemmän lisääntyneen toiminnan sekä henkilökunnan pitkien odottamattomien poissaolojen vuoksi. Infektiolinjassa vuokratyövoimaa tarvittiin loppuvuodesta vähemmän, koska Auroran muutto Kolmiosairaalaan mahdollisti henkilökunnan työkierron yksiköiden välillä. Kertaerän vaikutus henkilöstökuluihin oli euroa. TVA-palkanmuutosten vaikutus henkilöstökuluihin oli vuositasolla noin euroa. Työhyvinvointi ja työsuojelu Tulehduskeskuksessa työsuojelusta ja työolosuhteista huolehditaan yhteistyössä esimiesten ja työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja yksiköiden työsuojeluparien kanssa. Yksiköissä toteutetaan säännölliset riskien arvioinnit sekä työturvallisuuskierrokset ja työturvallisuuspoikkeamia tunnistetaan myös HUS-riskit ilmoitusten avulla. Työssä jaksamista on pyritty tukemaan muun muassa työaikajoustoilla ja työaika-autonomiaa hyödyntämällä. Vuonna 2018 harkinnanvaraista osa-aikatyötä myönnettiin jonkin verran aiempaa enemmän. Sairauspoissaoloja oli 1,2 päivää/henkilö edellistä vuotta vähemmän, ja työolobarometrissa työkyky koettiin hyväksi. 172

175 13 VATSAKESKUS Vatsakeskuksen tulosyksikkö Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama- % Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,4 % 5,7 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,9 % 5,2 % DRG-ryhmät ,4 % -3,2 % DRG-O-ryhmät ,8 % 10,2 % Tähystykset ,5 % -1,2 % Pientoimenpiteet ,0 % 3,1 % 900-ryhmä ,4 % 6,0 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 761,5 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,2 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,5 % - Käyntisuoritteet, lkm ,6 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,7 % Ensikäynnit, lkm ,7 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,6 % - Leikkaukset, lkm 0 0 0,0 % Päiväkirurgiset, lkm 0 0 0,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,2 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 3,9 4,0 3,1 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,8 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,7 % kaikki ,1 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,3 % kaikki ,1 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,4 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 395,6 382,8-3,2 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 668,0 679,1 1,7 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat ,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 173

176 Sitovat tavoitteet Vatsakeskuksen tehtävänä on järjestää HYKS sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoito aikuisten vatsan alueen elinsiirroissa, endokrinologiassa, endokriinisessä kirurgiassa, gastroenterologiassa, nefrologiassa, urologiassa, vatsaelinkirurgiassa ja verisuonikirurgiassa. Lisäksi Vatsakeskuksella on mm. keskittämisasetukseen liittyen valtakun- Poikkeama- Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 % Tilikauden tulos *) ,0 % -101,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,8 % -1,97 % 1,7 % -184,1 % 97,3 % Sitovat nettokulut ,2 % 3,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Tulosyksikön tulos oli asetettu talousarviossa euroa alijäämiseksi. Tulos oli ennen saatuja hyvityksiä ja annettuja hyvityksiä euroa alijäämäinen. Hyvitysten (6 milj. euroa) ja jäsenkuntapalautusten (6 milj. euroa) sekä Erva-alueen hyvityksen ( euroa) jälkeen tulosyksikön tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät 7,97 milj. euroa talousarviossa asetetun tavoitteen. Tuottavuudessa tavoiteltiin 2,18 % parannusta, mutta tuottavuuden mittari DRG-pisteen kustannus nousi vuoteen 2017 verrattaessa ja tuottavuus heikkeni 1,7 %. Talouden tunnusluvut Poikkeama- Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 3,7 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,4 % 4,8 % Toimintakulut ,5 % 4,6 % Poistot ,2 % -25,6 % Tilikauden tulos ,0 % -64,9 % Sitovat nettokulut ,2 % 3,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 7,7 % 5,7 % Hintaero, % -2,2 % -5,8 % Jäsenkuntapalautukset ,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,0 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Poikkeama- Henkilöstö TP 2018 % Henkilöstömäärä (31.12.) ,5 % 4,1 % Henkilötyövuodet ,6 % 4,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1 % 1,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 6,3 % 4,6 % Hintaero, % -2,3 % 1,1 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta 174

177 nallisia vastuita, kuten mm. aikuisten vatsan alueen elinsiirtokirurgia, Hipec-hoidot, vaativa maksakirurgia ja vatsan alueen laajojen sarkoomien hoito sekä levinneen kivessyövän ja penissyövän hoito. Erva-alueelta Vatsakeskukseen on keskitetty maksakirurgia, tulehduksellisten suolisairauksien leikkaushoito, aortan aneyrysmien endovaskulaarinen hoito sekä haimasyövän, mahasyövän, periytyvän paksusuolisyövän, peräsuolen syövän, invasiivisen rakkosyövän, kilpirauhasyöpien ja sarkooman hoito sekä robottiavusteinen radikaali prostatektomia eturauhassyövässä. HUSissa näiden lisäksi Vatsakeskukseen on keskittämisasetuksen 7 :n mukaisesti keskitetty eturauhassyövän, munuaissyövän ja paksusuolisyövän kirurginen hoito. Vuoden 2018 lopussa HYKSin jäsenkuntien väestömääräksi on arvioitu asukasta ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvoi vuonna 2018 yhteensä noin 1,1 % vuodesta Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvanut kaikista nopeimmin, kasvu on ollut 4.3 % vuodessa. Tämä hyvin nopeasti kasvava ikääntyneiden ikäkohortin voidaan arvioida erityisesti kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää kaikilla Vatsakeskuksen erikoisaloilla. Yli 65-vuotiaiden osuus hoidettavista potilaista on verisuonikirurgiassa 60 %, urologiassa 58 % ja syöpäsairauksissa 56 %. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vatsakeskuksen antamien hoitojen kysyntä kasvoi edelleen vuonna 2018, laskutusosuudella painotettu volyymimuutos tuotannossa oli 8,4 % talousarvioon ja 5,7 % vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna. Vuonna 2017 Vatsakeskuksen lähetekeskukseen saapui lähetettä ja vuoden 2018 aikana lähetteitä tuli yhteensä (+9 %), kasvua tapahtui kaikilla Vatsakeskuksen erikoisaloilla. Tunnuslukuosiossa raportoitava ulkoisten lähetteiden määrä (37 033) ei kuvasta riittävän hyvin Vatsakeskuksen tuottamien palveluiden kysynnän kehittymistä suhteessa muihin. Keskittämisasetuksen mukaisesti koko maasta, HYKS-ervasta ja HUSin sisältä Vatsakeskukseen siirtyneiden potilaiden hoito lisäsi Vatsakeskuksen ulkokuntatuloja noin 3 milj. euroa. Tarkkaa toimenpide tai kuntakohtaista seurantajärjestelmää tapahtuneelle lisäykselle ei ole. Vastavuoroisesti Vatsakeskuksesta siirrettiin muihin HUS-sairaaloihin perustason potilaita, Raaseporin sairaalaan ge-kirurgiaa ja urologiaa n. 300 potilasta, Lohjan sairaalaan yli 100 potilasta ja Porvoon sairaalaan noin 100 potilasta. Tämä mahdollisti sen, että hoitojonot eivät kasvaneet vuoden 2018 aikana, mutta jatkossakaan Vatsakeskuksella ei ole mahdollisuutta saavuttaa hoitoonpääsyssä HUSin strategista tavoitetta vuodelle Elinsiirtoja tehtiin 327 kappaletta ja siirtoa odottavien määrä kasvoi ollen 440 potilasta vuoden 2018 lopussa. Munuaissiirtoja tehtiin 238, maksansiirtoja 66, haiman siirtoja 23, munuaissiirroista 32 tehtiin ns. elävältä luovuttajalta. Elinsiirtoja tehtiin oleellisesti saman verran kuin vuonna 2017, aivokuolleiden elinluovuttajien määrä laski 108:aan mikä on vähemmän kuin aiempina kahtena vuonna. Keskeinen tapahtuma oli Apotti potilastietojärjestelmän käyttöönotto Peijaksen sairaalassa. Käyttöönottoon liittyi odotettua enemmän ongelmia ja järjestelmän kehitystarpeita. Suunniteltuun 100% tuotantoon ei päästy etenkään polikliinisessa toiminnassa. Toiminta yhtä aikaa kahdella eri potilastietojärjestelmällä on henkilökunnalle kuormittavaa. Myös laskutuksessa on ollut odotettua enemmän ongelmia. Raaseporin sairaala liitettiin vuoden 2018 alussa HYKSiin ja siinä yhteydessä vatsakeskukseen siirtyi 9 lääkärin vakanssia. Yksi lääkäreistä eläköityi ja kaksi on siirtynyt muihin tehtäviin Raaseporin sairaalassa. Nefrologin työpanos hoidetaan Helsingistä käsin. Raaseporiin lääkärihenkilökunnan rekrytointi on ollut haasteellista eikä halukkuutta alueelliseen liikkumiseen ole ollut olemassa. Raaseporin sairaalan kirurgian takapäivystysrinki on saatu toimimaan koko vuoden erityisjärjestelyillä. Perusterveydenhuollon integraation edistämiseksi jatkettiin haavakonsultointia Helsingin ja IBD-vastaanottoa Vantaan kanssa sekä diabeteskeskustoimintaa Espoon kanssa. Uusina projekteina käynnistettiin diabeteskeskuksen suunnittelu yhdessä Helsingin kanssa, C-hepatiitin lääkehoidon toteuttaminen perusterveydenhuollossa ja IBD-, proktologia- ja urologia hoitoketjujen parantaminen yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Vatsakeskus osallistuu käynnistettyyn haavakeskukseen yhdessä TuPlan ja Tulehduskeskuksen kanssa. Digitalisaation ja terveyskylään liittyen vatsakeskuksessa tuotannossa ovat painonhallintatalo vuodesta 2016 ja verisuonitalo 2017 alkaen. Lisäksi ovat vuonna 2018 avautuneet diabetestalo, elinsiirtotalo, vatsatalo, miestalo ja munuaistalo. Laaturekistereiden suhteen vatsakeskus on ollut aktiivinen kehittäjä, keskuksessa on tuotannossa tai valmisteilla 20 laaturekisteriä. Toiminnallisesti keskeisimmät ovat elinsiirtorekisterit, joilla on suoria potilashoitoon vaikuttavia ja viranomaistoimintaan liittyviä osioita. Laaturekisterien kehittämisen suhteen Vatsakeskus on tehnyt laajaa yhteistyötä kaikkien yliopistosairaaloiden kanssa niin että rekisterit voidaan ottaa suoraan 175

178 kansalliseen käyttöön, mikä mahdollistaa kansallisen laadun ja vaikuttavuuden kansallisen vertailun. Lisäksi keskittämisasetuksen suhteen Vatsakeskus on aktiivisesti ja menestyksekkäästi vieneet syöpäsairauksiin liittyvien rekistereiden käyttöönottoa koko HYKSin ervassa. HUS-laajuinen alueellinen lähetekeskus otettiin käyttöön ja Vatsakeskuksen lähetekeskuksen toimintaa kehitettiin niin, että lähetteiden lajittelussa on otettu tuotantoon ohjelmistorobotiikka ja urologian erikoisalojen lähetteiden luokittelussa myös keinoälyn käytön mahdollisuutta on selvitetty lähetteiden tarkemman lajittelun osalta. Menetelmät mahdollistavat HUS-tasoisen lähetevirtojen ohjauksen diagnoosiryhmittäin ja kuntarajojen sekä postinumeroiden perusteella. Järjestelmä vaatii vielä kuitenkin merkittävää lisäkehitystä. Muina merkittävinä tapahtumina voidaan mainita Jorvin sairaalan endoskopiayksikön peruskorjaus ja perusterveydenhuollon endoskopian siirtäminen yksikköön tehtäväksi. Endokrinologian Peijaksen yksikön endokrinologiset toiminnat keskitettiin Jorvin ja Meilahden sairaaloihin. Asianmukainen potilaiden uudelleenohjaus toteutettiin ja muutoksen seurauksena Jorvin ja Meilahden yksikköjen toiminta tehostui ja niiden haavoittuvuus väheni. Meilahden sairaalan leikkausosastolla saatiin käyttöön toinen hybridisali ja ulkoisten dialyysien kilpailutus saatiin menestyksekkäästi mm. hintatason osalta viedyksi läpi. Vatsakeskuksen ja HUS Tukipalvelun yhteinen hanke osastonsihteerityön uudelleenorganisoinnista toteutettiin pilottina vuosina Pilotti eteni suunnitellusti, osastonsihteereiden työtavat, koulutus ja perehdytys on yhtenäistetty ja sihteerien työnkuvassa ennakoitiin Apottiin siirtyminen. Pilotin onnistumisen myötä siirto on nyt vakinaistettu. Lisäksi pilotin kokemusten ja alustavien tulosten pohjalta käynnistettiin osastonsihteereiden keskittäminen HUS Tukipalveluihin HYKS-tasoisesti vuoden 2018 aikana. Tulevaisuuden näkymät Lähetemäärän lisääntymisen on arvioitavissa jonkin verran tasoittuvan vuoden 2019 aikana verrattuna edeltäviin neljään vuoteen, mikä osaltaan todennäköisesti helpottaa resurssikysymyksiä ja henkilökunnan kokemaa ylikuormittumista. Vatsakeskuksen sisällä toimintaa muutetaan vuoden 2019 aikana niin että perustettiin kirurginen hepatiko-pankreatiko-biliaari -kirurgian erityisosaamisyksikkö kolmiosairaalan 5A osastolle. Tämän perusteena on haima, maksa ja sappitiekirurgian toiminnan synergiahyötyjen saaminen ja pidemmällä tähtäimellä myös päivystystoiminnataan liittyvän yhteistyön kehittäminen. Haima- ja ventrikkelikirurgia siirtyivät kolmiosairaalaan Meilahden tornisairaalan osastolta M13. Vapautuneeseen tilaan perustetaan 8-paikkainen varhaisen kotiutumisen (Varko) yksikkö maaliskuun aikana. Yksikön toiminta koordinoidaan kirurgian poliklinikan päiväyksikön kanssa ja päiväyksikköä kehitetään yhteistyössä Sydän- ja keuhkokeskuksen kanssa. Jorvin sairaalan osastojen ylikuormitusta pyritään helpottamalla tiivistämällä yhteistyötä TuPlan kanssa mm. Varkon/23h yksikön osalla. Rakennusprojekteista Vatsakeskuksen toimintaan eniten vaikuttavat Jorvin sairaalan päiväkirurgisen leikkausosaston rakentaminen, pääleikkaussalin korjaaminen ja Jorvin sairaalan kirurgian poliklinikan siirtyminen väistötiloihin. Jorvin sairaalan K-tornin merkittävä vesivahinko osaltaan hankaloittaa osastojen vaikeaa kuormitustilannetta. Merkittävin asia vuoden 2019 aikana on valmistautuminen Apotti potilastietojärjestelmän käyttöönoton laajentamiseen Jorvin sairaalaan ja Meilahden kampukselle. Käyttöönoton suunnittelu tarkoittaa merkittävää kehittämis- ja koulutushaastetta. Järjestelmä nykymuodossaan ilman merkittäviä parannuksia ei sovellu etenkään Meilahden kampukselle missä on useita hyvin kriittisiä toimintoja. Samassa yhteydessä on käytävä perusteellisesti läpi henkilöstöryhmien välinen työnjako ja voitava muuttaa sitä yhteistyössä johdon ohjaamana. Erityisen haasteellista on toiminnan määrän nosto lähtötasolle ilman lisäpanostuksia. Raaseporin sairaalan jatkokehittäminen suhteessa henkilöstön saatavuuteen ja päivystysjärjestelmään tulisi linjata jatkossa strategisella tasolla. Dialyysiyksiköiden dialyysiveden puhdistuslaitteiden ongelmat edellyttävät järjestelmien perusteellista korjaamista ja yksiköiden siirtymistä väistötiloihin. 176

179 STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Toteutuneet avaintavoitteiden tulokset ovat käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. Avaintavoitteista saavutettiin osastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä, kuolleisuuden aleneminen, painehaavojen ilmaantuvuus, kaatumisten ja putoamisten ilmaantuvuus ja lähtövaihtuvuus. Tavoitteita ei siis kaikilta osin saavutettu. Ensikäyntilähetteiden käsittelyaikaa onnistuttiin lyhentämään. Potilaiden suositteleminen HUS hoitopaikkana prosenttiosuus pieneni aiemmasta, vaikka vastaajamäärä olikin pieni. Vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden laskutuksessa saavutettiin euroa, mutta osuus pieneni edellisestä vuodesta. Tähän keskeisesti vaikuttavat Vatsakeskuksen hoitoonpääsyn liian pitkät jonotusajat. Henkilöstö osion mittarit jäivät tavoitteesta ja heikkenivät edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä. Riskienhallinta Vatsakeskuksessa on käytetty HUSin valtuuston hyväksymää HUS-konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ohjetta riskienhallinnan suhteen. Varautumisen ja riskienhallinnan keinoin on pyritty ennaltaehkäisemään vaara- ja kriisitilanteiden syntyminen, minimoimaan vahinkoja ja huolehtimaan toiminnan jatkumisesta sekä tarvittavista suojaamistoimista. Varautuminen pohjautuu aktiiviseen ongelmia tai vahinkoja aiheuttavien uhkien ja riskien kartoitukseen ja analysointiin. Tarkempi riskienhallinnan katsaus sisällytetään erilliseen luottamukselliseen riskienhallinnan liitteeseen (riskiprofiili). Kiinteistö- ja tilariskit ja niihin varautuminen ovat olleet tämän toiminnan kannalta keskeisiä. Erityisesti Jorvin sairaalan kiinteistön kunto vaatisi nopeaa korjaus- tai uudistamisrakentamista. Lääkärihenkilöstön saatavuus ja poistuminen pois julkiselta sektorilta on myös ollut riskienhallinnan kannalta merkittävää tietyillä erikoisaloilla. Lisäriskinä Vatsakeskuksen kannalta tulee huomioida muiden tulosyksikköjen toiminnan sujuvuus, esimerkkinä leikkausosastojen toiminta. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Keskeisimpänä toiminnan kehittämishankkeena oli keskittämisasetuksen toimeenpano ja siihen tarvittavien resurssien järjestely. Tässä keskeistä leikkaussalikapasiteettia ei Meilahden sairaalan leikkausosastolta ollut saatavissa, mikä vuoksi potilaita ohjattiin hoidettaviksi Jorvin ja Peijaksen sairaaloihin, sekä elektiivisiä että etenkin päivystyspotilaita. Lisäksi merkittävä määrä potilaita siirrettiin edellä mainitusti hoidettaviksi muihin HUS-sairaaloihin. Leikkausmääriä ei pystytty lisäämään ATeKin toimintaan ja hoitohenkilökunnan pysyvyyteen liittyneiden ongelmien johdosta. Lähete- ja asiakaspalvelukeskuksen toimintaa kehitetään ja laajennetaan sen toimintaa HUS-laajuiseksi. Tämä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman potilaiden ohjauksen eri hoitopaikkojen välillä. Lähetekeskuksessa aloitetaan keinoälyn käyttö lähetekäsittelyssä urologiassa ja verisuonikirurgiassa. Vatsakeskus tuloyksikölle oli asetuttu 2,18 % (1,523 milj. euroa) tuottavuuden tavoite. Kehittämisohjelmassa tavoiteltiin henkilöstökulujen hallintaa ja tehokasta henkilöstöresurssein käyttöä lisätyön vähentämisellä ja virkaaikaisen toiminnan tehostamista. Sijaistyövoiman vähentämistä tavoiteltiin osastojen olemassa olevan henkilökunnan tehokkaammalla kierrolla. Lisäksi tavoitteena oli vuokratyövoiman vähentäminen. Tavoitteet eivät toteutuneet. Hoidon saatavuuden ja lisääntyneen kysynnän vuoksi tehtiin lisätyötä ja poissaoloihin tarvittiin ulkopuolisia sijaisia. Lisäksi ulkoisia palveluja kuten hoitopalveluostoja muista sairaanhoitopiireistä ja palvelusetelien käyttöä pyrittiin vähentämään, mutta näitä tavoitteita ei kyetty saavuttamaan. Tuottavuusvaateena oli säästää 7,6 henkilötyövuoden työpanos, joka ei ole toteutunut. Ainoastaan ulkoisissa muissa palveluissa onnistuttiin saavuttamaan pieni 5 % säästö. Tavoitteiden saavuttaminen ei ollut mahdollista tilanteessa jossa kysynnän kasvu jatkui edelleen keskimääräistä voimakkaampana. Yhteenveto tavoitteista sekä niiden toteutumisesta on käyttösuunnitelmaraportin liitteenä. 177

180 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % 6,2 % DRG-ryhmät ,6 % -4,8 % DRG-O-ryhmät ,4 % 10,4 % Tähystykset ,1 % 6,1 % Pientoimenpiteet ,6 % 4,9 % 900-ryhmä ,2 % 5,7 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 865,6 % Avohoitokäynnit ,1 % 5,2 % Sähköiset palvelut ,6 % 163,6 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,7 % 6,4 % Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,6 % -1,7 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -1,7 % DRG-ryhmät ,2 % -4,8 % DRG-O-ryhmät ,1 % 7,5 % Tähystykset ,5 % -1,9 % Pientoimenpiteet ,3 % 9,6 % 900-ryhmä ,3 % -1,1 % Kustannusperusteinen jakso ,8 % 391,3 % Av ohoitokäynnit ,9 % -2,8 % Sähköiset palvelut ,7 % 156,6 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % 6,9 % Ostopalvelut ,0 % 23,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % 4,1 % Palvelusetelit ,1 % 3,1 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -63,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,2 % 3,7 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -64,8 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,4 % 3,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Tulosyksikön palvelusuunnitelman lukumäärät olivat talousarviossa jäsenkunnille -1,5 % pienemmät kuin vuoden 2017 toteuma. Euromääräisesti jäsenkunnille tuotettu oma palvelutuotanto suunniteltiin talousarviossa -15,6 milj. euroa pienemmäksi (-7,8 %) kuin vuoden 2017 toteuma, mutta jäsenkuntahyvityksen jälkeen talousarvio oli 0,5 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2017 toteuma. DRG-ryhmiä, käyntituotteita ja muuta palvelutuotantoa suunniteltiin talousarvioon vähemmän kuin edellisenä vuotena, koska odotettavissa oli HUS-keskittämisen perusteella enemmän vaativampaa ja pitempihoitoisia potilaita. Koko vuoden lisääntyneiden lähetemäärien ja hoitotakuuvelvoitteen vuoksi talousarvio ylitettiin ja palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos oli 8,7 % verrattaessa talousarvioon ja 6,4 % verrattaessa tilinpäätökseen Tulosyksikkö pystyi toimimaan varsin tehokkaasti ja Apotin käyttöönotto näkyi lähinnä käyntituotteiden ja tähystystoiminnan vähentymisenä. Jäsenkuntien maksuosuuksien mukaisten myyntitulojen budjettiylitys oli ennen saatuja ja annettuja hyvityksiä 14 milj. euroa (poikkeama 7,4 %). Vatsakeskus hyvitti jäsenkuntia 6 milj. eurolla, jonka jälkeen jäsenkuntalaskutus ylitti 8 milj. euroa (4,2 %) talousarvion. 178

181 Jäsenkunnille tuotettiin omana palveluna NordDRG-tuotteita talousarviota enemmän ja tuotetta enemmän kuin vuonna Lisäys kohdistui eniten päiväkirurgiaan, joissa mm. lisääntyivät dialyysihoidot lähes tuotetta edelliseen vuoteen. Osa erosta selittyy vertailutiedoista puuttuvilla Raaseporin dialyysihoidoilla. Lisäksi toteutui käyntituotteita talousarviota ja enemmän kuin vuonna Lisäys oli hoitopuheluja ja konsultaatiota, joilla vastattiin kasvaneeseen kysyntään. Toteutuneiden NordDRG-tuotteiden keskihinnat olivat hieman talousarviota ja edellistä vuotta halvempia. Etenkin vaativa verisuonikirurgia, laajat suoliston syöpäleikkaukset ja haimakirurgian tuotteita toteutui n. 120 enemmän. Vastaavasti päiväkirurgia ja muut tuotteet olivat halvempia. Suurin osa laskutuksen lisäyksestä tuli volyymin lisäyksestä. Suurin jäsenkuntien palvelutuottaja laskutuksen mukaan oli gastroenterologinen kirurgia 79,9 milj. euroa (40,4 %), verisuonikirurgia 31 milj. euroa (15,7 %), urologia 29,3 milj. euroa (14,9 %), nefrologia 21,4 milj. euroa (10,8 %) gastroenterologia 15,8 milj. euroa (8 %) endokrinologia ja endokriininen kirurgia 10,5 milj. euroa (5,3 %), maksakirurgia ja elinsiirrot 8,8 milj. euroa (4,4 %) muut erikoisalat 0,4 %. Elinsiirtohoitojaksoja laskutettiin jäsenkunnilta 3,56 milj. euroa ja 84 kpl, viisi enemmän kuin Hoitojaksot olivat keskimäärin -2,5 % halvempia kuin edellisenä vuotena. Jäsenkuntapotilaille tuotettiin noin digitaalista terveyslaihdutusvalmennusta Painonhallintatalossa, yhteensä n euroa. Jäsenkuntapotilaiden muissa sairaanhoitopiireissä toteutuneet hoidot ylittivät talousarvion ja yli eurolla vuoden 2016 toteuman. Eniten hoidettiin potilaita Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä ja jäsenkunnista eniten helsinkiläisiä, espoolaisia ja vantaalaisia hoidettiin muissa sairaanhoitopiireissä. Palvelusetelillä hoidettiin etenkin laskimokirurgiaa ja urologiaa. Laskimokäyntejä laskutettiin noin 636 kpl ja leikkauksia 254 kpl yhteensä eurolla. Lisäksi urologisia palveluseteleitä laskutettiin euroa (348 kpl). Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäiv ät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,3 % ,8 % ,5 % DRG-ryhmät ,6 % ,7 % ,2 % DRG-O-ryhmät ,4 % ,3 % ,1 % Tähystykset -10-0,1 % ,4 % ,5 % Pientoimenpiteet 370 6,6 % ,3 % 185 3,3 % 900-ryhmä ,2 % ,9 % 292 3,3 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % ,8 % ,8 % Av ohoitokäynnit ,1 % ,7 % ,9 % Sähköiset palvelut ,6 % ,8 % ,7 % Potilashotelliavopalv elut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,2 % ,7 % ,6 % Ostopalvelut ,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % Palveluseteli ,1 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % Lisäveloitus ,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät /0 Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon -1 /0 Luokittelematon Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) -1 /0 YHTEENSÄ ,2 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 179

182 Palvelusuunnitelmaa laatiessa käytettiin pohjana HUS alueen sairaaloiden profiilien muutosta, jonka perusteella päiväkirurgia ja muu ns. kevyempi kirurgia siirtyy HUS-alueen muihin sairaaloihin ja sieltä vastaavasti siirtyy vaativampaa kirurgiaa. Suunnitelmissa käytettiin kunkin alueen keskihintaa eikä vastaanottavan yksikön keskihintaa, jolloin siirtyvät eurot ja lukumäärät eivät täysin kohdanneet. Laskutuksen muutos syntyi kuitenkin kasvaneesta volyymista verrattaessa talousarvioon ja toteumaan Raaseporin tuotantoa ei pystytty talousarvioon jakamaan tulosyksikköjaon mukaisesti eikä sen toteutuneita tietoja ole vertailuvuodessa. Kustannusperusteisen jaksojen lisääntymiseen vaikutti osaltaan Peijaksen Apotin käyttöönotto, jonka vuoksi diagnooseja ei saatu korjattua ajoissa, jotta laskutukseen olisi muodostunut oikeat tuotteet. Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumaedellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % ,9 % ,7 % DRG-ryhmät ,8 % -19 0,0 % ,8 % DRG-O-ryhmät ,4 % ,9 % ,5 % Tähystykset 457 6,1 % ,0 % ,9 % Pientoimenpiteet 256 4,9 % 250 4,8 % 506 9,6 % 900-ryhmä 517 5,7 % ,8 % ,1 % Kustannusperusteinen jakso ,6 % ,4 % ,3 % Avohoitokäynnit ,2 % ,0 % ,8 % Sähköiset palvelut ,6 % -12-7,1 % ,6 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palv elupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,2 % ,9 % ,7 % Ostopalv elut ,0 % Hoitopalv elut muista sairaaloista 105 4,1 % Palveluseteli 23 3,1 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 267 6,9 % Lisäveloitus ,2 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,1 % Potilasv akuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon -1 /0 Ulkoinen suoramyynti 0-100,0 % Luokittelematon ,3 % YHTEENSÄ ,7 % 180

183 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,9 % 5,2 % DRG-ryhmät ,4 % -3,2 % DRG-O-ryhmät ,8 % 10,2 % Tähystykset ,5 % -1,2 % Pientoimenpiteet ,0 % 3,1 % 900-ryhmä ,4 % 6,0 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 761,5 % Avohoitokäynnit ,7 % 6,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 171,7 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 4087,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 8,4 % 5,7 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % -0,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -0,3 % DRG-ryhmät ,7 % -2,3 % DRG-O-ryhmät ,0 % 8,2 % Tähystykset ,8 % -7,8 % Pientoimenpiteet ,8 % 7,2 % 900-ryhmä ,9 % -0,7 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 377,0 % Avohoitokäynnit ,3 % -2,0 % Sähköiset palvelut ,5 % 164,9 % Potilashotelliavopalvelut 0,0 % 0,0 % Palvelupaketit 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 4087,5 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,0 % 8,8 % Ostopalv elut ,7 % 31,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,3 % 4,1 % Palvelusetelit ,2 % 3,1 % Potilashotelli 0,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 73,5 % Tartuntatatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Potilasvakuutus 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -60,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,6 % 4,4 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % -64,8 % Myynti muille maksajille ,6 % 11,3 % Myynti erityisvastuualueelle ,0 % 36,3 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Vatsakeskuksen palvelutuotannon laskutuksesta n. 86,8 % oli jäsenkuntalaskutusta. Erva-alueen osuus laskutuksesta oli 5 %, muiden sairaanhoitopiirien 6,9 % ja muiden maksajien 1,3 %. Lukumääräisesti kaikille maksajille tuotettiin omana palveluna tuotetta enemmän kuin vuonna 2017 ja tuotetta enemmän kuin talousarviossa. Kaikkiaan hoidettujen eri potilaiden määrä lisääntyi 3,2 % (2 394 kpl) edellisestä vuodesta. 181

184 Ulkokunnille ja muille maksajille tuotettujen palvelujen määrä lisääntyi lukumääräisesti vuodesta 2017 NordDRGtuotteiden osalta 569 kpl (15 %) ja käyntituotteiden osalta kpl (31 %). Suurimmat lisäykset olivat DRG-tuotteita, tähystyksiä, ensikäyntejä ja hoitopuheluita. Talousarvioon verrattaessa tuotteet lisääntyivät 830 kpl (14 %), ja lisäys oli käyntituotteita. Tuloista ulkokunta ja muilta maksajilta saatiin elinsiirto- ja maksakirurgian potilaiden hoidosta (55 %). Gastroenterologisen ja endokriinisen kirurgian osuus oli 25,5 %, verisuonikirurgian 12,1 %, urologian 10,3 % gastroenterologian ja endokrinologia 4,2 % ja nefrologian 1 %. Eniten suhteellisesti lisääntyi edellisestä vuodesta urologian ulkokuntatulo, mutta euromääräisesti gastroenterologian ja endokriinisen kirurgian ulkokuntatulo. Lisääntynyt ulkokunta ja muiden maksajien tulokertymä olivat niillä erikoisaloilla, joissa oli myös eniten keskittämisasetuksen mukaista toimintaa. Keskittämisasetuksen mukaisia DRG-tuotteita tehtiin ulkokunnille yli 200 DRG-tuotetta ja niiden toteutunut keskihinta oli 15 % kalliimpaa kuin edellisenä vuotena. Erva-alueelle palvelujen laskutus alitti talousarvion, mutta ylitti 2017 toteuman 3,3 milj. eurolla (40 %), Lukumääräisesti tuotettiin tuotetta enemmän (poikkeama + 44 %) kuin edellisenä vuotena. Suurin lisäys oli DRGtuotteita, tähystystoimenpiteitä ja käyntituotteita. Muiden sairaanhoitopiirien tuotteet lisääntyivät lukumääräisesti noin 27 % talousarviosta ja 13 % (613 kpl) vuodesta Eniten lisääntyivät käyntituotteet: hoitopuhelut, ensikäynnit ja päiväkirurgia. Laskutus ylitti talousarvion 2,1 milj. eurolla (15 %) ollen edellisen vuoden tasolla. Muille maksajille (mm. vakuutusyhtiöt, valtio ja sen laitokset) tuotettujen palveluiden lukumäärät lisääntyivät edellisestä vuodesta 9 %, mutta jäivät alle talousarvion. Laskutus oli edellisen vuoden tasolla, mutta jäi euroa alle talousarvion. Vatsakeskuksen DRG-pisteiden kertymä lisääntyi edellisestä vuodesta 1,4 % (4 681 pistettä) ja henkilötyön tuottavuus vähentyi -3,2 %. DRG-pisteen kustannus nousi 2,9 % verrattaessa vuoteen 2017, deflatoinnin jälkeen tuottavuus heikkeni 1,7 %. Pisteiden lisäys tuli lähinnä lisääntyneistä dialyysihoidoista ja käynneistä. Painoissa ei juurikaan ollut edelliseen vuoteen eroja, mutta lukumäärät eri tuotteiden välillä olivat suuria samoin pisteen kustannus. Kustannukset nousivat keskittämisasetuksen mukaisissa tuoteryhmissä edellisestä vuodesta. Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuus ja lähetteet on raportoitu hallinnollisen organisaation näkökulmasta. Apotin käyttöönoton myötä jonojen organisaatiotiedot ovat Peijaksessa muuttuneet ja vertailu organisaatiotasolla edelliseen vuoteen antaa virheellisen kuvan. Myös lähetteiden osalta luvut ovat vaikeasti vertailtavissa edelliseen vuoteen. Kiireettömään vuodeosastohoitoon odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä odottajaa, -221 potilasta vähemmän kuin vuonna Hoitotakuun mukaiseen hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita oli yhteensä 10 (0,6 % kaikista odottajista) urologiaan kolme, verisuonikirurgiaan 6 ja muu erikoisala yksi. Määrä vähentyi vuoden 2017 lopusta -37 potilaalla. Hallinnollisesti ATeKin jonoissa odotti Vatsakeskuksen potilaista päiväkirurgiaan 599 potilasta (verisuonikirurgiaa ja urologiaa), joista 3 oli odottanut yli 6 kuukautta. Tukielin- ja plastiikkakirurgian jonoissa odotti urologisia osastopotilaita 148 potilasta. Kiireettömiin polikliinisiin tutkimuksiin ja hoitoihin odottavia potilaita oli vuoden lopussa yhteensä kpl -417 odottajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Hoitotakuun mukaista hoitoa yli 3 kk odottaneita oli 44 odottajaa (1,9 %). Odottajista oli seitsemän gastrenterologisen kirurgian potilaita, viisi endokrinologina, 11 gastroenterologian potilaita, 14 urologian potilaita, seitsemän plastiikkakirurgista ja loput muita erikoisaloja. Polikliinisessa jonossa on hallinnollisen organisaation mukaan 55 ortopedista ja 140 plastiikkakirurgista ja 12 thoraxkirurgista ja 11 sydänkirurgista potilasta, joista yli 3 kuukautta odottaneita oli 17. Vastaavasti Tukielin ja plastiikkakirurgian poliklinikalle odottaa 165 urologista potilasta ja yksi gastroenterologisen kirurgian potilas joista 27 oli odottanut yli 3 kk. Hallinnollisen organisaation mukaan Vatsakeskuksen ulkoisten kiireettömien lähetteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 295 lähetettä. Vatsakeskukseen oli tullut 11 ortopedista ja plastiikkakirurgista lähetettä. Vatsakeskuksen erikoisalojen ulkoiset elektiiviset lähetteet lisääntyivät 2,7 % (969 kpl) vuodesta 2017 ilman Raaseporin lähetteitä. Eniten lisääntyivät endokrinologian ja endokriinisen kirurgian lähetteet 856 kpl (24,3 %). Lukumääräisesti gastroenterologian ja gastroeneterologisen kirurgian lähetteet lisääntyivät 499 kpl (2,9 %) ja suhteellisesti eniten maksakirurgia 25 % (75 kpl). Lähetteistä käsittelyaika yli 21 vuorokautta oli 112 kpl (0,3 % saapuneista lähetteistä), kun vuonna 2017 niitä oli 143 kpl (0,39 % saapuneista lähetteistä). Siirtoviivepäiviä tuotettiin Raaseporille 313, kaksi Inkoolle, Vantaalle 17 ja Espoolle kolme. Edellisenä vuotena tuotettiin Keravalle kuusi ja Vantaalle kaksi siirtoviivehoitopäivää. Ostettuja siirtoviivehoitopäiviä ei toteutunut lainkaan. 182

185 OPETUS JA TUTKIMUS Lääketieteen perusopetus vatsablokin osalta on uudistettu kokoaan (osana koko tiedekunnan curriculum uudistusta). Kehitystyössä Vatsakeskuksella oli merkittävä rooli ja tällä hetkellä edustus HY Opettajien Akatemiassa ja lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman johtoryhmässä. Erikoislääkärikoulutuksen määrä säilyi ennallaan, uusia tulijoita kaikille vatsakeskuksen erikoisaloille oli riittävästi. Erikoislääkärikoulutus uudistuu vuonna 2019 ja tätä valmistelemassa ja kehittämässä oli Vatsakeskuksesta vahva edustus vuonna Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin ja se on ymmärrettävä kehitystoiminnaksi ja edellyttää HYKSin oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Vatsakeskuksessa aktiivinen tutkimustyö on saatu palautettua arvoonsa ja olennaiseksi osaksi yliopistosairaalan toimintaa. Vatsakeskuksessa tutkimustoimintaa hallinnoi tutkimustoimikunta, jota johtaa keskuksen opetuksen ja tutkimuksen vastuuprofessoriylilääkäri. Vatsakeskuksen tutkimustoiminta jatkui vuonna 2018 hyvin vilkkaana. Uusia tutkimuslupia myönnettiin 71. Vatsakeskus onnistui käyttämään kaikki saamansa tutkimukselle osoitetut tutkimusmäärärahat 2018 tutkimusta edistäviin, asianmukaisiin tarkoituksiin (pääasiassa tutkijavapaat). Vatsakeskuksen tutkijat ovat menestyneet hyvin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa ja keskuksen julkaisutoiminta on ollut erittäin aktiivista käsittäen sekä translationaalista perustutkimusta, että kliinistä tutkimusta. Vatsakeskuksella on myös edustus äskettäin valitussa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa. Tutkimukseen liittyen biopankkitoiminnan edistäminen on ollut erityisenä kehityskohteena. Biomedicumissa sijaitsevat Vatsakeskuksen gastrokirurgian laboratoriotilat ovat erittäin aktiivisessa käytössä ja osa keskuksen ryhmistä on mukana vuonna 2019 alussa toimintansa aloittavassa HY Tutkimusohjelma-yksikössä. Vatsakeskuksen tutkijat ovat vuonna 2018 menestyneet hyvin ulkopuolisen, kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Hoitotieteellisen tutkimukseen liittyen Vatsakeskuksessa hyväksyttiin 12 opinnäytetyötä vuonna Tulosyksikön opetuksen määräraha vuonna 2018 oli 1,170 milj. euroa ja tutkimuksen valtion määräraha euroa sekä sairaalan yksikölle myönnetty rahoitus euroa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toimintatuotot yhteensä ,4 % 4,8 % Myyntituotot ,3 % 4,4 % Jäsenkuntien maksuosuus ,2 % 3,7 % Muut palvelutulot ,8 % 7,6 % Muut myyntitulot ,1 % 42,4 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -10,5 % Maksutuotot ,2 % 19,5 % Tuet ja avustukset ,2 % 27,7 % Muut toimintatuotot ,7 % 472,2 % Toimintakulut yhteensä ,5 % 4,6 % Henkilöstökulut ,0 % 5,7 % Palvelujen ostot ,7 % 3,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % 9,1 % Avustukset ,7 % 24,0 % Muut toimintakulut ,9 % -1,4 % Toimintakate ,9 % 159,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 2157,3 % Vuosikate ,0 % 159,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % -25,6 % Tilikauden tulos ,0 % -64,9 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,4 % 4,4 % Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% TP 2017 Toiminnan kulut ,4 % 4,4 % Muut myyntitulot ,1 % 42,4 % Maksutuotot ,2 % 19,5 % Tuet ja avustukset ,2 % 27,7 % Muut toimintatuotot + EVO ,2 % -10,2 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,3 % 4,0 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,8 % 7,6 % Sitovat nettokulut ,2 % 3,2 % 183

186 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroapoikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,3 Oman palvelutuotannon jäsenkuntapalvelun volyymin lisäys ,4 6,4 % ,1 5,3 % Oman palvelutuotannon jäsenkuntapalvelun hinnan muutos ,9-1,3 % ,5-6,7 % Jäsenkunnille myönnetty hyvitys ,2-2,5 % ,2 4,3 % Palvelusetelit 631,4 0,3 % 22,5 0,0 % Ostopalvelut ja hoitopalvelut muissa sairaanhoitopiireissä 1 117,6 0,5 % 244,7 0,1 % Erva-alueen tulot ,5-0,8 % 3 384,3 1,4 % Hyvitys Erva-alueelle -343,0-0,1 % -343,0-0,1 % Muilta sairaanhoitopiireiltä tulot 2 134,4 0,9 % 14,5 0,0 % Muiden maksajien tulot 364,4 0,2 % -44,3 0,0 % Tulot sisäisiltä yksiköiltä -178,3-0,1 % 462,6 0,2 % Maksutuotot 366,9 0,2 % 1 212,8 0,5 % Muut muutokset toimintatuotoissa -262,1-0,1 % -441,2-0,2 % TP ,0 3,4 % ,0 4,8 % 184

187 Toimintakulut ja poistot euroapoikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,4 Päiv ystys- ja epämukav an työajan korv aukset 298,2 0,1 % 240,9 0,1 % Lisä- ja ylityöt palkat 209,8 0,1 % 181,4 0,1 % Epäpätev yys ja kertakorv auksien palkat 410,3 0,2 % 410,3 0,2 % Apotti- ja pth-integraation henkilöstökulut 117,1 0,0 % 117,1 0,0 % Lisätyöpalkkiot 698,1 0,3 % 0,0 0,0 % Raaseporin lääkärit+ päiv. piste 100,0 0,0 % 903,0 0,4 % Vuodelle 2018 saadut keskittämisen ja muutosblokkien vakanssit 185 0,0 % 598,5 0,3 % Hoitohenkilökunnan sijaiset 405,5 0,2 % 373,2 0,2 % Lomaraha-v araus 437,7 0,2 % 555,2 0,2 % Henkilösiv ukulut -273,1-0,1 % -52,7 0,0 % IBD-, ja muut immunosupressantit, antibiootit 722,7 0,3 % 123,6 0,1 % Päiv äsairaalassa annetut kalliit lääkehoidot 764,1 0,3 % 588,0 0,2 % Päiväkirurgia ja tehohoito, v älinehuolto ATeK -275,6-0,1 % -407,6-0,2 % Leikkaustoimenpidepalvelut ATeK ennen hyv itystä 2 277,3 0,9 % 2 803,5 1,2 % Hyvitykset ATeK ,1-0,6 % ,1-0,6 % Leikkaustoimenpidetarvikkeet ATeK 2,4 0,0 % 1 018,0 0,4 % Käynti- ja poliklinikkapalv elut TuPla 326,0 0,1 % 198,7 0,1 % Vuodesasto- ja poliklinikkapalelut palv elut SiSu 655,8 0,3 % 185,9 0,1 % Lääkehoidot SiSu 115,6 0,0 % 132,2 0,1 % Henkilökunnan työpanoksen osto SiSu -497,7-0,2 % -499,4-0,2 % Ostot Akuutin valvonnoista 209,9 0,1 % 239,4 0,1 % Raaseporin ostot ,5-0,6 % -712,2-0,3 % Patologian tutkimukset 512,4 0,2 % 170,1 0,1 % Laboratoriopalvelut ennen hyvitystä 998,2 0,4 % 943,4 0,4 % Hyvitykset HUSLAB ,4-0,4 % ,4-0,4 % Kuv antamisen tutkimukset ennen hyv itystä 1 305,0 0,5 % 2 004,5 0,8 % Hyvitykset HUS Kuv antaminen ,4-0,5 % ,4-0,5 % Kuv antamisen radiologiset tarv ikkeet 313,9 0,1 % 279,2 0,1 % Logistiikka tarvikkeet 1 154,4 0,5 % 593,4 0,2 % Logistiikan hyv itys -167,5-0,1 % -167,5-0,1 % Logistiikan kuljetuspalv elut, lääkintälaitehuolto 278,6 0,1 % 95,1 0,0 % Asiointi, osastonsihteeri ja tekstinkäsittely ennen hyv itystä 905,8 0,4 % 1 594,4 0,7 % Laitoshuolto 437,6 0,2 % 223,4 0,1 % Tukipalvelujen hyv itys -580,8-0,2 % -580,8-0,2 % Tietohallinto ennen hyv itystä 232,7 0,1 % 1 284,9 0,5 % Tietohallinnon hyv itys -681,2-0,3 % -681,2-0,3 % Yhtymähallinto ennen hyvitystä 40,5 0,0 % 1 100,1 0,5 % Yhtymähallinnon hyv itys -203,7-0,1 % -203,7-0,1 % Tilavuokrat ennen hyvitystä -22,5 0,0 % 149,2 0,1 % Tilakeskuksen hyvitys -396,7-0,2 % -396,7-0,2 % Hyks- sha johto -397,7-0,2 % -286,8-0,1 % Vuokratyövoima 117,6 0,0 % 45,2 0,0 % Ulkoiset laboratoriopalvelut 183,1 0,1 % 99,8 0,0 % Palvelusetelit 513,7 0,2 % 121,8 0,1 % Dialyysiyksikön ulkoiset palvelut ja tarvikkeet 1 362,4 0,6 % 501,4 0,2 % Ostot muista sairaanhoitopiireistä 349,6 0,1 % 170,9 0,1 % Poistojen muutos -380,1-0,2 % -510,3-0,2 % Muut muutokset toimintakuluissa 451,3 0,2 % 330,0 0,1 % TP ,6 3,4 % ,6 4,4 %

188 Toimintakulujen osalta merkittävimmät poikkeamat sekä ulkoisissa että sisäisissä kuluissa johtuivat suuresta volyymin lisäyksestä sekä palkkaratkaisuista, joita ei ollut suunniteltu talousarviossa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostojen, tukipalveluiden ja henkilöstökulut ylittivät talousarvion. Lähetekasvun ja hoitotakuun ylittävien jonojen vuoksi tehtiin lisätöitä ja annettiin palveluseteleitä ja samalla pyrittiin siihen, että Apotin käyttöönoton myötä notkahtava tuotanto ei kasvattaisi kohtuuttomasti jonotusaikoja. Lisätöitä ei oltu suunniteltu lainkaan talousarvioon ja palveluseteleitäkin vain minimimäärä urologiaan. Palkkaratkaisujen ja keskittämiseen sekä perusterveydenhuollon integraation saadut vakanssit kasvattivat henkilöstökuluja. ATeKilta ostettiin leikkauspalveluita enemmän, ja pidempien leikkausten määrä lisääntyi. Tehohoidon hoitopäiviä ostettiin edellisen vuoden verran, mutta potilaiden hoitoisuus oli kevyempää. Kalliiden tarvikkeiden laskutus lisääntyi huomattavasti verisuonikirurgiassa ja osin myös uuden hybridisalin käyttöönoton myötä. Radiologisia tutkimuksia on pyydetty 363 kpl enemmän kuin vuonna 2017 (poikkeama 0,6 %). Tutkimusten lukumäärät lisääntyivät magneettitutkimuksissa, tietokonetomografia-tutkimuksissa ja läpivalaisutoimenpiteissä. Ostojen lisäys on lähinnä verisuonikirurgiaa, jossa on tehty enemmän endovaskulaaritoimenpiteitä ja käytetty stenttejä sekä pallolaajennustarvikkeita. Muiden erikoisalojen kuvantamisen ostojen lisäys on vähäisempää. Kuvantamisen ostot ylittivät annetun hyvityksen jälkeen euroa talousarvion. Patologian tutkimukset lisääntyivät edellisestä vuodesta kpl (2,7 %). Eniten lisääntyivät urologian, ja gastroenterologian ja gastoenterologisen kirurgian näytteet (8,4 %). Suurimmat ryhmät olivat patologian histologiset ja immunohistokemialliset tutkimukset ja muut tutkimukset. Keskihinta oli näissä tuotteissa noussut vuodesta Sen lisäksi näytteiden lukumäärät ja laskutus lisääntyivät kemian ja hematologian, mikrobiologian tutkimuksissa ja näytteenotossa. Ostot HUSLABilta ylittivät talousarvion eurolla annetun hyvityksen jälkeen. Osastosihteeripalvelu pilottihanke loppui vuodenvaihteessa, palvelu ostettiin Tukipalveluista. Henkilötyövuosina työpanosta saatiin 74,4 htv, +8,7 htv enemmän kuin edellisenä vuotena. Osastosihteerilaskutus oli 3,6 milj. euroa euroa edellistä vuotta enemmän. Hankkeelle asetettua taloustavoitetta ei saavutettu. Lisääntyneeseen laskutukseen oli syynä tulosyksikön toiminnan vahvistaminen sekä edelliseen vuoteen verrattuna paremmat sijaisjärjestelyt ja osaamisen ja laadun parantuminen. Tukipalveluilta saatiin asiakashyvitystä, jonka jälkeen ostot ylittivät talousarvion euroa ja ylittivät edellisen vuoden toteuman 1,2 milj. eurolla. Dialyysihoidot lisääntyivät nefrologian linjalla tuotetta (4,8 %) edellisestä vuodesta. Lisäys oli ulkoisissa dialyyseissä sekä dialyysiopetuskeskuksessa, jonka vuoksi ulkoiset sairaanhoidon palvelut ja tarvikkeiden ostot lisääntyivät ja ylittivät talousarvion ja edellisen vuoden toteuman. Poistot jäivät alle talousarvion euroa (poikkeama -19,2 %) ja edellisestä vuodesta euroa -25,6 %. Hankintoihin myönnetty määräraha oli aiempia vuosia pienempi, lisäksi useat hankinnat siirtyivät myöhäissyksylle, jolloin poistokertymä jäi suunniteltua pienemmäksi. Tulosyksikön tulos oli euroa alijäämäinen. Hyvityksiä saatiin sisäisiltä kumppaneilta (6 milj. euroa) ja annettujen jäsenkuntapalautusten (6 milj. euroa) ja Erva-alueen hyvityksen ( euroa) jälkeen tulos oli talousarvion mukainen. Sitovat nettokulut ylittivät vajaalla 7,9 milj. eurolla (4,2 %) talousarviossa asetetun tavoitteen. Kone- ja laiteinvestoinnit Vatsakeskus käytti sille varatut laiteinvestointimäärärahat. Määräraha ei riittänyt esimerkiksi endoskooppien laitekannan riittävään ylläpitoon ja heijastui kohonneina huoltokustannuksina. 186

189 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Keskittämisasetuksen myötä Vatsakeskukseen saatiin kahdeksan uutta sairaanhoitajan vakanssia ja kuusi lääkärin vakanssia. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota tukeviin hankkeisiin saatiin yhdeksän sairaanhoitajan vakanssia, joista neljä on määräaikaista. Lääkäreiden vakansseja saatiin 4,5. Apotin käyttöönottoa tukemaan saatiin kuusi määräaikaista sairaanhoitajan vakanssia. Muutosblokeissa saatiin kaksi sairaanhoitajaa Jorvin endoskopiayksikön laajentumiseen ja yksi sairaanhoitaja painonhallintataloon sekä yksi verisuonikirurgi haavakeskustoimintaa varten. Lisäksi Raaseporista siirtyi kolme erikoistuvaa ja kuusi erikoislääkärin vakanssia tulosyksikköön. Sairaanhoitajien saatavuus on edelleen kohtuullisen hyvä, joskin hakijoiden määrät vakinaisiin tehtäviin ja sijaisuuksiin ovat pienentyneet. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut kysynnän ja tuotannon kasvun suhteessa. Hoitohenkilökunnan rakennetta sairaanhoitajien / perushoitajien suhteen ei ole pystytty korjaamaan tarvetta vastaavaksi. Henkilöstörakenne ja mitoitus eivät vastaa toimintojen muutosten mukanaan tuomia vaatimuksia. Keskittämisasetuksen ja muuttuneen HUSin potilasohjauksen myötä vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden hoitoisuus muuttui korkeammaksi ja vakavasti sairaiden potilaiden määrä lisääntyi. Vähemmän hoitoa vaativia potilasryhmiä on siirretty muualle. Poliklinikoilla ja toimenpideyksiköissä toiminta on muuttunut. Toimenpiteitä on mm. Meilahdessa siirretty leikkaussalista poliklinikalle ja tehty tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitajille. Hoitotyön tehtävät ovat muuttuneet sairaanhoitajan vaatimustasoa vastaaviksi ja potilaiden hoito edellyttää mm. luvat iv- ja nestehoidon toteutukseen. Poikkeama- Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta ,9 % 3,2 % Lääkärit ,3 % 5,0 % Muu henkilökunta ,7 % 12,5 % Erityistyöntekijät ,0 % 12,5 % YHTEENSÄ ,5 % 4,1 % Poikkeama- Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 % Hoitohenkilökunta 572,1 564,9 587,5 591,5 4,7 % 3,4 % Lääkärit 234,9 234,2 241,5 241,8 3,2 % 2,9 % Muu henkilökunta 33,7 35,0 45,8 45,8 30,9 % 35,9 % Erityistyöntekijät 0,1 0,0 1,5 1,5 0,0 % 1400,0 % YHTEENSÄ 840,8 834,1 876,3 880,6 5,6 % 4,7 % Henkilötyövuodet htvpoikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 834,1 840,8 Ei-säännölliset henkilötyövuodet 2,2 0,3 % 2,2 0,3 % Vuosilomat 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Sairauspoissaolot 2,7 0,3 % 2,7 0,3 % Lakisääteiset poissaolot -6,5-0,8 % -6,5-0,8 % Kolutus- ja muut poissaolot 5,8 0,7 % 5,8 0,7 % Raaseporin vakanssit 0,0 % 5,6 0,7 % Uudet hoitaja- ja lääkäriv akanssit 0,0 % 18,3 2,2 % Hoitotakuun lisätyöt 11,5 1,4 % -0,2 0,0 % Lisääntynyt määräaikainen henkilökunta 9,1 1,1 % 9,1 1,1 % Apottivakanssit 1,3 0,2 % 1,3 0,2 % Muut henkilötyövuosimuutokset 20,4 2,4 % 1,5 0,2 % TP ,6 5,6 % 880,6 4,7 % 187

190 Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstökustannusten hallintaa edistetään toimintalähtöisellä ja osaamisperusteisella työvuorosuunnittelulla, jossa mm äkilliset poissaolot korvataan ensisijaisesti sen tuomin mahdollisuuksin. Työvuorot ja vuosilomat suunnitellaan neljässä suunnittelukokonaisuudessa. Henkilötyövuoden kustannus nousi 1,1 % edelliseen vuoteen verrattaessa hoitohenkilökunnan työvaativuuden palkkauksesta ja muiden erilliskorvausten takia. Määräaikaisten työntekijöiden määrää ovat lisänneet lakisääteiset osa-aikaisuudet sekä erilaiset työaikajoustot. Vuokratyövoiman ja määräaikaisten työntekijöiden käyttöä on jouduttu lisäämään kompensoimaan vaikeaa ylipaikkatilannetta sekä ylläpitämään Painonhallintatalon toimintaa. Lyhytaikaisia hoitajasijaisi ei juurikaan ole ollut, niitä käytetään lähes yksinomaan lääkärityövoimassa. Vuosilomasijaisia on jouduttu palkkaamaan aiempia vuosia enemmän, koska toimintaa ei ole voitu supistaa kesäaikana siinä määrin kuin aiemmin. TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,0 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Hoitohenkilökunnan järjestäytymistä erikoisaloittain on lähdetty viemään eteenpäin poliklinikoilla ja lähetekeskuksessa. Hoitohenkilökunta on ilmaissut toiveensa erikoisalakohtaisuuteen ja toimintalähtöinen, osaamisperusteinen työvuorosuunnittelu tukee tätä suuntausta. Tämän muutoksen myötä osastonhoitajien vastuu kahdella erikoisalalla urologiassa ja verisuonikirurgiassa sisältää potilaan prosessin lähetteestä toimenpiteeseen sekä niihin toimintoihin liittyvän hoitohenkilökunnan. Potilaspalvelun laadun paranemisen lisäksi yhtenä keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden lisääntyminen. Kokemuksia toiminnasta kerätään vuoden 2019 aikana. TOB:ssa Vatsakeskuksen tulokset olivat samansuuntaiset HYKSin ja koko HUSin tulosten kanssa. Vatsakeskuksessa on useita yksikköjä (: erikoistuvat lääkärit, endokrinologian johto, verisuonikirurgian johto, osasto M13, Meilahti, osasto K5, Jorvi, osasto K6, Jorvi ja osasto K7, Jorvi), joissa ylikuormitusindeksi on alle 3. Useimmat liittyvät vuodeosastojen korkeisiin kuormituksiin. Meilahdessa on tilanteen korjaamiseksi tehty toiminnallisia muutoksia. Ylä gekirurgia muutti vuosien vaihteessa Tornisairaalasta Kolmiosairaalaan. Tornisairaalassa lisätään päiväaikaista toimintaa sekä perustetaan varhaisen kotiutumisen yksikkö. Henkilöstöresurssi perustettavaan yksikköön tulee muutosblokissa, joskin suunnitelma joudutaan sopeuttamaan karsittuun muutosblokkiin. Jorvissa Vatsakeskuksen vuodeosastot ovat olleet pitkään poikkeuksellisen vaikeassa ylipaikkatilanteessa ja Jorvin sairaalaan ohjautuu entistä hoitoisempia potilaita. Henkilöstölisäyksen jälkeen Jorvin leikkaussalit oletettavasti toimivat paremmin ja peruuntumisten määrä laskee. Tulosyksikön sisällä on etsitty ratkaisuja tilanteeseen. Potilaiden prosesseja on selkiytetty ja helmikuussa 2018 perustettiin yhden vuodeosaston yhteyteen kahdeksan -paikkainen varhaisen kotiutumisen yksikkö. Potilaita on myös ajoittain siirretty TuPlan osastoille. Lisäksi on mahdollisuuksien mukaan siirretty / lisätty henkilökuntaa Jorvin osastoille helpottamaan hoitajien työkuormaa. Toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä vaan tilanne jatkuu entisenlaisena. Lokakuusta 2018 alkaen on HYKS-johdon kanssa neuvoteltu ratkaisujen löytymisestä. 188

191 14 HUS KUVANTAMINEN HUS Kuvantaminen Toiminnan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto (lkm) Radiologiset tutkimukset ,1 % 0,5 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset ,7 % 0,4 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ,7 % 3,1 % Tuottavuus Tuottavuusindeksin kehitys 0,4 % 2 % -4,4 % -320,0 % -1200,0 % Hintatason muutos-% -0,6 % -1,4 % -2,5 % 78,6 % 316,7 % Laatu-/asiakaslupaus Vakavat Haipro-ilmoitukset 1 4 0,0 % 300,0 % Haitan aiheuttaneet kaatumiset, lkm - enintään 2 / kk ,0 % -6,3 % Palveluiden saatavuus Päivystyskiireellisten TT-tutkimusten saatavuus (lähetteestä käyntiin), 1 62 % 85 % 63 % -25,9 % 1,6 % tunnin sisällä Päivystyspoliklinikoiden pyytämien päivystys-kiireellisten TTtutkimusten 67 % 85 % 68 % -20,0 % 1,5 % saatavuus: viive lähetteestä lausuntoon 2 tunnin sisällä Kiireellisten MK-tutkimusten saatavuus 3 vrk kuluessa 70 % 80 % 64 % -20,0 % -8,6 % Elektiivisten EKG pitkäaikaisrekisteröintien saatavuus, vrk ,0 % 8,7 % ENMG-tutkimusten saatavuus, vrk ,0 % -19,2 % EEG-tutkimusten lausunnon saatavuus, v rk ,3 % -11,1 % Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,6 % -57,3 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,4 % 2 % -4,4 % -320,0 % -1200,0 % Toimintakulut ,8 % -4,5 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot ,1 % 8,5 % Ulkoiset toimintatuotot ,3 % -2,4 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % 5,1 % Toimintakulut ,5 % 5,5 % Poistot ,4 % 0,1 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä ,2 % -55,6 % Asiakashyvitykset netto ,0 % -55,2 % Tilikauden tulos ,4 % -151,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,0 % -55,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % 0,0 % 189

192 Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,4 % 3,2 % Henkilötyövuodet ,1 % 2,7 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,1 % 2,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 8,9 % 2,9 % Hintaero, % -5,8 % 1,9 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUS Kuvantaminen vastaa radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian erikoisalojen ja niihin liittyvien palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä vastaa alansa yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Palveluita on tuotettu erikoissairaanhoidon lisäksi sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon toimintayksiköille sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealle ja sen alueen jäsenkunnille. HUS Kuvantamisen yhtenä strategisena päämääränä on ollut toiminnan laajeneminen julkisena palveluntuottajana koko HUS-alueen ja Kymenlaakson alueen perusterveydenhuoltoon taloudellisesti kestävin perustein. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Laadulla johtaminen HUS Kuvantamisen koko toiminnassa Kansainvälinen sertifiointilaitos Bureau Veritas myönsi HUS Kuvantamiselle standardin SFS-EN ISO-9001: 2015 mukaisen sertifikaatin Laadunhallintajärjestelmän sertifioinnilla HUS Kuvantaminen osoittaa täyttävänsä sellaisen organisaation tunnusmerkit, joka pystyy jatkuvasti parantamaan suorituskykyänsä ja palvelutuotantonsa asiakastyytyväisyyttä. Joka kolmas vuosi tapahtuvien sertifiointiauditointien lisäksi HUS Kuvantamisen laadunhallintajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan Bureau Veritasin vuosittaisilla määräaikaiskäynneillä ja koko toiminnan kattavalla sisäisillä auditoinneilla. Tietojärjestelmien kehitystyö HUS Kuvantamiseen vuonna 2017 liittyneet Carean kuvantamistoiminnat saatiin keväällä 2018 yhdistettyä HUSin kuva-arkistojärjestelmään PACSiin. Carean PACS oli saman järjestelmätoimittajan tuote, mutta eri version johdosta Carean digitaalinen kuva-arkisto jouduttiin harmonisoimaan HUS PACS -järjestelmäversioon. Kuva-arkiston laajuuden vuoksi harmonisointi kesti yli puoli vuotta. Järjestelmäpäivityksen jälkeen on HUS Kuvantamisen kaikilla radiologeilla näkyvyys Carean alueella tehtyihin tutkimuksiin ja HUS-alueelta on nyt verkon kautta mahdollista tukea Kymenlaakson alueella tehtyjen tutkimusten lausuntojen saatavuutta. Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen oli merkittävä vuoden 2018 toiminnan kehittämishanke. Hanke jakautui moneen eri osioon, joilla kaikilla pyrittiin parantamaan asiakaskokemusta ja palveluiden saavutettavuutta. Potilaille julkaistiin useita videoita. Tutkimukset minuutissa -videosarjaan valmistui videot magneettikuvauksista ja yöpolygrafiasta. Lisäksi tehtiin lyhyt video, jossa esiteltiin asiakkaan polku terveyskeskuksesta kuvantamistutkimuksiin. Elielinaukion röntgenistä tehtiin esittelyvideo ja sisäiseen käyttöön Vihainen asiakas -video yhteistyössä HUS yhteiset tulosalueen kanssa. Kaikki perusterveydenhuollon toimipaikat ovat nyt keskitetyn ajanvarauksen piirissä. Nettiajanvaraus on laajennettu kaikille vastuualueille soveltuvin osin. Itseilmoittautuminen on otettu käyttöön Espoon röntgentoimipisteissä (Kilo, Leppävaara, Samaria), Elielinaukion röntgenissä ja Uudessa lastensairaalassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä edistyttiin merkittävästi. Tutkimukseen tulijan talon potilaille suunnattu avoin osio Terveyskylä lanseerattiin elokuussa. Sisällöt on tuotettu valtakunnallisessa yhteistyössä ja yhteistyötä on syvennetty säännöllisin kokouksin. Syksystä 2018 Kiputalon kanssa on edistetty rtms-kipupotilaan digihoitopolkua, jonka osana tuotamme mobiilin oirepäiväkirjan. Neuvo-chatbot avattiin joulukuussa hus.fi-sivustolle. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille ja ammattilaisille, jotka ovat tulossa kuvantamistutkimuksiin tai etsivät sivuiltamme tietoa. Neuvo auttaa tutkimuksiin tulevaa käytännön kysymyksissä. Neuvolta voi kysyä esimerkiksi ajanvarauksesta, toimipisteiden löytämisestä ja aukioloajoista. Jos 190

193 Neuvo-chatbot ei osaa vastata kysymykseen, siirtyy keskustelu live-chattiin asiakaspalvelijalle. Chatia hoitaa keskitetty asiakaspalvelu, joka on avoinna arkisin klo Pikapalautteiden (Taplause) keräämiseen on ollut käytössä viisi tablettia, joita on kierrätetty 3 kuukauden syklissä eri yksiköissä. Pikapalautteita on saatu runsaasti, 898 kpl vuoden aikana. 83 % prosenttia pikapalautteista on ollut positiivista ja NPS (Net Promoter Score, asiakas-kokemusmittari) ollut keskimäärin 70. Samanaikaisesti henkilökunnalta on kerätty työfiilistä, jossa asteikolla 1-5 on henkilökunnan fiilis ollut 4. Molemmat tulokset ovat erinomaisia sekä kokonaisuutena että suhteessa muihin alan toimijoihin. Radiologia Elielinaukion röntgen avattiin keväällä Helsingin keskustassa Postitalossa. Keskustapiste edustaa uutta nopean palvelun toimintamallia, jossa perustason röntgenkuvaukset tehdään ilman ajanvarausta, ja UÄ-tutkimuksiin on nettiajanvaraus. Toimipiste on auki myös iltaisin ja lauantaisin. Tilojen suunnittelu on toteutettu Lean-periaatteitten mukaisesti ja asiakastyytyväisyyttä tarkastellaan jatkuvalla sähköisellä seurannalla. Elielinaukion röntgen on osoittautunut hyvin tehokkaaksi ja toimivaksi konseptiksi, jossa sekä asiakas- että työtyytyväisyys ovat korkeaa tasoa. Päivystyskiireellisten TT-tutkimusten hyvä saatavuus on keskeistä potilashoidon sujuvuudelle. Tutkimusten kysyntä on kasvanut jatkuvasti ja TT-saatavuuden turvaamiseksi toteutettiin muutosblokkina Meilahden toisen päivystys- TT laitteiston hankinta. Nyt tutkimusten saatavuus pystytään turvaamaan ruuhkahuippujen ja toisaalta myös laiterikkojen aikana. Uuden lastensairaalan röntgenlaitteistot saatiin asennettua aikataulun mukaisesti ja toiminta käynnistyi hyvin. Uusi monienergiakuvantamiseen soveltuva TT-laitteisto on hyvin nopea, jolloin anestesian tarve lapsipotilaiden kuvauksessa liike-epäterävyyksien välttämiseksi on selvästi vähentynyt. Tutkimukset sujuvat nopeammin ja myös sädemäärät ovat entistä pienemmät. Uudet 1,5T ja 3T magneetit ovat parantaneet lasten MK-tutkimusten saatavuutta ja laatua. Hoitajien vakanssipulan vuoksi Lastenklinikalla olevaa vanhaa magneettia ei ole pystytty pitämään tutkimuskäytössä, mutta vakanssitilanteeseen on saatu korjausta ja toiminta on käynnistymässä uudelleen keväällä Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Meilahden isotooppiyksikön ja syklotroniyksikön uudet maanalaiset tilat valmistuivat alkusyksyllä Uusiin tiloihin asennettiin väliaikaisesta kontista siirretyn PET-TT laitteen lisäksi uusi erittäin herkkä digitaalinen PET-TT-kamera ja kaksi uutta SPET-TT kameraa. Uuden PET-laitteen myötä kamerakapasiteetti kaksinkertaistuu, millä pyritään vastaamaan PET-kuvausten kasvavaan kysyntään. Syklotronin ja siihen liittyvien tuotantolaitteiden asennustyöt aloitettiin keväällä ja laitteistoa koekäytettiin onnistuneesti loppusyksystä. Tärkeimmän PET-radiolääkkeen F-18 FDG:n tuotannon validoinnit tehtiin loppuvuonna 2018, ja sen omatuotannon potilaskäyttöön odotetaan alkavan tammikuussa Oma syklotroni mahdollistaa laajamittaisen PET-radiolääkkeiden omatuotannon HUSissa, mikä tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Sillä saavutetaan myös suurempi toimitusvarmuus ja tulevaisuudessa nykyistä laajempi valikoima radiolääkkeitä sekä kliiniseen käyttöön että tieteelliseen tutkimukseen. Radiolääkkeiden tuotanto lähellä kuvauslaitetta mahdollistaa myös hyvin lyhytikäisten radionuklidien käytön, mikä avaa kokonaan uusia diagnostisia mahdollisuuksia. Spirometriatutkimusten automaattilausunto otettiin alkusyksystä käyttöön HUS Kuvantamisen ja HUSLABin spirometriatutkimuksia tekevissä yksiköissä. Uusi toimintamalli säästää lääkäreiden työaikaa erityisesti Meilahden KLFyksikössä, jossa tehdään vuosittain yli spirometriaa. Lisäksi yksikön spirometria-ajanvarauksissa siirryttiin hyödyntämään yhteistä keskitettyä ajanvarausta, mikä mahdollistaa tutkimusaikojen jakamisen tasaisemmin myös HUSLABin toimipisteisiin, parantaen tutkimusten saatavuutta. Kliininen neurofysiologia (KNF) ja Biomag-tutkimuslaboratorio Kliinisen neurofysiologian vastuualueella tehtiin merkittävää tutkimusmenetelmien ja toimintatapojen kehittämistyötä. Kehittämisrahoituksen turvin kehitettiin uusi ääreishermojen tutkimusmenetelmä: Ääreishermojen samanaikainen anatominen ja toiminnallinen tutkiminen UÄ-elektroneuromyografia -hybridimenetelmällä. Tätä menetelmää on käytetty onnistuneesti jo parille sadalle potilaalle, ja tutkimuksen vaikuttavuusanalyysi on meneillään. Tutkimusvalikoimaan tuli pitkän menetelmäkehitystyön tuloksena EEG-fMRI -tutkimus, eli yhdistetty elektroenkefalografia ja toiminnallinen magneettikuvantaminen, jolla paikannetaan epileptinen kohta aivoissa. Selkäydinleikkauksissa aloitettiin liikeratojen paikannusmittaukset. Meilahden KNF-osastolla käynnistettiin parannetut näköherätevaste-mittaukset ja siihen kerättiin terveiden koehenkilöiden normaaliaineistoa. 191

194 Vuoden 2018 läpimurtohanke, Yöpolygrafia-lausuntojen segmentoitu lausuminen potilaan mukaan pääsi tavoitteeseensa, eli lausuntojen saatavuus parani, vaikka tutkimusten volyymi kasvoi. Tähän tulokseen päästiin optimoidun tarkkuuden periaatteen kautta: Lääkärin manuaalinen analysointitarkkuus optimoitiin alustavan automaattianalyysin tuloksen mukaan kussakin yksittäisessä tutkimuksessa. Yöpolygrafia-prosessin hoitajatyötä kehitettiin Lean-menetelmin siten, että yöpolygrafia-potilaille aloitettiin ryhmäohjaukset, joissa hoitaja ohjaa samanaikaisesti neljää potilasta aikaisemman yhden potilaan sijaan. Tästä tuli hyvää palautetta sekä potilailta että hoitajilta. Carean KNF-yksikössä siirryttiin tekemään karpaalitunnelisyndrooma-epäilyjen ääreishermotutkimukset primaaristi hoitajien neurografia -tutkimuksina kun ne aikaisemmin on tehty vuokralääkäreiden toimesta. Näin on ollut mahdollista vähentää vuokralääkäritoimintaa merkittävästi. Yhteiset potilaat -toimintamallia vahvistettiin edelleen KNF- vastuualueella: Potilaita ohjataan aktiivisesti lyhimmän jonon yksikköön. Lisäksi hoitajat ja lääkärit liikkuvat tarvittaessa eri yksiköihin niin, että henkilöresurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Suurimman volyymin tutkimuksen elektroneuromyografian (ENMG) saatavuus on tavoitetasossa prosessin eri osien leanauksen ja aiemmin tehdyn vaikuttavuusanalyysin ohjaaman kysynnänhallinnan tuloksena. Biomag-laboratorio, jossa tehdään merkittävää tutkimustyötä, on massiivisine magnetoenkefalografia(meg)- laitteen siirto-operaatioineen muuttanut onnistuneesti Siltasairaalan rakentamisen alta Meilahden sairaalan pohjakerrokseen uusiin toimitiloihin. Tulevaisuuden näkymät HUS on päättänyt selkeyttää diagnostisten palveluiden asemaa erityisvastuualuetason ja kansallisen tason toimijoina. Suunnitteilla on, että HUSLABista ja HUS Kuvantamisesta muodostetaan diagnostisten palveluiden tulosalue ja siten ne eivät olisi enää HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköitä. Tällä muutoksella halutaan korostaa niiden roolia kaikkia HUSin sairaaloita ja HUSin alueen julkisen terveydenhuollon toimintayksiköitä palvelevina toimijoina. Selvitystyö käynnistyy huhtikuussa Uusi säteilylainsäädäntö tuli voimaan Lain edellyttämät muutokset HUS Kuvantamisen osalta on aika hyvin hallinnassa. Uuden lain mukaan toiminnanharjoittajan on nimettävä säteilyturvallisuusvastaava, joka valvoo toiminnanharjoittajan apuna säteilysuojelujärjestelyiden toteuttamista. Säteilyturvallisuusvastaavan (STV) ja säteilyturvallisuusasiantuntijan (STA) käyttäminen sekä mahdolliset muut säteilyturvallisuuden ja turvajärjestelyjen kannalta merkittäviin tehtäviin osallistuvat henkilöt korvaavat aiemman säteilyturvallisuudesta vastaavan johtajan käyttämisen. HUS-Kuvantamisen sairaalafyysikot toimivat säteilyturvallisuusasiantuntijoina (STA) ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntijoina (LFA). Käytännössä fyysikot toimivat modaliteettikohtaisesti STA:n rooleissa: natiiviröntgenkuvaus (mukaan lukein hammasradiologia), mammografia, tietokonetomografia sekä läpivalaisu ja angiografia. HUSin kunkin toimialan tulee antaa uuden lain mukainen turvallisuusselvitys säteilyn käyttöön liittyen. Käytännössä tämä on hyvin pitkälti sama kuin nykyinen säteilyn käytön organisaatioselvitys, jossa on kuvattu vastuuorganisaatiot ja -henkilöt sekä heidän roolinsa turvallisuusasioissa. Myös riskiarviot tulee sisällyttää turvallisuusselvitykseen. HUS Kuvantamisen säteilynkäytön vastuuorganisaation päivitys lähtee STUKiin viimeistään toukokuun aikana. Säteilyturvallisuusvastaavan, STV, roolissa eivät voi toimia kliinikot. Tämä voi aiheuttaa lisää HUS Kuvantamisen asiantuntijoiden konsultaatiotarvetta muille toimialoille. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta HUS Kuvantamisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit liittyvät henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen. Radiologivajausta on jo useiden vuosien ajan paikattu työvoimanvuokrauksella. HUS Kuvantaminen on myös merkittävä radiologien kouluttaja ja koulutuspaikkoja onkin viime vuosina lisätty saatujen virkalisäysten puitteissa. Vuonna 2019 odotetaankin useiden uusien radiologien valmistuvan. Henkilöstöjohdon kanssa on neuvoteltu uusien virkojen saamisesta, jotta valmistuneet voidaan rekrytoida HUSin palvelukseen. Rekrytoinnit vähentävät työvoimanvuokrausta. Tutkimusten kysynnän kasvaessa myös hoitohenkilöstön tarve kasvaa jatkuvasti. Vuodelle 2019 talousarvioon saatiin muutosblokkiesitysten kautta yhteensä 8 uutta hoitajavakanssia. Henkilöstöpolitiikkaa kokonaisuutena olisi tarve kehittää paremmin toiminnan tarpeet huomioon ottavaan suuntaan. Useat suuret yhtä aikaa toteutettavat tietojärjestelmämuutokset ovat häiriöttömälle kuvantamistoiminnalle selkeä riskitekijä. Projekteissa on panostettu riskienhallintaan, tavoitteena on järjestelmien turvallinen päivitys ja käyttöönotto. 192

195 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishankkeet - tavoitteet ja niiden toteutuminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Kuva-analysoinnin PACS-yhteensopivuuden automatisointi (TK ) Ääreishermojen samanaikainen anatominen ja toiminnallinen kuvantaminen: Ääreishermojen UÄ-tutkimusten käyttöönotto ja yhdistäminen ENMG-tutkimukseen (TK ) - Ohjelmisto kehitetty ja testattu: toteutui - Hyödyntämistä suunnittelevat projektit: 3 - Alustaan liitetyt menetelmät: 2 1) Normaaliaineisto, toteuma 40% 2) Vaikuttavuus ja tutkimuksen indikaatiot, toteuma 100% 3) Koulutuksen suunnittelu, toteuma 100%, 4) Ohjeistus, toteuma 100%. Hankkeessa kehitettiin ohjelmistoalusta, joka mahdollistaa omana kehitystyönä syntyneiden kuva-analyysiohjelmien liittämisen PACS-ympäristöön. Vuoden 2018 aikana alustaa kehitettiin ja sen toimintaa testattiin onnistuneesti. 1) Normaaliaineistoa kerätty n. 20/40 käyttökelpoista mittausta 2) Indikaatio-ohjeistuksen avulla saamme tutkimuksia kohdennettua entistä tarkemmin niille potilaille, joille tutkimuksesta on eniten hyötyä 3) Koulutussuunnitelma 4) Ohjeistus 5) Tutkimuksella on hinta ja tutkimuskoodi v Päivystystutkimusten saatavuuden parantaminen MK-saatavuus & tuottavuus & vaikuttavuus Kuvausindikaatio 85 % oikein TT-tutkimukset lähetteestä lausuntoon < 2 h: - tavoite 85 % - toteuma 68 % Päivystys- ja ajanvaraus-resurssin eriyttäminen meneillään. Kuvauskapasiteetin lisääminen TOP 3 tutkimusten (akuutti vatsa, pään TT ja msk-vammat) kuvausaiheet jaettu. Pyydetty eri yksiköitä arvioimaan päivystyskiireellisten TT-tutkimusten indikaatioiden oikeellisuus. Meilahden päivystyspkl:lle käynnistyi toinen TT 11/2018. Päivystysajalta tarpeettomat toimenpiteet siirretty virka-ajalle. Päivystys-lean Meilahti toteutettiin. Vakioituja toimintatapoja otettiin käyttöön. Naistenklinikan MK avattu viikonloppuvuoroja ja Jorvin MK avattu iltavuoroja. Uuden lastensairaalan molemmat MK-laitteet saatu tuotantokäyttöön päivävuoroissa. Isotooppitoiminnan jatkuvuus Vapaan liikkuvuuden lisääminen Laatuprosessin kiinteä kytkentä tuotantoprosessiin PET-TT-tutkimusten saatavuus; - Tavoite enint. 10 vrk - Vuoden tulos 9 vrk Vapaan liikkuvuuden pilotti aloitettu valitulla potilasryhmällä. Hanke jatkuu vuonna Yhteisten kuvausprotokollien käytön auditointi ja laatupoikkeamien auditointi tehty. Päivittäistoiminta on pääosin siirtynyt uusiin tiloihin. Uusi PET- TT ja kaksi uutta SPET-TT laitetta otettiin tuotantokäyttöön. PET-TT-kuvaukset kontissa lopetettu, kamera siirretty ja otettu käyttöön uusissa tiloissa. Ga-68 radiolääkkeiden omavalmistus tapahtuu väistötiloissa Kivihaassa, siirtyvät uudistiloihin maaliskuun 2019 loppuun mennessä. Ensimmäinen potilaskuvaus omalla syklotronilla tuotetulla FDG:llä tehtiin Käynnistysvaiheessa omaa FDG-tuotantoa on kahtena päivänä viikossa. PolAMB-lausuntojen segmentointi potilaan mukaan Asiakaskokemuksen kehittäminen ja parantaminen - Tutkimussegmenttien määrittely - Lausuntopohjien muokkaaminen - Henkilöstön kouluttaminen - Tilaajien informoiminen - Uusien tutkimushintojen määrittely Lausuntoviiveen mittaus: % tutkimuksia, joiden lausunto valmis 10 työpäivässä Videosarjan tuottaminen jatkuu vuodelle 2019 Hankkeen kaikki osaprojektit toteutettiin onnistuneesti ja segmentoitu lausumistoiminta aloitettiin. Viiveet tavoitteissa 3 kk otosaikana 9-11/2018: 98.0%, 95,6%, 97,1%. Valmisteilla: ultraääni; mammografia Käsikirjoitusvaiheessa: Isotooppitutkimukset. Seuraavat teemat suunnitteilla. 193

196 Ajanvarauksen laajentaminen PTH Valmis Kaikki PTH yksiköiden ajanvaraukset on yhtenäistetty ja ajanvaraus siirretty keskitetyn/ nettiajanvarauksen piiriin. Itseilmoittautumisen laajentaminen PTH Asiakasraatitoiminnan perustaminen ja kokemusasiantuntija- toiminnan suunnittelu Tutkimukseen tulijan talon rakentaminen Terveyskylään yhteistyössä HUSLABin ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Siirretty vuodelle 2019, otetaan Apotti huomioon Suunnitelma on valmis, toiminta vakiinnutetaan vuonna Uusien jäsenten rekrytointi edennyt hyvin. Talo on julkaistu. Avoimen osion sisältöjen kehittäminen jatkuu vuonna Chatbot/chat-palvelu käynnistetty joulukuussa 2018 HUS.fi sivustolla. Kiputalon kanssa edistetään rtms-kipupotilaan digihoitopolkua, jonka osana tuotetaan mobiili oirepäiväkirja. Ammattilaisosion osalta lähetetään web-kysely kliinikoille tammikuussa MeilahdenLEAN-asiakaskokemus - projekti - E-Kirjeen uudelleen muotoilu; uusi layout valmisteltu HUS tasolla ja Tornisairaalan röntgenin saapumisohje muotoilu uudelleen ja selkeytetty. Saapumisohjeeseen lisättiin kartta sisätiloista. - Röntgenin ilmoittautumisen aukioloa laajennettiin. - Röntgenin sisäisiin työtapoihin tehtiin tarkennuksia: pikakrea, työnjako, yhteistyö tukipalveluiden kanssa - Röntgenin eri toimipisteiden välisiä käytäntöjä ohjeistettiin, mm. Meilahden potilaan kuvaaminen muualla, ohjeet ja lausunto Meilahdesta - Opasteita ja teippauksia uusittiin ja lisättiin. Pikapalautteiden käyttöönotto yksiköissä (potilaat ja henkilöstöfiilis) Kliinikkokysely Pikapalautelaitteita kierrätetty kolmen kuukauden välein alkaen huhtikuussa 2018 laitteita ollut pilotin aikana 5 kappaletta. Näistä saimme yhteensä 898 kappaletta palautetta joista 83 % oli positiivista. NPS oli 67 ja henkilökunnan filispulssi 4,0 (asteikko 1-5). Asiakkaat ovat todenneet laitteiden olevan helppo käyttöisiä. Kliinikkokysely on valmis, intra ja internet yhteenvedot tehty. Kyselyyn vastasi 487 kliinikkoa. Lausunnot ja tutkimukset tukevat potilaan hoitoa ja hoitoketjua erinomaisella tasolla, eniten kehitettävää on indikaatioiden ja vaikuttavuuden viestinnässä. ESH:ssa tyytyväisempiä olivat Porvoon, Lohjan ja Hyksin sairaaloiden kliinikot. HUS Kuvantamisen kaikki toiminnankehittämishankkeet toteutuivat kokonaisuutenaan erinomaisesti. Hankkeiden avulla HUS Kuvantamisen toimintaa voitiin kehittää vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Kasvaneesta tutkimusten kysynnästä johtuen kaikkia kustannustenhallintatoimenpiteitä (liite) ei saatu sellaisenaan toteutettua. Merkittävimmät kustannussäästöt saavutettiin laitekannan järjestelmällisellä hallinnalla. Työvoimavuokrauksen kustannusten alentaminen onnistui yksikkökustannusten kautta, mutta kokonaiskustannukset eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti, koska tutkimusten kysynnän kasvu edellytti vuokratyövoiman käyttöä oman henkilöstön tukena. HUS Kuvantamisen tuottavuustavoite vuodelle 2018 oli 2 %, mutta toteutui -4,4%:na. Tuottavuuden kehittymistä mitataan tuottavuusindeksillä, joka ottaa huomioon henkilöstö- ja laiteresurssien käytön sekä kiireellisten tutkimusten saatavuuden. Palveluiden kysyntä kasvoi, mutta henkilöstö- ja laiteresursseja ei ollut mahdollista lisätä vastaavasti, minkä johdosta saatavuustavoitteisiin ei päästy. 194

197 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0 % 8,8 % Hyks sairaanhoitoalue ,1 % 9,2 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,4 % 7,5 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % 6,6 % Porvoon sairaanhoitoalue ,8 % 3,5 % Tukipalveluyksiköt ,4 % -17,8 % Tytäryhtiöt ,0 % 49,2 % Osakkuus- ja yhteisyhteisöt ,0 % 0,0 % Jäsenkunnat ,4 % -2,6 % Muut asiakkaat ,1 % -2,8 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ ,5 % 5,1 % Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Radiologiset tutkimukset ,1 % 0,5 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ,7 % 0,4 % tutkimukset Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ,7 % 3,1 % YHTEENSÄ ,9 % 0,5 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Radiologiset tutkimukset ja palvelut ,2 % 1,8 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ,7 % 3,2 % tutkimukset ja palv elut Kliinisen neurofysiologian tutkimukset ja ,5 % 0,1 % palvelut YHTEENSÄ ,7 % 1,8 % Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) HUS-asiakkaiden laskutus vuonna 2018 toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. TT- ja MK-tutkimusten, etenkin päivystysaikaisten, kysyntä jatkoi kasvuaan vuoden aikana. Vuoden aikana tulosyksikön tulosennuste oli selkeästi ylijäämäinen. TT-tutkimusten hintoja alennettiinkin HUS-alueella 2 % ja magneettitutkimusten hintoja 10 % (pl. suppeat tutkimukset) alkaen, hintojen alennus kohdistui kaikille asiakkaille. Tilinpäätöksen yhteydessä HUS Kuvantaminen antoi euron hyvitykset ja sai muilta HUSin yksiköiltä euron hyvitykset. Hinta-määräeroanalyysi TA TP2018 (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Radiologiset tutkimukset ,1 % ,1 % ,2 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiet ,7 % ,0 % 372 2,7 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 574 7,7 % ,2 % 260 3,5 % YHTEENSÄ ,5 % ,2 % ,3 % 195

198 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi TP TP2018 (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Radiologiset tutkimukset 549 0,5 % ,3 % ,8 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketiet 53 0,4 % 395 2,8 % 448 3,2 % Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 239 3,1 % ,0 % 10 0,1 % YHTEENSÄ 841 3,9 % ,2 % ,1 % HUS Kuvantamisen palveluiden hintataso aleni verrattuna 2,5 % edelliseen vuoteen. Hintaero muodostuikin ns. case mixin -muutoksesta; edullisempien natiivitutkimusten lukumäärä aleni noin kpl, kun kalliiden TT-tutkimusten määrä kasvoi noin kpl ja magneettitutkimusten määrä kasvoi noin kpl. OPETUS JA TUTKIMUS Opetustoiminta HUS Kuvantaminen osallistuu Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattien sekä erikoistuvien lääkärien koulutukseen. Opetuksellisesti kaikki kuvantamisen erikoisalat ovat mukana järjestämässä lääketieteen valinnaista opetusta omien alojensa kanssa. Opetusta annetaan sairaalafyysikoiksi erikoistuville fyysikoille sekä röntgenhoitaja-, bioanalyytikko- ja osastosihteeriopiskelijoille. Lääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutuksen määräraha oli eur. Lääketieteen kandidaateille on annettu opetusta tiedekunnan Curriculum uudistuksen mukaisesti. Verkko-opetusta ja interaktiivista digitaalista opetusmateriaalin ja -menetelmien käyttöä on lisätty. Erikoistumiskoulutuksen vakansseja oli radiologiassa 65 sisältäen yhden suuradiologian vakanssin, kliinisessä fysiologiassa ja isotooppilääketieteessä sekä kliinisessä neurofysiologiassa yhdeksän ja lääketieteellisessä fysiikassa kolme. Vakanssien täyttöaste oli 99 %. 280 röntgenhoitaja-, bioanalyytikko- tai sairaanhoitajaopiskelijaa suoritti ohjattuja harjoitteluja yhteensä 980 opintoviikkoa. Erikoislääkärikoulutukseen kuuluu monipuolisen teoreettisen koulutuksen lisäksi kliininen koulutuskierto ja potilas- ja jatkokoulutusmeetingit. Opiskelijoiden ja opettajien palaute on ollut myönteistä. Vuoden aikana valmistui 12 radiologian erikoislääkäriä, yksi kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja kaksi sairaalafyysikkoa. Helsingin yliopiston fysiikan osasto on kouluttanut yhteistyössä HUS Kuvantamisen ja Syöpäkeskuksen sairaalafyysikoita vuodesta Fyysikoita on valmistunut kahdesta kolmeen vuosittain, mikä riittää jatkossakin, vaikka uusi säteilylaki aiheuttaa toiminnan harjoittajille uusia velvoitteita. Tällä koulutustasolla on pystytty huolehtiman riittävästä fyysikkoresurssisata HUSin tulosyksiköille ja pääkaupunkiseudun muille toimijoille. Lääketieteellisen fysiikan tutkijoiden julkaisutuotantoa kuvaa parhaiten väitöstöihin liittyvä tutkimustoiminta, joka on tuottanut yhteensä n. 60 julkaisua. Tieteellinen tutkimus Tutkimukseen HUS Kuvantaminen sai sairaalan tutkimusmäärärahaa eur ja raha jaettiin 26 tutkijalle. Kaksi tutkijaa sai kilpailutetusta terveyden tutkimuksen määrärahasta yhteensä eur. Biopankki toimintaan liittyen saimme eur ja rahat jaettiin kuudelle hankkeelle ja yhden röntgenhoitajan palkkaukseen. Referoituja artikkeleita syntyi 111, joiden julkaisufoorumin mukainen pisteytys tuotti yhteensä 136 pistettä. Väitöskirjoja valmistui radiologiasta yksi, KFI:ltä kaksi ja lääketieteellisestä fysiikasta yksi. Lisäksi Biomagissa tehtyihin tutkimuksiin pohjautuen on väitellyt kuusi henkilöä. Dosentuurin sai radiologi ja KNF:n lääkäri. Kuvantaminen jakoi eur tuote- ja menetelmähankkeisiin yhteensä 12 eri hankkeelle, yhden tutkijavakanssin (12 kk) jakautuen 10 eri henkilön kesken ja yhden tutkijakuukauden tiedepalkintona edellisen vuoden parhaaksi arvioidun julkaisun perusteella sekä kuvausaikaa tutkijoiden käyttöön. 40 % tutkimusaikaa oli käytettävissä radiologialla 32 kk, KFI:llä ja KNF:llä molemmilla 8 kk ja tutkimusaikaa myönnettiin 16 hakijalle. Kliinisen neurofysiologian tutkimuksessa kehitettiin ja julkaistiin useita tekoälyyn/koneoppimiseen perustuvia EEGsignaalin analyysialgoritmeja, jotka saivat runsaasti kansainvälistä huomiota sekä mediassa että alan laitevalmistajien keskuudessa. Lisäksi kehitettiin muita matemaattisia analyysialgoritmeja fysiologisten signaalien analysointiin. Hoidollisella puolella panostettiin ntms-pohjaisen kroonisen kivun hoidon ja preoperatiivisen kartoitukseni kehitykseen. Tutkimustyön infrastruktuurin osalta BABA liittyi osaksi HiLIFE/HY:n CoBra-infrastruktuuria yhdessä 196

199 Biomagin ja CBRU:n kanssa. BABA muutti joulukuussa 2018 uusiin tiloihin Puistosairaalaan liittyen näin uuteen yhtenäiseen kliinisen tutkimuksen kokonaisuuteen lastensairaalassa (Clinical Trial Unit). Tutkijafoorumi kokoontui kaksi kertaa. Tutkijafoorumin tavoitteena on tuoda tieteellisen tutkimuksen prosessia tutuksi henkilökunnalle, jakaa tietoa tiedeprojektien tutkimustuloksia ja auttaa aloittelevia tutkijoita tieteellisen tutkimuksen polulla. Hoitajien tutkimusklubi kokoontui kerran radiologialla ja kaksi kertaa KNF:llä. Kiireinen päivätyö on vaikeuttanut tutkimusvapaalle irrottautumista ja kaikille tutkimustyöstä kiinnostuneille ei aina ole ollut sopivia projekteja, ohjaajia tai tutkimusrahoitusta. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toimintatuotot yhteensä ,5 % 5,1 % Myyntituotot ,2 % 5,3 % Muut palvelutulot ,0 % 5,5 % Muut myyntitulot ,6 % -7,1 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus ,0 % -2,7 % Maksutuotot ,5 % -23,0 % Tuet ja avustukset ,0 % 5,9 % Muut toimintatuotot ,9 % -8,8 % Toimintakulut yhteensä ,5 % 5,5 % Henkilöstökulut ,3 % 5,0 % Palvelujen ostot ,9 % 2,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % 12,6 % Muut toimintakulut ,9 % 4,2 % Toimintakate ,8 % -0,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 17,9 % Vuosikate ,8 % -0,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 % 0,1 % Tilikauden tulos ,1 % -151,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,3 % 5,2 % Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,7 Sisäisten tuottojen muutos ilman asiakashyvityksiä 6 878,6 4,9 % 3 394,3 2,5 % Asiakashyvitykset ,9-4,8 % 4 648,7 3,4 % Ulkoisten myyntituottojen muutos 1 576,3 1,1 % -973,1-0,7 % Erityisvaltionosuus -116,6-0,1 % -38,2 0,0 % Palveluntuottajien sanktiomaksut 271,2 0,2 % 15,8 0,0 % Käyttöomaisuuden myyntivoitto 9,3 0,0 % -96,1-0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 227,1 0,2 % -13,6 0,0 % TP ,6 1,5 % ,6 5,1 % 197

200 Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,6 Henkilöstökulut ilman kertakorv austa ja epäpätevyysalennusta 1 757,8 1,3 % 2 967,6 2,2 % Palkkasopimusten mukaiset kertakorvaukset ja epäpätevyysalennus 627,9 0,4 % 627,9 0,5 % Työvoiman vuokraus 726,8 0,5 % 198,0 0,1 % Tietohallinnon veloitukset -473,4-0,3 % 61,4 0,0 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 137,3 0,1 % -187,3-0,1 % Lääkkeet ja apteekkitarv ikkeet (sis. v arjo- ja merkkiaineet) 1,6 0,0 % 170,1 0,1 % Tutkimus-, hoito- ja kuvantamistarvikkeet 1 947,5 1,4 % 1 861,0 1,4 % Muut tarvikkeet -576,3-0,4 % 38,8 0,0 % Toimitilavuokrat ja -palvelut -433,2-0,3 % 267,3 0,2 % Koneiden ja laitteiden vuokrat -33,1 0,0 % 236,1 0,2 % Poistot -171,2-0,1 % 3,9 0,0 % Muut muutokset toimintakuluissa ,8-1,2 % 747,3 0,6 % TP ,9 1,3 % ,9 5,2 % Kone- ja laiteinvestoinnit Vuoden aikana toteutettiin kolme isoa, yli euron investointihanketta omalla rahoituksella. Investoinneista merkittävin, vielä vuodelle 2019 jatkuva hanke on HUSin strateginen investointi omaan syklotroniin. Syklotronin avajaisia vietettiin marraskuussa ja ensimmäinen potilasannos radiolääkettä voitiin tuottaa jo tammikuussa Meilahden Tornisairaalaan investoitiin toiminnallisena muutosblokkina uuteen TT-laitteeseen päivystystutkimusten saatavuuden parantamiseksi. Laite otettiin käyttöön loppuvuodesta. Pienten, alle euron investointien ohjelmaa täydennettiin useaan kertaan vuoden aikana. Ohjelmaan sisältyi mm. useita natiivi- ja ultraäänilaitteita, uusien toimitilojen kalustamiset sekä tilaremontteja. Kesällä 2018 yksi liikkuvan kuvantamisen magneettirekoista jouduttiin poistamaan käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Rekan magneettikuvauslaite siirrettiin Peijaksen röntgeniin parantamaan osaltaan magneettitutkimusten saatavuutta. Laitteen tilaremontti rahoitettiin pieninvestoinneista. Vuoden 2017 alusta HUS Kuvantamiseen liittyneen Kymenlaakson kuvantamistoiminnan Kouvolan toimipisteen kahdeksi vuodeksi vuokratut laitteet lunastettiin omaksi vuoden 2018 lopussa. Biomag-tutkimuslaboratorion siirto edistyi hieman suunniteltua hitaammin, eikä kaikki vuodelle 2018 suunnitellut osuudet valmistuneet, vaan siirtyivät vuodelle Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Erotus TP Isot, yli 500 t hankkeet yhteensä Syklotroni MK Hyvinkään sairaala TT Tornisairaala V.2017 hankkeiden hännät Pienet, alle 5 00 t hankkeet yhteensä YHTEENSÄ Leasing-rahoituksella toteutettiin kuusi isoa laiteinvestointia. Uuteen lastensairaalaan hankittiin kaksi uutta MKlaitetta ja yksi TT-laite ja Isotooppiyksikön uusiin tiloihin hankittiin PET-TT-laitteisto ja kaksi SPET-TT-laitteistoa. Lisäksi Peijaksen röntgeniin vuokrattiin TT-laitteisto turvaamaan tutkimusten saatavuutta. Nurmijärven röntgentoiminnan liittyessä HUS Kuvantamiseen vuoden 2019 alusta lukien, siirtyi myös yksi ultraäänilaitteen leasingsopimus HUS Kuvantamiselle. Useampien laitteiden yhteiskilpailutuksissa saavutettiin merkittäviä säästöjä niin isojen kuin pienten laitteiden hankinnoissa. 198

201 HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Hoitohenkilöstöä ei ollut alkuvuodesta riittävästi vastaamaan kasvavan leiketutkimusten, toimenpideradiologian ja vaativan erikoissairaanhoidon päivystysaikaisen toiminnan kysyntään. Meilahden röntgenissä hoitohenkilöstön varallaolo- ja ylityön määrä kasvoi päivystystoiminnassa ja toimenpideradiologiassa. Tämä näkyy osaltaan henkilöstön kokemana ylikuormituksena työolobarometrin (TOB) tuloksissa ko. yksiköissä. Vuoden 2018 aikana saadut hoitohenkilöstön lisävakanssit kohdennettiin Meilahden päivystysaikaiseen toimintaan ja magneettitoimintaan Meilahteen, Naistenklinikalle ja Uuteen lastensairaalaan ja ne auttoivat tilannetta loppuvuonna. Avoimiin tehtäviin saatiin hyvin rekrytoitua henkilökuntaa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Sen sijaan hoitohenkilöstön ja radiologien saatavuus oli huono Carean alueella. TOB tulokset olivat edelleen hyvällä tasolla, vaikkakin vähäistä laskua oli kaikilla osa-alueilla. Esimiesindeksi oli hieman laskenut edellisvuodesta, mutta lasku ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää. Henkilöstö oli tyytyväistä lähiesimiestyöhön, mikä näkyy tuloksissa aiempien vuosien tapaan hyvänä työyksikön toimintaindeksinä (3,68). Henkilökunta koki työn haasteelliseksi ja että työssä on mahdollisuus toimia itsenäisesti. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö koettiin edellisvuoden tapaan hyvänä. Tulosten mukaan esimiestyön kehittämiskohteeksi nousi palautteen antaminen ja henkilökunnan mukaan ottaminen aiempaa paremmin omaa työtä koskevien muutosten suunnitteluun. TOB tulokset käsitellään henkilöstön kanssa tammi-helmikuussa 2019, minkä perusteella käynnistetään niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet yksiköissä. Sukupuolen osalta henkilöstön rakenne on selvästi naisenemmistöinen. Naisten osuus koko henkilöstön määrästä oli 80% (1021). Hoitohenkilöstön osuus oli 62% henkilöstömäärästä ja heistä 89% naisia ja 11% miehiä. Lääkäreistä 57% oli naisia ja 63% miehiä. Uudet esimiehet osallistuivat HUSin EVA 1 ja 2 koulutuksiin osana perehdytystä. Lisäksi JOKO-koulutukseen osallistui 1 ja JET-koulutukseen 4 esimiestä. Esimiestyöhön valmentavaan koulutukseen osallistui kaksi osallistujaa. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,5 % 3,5 % Lääkärit ,7 % 0,7 % Muu henkilökunta ,8 % 10,9 % Erityistyöntekijät ,4 % -11,4 % YHTEENSÄ ,4 % 3,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 604, ,0 626,0 5,9 % 3,5 % Lääkärit 230, ,0 242,5 7,8 % 5,2 % Muu henkilökunta 150, ,2 144,0 23,2 % -4,1 % Erityistyöntekijät 23, ,5 24,2-6,9 % 2,1 % YHTEENSÄ 1009, ,7 1036,7 8,1 % 2,7 % Henkilötyövuosien poikkeamat talousarvioon verrattuna johtuivat pääosin vuoden aikana saatujen hoitohenkilöstön lisävakanssien käyttöönotosta sekä erikoistuvien lääkäreiden määrän kasvusta. Hoitohenkilöstön lisävakansseja otettiin käyttöön Naistenklinikan ja Uuden lastensairaalan magneettitoimintaan, Peijaksen TT-toimintaan, Meilahden päivystystoimintaan sekä Meilahden isotooppiyksikön syklotronitoimintaan. Lisäksi hoitohenkilöstön sijaisia palkattiin sonograaferikoulutuksen käytännön harjoittelujaksojen ajalle. Osastonsihteereiden määrää ei ollut mahdollista vähentää suunnitellusti itseilmoittautumisautomaattien käyttöönoton myöhästymisten takia. 199

202 Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 959, ,1 Osastonsihteereiden lisäys; itseilmoittautumisen käyttöönoton myöhästyminen 4,9 0,5 % 0,3 0,0 % Kymenlaakson avoimien hoitajavakanssien täyttö 3,0 0,3 % 1,0 0,1 % Magneettitoiminnan ilta- ja viikonlopun vuorojen lisäys 2,5 0,3 % 2,9 0,3 % KFI:n toiminnan hoitajalisäykset 3,5 0,4 % 1,6 0,2 % Songraaferikoulutuksen käytännön harjoittelu sijaiset 1,8 0,2 % 0,6 0,1 % Vuosilomasijaiset (hoitohenkilöstö ja sihteerit) 4,4 0,5 % 0,7 0,1 % Meilahti Tornisairaala tt-toiminnan edellyttämät hoitajalisäykset 2,1 0,2 % 4,5 0,4 % ULS:n röntgenin hoitajalisäykset 8,2 0,9 % 8,2 0,8 % Peijaksen röntgenin tt-toiminnan edellyttämä hoitajalisäys 1,7 0,2 % 0,9 0,1 % Erikoistuvien radiologien virkojen täyttö 7,1 0,7 % 0,9 0,1 % Muut lääkärien virkojen täyttö 8,9 0,9 % 4,2 0,4 % Muut henkilötyövuosimuutokset 29,4 3,1 % 1,8 0,2 % TP ,7 8,1 % 1 036,7 2,7 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Vuosilomista pystyttiin pitämään pääsääntöisesti ohjeistuksen mukaan 65% kesälomakaudella. Apotin käyttöönotto Peijaksen sairaalassa ja osittain HUS Kuvantamisessa aiheuttivat sen, että vuosilomat yksikössä painottuivat aiempaa enemmän alkukesään ja sijaistarve jatkui pidemmälle syksyyn. Tämä aiheutti ennakoitua enemmän hoitohenkilöstön sijaisrekrytointia ja siltä osin kustannusten kasvua. Osa-työkyvyttömyyseläkkeistä ja varhennetuista osa-aikaeläkkeistä on aiheutunut ennakoitua enemmän sijaisten rekrytointitarvetta ja sitä kautta henkilötyövuosien kasvua. Paikallinen, tuloksellisuuteen perustuva tammikuussa 2019 maksettava kertaerä on suuruudeltaan 9,2% palkansaajan KVTES II luvun 5 :n mukaisesta varsinaisesta palkasta. Kertaerän suuruus laskettiin marraskuun 2018 varsinaisen palkan perusteella. HUS Kuvantamisen tilinpäätökseen tehtiin tästä euron jaksotus. Vastaavasti tilinpäätökseen tehtiin euron jaksotus takautuvien epäpätevyysalennusten korjaamiseksi. Vuokratyövoima Työvoimavuokrauksen kustannukset eivät alentuneet tavoitteen mukaisesti, koska tutkimusten kysynnän kasvu edellytti vuokraradiologien käyttöä oman henkilöstön tukena. Työhyvinvointi ja työsuojelu TP 2018 Poikkeama-% euroa euroa euroa Työsuojelua on toteutettu työsuojeluparien toimintana työyksiköissä. Pääsääntöisesti työsuojeluparin työnantajaedustajana on toiminut osastonhoitaja. Vuonna 2018 työsuojeluparien tehtäväksi tuli myös yksikön ergonomiavastuutehtävät. Työyksiköihin on tehty riskien arvioinnit sekä sovitut työpaikkakäynnit sekä työsuojelukierroksia. Uusia sisäilmaongelmia on esiintynyt Naistenklinikan ja Malmin sairaalan röntgeneissä ja niitä on hoidettu ja selvitetty yhteistyössä HUS Kiinteistön, työterveyshuollon ja työsuojelun edustajien kanssa. Pitkissä sairauspoissaoloissa ja työntekijän työhön paluun tukemisessa on toimittu työkyvyn tukiohjelman mukaisesti ja pyritty löytämään ratkaisuja työntekijöiden työssä jatkamiseen yhteistyössä HYKSin työkyky-yhteyshenkilön ja työkykykoordinaattorin kanssa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi käytössä ovat olleet osa-aikaiset perhevapaat sekä varhennettu vanhuuseläke. Radiologian vastuualueen hoitohenkilöstön työvuorosuunnittelussa on otettu käyttöön toiminnallinen yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, jossa työntekijät pääsevät aiempaa paremmin esittämään toiveita tekemistään työvuoroista ja niiden sijoittelusta. 200 YHTEENSÄ ,3 % 6,5 %

203 15 HUSLAB HUSLAB tulosyksikkö Toiminnan tunnusluvut Tunnusluvut TP 2018 Toiminnan tunnusluvut Tuottavuustavoite-%, mittari: tuotannon arvo/ulkoiset toimintakulut 2,3 % 2,5 % 3,4 % Poikkeama- % Hinnanmuutos-%, sisäiset asiakkaat 0,8 % -1,7 % -0,8 % Laskutusosuudella painotettu volyyminmuutos-% 11,3 % 3,0 % Palvelutuotanto (lkm) Kliinisen genetiikan käynnit ,8 % 0,0 % Genetiikka ,2 % -1,8 % Kemia ja hematologia, sis. Hyks-instituutin tutkimukset ,3 % 1,7 % Mikrobiologia ,6 % 4,5 % Patologia ,4 % 4,8 % Verituotteet ,0 % 1,9 % Näytteenotto ,2 % -0,6 % Asiakaslupaus Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat (>3 kk) - ulkoiset lähetteet 0 0 0,0 % 0,0 % 01b.1 Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta), 10 vkoa 100 % 50 % 01b.2 Ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta), 4 vkoa 50 % 0 % Lähetteiden käsittelyaika yli 21 vrk ,0 % 0,0 % Palveluiden saatavuus Laboratorion indeksitutkimusten valmistumisaikatavoite toteutuu sairaalan päivystyksen kanssa sovitussa ajassa jokaisen päivystyspotilaan osalta. HUS:n sairaaloissa aamukierroille pyydetyt indeksitutkimukset vastattu klo 9 mennessä jokaisen kotiutuvan potilaan osalta. InABRSV ja F-NoroNh0-tutkimusten valmistumisaikatavoite toteutuu sairaalan päivystyksen kanssa sovitussa ajassa jokaisen päivystyspotilaan osalta. (Ei tot./kaikki näytteet) Kliin. mikrobiologian tutkimusvastausten nopeuttaminen. Seuranta indeksitutkimuksittain. Patologia: kaikista histologisista näytteistä ensimmäinen vastaus annettu 95 %:sti 4 työpäivän kuluessa Patologia: kaikista histologisista näytteistä 99 % on vastattu 3 vkon kuluessa 100,0 % 70 % 100,0 % 76 % 0 Inf: 2/366 (0,5%); Noro: 32/326 (9,8%) 100,0 % 87 % 95,0 % 27 % 99,0 % 96 % Minkään genetiikan tutkimuksen vastausaika ei ylitä 8 vkoa. 100,0 % 99 % Kukaan ilman ajanvarausta asioivista potilaista ei jonota näytteenottoon yli 30 minuuttia. Seuranta niiden potilaiden kokonaislukumääränä, joiden näytteenotto ei toteutunut tavoitteen mukaisesti. (Ei tot. /kaikki näytteet) 0 >30 min: / (vko49-52) Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Sitovat toimintakulut ,7 % 1,6 % Tilikauden tulos *) ,2 % 91,6 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,3 % 2,5 % 3,4 % Hintatason muutos-%, sis. asiakkaat 0,8 % -1,7 % -0,8 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta 201

204 Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot ,2 % -2,4 % Ulkoiset toimintatuotot ,3 % 4,4 % Toimintatuotot yhteensä ,6 % 0,7 % Toimintakulut ,7 % 1,5 % Poistot ,1 % 6,8 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä ,1 % 19,2 % Asiakashyvitykset netto ,0 % 129,0 % Tilikauden tulos ,0 % -144,1 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,0 % Jäsenkuntapalautukset ,0 % Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Konsernin sisäinen myynti ,2 % -2,4 % Myynti jäsenkunnille ja muille maksajille ,3 % 4,4 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,6 % 0,7 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,7 % -0,8 % Henkilötyövuodet ,7 % -0,6 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,8 % 2,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 1,7 % -0,6 % Hintaero, % -0,9 % 1,8 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUSLAB on Suomen suurin kliinisten laboratoriopalveluiden tuottaja. HUSLABin pääasiallinen toiminta-alue on HUS kuntayhtymän erikoissairaanhoito ja HUSin jäsenkuntien perusterveydenhuolto sekä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (nykyisin Kymsote) ja sen jäsenkunnat. HUSLAB tarjoaa laboratoriopalveluita viidellä laboratoriolääketieteen erikoisalalla: kliininen kemia, kliininen mikrobiologia, patologia, genetiikka ja kliininen farmakologia. HUSLABin näytteenottopalvelua on saatavissa yli 80 toimipisteessä. HUSin ja sen jäsenkuntien lisäksi HUSLAB tuottaa vaativia laboratoriotutkimuksia myös muille sairaanhoitopiireille terveydenhuoltolain mukaisiin sairaanhoitopiirien välisiin sopimuksiin perustuen. Laboratoriodiagnostiikan lisäksi HUSLAB tarjoaa kliinisen farmakologian erikoislääkärikonsultaatioita. Vuonna 2019 toimintansa käynnistävän Kymsoten lisäksi yhteistyö muiden Hyks-erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa jatkui aktiivisena. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Massiivinen rinnakkaissekvensointi on osoittanut ylivoimaisen tarkaksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi tunnistettaessa sekä perinnöllisten sairauksien että syövän taustalla olevia geneettisiä muutoksia. HUSLABin Genetiikan laboratorio on toistaiseksi käyttänyt tätä teknologiaa ennalta valittujen genomialueiden kohdennetussa diagnostiikassa. Seuraava kehitysaskel on siirtyminen genominlaajuisten tietoaineistojen tuottamiseen ja hyödyntämiseen potilashoidossa. Tavoitteena on mahdollistaa parhaimman mahdollisen genomitiedon käyttö perinnöllisten sairauksien ja syöpätautien diagnostiikassa. Tämä lisää diagnostiikan osuvuutta ja voi mahdollistaa täysin uusia hoito- ja diagnoosikeinoja, esim. syöpäpotilaiden yksilöllistettyyn hoitoon ja tunnistukseen. 202

205 Genomiaikaan siirtymisen mahdollistamiseksi Genetiikan linjaan on vuoden 2018 alussa perustettu Genomiyksikkö yhteistyössä Helsingin Yliopiston (Suomen molekyylilääketieteen instituutin teknologiakeskus; FIMM/HiLIFE) kanssa. Tarkoitus on yhdistää näiden kahden suomalaisen genetiikan uranuurtajan osaamiset huipputason potilasdiagnostiikaksi. Yksikköön on vuoden aikana siirretty FIMMin hallinnassa ollut pienemmän kapasiteetin HiSeq sekvensointilaite sekä hankittu HUSin investointirahoituksen avulla Illumina NovaSeq -suurtehosekvensointilaite. Hankitut laitteet on asennettu HUSLAB Genomiyksikköön loppuvuodesta ja niiden käyttöönotto on alkamassa vaiheittain vuoden 2019 alkupuolella. Yksikkö on myös toteuttanut yhdessä HUS-Tietohallinnon kanssa genomitiedon tuotantomaiseen käsittelyyn soveltuvan HUS-Genomitietojärjestelmän hankinnan. Kliinisen genetiikan yksikkö tuottaa perinnöllisyyslääketieteen vastaanottopalvelua konsultaatiota ja neuvontaa tarvitseville potilaille ja suvuille lähetteeseen perustuen. Yksikön toiminta siirtyi 2018 vuoden alussa Hyks LaNusta osaksi Genetiikan linjaa. HUSLABissa valmisteltiin vuosina kohdunkaulasyövän seulontaohjelman uudistamista ja siirtymistä pääosin käyttämään kohdunkaulasyövän aiheuttajaa, papilloomavirusta, osoittavaa HPV-testiä Papa-testin sijaan ensisijaisena seulontatestinä. Tavoitteena oli laajentaa kutsuttavia ikäryhmiä sekä selkeyttää seulontaalgoritmia uusinta- ja riskiryhmäkutsujen ja hoitotoimenpiteiden osalta. Valmistelutyön tuloksena kaikissa HUSin kunnissa seulontakutsun saavat vuoden 2019 alusta alkaen myös 25- ja 65-vuotiaat naiset. Lisäksi otetaan käyttöön valmiit näytteenottoajat kaikissa kunnissa. Seulontaohjelman uudistaminen on vaatinut näytteenottajien perehdytystä ja monien päivittäiskäytäntöjen tarkastelua. Virologian laboratorioon arvioidaan vuodesta 2019 alkaen tulevan yli HPV-seulontanäytettä vuosittain. Nykyisellä laitekannalla näytteet saadaan tutkittua, mutta yhden uuden analysaattorin hankkimiseen käyttökorvaussopimuksella kevään 2019 aikana on varauduttu. Patologiassa Papa-lasien tutkiminen vähenee huomattavasti, sillä jatkossa lasi tutkitaan vain HPV-positiivisilta naisilta (noin 8 % seulottavista) sekä alle 30 v naisilta. Riskiryhmien Papa-jatkotutkimukset ja kolposkopiassa otettavien histologisten näytteiden tulkinta säilyy ennallaan. Syksyllä 2018 HUSLABissa on lisäksi pilotoitu seulottavan itse ottaman HPV-näytteen käyttöä seulonnassa (HPV-omanäytteenotto) yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Omanäytteenoton tavoitteena on parantaa osallistuvuutta seulontaan niiden naisten joukossa, jotka eivät osallistu tavanomaiseen seulontaan. Heidän joukossa syövän esiasteita esiintyy enemmän kuin seulontaan säännöllisesti osallistuvien joukossa, joten omanäytteenotolla on mahdollista saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä. HPV-seulontaan siirtyminen ja uusien ikäryhmien kutsuminen tehostaa kohdunkaulasyövän seulontaa. Syövän esiasteet löydetään herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Omanäytteenotto ja nestesytologia tarjoavat mahdollisuuden edelleen lisääntyviin terveyshyötyihin. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri siirsi laboratoriotoiminnot HUSLABille HUSLABin Kymenlaakson laboratoriopalvelut, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito (Carea) sekä alueen kuntien terveyskeskukset alkoivat käyttää HUSLABin laboratoriotietojärjestelmää HUSLABin laboratoriotietojärjestelmän käyttäjämäärä lisääntyi useilla tuhansilla. Käyttöönottoprojekti kesti 1,5 vuotta, vaati ison panostuksen myös omalta henkilökunnalta ja maksoi kaiken kaikkiaan 1,4 milj. euroa. Yhteinen tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että myös Kymenlaakson alueella siirrytään käyttämään HUSLABin uutta laboratoriotietojärjestelmää (MY+; Mylab Oy), joka ns. kanta HUSLABissa on jo käytössä kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian aloilla ja tullaan ottamaan käyttöön myös patologiassa ja genetiikassa. HUSLABin asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen -kärkihankkeen tavoitteena oli järjestää asiakaspalvelukoulutusta HUSLABin johtoryhmälle, esimiehille ja akateemiselle henkilökunnalle (n=200). Tätä varten kilpailutettiin kolme alan kouluttaja-/valmennustahoa ja yhteistyökumppaniksi valikoitui Miltton Oy. Kouluttajatahon kahden valmentajan ja HUSLABin oman projektiryhmän yhteistyönä toteutettiin kaksi erillistä työpajailtapäivää viidelle eri ryhmälle. Asiakaspalvelukoulutukseen osallistui touko marraskuun 2018 aikana 181 kohderyhmään kuuluvaa sekä kaksi potilasasiakasraadin jäsentä. Koulutus sai osallistujiltaan hyvän palautteen. Kärkihankkeessa kehitettiin myös yhteisiä työmenetelmiä asiakaspalautteiden systemaattiseen keräykseen, käsittelyyn, seurantaan ja raportointiin. Loppuvuodesta 2018 julkaistiin HUSLABin asiakaspalautteiden käsittelyn ohje (9/2018) sekä määriteltiin palautteiden systemaattisen käsittelyn yhtenäiset toimintatavat (12/2018). HUSLAB on hyvä työpaikka kärkihanke toteutui hyvin. Valmentavaa johtamista ja standardityötä on otettu laajasti käyttöön, samoin kuin resurssien tasapuolista läpinäkyvää jakoa. Loppujen toimenpiteiden jatko toteutuu "HUSLAB on vetovoimainen työnantaja 2019-hankkeessa". Palvelumuotoilun ja kehittämiskulttuurin vakiinnuttaminen jatkui jo totutusti. Kaikissa linjoissa on toteutettu Kaizen-viikkoja (yht. 10+ kpl) ja kasvatettu kehittämisosaamista sekä Kaizen-valmentajien lukumäärää. HUSLABin sisäistä organisaation kehittämistä jatkettiin. Kliinisen kemian ja hematologian ja Preanalytiikan linjat yhdistettiin. Kliinisen kemian ja näytteenottopalveluiden linja muodostuu Meilahden ja Uudenmaan alueen toiminnoista. Carean laboratoriopalvelut -linjan patologian toiminnot yhdistettiin Patologian linjaan. Vastaavasti Carean laboratoriopalvelut -linjan kliinisen mikrobiologian toiminnot yhdistettiin Kliinisen mikrobiologian linjaan. Kliinisen kemian ja näytteenoton toiminnot sekä hoitohenkilökunta muodostivat Kymenlaakson laboratoriopalvelut - 203

206 linjan. Tehdyillä muutoksilla tuettiin Kymenlaaksossa laboratoriotoimintojen integroitumista entistä vahvemmin osaksi muuta HUSLABia. Vuoden aikana tehtiin tutkimusnimikkeiden ja tutkimusten yhtenäistäminen ja harmonisointi. Biopankin toiminta ja talous siirtyivät vuoden 2018 alusta alkaen HUS Yhteiset tulosalueeseen tutkimusjohtajan alaisuuteen. Biopankin henkilökunta jäi edelleen HUSLABin henkilöstöksi, jonka työpanoksen HUSLAB myy HUS Yhteiset tulosalueelle. Tulevaisuuden näkymät Suomen laboratoriotoimijoiden kentässä on tapahtunut liikehdintää. Kansainvälinen diagnostiikkapalveluiden tuottaja Synlab osti laboratoriopalveluja tuottavan Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n heinäkuussa ja marraskuussa Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin laboratorio siirtyi osaksi Fimlabia. Osa sairaanhoitopiireistä perusti kilpailluilla markkinoilla toimivan Arvo-laboratorion. Toimijoiden kesken on käynnissä erilaisia selvityksiä laajempien laboratoriokokonaisuuksien muodostamiseksi. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten laboratoriotoimintojen mahdollisesta siirrosta HUSLABiin on vuoden 2018 aikana käyty neuvotteluja Eksoten edustajien kanssa ja asia on ollut esillä Eksoten hallituksessa. Valmistelua varten on asetettu ohjausryhmä, jossa on edustajia Eksotesta, HUSLABista ja Hyksin johdosta. Laboratoriotoimialan muutokset jatkunevat vuoden 2019 aikana. Uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/746 koskien in-vitro diagnostiikan laitteita muuttaa olennaisesti HUSLABissa tapahtuvaa reagenssien, kontrollien ja diagnostiikkakittien omavalmistusta. Lain mukaan siirtymäajan päätyttyä terveydenhuollon toimintayksikön omavalmistus on sallittua vain, kun kohteena olevan potilasryhmän erityistarpeisiin ei voida vastata markkinoilla saatavilla olevalla vastaavalla laitteella tai laitteen suorituskyky on tarpeeseen nähden riittämätön. Vuoden 2018 aikana toteutetun omavalmistuksen arvioinnin perusteella HUSLABin on kyettävä täyttämään 5/2022 kaupalliselle valmistajalle sovellettavan asetuksen vaatimukset säilyttääkseen laajan genetiikan tutkimusvalikoiman ja välttääkseen merkittävät laite-, tila- ja henkilöstöinvestoinnit. Vuoden 2019 alkupuoliskolla hankkeen vaikutukset on analysoitava ja suunniteltava tarkemmin, mutta ilmeistä on, että lisääntyvät laatujärjestelmävaatimukset ja ulkoiset arvioinnit nostavat erityisesti vaativamman laboratoriodiagnostiikan kustannuksia. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS HUSLABin strategisten tavoitteiden asetannassa haettiin lean-johtamismallin mukaisesti suuria kehitysaskeleita. Varsin haastaviksi asettuja tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu, mutta kehitystyöhön panostettiin jälleen voimakkaasti ja monella osa-alueella saavutettiin muutosta. Erittäin tavoitteellisiksi asetettuja saatavuustavoitteita ei saavutettu. Saatavuuden parantamiseksi tehtiin useita kehittämistoimenpiteitä ja parannusta saatiinkin aikaiseksi. Asiakastyytyväisyys pysyi varsin hyvällä tasolla ja asiakkaiden kanssa yhteistyössä tunnistettiin kriittisiä asiakastarpeita, joita ratkottiin yhteistyössä. Lean-toimintamallin mukaista standardityömallia käynnistettiin kaikilla esimiestasoilla. Tavoitteena oli, että esimiehet toteuttavat standardityönmallia kehittämis- ja valmentamistyössä. Valtaosa esimiehistä ottikin mallin käyttöön. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja riskienhallinnan toteuttamiseksi kussakin linjassa on käytössä riskimatriisi. Tavoitteena oli, ettei yksikään riski ole punaisella tai oranssilla. Linjojen osalta punaisten ja oranssien riskit saatiin poistettua ja HUSLAB-tasoisille riskeille tehtiin kehityssuunnitelma vuodelle Opetus-, tutkimus- ja tuotekehitys jatkui vahvana ja kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Taloudelle asetetuissa tavoitteissa ei onnistuttu. HUSin sairaanhoitoalueiden, jäsenkuntien ja Kymenlaakson erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluiden kysyntä eli asiakkaiden laboratoriokustannukset kasvoivat ja ylittivät asetetut tavoitteet. Tuottavuuden parantamisessa onnistuttiin. HUSLABille asetettu tuottavuustavoite 2,5 % ylitettiin tuottavuuden parannuttua 3,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä vetoapuna toimi laboratoriopalveluiden kasvanut kysyntä. Riskienhallinta HUSLABissa on kattava standardien SFS-EN ISO 15189:2013 ja SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukainen akkreditoitu toimintajärjestelmä. HUSLAB on yksi Euroopan suurimmista kaikki laboratoriolääketieteen erikoisalat ja näytteenoton kattavista kansainvälisten akkreditointistandardien vaatimukset täyttävistä laboratorioista. Kuluneella kaudella jatkettiin Kymenlaakson laboratoriopalveluiden integrointia osaksi HUSLABin toimintajärjestelmää. 204

207 HUSLAB toteuttaa toiminnassaan HUS-yhtymän riskienhallintapolitiikkaa konsernin varautumis- ja riskienhallintatoimen ohjauksessa. HUSLABin operatiivisten riskien hallinnasta vastaa HUSLABin johtoryhmä HUSLABin potilasturvallisuuden ja riskienhallinnan työryhmän tukemana. Vuonna 2018 jatkettiin toimintaa ja toimintaympäristöä uhkaaviin riskeihin varautumista ja ennaltaehkäisyä. Erityisesti fokusoitiin potilasturvallisuustyöhön sekä A3 -työkalun käyttöön vakavien vaaratapahtumien korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Riskienhallintaa katselmoitiin lisäksi linjojen ja tulosyksikön johdon suorittamissa johdon katselmuksissa. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Genomiyksikön perustaminen Yksikkö on toiminnassa ja uusi laite käyttöönotettu Genomiyksikön toiminta on käynnistynyt; molemmat suurtehosekvensaattorit on asennettu, tietoliikenneyhteydet on rakennettu ja laitteistot ovat toimintavalmiit. HPV-pohjaisen seulonnan käyttöönotto vuonna 2019 HUSLAB on hyvä työpaikka Asiakaspalvelukulttuurin kehittäminen Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto Kymenlaakson patologian ja mikrobiologian integraatio HUSLABin linjoihin Menetelmä validoitu, ohjeistus valmistunut, asiakkaat informoitu Standardityön käyttöönotto ja toteutumisaste Henkilökunnalle järjestetään asiakaspalvelukoulutus. Jokaisella linjalla on suunnitelma kehittämistoimenpiteistä. Toteutuneet käyttöönotot Tutkimusnimikkeiden ja hintojen yhtenäistämisen suunnitelma v almistunut Asiakkaat informoitu, intrassa tiedotettu, toimintamallista sovittu, tietojärjestelmähankinta on hyväksytty. Valmentavaa johtamista ja standardityötä on otettu laajasti käyttöön, samoin kuin resurssien tasapuolista läpinäkyvää jakoa. Loppujen toimenpiteiden jatko "HUSLAB on vetov oimainen työnantaja hankkeessa". Asiakaspalvelukoulutukset hoidettu suunnitelman mukaisesti (osallistujia 183). Hankkeessa kehitettiin myös asiakaspalautteiden systemaattiseen keräykseen, käsittelyyn, seurantaan ja raportointiin yhteisiä työmenetelmiä. Asiakaspalautteiden käsittelyn toimintaohje on valmistunut. Linjat seuraavat kehittämistoimenpiteiden toteutumista viikottain päjo-tauluilla. Kymenlaakson käyttöönotto toteutui Apotin käyttöönotto on muuttanut aikatauluja. Käyttöönotot etenevät uusien aikataulujen mukaisesti. Tutkimusnimikkeiden ja tutkimusten yhtenäistämis- ja harmonisointityö on valmistunut. Laatujärjestelmän Akkreditoinnin standardin laajentaminen mukaiset edellytykset Kymenlaakson laboratoriossa täyttyvät tuotettaviin tutkimuksiin vuonna 2019 Akkreditoitavan toiminnan sisäiset auditoinnit suoritettu ja alue on suunnitelman mukaisesti valmiudessa akkreditointiin keväällä Palvelumuotoilun ja kehittämiskulttuurin vakiinnuttaminen Sovittujen Kaizen-viikkojen toteutuminen Kaikissa linjoissa toteutettu Kaizen-viikkoja (yht. 10+ kpl) ja kasvatettu kehittämisosaamista sekä Kaizen-valmentajien lukumäärää. 205

208 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä ,1 % -3,9 % Hyks sairaanhoitoalue ,4 % -4,4 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,8 % 2,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % -5,2 % Porvoon sairaanhoitoalue ,4 % -3,6 % Tukipalveluyksiköt ,5 % 82,0 % Tytäryhtiöt ,0 % 239,3 % Osakkus- ja yhteisyhteisöt ,0 % 0,0 % Jäsenkunnat ,4 % 6,4 % Muut asiakkaat ,4 % 0,6 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ ,6 % 0,7 % Laskutus HUSin yksiköille väheni edellisvuodesta 2,2 %. Tähän vaikutti sairaanhoidollisille yksiköille annettu suuri asiakaspalautus kaikkiaan 6,2 milj. euroa. Ulkoinen myynti kasvoi 4,1 % edellisvuodesta. Laskutus jäsenkunnille kasvoi kokonaisuudessaan 6,4 % edellisvuoteen nähden. Kliinisen genetiikan myötä laskutus jäsenkunnille sisältää vuoden 2018 alusta jäsenkuntien maksuosuutta, vuonna ,5 milj. euroa. Varsinaisten laboratoriopalveluiden myynti jäsenkunnille kasvoi 1,7 % edellisvuoden tilinpäätökseen nähden. Laskutus erva-alueelle (sis. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenkunnat) kasvoi peräti 13,6 % edellisvuodesta. Laskutus yksityissektorille väheni lähes kolmanneksen ollen 3,5 milj. euroa. Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Biopankkinäytteet ,0 % -33,9 % Fysiologia ,7 % -5,9 % Genetiikka ,2 % -1,8 % HYKS-instituutin tutkimukset ,0 % -10,0 % Kemia ja hematologia ,3 % 1,7 % Luokittelematon ,0 % 116,2 % Mikrobiologia ,6 % 4,5 % Muut tutkimukset ,8 % -29,6 % Näytteenotto ,2 % -0,6 % Muut palvelut *) ,6 % 73,0 % Patologia ,4 % 4,8 % Verituotteet ,0 % 1,9 % Tilinpäätöserät ,0 % 5,7 % YHTEENSÄ ,3 % 1,6 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Biopankkinäytteet ,0 % 32,9 % Fysiologia ,0 % -6,1 % Genetiikka ,6 % 0,6 % HYKS-instituutin tutkimukset ,0 % 3,4 % Kemia ja hematologia ,7 % 1,2 % Luokittelematon ,0 % 210,3 % Mikrobiologia ,8 % 6,1 % Muut tutkimukset ,9 % -14,2 % Näytteenotto ,7 % 0,7 % Muut palvelut *) ,7 % -2,8 % Patologia ,4 % 2,9 % Verituotteet ,0 % 5,9 % Tilinpäätöserät ,0 % 122,7 % YHTEENSÄ ,6 % 0,5 % *) sis. toimipistemaksut, järjestelmän käyttökorv aukset yms. manuaalisesti laskutettav ia 206

209 Vuoden 2017 lopulla käynnistynyt influenssakausi oli varsin poikkeuksellinen paitsi ajalliselta kestoltaan myös voimakkuudeltaan. Influenssakausi vaikutti HUSLABin tuotantoon voimakkaasti. Mikrobiologian erikoisalan tutkimusmäärä kasvoi selvästi sekä edellisvuoteen että talousarvioon nähden. Influenssakausi vaikutti myös sekä näytteenottojen että kemian tutkimusten lukumääriin. Lääketieteen kehitys ja yksilöllisempi diagnostiikka muuttaa edelleen tilattua tutkimusprofiilia entistä kalliimpien tutkimusten suuntaan (genetiikka ja patologia). Tämä näkyy laskutetun keskihinnan muutoksessa. Laboratoriotutkimusten hintoja laskettiin asetetun hinnanmuutostavoitteen mukaisesta 1,7 %. Sisäisten asiakkaiden laskutuksen keskihinta laski -0,8 %. Verituotteiden käyttö kasvoi selvästi. Sekä euromääräisesti että suhteellisesti eniten kasvoi Syöpäkeskuksen tilausmäärät (verisyövät). Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Biopankkinäytteet 0 0,0 % 9 0,0 % 9 0,0 % Fysiologia 145 3,7 % 9 0,2 % 154 4,0 % Genetiikka -94-1,2 % ,8 % ,6 % HYKS-instituutin tutkimukset 0 0,0 % 160 0,0 % 160 0,0 % Kemia ja hematologia ,3 % ,5 % ,7 % Luokittelematon 0 0,0 % 338 0,0 % 338 0,0 % Mikrobiologia ,6 % ,8 % ,8 % Muut tutkimukset ,8 % 27 49,0 % ,9 % Näytteenotto ,2 % ,5 % 805 2,7 % Muut palvelut 17 2,6 % ,1 % ,7 % Patologia ,4 % ,0 % ,4 % Verituotteet ,0 % ,0 % 964 7,0 % Tilinpäätöserät 0 0,0 % ,0 % ,0 % YHTEENSÄ ,1 % ,5 % ,6 % Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs. ) Hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Biopankkinäytteet -2-33,9 % 4 66,8 % 2 32,9 % Fysiologia ,9 % -7-0,2 % ,1 % Genetiikka ,8 % 208 2,4 % 53 0,6 % HYKS-instituutin tutkimukset ,0 % 21 13,4 % 5 3,4 % Kemia ja hematologia ,7 % ,5 % 818 1,2 % Luokittelematon ,2 % ,0 % ,3 % Mikrobiologia ,5 % 494 1,6 % ,1 % Muut tutkimukset ,6 % 7 15,4 % -6-14,2 % Näytteenotto ,6 % 379 1,3 % 202 0,7 % Muut palvelut ,0 % ,8 % -50-2,8 % Patologia ,8 % ,9 % 652 2,9 % Verituotteet 264 1,9 % 553 4,0 % 817 5,9 % Tilinpäätöserät ,7 % ,1 % ,7 % YHTEENSÄ ,5 % ,0 % 913 0,5 % Hinta-määräeroanalyysi tuo korostetusti esiin määrämuutoksen vaikutuksen. Kaikilla erikoisaloilla määrän muutos oli hinnanmuutosta suurempi. Genetiikan osalta laskutetut tutkimusmäärät vähenivät Kliinisen genetiikan toiminnan tullessa osaksi omaa toimintaa, mutta ostettujen tutkimusten laskutuskeskihinta kasvoi. Genetiikan 207

210 hintoja laskettiin 0,6 % eli kysyntä siirtyy entistä enemmän kalliimpiin geenitutkimuksiin. Hintoja laskettiin kaikilla erikoisaloilla pl. näytteenotto. Henkilöstökulujen kasvun myötä henkilötyövoimasidonnaisen näytteenoton suoritehintoja nostettiin 0,7 %. Hoitopalvelut kaikille maksajille sekä jäsenkuntien maksuosuus Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % 0,0 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,8 % 0,0 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,2 % 0,0 % 900-ryhmä ,6 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,8 % 0,0 % Poikkeama- Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 % Oma palvelutuotanto ,6 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % 0,0 % DRG-ryhmät ,0 % 0,0 % DRG-O-ryhmät ,2 % 0,0 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,5 % 0,0 % 900-ryhmä ,8 % 0,0 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit ,1 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 0,0 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,7 % 0,0 % Josta Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 0,0 % Myynti muille maksajille ,0 % 0,0 % Myynti erityisvastuualueelle ,1 % 0,0 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus Kliininen genetiikka tuottaa perinnöllisyyslääketieteen avohoitokäyntejä. Käyntituotteiden lukumäärä jäi talousarviosta 7,8 %. Sen sijaan laskutus muille maksajille kasvoi 12,0 %, kun taas jäsenkuntien maksuosuus jäi 3,5 % tavoitteesta. Käyntituotteisiin liittyy entistä useammin kallis geenitutkimus, joka nostaa käynnin hintaa. OPETUS JA TUTKIMUS HUS ja Helsingin yliopisto muodostavat yhdessä Academic Medical Centre Helsingin ytimen. HUSLAB osallistuu yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Haartman-instituutin kanssa aktiivisesti lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoiskoulutukseen. HUSLABin opetus- ja tutkimustoiminnan piiriin kuuluu viisi lääketieteen erikoisalan koulutusohjelmaa. Näiden lisäksi HUSLABissa koulutetaan sairaalakemistejä, sairaalamikrobiologeja, sairaalageneetikkoja ja sairaalasolubiologeja. Lisäksi HUSLABilla on merkittävä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. 208

211 Academic Medical Centre Helsinki tuotti noin tieteellistä julkaisua vuonna 2018, joista yli 200:ssa on mukana keskeisellä osalla myös HUSLABin tutkijat. Väitöskirjoja ja tohtorin tutkintoja hyväksyttiin lääketieteellisessä tiedekunnassa eli AMCH-kampuksella kokonaisuutena 138 vuonna Korkeatasoista tutkimustoimintaa heijastaa myös erinomainen menestyksemme kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisessa niin HUSin jakamassa valtion tutkimusrahassa kuin kansallisessa (Suomen Akatemia yms.) ja kansainvälisessä rahoituksessa (EU ja ERC yms.). Kampuksen tutkijat ovat myös edelleen menestyneet mm. Suomen Akatemian huippuyksikkö- ja ERC -hauissa. Yliopistosairaalan tarvitseman laboratoriopalveluvalikoiman ajan tasalla pitäminen vaatii jatkuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Siksi tutkimustoiminnan lisäksi HUSLABissa investoidaan kehittämishankkeisiin. Näiden hankkeiden valintaprosessissa painotetaan syntyvien palvelututkimusten lääketieteellisen merkityksen lisäksi niiden taloudellista merkitystä. Jo useamman vuoden ajan on valittu kaksi laboratoriolääketieteen megatrendiä tuotekehityksen kohteiksi. Yksilöllinen lääketiede, jossa DNA sekvenoinnin laaja käyttöönotto diagnostiikassa on ollut menestys. Samaan teemaan kuuluu myös molekyylipatologian diagnostiikka eli immunohistologiset metodit, jotka ovat tuottaneet edelleen monia uusia tuoteparannuksia ja uusia metodeja potilasdiagnostiikkaan. Toinen tuotekehityksen iso teema on massaspektrometriset menetelmät ja niiden tuotteistaminen. Massaspektrometriassa paras tuotekehityshanke oli niin menestyksellinen, että se tuottaa jo ensimmäisenä vuonna käyttöönoton jälkeen tuotekehityskulut takaisin. Kaikkiaan tuotekehitykseen panostettiin eurolla ja lisäksi käynnissä oli muutamia pienempiä hankkeita. HUSLABilla on merkittävä rooli bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen suorituspaikkana. Lähihoitajaopiskelijoita käy HUSLABissa näytteenotto- ja asiakaspalvelu -opintojaksoon liittyvässä käytännön harjoittelussa. Opiskelijaohjauksen painopisteet HUSLABissa olivat opiskelijaohjaaja- ja arvioijakoulutuksiin osallistuneiden määrän lisääminen, opiskelijaohjausprosessin täsmentäminen ja hyvän vuorovaikutuksen saavuttaminen ohjaussuhteessa. Monikanavainen rahoitus edellä mainituille toiminnoille tulee seuraavista lähteistä: - Opetuksen valtiorahoitus euroa (2017: euroa), mm. erikoistuvien lääkäreiden palkkaus - Tutkimuksen valtiorahoitus euroa (2017: euroa) - HUSin oma tutkimusraha euroa (2017: euroa) - HUSLABin oma T&K -panostus euroa: DNA- ja massaspektrometrian metodikehitykset ja muutama pienempi hanke TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 *) TP 2018 Poikkeama-% euroa Toimintatuotot yhteensä ,6 % 0,7 % Myyntituotot ,5 % 0,9 % Jäsenkuntien maksuosuus ,5 % 0,0 % Muut palvelutulot ,3 % -1,0 % Muut myyntitulot ,3 % 49,8 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,9 % -0,7 % Maksutuotot ,2 % 51413,5 % Tuet ja avustukset ,0 % -73,3 % Muut toimintatuotot ,0 % 299,9 % Toimintakulut yhteensä ,7 % 1,5 % Henkilöstökulut ,8 % 1,8 % Palvelujen ostot ,3 % -1,8 % Aineet, tarvikkeet ja tav arat ,2 % 8,7 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,3 % -6,4 % Toimintakate ,9 % -46,7 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -63,1 % Vuosikate ,0 % -46,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % 6,8 % Satunnaiset erät ,0 % 0,0 % Tilikauden tulos ,0 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,6 % 1,6 % Sisäiset toimintatuotot 57,1 % 59,0 % 59,3 % 53,6 % 53,2 % 53,1 % 51,9 % Ulkoiset toimintatuotot 42,9 % 41,0 % 40,7 % 46,4 % 46,8 % 46,9 % 48,1 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % *) Sitovien tavoitteiden muutokset perustuvat 9+3/2018 ennusteeseen 209

212 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot olivat 187, 7 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 0,7 % (TP ,3 milj. euroa) ja poikkesivat talousarviosta 2,6 % (TA milj. euroa). Annetut asiakashyvitykset olivat 6,2 milj. euroa. Hyksin johdolta saatu palautus oli 0,2 milj. euroa. Toimintatuotot ennen annettuja ja saatuja asiakashyvityksiä oli 193,8 milj. euroa, tässä on kasvua talousarvioon nähden 5,9 %. Laskutus HUSin sisäisiltä asiakkailta poikkesi talousarviosta -0,1 % ja ilman annettuja asiakaspalautuksia +6,6 %. Laboratoriotutkimusten keskimääräinen hinnanmuutostavoite sisäisille asiakkaille oli -1,7 %. Sisäisten asiakkaiden keskihinta laski 0,8 % edelliseen vuoteen nähden. Keskihinnan muodostumiseen vaikuttaa käytetyn tutkimusprofiilin painottuminen entistä useammin kalliimpiin tutkimusmenetelmiin (geenitutkimukset, patologian vaativimmat tutkimukset, kalliimmat, mutta myös selvästi nopeammat influenssapikatestit). Myynti jäsenkunnille, ervaalueelle ja muille asiakkaille oli 88,3 milj. euroa, joka poikkeaa +5,1 % talousarviosta ja kasvoi 4,2 % edellisvuoteen nähden. Ainoastaan myynti yksityiselle sektorille laski selvästi, muutos edellisvuodesta -27,7 %. Henkilöstökustannukset olivat 79,5 milj. euroa. Henkilöstökulut poikkesivat talousarviosta +0,8 % ja nousivat edellisvuoden tasosta +1,8 %. Kun huomioidaan vuoden aikana voimaan tulleet erilaiset budjetoimattomat muutokset, joita oli yhteensä 1,4 milj. euroa, jäivät henkilöstökulut talousarviosta 0,7 milj. euroa eli 0,9 %. Erilliseriä ovat palkkoihin tehty yleiskorotus 1,25 % (lääkärit 1,2 %), syksyllä sovitut TVA-korotukset sekä joulukuulle jaksotettu 9,2 %:n kertaerä ja epäpätevyysalennuksen takautuva korjaaminen. Palveluiden ostot olivat 47,8 milj. euroa +0,3 % talousarvioon nähden ja -1,8 % vrt. TP2017. Palveluiden ostojen merkittävimmät erät ovat ulkoiset laboratoriopalvelut, ICT-kulut ja laitteista maksettava käyttökorvaus. Laboratoriopalveluostot 9,78 milj. euroa toteutuivat ylittäen selvästi talousarviossa tavoitellut tason 8,8 milj. euroa. Tavoitteena oli kotiuttaa genetiikkaan hankitun suurtehosekvensaattorin myötä geenitutkimuksia, mutta laitteen hankinnan ja käyttöönoton myöhästyttyä tavoitteeseen ei päästy. ICT-kulut olivat 12,2 milj. euroa, ylittäen talousarvion 0,3 milj. eurolla. Kymenlaakson laboratoriopalvelut siirtyi käyttämään samaa laboratoriojärjestelmää, joka on muualla HUSLABissa käytössä. Kymenlaakson laboratoriojärjestelmän vaihto on maksanut euroa vuoden 2018 osalta (vuoden 2017 osuus euroa). Vuoden aikana uusittiin vanhoja ja tehtiin uusia käyttökorvaussopimuksia. Sopimukset eivät enää pääsääntöisesti sisällä tarvikkeita, vaan ne on siirretty hankittavaksi Logistiikan kautta. Tämän osuutta ei ole vielä tiedossa, mutta käyttökorvausostot olivat vuonna ,8 milj. euroa ollen 0,7 milj. euroa talousarviota ja edellisvuoden tasoa pienemmän. Käyttökorvausostot ovat pääosin muuttuvia kustannuksia ja näin ollen ostojen muutos on myötäillyt tuotannon muutosta. Laboratoriotutkimusten kysynnän suurehko kasvu viittaa siihen, että siirtymä aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on ollut suurempi. HUSLABin toimintakulujen suurin kasvu tulee aineista, tarvikkeista ja tavaroista. Aineita, tarvikkeita ja tavaroita hankittiin 42,8 milj. eurolla, jossa on muutos talousarvioon nähden 5,3 milj. euroa eli +14,2 % ja edellisvuoteen nähden 3,4 milj. euroa eli +8,7 %. Erityisesti laboratoriotarvikkeiden käyttö kasvoi. Influenssakauden aikana siirryttiin aikaisempaa kalliimpaan PCR-pikatestaukseen, pikatestien osuus kulukasvusta on 1,0 milj. euroa. Edellä mainittu siirtymä palveluiden ostoista selittää osaltaan kasvua, kuten myös laboratoriopalveluiden kysynnän kasvu. Poistot olivat 2,1 milj. euroa -3,1 % vrt. TA2018 ja +6,8 % vrt. TP2017. Hankintojen kilpailutuksessa oli viivettä ja investoinnit toteutuivat loppuvuosipainotteisesti. Tilikauden tulos ennen annettuja ja saatuja asiakaspalautuksia oli 3,3 milj. euroa. Palautusten jälkeinen tulos oli talousarvion mukainen -0,5 milj. euroa. 210

213 Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,1 Poikkeuksellisen voimakas influessakausi: Influenssa A, B, RSV 878,3 0,5 % 878,3 0,5 % Veri ja verivalmisteet - kysynnän muutos 840,2 0,5 % 692,9 0,4 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS Lanusta 211,2 0,1 % -57,1 0,0 % Genomiyksikön perustaminen -581,9-0,3 % 0,1 0,0 % Finngen-hankkeen käynnistyminen -240,0-0,1 % 25,0 0,0 % Biopankin hallinnoinnin siirto Yhtymähallintoon 31,8 0,0 % -303,0-0,2 % Opetus- ja tutkimuskorvauksen toteutuminen 814,1 0,4 % 311,0 0,2 % Annettu asiakaspalautus ,8-3,4 % ,2-1,8 % Saatu asiakaspalautus (HYKS-johto) 178,0 0,1 % 178,0 0,1 % Muut muutokset toimintatuotoissa 8 850,5 4,8 % 3 093,8 1,7 % TP ,0 2,6 % ,0 0,7 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,3 Poikkeuksellisen voimakkaan influenssakauden aiheuttamat tarvikekustannukset ja PCR-menetelmän laajentaminen diagnostiikassa. Kone- ja laiteinvestoinnit 1 028,1 0,6 % 1 028,1 0,6 % Veri ja verivalmisteiden kysynnän kasv u 1 288,5 0,7 % 1 023,3 0,6 % Kymenlaakson tietojärjestelmäprojekti 829,3 0,5 % 242,6 0,1 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS Lanusta -152,1-0,1 % -156,3-0,1 % Genomiyksikön perustaminen -444,9-0,2 % 151,3 0,1 % Finngen-hankkeen käynnistyminen -84,1 0,0 % 72,2 0,0 % Biopankin hallinnoinnin siirto Yhtymähallintoon -79,6 0,0 % -317,3-0,2 % Kymenlaakson patologian järjestämisen lisäkustannus Ksyleeni- ja formaliinijätteen häv itys kemikaalivuotojen ehkäisemiseksi 113,7 0,1 % 113,7 0,1 % 142,5 0,1 % 140,7 0,1 % Yleiskorotus ja TVA-muutos 654,4 0,4 % 654,4 0,4 % Palkkasop. mukaiset kertakorvaukset M7100KERKO 510,2 0,3 % 510,2 0,3 % Epäpätev yyslisän korjaus M7100EPAAL 196,3 0,1 % 196,3 0,1 % Saadut asiakaspalautukset ,6-1,3 % ,8-0,6 % Muut muutokset toimintakuluissa 3 087,2 1,7 % 462,9 0,2 % TP ,5 2,6 % ,5 1,6 % Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 HUSLAB investoi suurtehosekvensaattoriin, jolla mahdollistetaan siirtyminen moderniin DNA-sekvensointiin. Muut laiteinvestoinnit koostuvat useista laboratoriolaitteesta. Lisäksi lunastettiin Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä Pohjois-Kymen sairaalan laboratoriolaitteisto. 211 Erotus TP Genomisekvensaattori Laiteinvestoinnit alle 0, milj. euroa *) Carea-sopimukseen liittyvät laiteinvestoinnit Kalustoinvestoinnit 46 0 YHTEENSÄ *) Hyks Shan alkuperäinen myöntö pieniin laiteinv estointeihin 1,5 milj. euroa. Lisämyöntö tuhatta euroa.

214 HUSLABilla on rahoitusleasing-sopimuksella kotinäytteenoton autot. Muut vastuut ovat käyttökorvaus-sopimuksella olevia laitteistoja, joihin liittyy sopimuksen mahdollisen keskeyttämisen osalta lunastusvelvoite. Lunastusvelvoitteen kokonaismäärä oli tilinpäätöshetkellä 4,1 milj. euroa. Sopimusvastuut (euroa) Arval Oy Kotinäytteenoton autot, sopimus 220/ Abbott Diagnostics Oy Laitekannan arv o Sysmex/Roche Diagnostics Oy Hematologia Roche Diagnostics Oy BenchMark ULTRA-laitteisto / Immunovärjäys Patologia Roche Diagnostics Oy Laskoanalytiikka Roche Diagnostics Oy Nukleiinihappolaitteisto Siemens CDT ja muut nefelometriset tutkimukset AH Diagnostics Oy Kevyt ketju-analytiikka Thermo Fisher Scientific 3500xl dx / Genetiikka YHTEENSÄ Vuonna 2018 tehdyt yli 0,5 milj. euron leasing-sopimusten (käyttökorvaushankinnat) kilpailutukset ja hankintojen olivat: Siemens: CDT ja muut nefelometriset tutkimukset, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden ajalla 1,4 milj. euroa. Korvasi vanhan, saman valmistajan laitekannan. Roche: Laskoanalytiikka, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden ajalla 1,2 milj. euroa. Hankinnassa nykyinen laitekanta vaihdetaan uuden toimittajan laitteisiin. Uusilla laitteilla on parempi automaatioaste kuin nykyisen toimittajan laitteilla. Aikaisemmat laitteet ovat olleet HUSin omia. Mediq: Virtsan partikkelilaskenta, hankinnan kokonaisarvo 5 vuoden sopimuskaudella 1,1 2 milj. euroa. Hankinnassa nykyinen laitekanta vaihdetaan uuden toimittajan laitteisiin. Hankinnan arvona mainittu korkeampi arvo perustuu siihen, että uudella laitekannalla on tarkoitus kartoittaa myös mahdollisuutta automatisoida nykyisin mikrobiologialla tehtävää manuaalilaskentaa. Immuno Diagnostic: Nykyisen sopimuksen täydennys, kilpailutettiin kahden mahdollisen nykyisen toimijan kesken, laitekannan käytön laajentamiseksi ja käyttöasteen parantamiseksi: HPV analytiikka kohdunkaulasyövän seulontaa varten. HPV-testiin perustuva seulonta vähentää syövän ilmaantuvuutta merkittävästi enemmän kuin Papa-testiin perustuva seulonta. Helsingissä ja Uudellamaalla on tämän hankinnan myötä tarkoitus käynnistää HPV-testiin perustuva seulonta vuoden 2019 alusta alkaen. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUSLABin tavoitteena oli toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä ja osaamisen ylläpitäminen. Henkilöstömäärä on vähentynyt sekä talousarvioon että edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti hoitohenkilökunnan osalta. Hoitohenkilökunnan saatavuus on vaikeutunut entisestään. Laboratorioalan ammattilaisia valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän erityisesti eläköitymistahti huomioiden. Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden henkilötyövuosien määrä on kuitenkin noussut. Erityistyöntekijöiden henkilömäärä on noussut, mutta henkilötyövuodet laskeneet talousarvioon verrattuna; tätä selittävät ainakin osittain pitkät sairaslomat. Lääkäreiden rekrytoinnissa on edelleen onnistuttu, sillä kaikki erikoistuvien lääkäreiden vakanssit olivat täytettyinä. Akateeminen henkilökunta pääsee koulutuksiin hyvin, mutta hoitohenkilökunnan koulutuksiin pääsemisessä on mm. linjakohtaista vaihtelua ensisijaisesti henkilöstöresurssin riittävyydestä johtuen. Vuonna 2018 panostettiin sisäiseen koulutukseen mm. käynnistämällä hoitohenkilökunnalle suunnattu luentosarja kliinisen kemian ja näytteenottopalveluiden linjalla entisten sisäisten koulutusmuotojen lisäksi. Tätä toteutustapaa joudutaan vuonna 2019 vielä muokkaamaan ja kehittämään mahdollisimman suuren osanottajamäärän mahdollistamiseksi. Työolobarometrissä havaittiin, että irrottautuminen työtehtävistä koulutuksiin pääsemiseksi koettiin joissakin tapauksissa haastavaksi. 212

215 Työolobarometrin perusteella valitut kehittämiskohteet ohjeistettiin esitettäväksi kaikissa yksiköissä päivittäisjohtamisen tauluille. Ajatuksena oli, että TOB-kehittämiskohteet olisivat näkyvillä ja niiden toteutusta myös aktiivisesti seurattaisiin. Tätä toimintatapaa jatketaan vuonna Vastuuhenkilöiden standardityön kehittämisen avulla haluttiin parantaa työn näkyväksi tekemistä, vastuutehtävien mahdollistamista kiireisen arjen keskellä. Tavoitteena oli myös, että vastuuhenkilöt olisivat ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti enemmän ja näkyvämmin henkilöstön saatavilla ja käytettävissä. Kieliohjelman toteuttaminen sai vauhtia erään asiakaspalautteen havainnoista. Kaikkiin näytteenottopisteisiin mm. jaettiin tärkeimpien laboratoriotermien sanasto, ja kielilähettiläs kävi laboratorioissa valmentamassa henkilökuntaa. Kielenkäyttölisiä myönnetään säännöllisesti. Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,2 % 0,6 % Lääkärit ,0 % 3,9 % Muu henkilökunta ,9 % -11,4 % Erityistyöntekijät ,0 % -0,9 % YHTEENSÄ ,7 % -0,8 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 1 038, , , ,7 3,0 % 0,4 % Lääkärit 97,0 94,6 96,9 96,6 2,1 % -0,4 % Muu henkilökunta 203,8 208,6 190,3 189,6-9,1 % -7,0 % Erityistyöntekijät 66,6 69,8 69,2 65,0-6,9 % -2,4 % YHTEENSÄ 1 405, , , ,9 0,6 % -0,9 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 1 385, ,8 Finngen-hanke käynnistyi ,0 0,3 % 10,1 0,7 % Genomiyksikön perustaminen -1,1-0,1 % 0,6 0,0 % Kliinisen genetiikan siirto HYKS-Lanusta -2,4-0,2 % -0,8-0,1 % Putkipostilähetit -0,1 0,0 % -3,8-0,3 % Hallinnon henkilöstömuutokset -1,2-0,1 % -5,4-0,4 % Tehtyjen kehittämistoimenpiteiden laskenn. vaikutus 8,9 0,6 % -12,2-0,9 % Muut henkilötyövuosimuutokset 0,0 0,0 % -0,4 0,0 % TP ,9 0,6 % 1 393,9-0,8 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilötyövuoden hinta on laskenut erityisesti verrattuna talousarvioon, joka kuitenkin oli melkoisen kunnianhimoinen. Tämä todennäköisesti on seurausta laboratoriohoitajien heikosta saatavuudesta: vakansseja on ollut paljon täyttämättä. Sairaspoissaolot henkilöä kohden ovat hieman nousseet; tämä on seurausta poikkeuksellisen voimakkaasta influenssakaudesta keväällä Vuosilomien pitämisessä on onnistuttu hyvin. HUSLABissa on aloitettu vuokratyövoiman käyttö Seuren kautta Meilahden alueella. Vuokratyövoiman käytössä on jääty asetetusta tavoitteesta, sillä laajentamista on päästy tekemään arvioitua rauhallisempaan tahtiin. Vuokratyövoiman käytön avulla on saatu vapautettua lähiesimiesten aikaa varsinaiseen johtamistyöhön. Vuokratyövoiman käyttöä laajennetaan vuonna 2019 koko HUSLABin alueelle. 213

216 TP 2018 Vuokratyövoima euroa euroa (euroa) Hoitohenkilökunta ,3 % YHTEENSÄ ,3 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Työolobarometrin tulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna. Työolobarometrin eri mittareissa on edelleen hajontaa eri vastuualueiden ja vastuuyksiköiden välillä: yksiköissä on niin työhyvinvoinnin huippu- kuin haasteellisempiakin yksiköitä. Vuonna 2016 uudistetun organisaation ja johtamisjärjestelmän hedelmät näkyvät: mm. päivittäisjohtamisen avulla henkilökunta voi osallistua oman työnsä kehittämiseen. Työolobarometrin avointen vastausten perusteella mm. esimiestyö ja vuorovaikutus työyhteisössä voivat olla työyksikön ehdoton voimavara tai sen akilleen kantapää. HUSLABissa on otettu käyttöön toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu, joka etenee vaiheittain. Tämä on lisännyt työhyvinvointia, kun työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu. HUSLAB on asioinut vuonna 2018 poikkeuksellisen paljon Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) työsuojelun vastuualueen kanssa. Tämä on osittain johtunut patologian linjan Meilahden laboratoriossa tapahtuneista ksyleenivuodoista ja toisaalta ESAVIn kemikaalien käytön valvonnan painopistealueesta. ESAVI on tehnyt niin kutsuttuja asiakirjatarkastuksia kymmeniin HUSLABin toimipisteisiin, mikä on työllistänyt esimieslinjaa, työsuojelupäällikköä ja hallintoa kohtalaisesti. 214

217 16 NEUROKESKUS Neurokeskus Tulosyksikön tunnusluvut Sairaanhoidollinen palvelutuotanto TP 2018 Poikkeama-% Palvelutuotanto - Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,6 % 7,8 % - Psykiatrian hoitopäivät, lkm 1) 0 0 0,0 % - NordDRG-tuotteet, lkm ,2 % 5,7 % DRG-ryhmät ,7 % -3,5 % DRG-O-ryhmät ,6 % -4,2 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,4 % 15,7 % 900-ryhmä ,6 % 10,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 208,0 % - Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,9 % - Käyntituotteet, lkm, psykiatria 0 0 0,0 % - Tk-päivystyskäynnit, lkm ,0 % 0,0 % - Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,6 % - Käyntisuoritteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,9 % Ensikäynnit, lkm ,6 % - Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,7 % - Leikkaukset, lkm ,4 % Päiväkirurgiset, lkm ,0 % - Synnytykset, lkm ,0 % - Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,5 % - Hoidetut eri tk-potilaat 2) 0 0 0,0 % - Erikoisalahoitojakson hoitoaika (ka.) Somatiikka, vrk 4,6 6,3 37,5 % Psykiatria, vrk 0,0 0,0 0,0 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy - Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,0 % - Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,6 % - Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 3) > 6 kk ,0 % kaikki ,3 % - Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 3) > 3 kk ,0 % kaikki ,0 % Tuottavuus - Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,6 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 4) 266,6 279,4 4,8 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 5) 609,8 609,2-0,1 % - Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa)/ hoidetut potilaat 6) 0 0 0,0 % 1) Ei sisällä asumispalvelupäiviä. 2) Sisältää Kliinisen hammaslääketieteen (TK) potilaat 3) Hoitotakuun piiriin kuuluvat 4) DRG pisteet/htv: + = paraneva tuottavuus ja = heikkenevä tuottavuus 5) Euroa/ DRG-piste (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) TP17 korjattu niin että hallinnon kulut jaettu Pää- ja kaulakeskus/neurokeskus -organisaatiomuutoksen myötä kuten talousarvio (ollut ennen oikaisua 588,7) 6) Psykiatria, sisältää lastenpsykiatrian (deflatoitu): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) 215

218 Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) ***) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,5 % -49,8 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) -1,97 % -0,1 % -94,9 % 0,0 % Sitovat nettokulut ,8 % 22,2 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta ja jäsenkuntapalautuksia **) Mitataan euroa/drg-piste (deflatoitu) -tunnusluvulla, jossa - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus ***) Neurokeskuksen tulosyksikkö perustettiin , tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Deflatointi: Julkisten menojen hintaindeksikerroin 1,012 (Tilastokeskus ) Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 7,5 % Ulkoinen myynti 0,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,6 % 12,3 % Toimintakulut ,9 % 24,7 % Poistot ,8 % -13,0 % Tilikauden tulos ,0 % -60,7 % Sitovat nettokulut ,8 % 22,2 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 4,2 % 8,1 % Hintaero, % 1,6 % 5,4 % Jäsenkuntapalautukset ,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,2 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille ,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,6 % 19,7 % Henkilötyövuodet ,9 % 17,6 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,5 % 0,0 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 4,9 % 21,3 % Hintaero, % -2,6 % 0,0 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta Neurokeskus vastaa neurologian, neurokirurgian ja neuropsykologian tuottamisesta HYKS-sairaanhoitoalueella, eli hermoston sairauksien diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Se koordinoi näitä hoitoketjuja HUS-alueella ja hoitaa kaiken neurokirurgian ja vaativan neurologian ERVA-alueella. Lisäksi se ylläpitää valtakunnallista Telestroke-konsultaatiopalvelua 24/7 ja sillä on valtakunnallisesti keskitetyt vastuut aivovaltimoiden ohitusleikkauksista, vaativan epilepsian diagnostiikasta ja hoidosta, sekä Parkinson-potilaiden aivostimulaattorihoidoista. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Neurokeskus perustettiin vuoden 2018 alusta jakamalla neurologia, neurokirurgia ja neuropsykologia Pää- ja kaulakeskuksesta omaksi tulosyksikökseen. Neurokeskuksen toimialajohtaja valittiin maaliskuussa 2018 ja tuloyksikön hallinnon tilat ja muut keskeiset viranhaltijat valittiin elokuuhun 2018 mennessä. Tulosyksikön toiminta on ollut vakaalla pohjalla vuoden 2018 aikana. Kokeneet ja hyvin järjestäytyneet ammattilaiset ovat varmistaneet potilaiden hoidon saatavuuden hoitotakuun ja budjetin puitteissa, vaikka vuoden aikana toimintaan kohdistui useita merkittäviä muutoksia. 216

219 Laakson sairaalassa sijaitsevat Helsingin kaupungin neurologian toiminnot siirrettiin alkaen osaksi HYKS Neurologian linjaa. HUS sai näin ensimmäiset neurologisen kuntoutuksen osastonsa. Noin sata terveydenhuollon ammattilaista perehdytettiin HUS käytäntöihin. Toiminnan siirtymisen myötä yksikössä on aloitettu neurologisen kuntoutuksen tutkimus, joka tulee nostamaan hoidon tason aiempaakin korkeammalle tasolle. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin liittyminen osaksi HYKS-erityisvastuualuetta johti merkittävään neurokirurgian potilasmäärän kasvuun. Päijät-Hämeen väestö vastaa 10 % lisäystä neurokirurgian vastuualueella, joista potilaista noin puolet siirtyi heti ja loput siirtyvät aiempien hoitosuhteiden porrastuksen myötä vuoden 2019 aikana. Tämä potilaslisäys on hoidettu nykyisillä tiloilla ja henkilöstöllä, mikä on jo laskenut neurokirurgian hoidon saatavuutta sekä Päijät-Hämeen, että HUS-piirin asukkailla. Lisätöillä on saatu hallittua tilannetta osin ja väliaikaisesti, mutta asia vaatii nopeita toimenpiteitä vuoden 2019 alussa. Digitaalinen kehitys on jatkunut nopeana. Aiemmin avatun Aivotalon päälle avattiin vuoden 2018 aikana joukko digihoitopolkuja, jotka palvelevat potilaita joustavammin ja tuovat aikanaan myös tehokkuusetuja. Ensimmäiset neurologian etävastaanotot avattiin syksyllä Palaute etävastaanotoista on ollut erinomaista sekä potilailta, että ammattilaisilta. Lähetekeskus keskitti neurologian lähetekäsittelyn Neurokeskukseen. Toimintaa tehostamaan avattiin ohjelmistorobotti, joka on säästänyt merkittävästi tähän tarvittavaa ammattilaisten työaikaa. Apotti otettiin käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa Neurologian osasto ja poliklinikka olivat osa käyttöönottoa. Apotti hidastutti käyttöönottovaiheessa merkittävästi potilaiden hoitoprosesseja. Osastotoiminta on loppuvuoden aikana palannut lähes normaalitasolle, mutta poliklinikkatoiminta on jäänyt toistakymmentä prosenttia aiempaa hitaammaksi. Tulevaisuuden näkymät Neurokirurgian sairaanhoitopiirillinen lisävastuita edellyttää nopeita lisäresursointeja vuoden 2019 aikana. Töölön neurokirurgia ja Meilahden sairaalan neurotehohoito siirtyvät hallituksen päätösten mukaisesti Siltasairaalaan vuonna Siltasairaalan toiminnallista suunnittelua tehdään aktiivisesti. Neurokeskus on mukana suunnittelemassa Helsingin kaupungin kanssa tehtävää yhteishanketta Laakson uutta sairaalaa, jonne siirtyvät neurologian kuntoutusosastot, sekä merkittävästi neurologian poliklinikkatoimintaa. Apotin kehitystyö jatkuu kiihkeänä Peijaksessa, seuraaviin käyttöönottoihin valmistaudutaan Jorvissa, Meilahdessa, Töölössä ja Laaksossa. Digitalisaatio Terveyskylän, Digihoitopolkujen ja Apotin myötä edellyttävät merkittäviä kehitystyöpanostuksia. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Hoidon saatavuus oli tulosyksikön avaintavoitteista ensisijainen. Johtamistoimilla kehitettiin hoidon saatavuuden raportointia, läpinäkyvyyttä ja ajantasainen tieto julkaistiin myös HUS internet-sivuilla. Hoidon saatavuus jäi leikkaushoidon osalta aavistuksen ja polikliinisen hoidon osalta enemmän HUS tavoitteista: 100% HUS hoitoonpääsyn strategiset mittarit Neurokeskus - poliklikka 100% HUS hoitoonpääsyn strategiset mittarit Neurokeskus - leikkaus/osastohoito 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 0% TAVOITE 100 % ensikäynneistä 10 vkossa Ensikäynti 10 vkossa TAVOITE: 50 % ensikäynneistä 4 vkossa Ensikäynti 4 vkossa 20% 0% TAVOITE: 80 % hoidettu 3 kk:ssa Leikkaus/osastohoito 3 kk:ssa 217

220 Leikkausten lukumäärää lisättiin 6 % ( > 3 227). Muutos selittyi osin leikkaussalikapasiteetin palaamisella remonttien jälkeen normaalitasolle. Vuodenvaihteessa 18 potilasta (2,0 %) oli odottanut hoidon arviota ja neljä potilasta (0,7 %) oli odottanut hoitoa yli hoitotakuun määräaikojen. Poliklinikka-aikoja avattiin lisää ja lisätöitä tehtiin vuoden aikana säännöllisesti hoitotakuussa pysymisen eteen. Tuottavuuden paranemistavoite oli 2,0 %. Neurokeskuksen DRG-pistetuottavuus parani 1,6 % eli jäi hieman tavoitteista, mutta oli kuitenkin toteutunutta yleistä HYKS-tasoa (1,8 % tuottavuuden heikkeneminen) selvästi parempi. Tuottavuuden noususta merkittävän osan selitti Lahden neurokirurgian liittäminen HUS vastuulle ilman lisäresursseja, jonka johdosta henkilötyön tuottavuus nousi 4,8 %. Muutos ei ollut henkilökunnalle kohtuullinen ja tulosyksikön ylikuormitusluvut olivat tulosyksiköistä heikoimmat. Asia heijastui työolobarometrin strategisten tulosten heikkenemisenä. Laatumittareista 30-vrk kuolleisuus heikkeni (1,8 -> 2,5 %), mikä johtui lähinnä neurokirurgian voimakkaasta priorisointitarpeesta: kun sairaanhoitopiirillinen potilaita osoitettiin hoidettavaksi ilman lisäresursseja, kaikkien neurokirurgisten potilaiden hoitoonpääsyä jouduttiin rajoittamaan ja vain vaikeimmat otettiin hoitoon. Painehaavoja ja kaatumisia oli yli HUS-tavoitteiden, mikä osin selittyy potilasprofiilin muutoksella, vuodeosastohoitopäivien määrä lisääntyi 41 % ja tämä lisäys kohdistui aivovammoja ja aivoverenkiertohäiriöitä saaneisiin neurologisiin kuntoutuspotilaisiin, joilla on muita korkeampi kaatumisen ja painehaavan riski. Uudet neurologiset kuntoutusosastot otettiin mukaan HUS laatutyöhön ja näille tehtiin erityisiä laatukävelyitä, joissa ei tullut esiin systemaattisia laatupoikkeamia strategisten laatumittareiden suhteen. Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Tuottavuuden paranemistavoite oli 2,0 %. Neurokeskuksen DRG-pistetuottavuus parani 0,1 % eli jäi tavoitteista, mutta oli kuitenkin toteutunutta yleistä HYKS-tasoa (1,8 % tuottavuuden heikkeneminen) selvästi parempi. Tuottavuuden noususta merkittävän osan selitti Lahden neurokirurgian liittäminen HUS vastuulle ilman lisäresursseja, jonka johdosta henkilötyön tuottavuus nousi 4,8 PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutuminen Tuotteet (jäsenkunnat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % 4,8 % DRG-ryhmät ,7 % -6,1 % DRG-O-ryhmät ,6 % -8,7 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,3 % 15,3 % 900-ryhmä ,7 % 10,0 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % 263,2 % Avohoitokäynnit ,8 % 20,6 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu v olyymimuutos 4,7 % 7,5 % 218

221 Tuotteet (jäsenkunnat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,8 % 11,2 % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,1 % 4,5 % DRG-ryhmät ,2 % 5,2 % DRG-O-ryhmät ,9 % -24,6 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,2 % 18,5 % 900-ryhmä ,4 % 1,0 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 145,0 % Avohoitokäynnit ,6 % 14,0 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % 0,7 % Ostopalvelut ,4 % -58,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % 26,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % 13052,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,8 % 7,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 233,4 % JÄSENKUNNAT YHTEENSÄ ,7 % 7,6 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämäpalautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos oli 4,7 % yli talousarvion ja jäsenkuntien maksuosuus alitti budjetin 0,6 miljoonaa euroa (0,8 %). Sitovien taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen aiheutui lähinnä henkilökunnan työsuorituksesta. Apotin käyttöönotto Peijaksessa marraskuussa heikensi merkittävästi, n. 20 %, Peijaksen tuotantoa. Muutos vaikuttaa pysyvältä ja vaikuttaa Neurokeskuksen palvelutuotantoon ja tuottavuuteen heti kun käyttöönotto laajenee muihin sairaaloihin. 219

222 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteumatalousarvio) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0 0,0 % ,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % ,7 % ,1 % DRG-ryhmät ,7 % ,9 % ,2 % DRG-O-ryhmät ,6 % ,3 % ,9 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet ,3 % 51 7,9 % ,2 % 900-ryhmä ,7 % 56 0,7 % ,4 % Kustannusperusteinen jakso ,7 % ,2 % ,9 % Avohoitokäynnit ,8 % ,8 % ,6 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,4 % ,8 % Ostopalvelut ,4 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto ,8 % Lisäveloitus ,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,0 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,8 % *) Sisältää ryhmän luokittelematon 220

223 Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (TP 2018 vs., jäsenkuntien maksuosuus) Valikoima/hinta-määräeroanalyysi (1 000 euroa) Määräero (palvelutuotannon volyymimuutos) Valikoima/Hintaero (laskutushinnan muutos) Poikkeama (toteuma-edellinen vuosi) euroa % euroa % euroa % Tuotteistetut hoitopäivät 0 0,0 % ,0 % ,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % ,3 % ,5 % DRG-ryhmät ,1 % ,3 % ,2 % DRG-O-ryhmät -92-8,7 % ,9 % ,6 % Tähystykset 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Pientoimenpiteet ,3 % 23 3,3 % ,5 % 900-ryhmä ,0 % ,0 % 96 1,0 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % ,1 % ,0 % Avohoitokäynnit ,6 % ,6 % ,0 % Sähköiset palvelut 0 0,0 % 2 0,0 % 2 0,0 % Potilashotelliavopalvelut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Palvelupaketit 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % Oma palvelutuotanto ,5 % ,2 % Ostopalvelut ,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,8 % Palveluseteli 0 0,0 % Potilashotelli 0 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0 0,0 % Muu palvelutuotanto 17 0,7 % Lisäveloitus ,0 % Diagnoosipuutteellisten jaksotus 0 0,0 % Tilinpäätöksen tasauserät ,1 % Potilasvakuutus 0 0,0 % Kapitaatioperusteisesti laskutettavat erät 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % Ulkoinen suoramyynti 0 0,0 % Luokittelematon 0 0,0 % YHTEENSÄ ,5 % Jäsenkuntien veloitukset kasvoivat sekä neurologian että neurokirurgian linjoilla. DRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 4,8 % ja käyntituotteiden määrä 20,6 %. Keskimääräinen hoitojakson hinta oli 15,8 % edellistä vuotta alempi käyntituotteiden keskihinnan putoamisen myötä. Lisäksi jäsenkunnille tuotettiin kuntoutushoitopäivää uutena toimintana. Neurokirurgian jäsenkuntien laskutus oli edellisen vuoden tasolla, koska potilaita tuli Päijät-Hämeestä merkittävästi lisää. Hoitoja jouduttiin priorisoimaan merkittävästi. DRG-ryhmiä Neurokirurgian linja laskutti 1,3 % aikaisempaa vuotta enemmän, mutta käyntituotteita oli 4,5 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuutena jäsenkuntien maksuosuus oli vuoteen ,2 % alempi ollen 30,4 milj. euroa. Neurologian linjan toiminta jäsenkuntien osalta kasvoi merkittävästi Laakson neurologian siirron vaikutuksena. Kokonaisuus oli 50,2 milj. euron arvoinen, jossa kasvua 17,9 %. DRG-tuotteiden kasvu oli 6,1 % ja käyntituotteiden 24,3 %. Käyntituotteiden määrää kasvatti Laakson neurologian ajanvarauspoliklinikka. 221

224 Hoitopalvelut kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat, lkm) TP 2018 Poikkeama-% Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,2 % 5,7 % DRG-ryhmät ,7 % -3,5 % DRG-O-ryhmät ,6 % -4,2 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,4 % 15,7 % 900-ryhmä ,6 % 10,4 % Kustannusperusteinen jakso ,0 % 208,0 % Avohoitokäynnit ,2 % 19,9 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 755,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,6 % 7,8 % Tuotteet (kaikki maksajat, euroa) TP 2018 Poikkeama-% Oma palvelutuotanto ,3 % 13,5 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % 8,2 % DRG-ryhmät ,5 % 9,5 % DRG-O-ryhmät ,2 % -16,1 % Tähystykset ,0 % 0,0 % Pientoimenpiteet ,0 % 18,9 % 900-ryhmä ,2 % 1,6 % Kustannusperusteinen jakso ,1 % 129,2 % Avohoitokäynnit ,1 % 13,2 % Sähköiset palvelut ,0 % 0,0 % Potilashotelliavopalvelut ,0 % 0,0 % Palvelupaketit ,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % 755,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,0 % 0,0 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto ,4 % 6,2 % Ostopalvelut ,0 % -53,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,7 % 26,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Potilashotelli ,0 % 0,0 % Projektituotteet ,0 % 214,5 % Tartuntatatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Potilasvakuutus ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % ,8 % KAIKKI MAKSAJAT YHTEENSÄ ,1 % 10,1 % Josta Muu myynti jäsenkunnille **) ,0 % 233,4 % Myynti muille maksajille ,3 % 26,3 % Myynti erityisvastuualueelle ,4 % 37,4 % *) Sisältää ryhmät luokittelematon, diagnoosipuutteellisten jaksotukset, toteutunut ylijäämän palautus **) Sisältää mm. tk-päivystystuotteet, kliininen hammashoito ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Muiden kuin jäsenkuntien lähettämien potilaiden laskutuksessa tapahtui merkittävä muutos Päijät-Hämeen potilaiden tulon myötä. Laskutus nousi 2,5 milj. euroa edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna (11,4 milj. eur -> 13,9 milj. eur eli +27,0 %). Lisäksi hoitojaksot olivat aikaisempaa kalliimpia keskihinnan noustessa 9,5 %. Neurokirurgian osuus muiden maksajien lähettämistä potilaista oli 11,7 milj. euroa, jossa kasvua edelliseen tilinpäätökseen verrattuna lähes kolmannes. Myös neurologian linjan osuus kasvoi 18,5 % 2,5 milj. euroon. Eri henkilöitä hoidettiin yli , jossa kasvua 11,5 % jäsenkuntien potilaat mukaan luettuna. 222

225 Hoidon saatavuus, hoitoonpääsy ja siirtoviiveet Hoidon saatavuutta on arvioitu yllä strategisissa avaintavoitteissa. Lähetteiden ja odottajien määrät ovat kehittyneet seuraavasti: Neurologian lähetteet ja ensikäynnit kuukausittain Neurokirurgian lähetteet ja ensikäynnit kuukausittain Neurologian lähetteet Neurologian ensikäynnit 0 Neurokirurgian lähetteet Neurokirurgian ensikäynnit Neurokirurgian poliklinikkajono Neurologian poliklinikkajono Neurokirurgian leikkausjono NKIR pkl kaikki odottajat NKIR PKL sakkojono NEU pkl kaikki odottajat NEU pkl sakkojono NKIR osaston kaikki odottajat NKIR osaston sakkojono 0 Elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 24 % ( > ). Suurin osa kasvusta johtui Laakson neurologian poliklinikasta. Neurologian lähetemäärien kasvu oli yhteensä 30 % vuoteen 2017 verrattuna. Neurokirurgian lähetemäärä kasvoi n. 3 %. Neurokirurgian hoitotakuun ylittänyttä poliklinikkajonoa purettiin kesän jälkeen, jolloin leikkausjonot kasvoivat merkittävästi. Siirtoviivehoitopäivien osuus kaikista hoitopäivistä oli pieni 0,1 % (77 / ). 223

226 OPETUS JA TUTKIMUS Tulosyksikön opetus-, tutkimus- ja kehitystoiminta organisoitiin uudelleen. Tätä varten perustettiin oma Tutkimuksen ja kehityksen linja, jonka linjajohtaja aloitti syyskuussa Tulosyksikössä tehtiin jälleen runsaasti neurotieteiden tutkimusta. Julkaisuja tuotettiin vuoden aikana yli 200 kpl, mukaan lukien toistakymmentä julkaisua johtavissa julkaisusarjoissa (Science, Lancet, New England Journal of Medicine). Keskeiset julkaisulöydökset liittyivät mm. neurologisten sairauksien genetiikkaan, aivoverenkiertohäiriöiden hoitointerventioihin ja yleiseen epidemiologiaan. Tulosyksikön tutkimushankkeita, mm. hoidon laadun vertailuprojektit, hereillä tehtävät aivokirurgiset toimenpiteet ja Suomen ensimmäiset robottiavusteiset neurokirurgiset toimenpiteet, esiteltiin toistuvasti valtakunnan mediassa (mm. YLE-uutiset, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat). Hoitotieteen opetus ja tutkimus toteutettiin ylihoitajien johdolla. Työssäoppimisjaksoilla oli yhteensä 214 opiskelijaa ja opintoviikkoja kertyi yhteensä TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT Tuloslaskelma TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toimintatuotot yhteensä ,6 % 12,3 % Myyntituotot ,8 % 11,1 % Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 7,5 % Muut palv elutulot ,2 % 19,5 % Muut myyntitulot ,5 % 2801,8 % Valtion opetus- ja t utkimuskorv aus ,4 % 123,6 % Maksutuotot ,4 % 31,1 % Tuet ja avustukset ,3 % 2486,4 % Muut toimintatuotot ,1 % 9602,4 % Toimintakulut yhteensä ,9 % 24,7 % Henkilöstökulut ,3 % 21,3 % Palvelujen ostot ,5 % 38,5 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % 7,0 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,6 % 11,5 % Toimintakate ,9 % -58,6 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % 1126,6 % Vuosikate ,9 % -58,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,8 % -13,0 % Tilikauden tulos ,0 % -60,7 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,8 % 24,4 % Sitovat nettokulut TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% (1 000 euroa) Toiminnan kulut ,8 % 24,4 % Muut myyntitulot ,5 % 2801,8 % Maksutuotot ,4 % 31,1 % Tuet ja avustukset ,3 % 2486,4 % Muut toimintatuotot + EVO ,4 % 132,5 % Korkotuotot ,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,0 % 0,0 % Toiminnan nettokulut ,9 % 21,7 % toiminnasta ,2 % 19,5 % Sitovat nettokulut ,8 % 22,2 % Neurokeskuksen talous toteutui kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti ja Neurokeskus alitti sitovien nettokulujen budjettinsa. Erityisesti ulkokuntatulot kasvoivat n. 3 miljoonaa vuoteen 2017 verrattuna. Kasvu tuli pääosin Lahden neurokirurgian myötä. Kuluissa henkilöstökulut ylittivät talousarvion 0,8 miljoonaa euroa, palveluiden ostot 3 miljoonaa, kun taas aineet, tarvikkeet ja tavarat, sekä muut kulut olivat budjetissa. 224

227 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Yksittäisenä suurempana tuloeränä Laakson neurologian toiminnallinen muutos kasvatti tuloja 8,7 milj. euroa. Tämä oli suunniteltua vähemmän, mutta kuntoutushoitopäivien määrä ei yltänyt tavoiteltuun budjettilukuun, joten tuotot jäivät alle suunnitellun. Neurokirurgian ulkokuntatoiminnan kasvu edelliseen vuoden tilinpäätökseen verrattuna tuotti 2,9 milj. euron lisän tuloihin. Sisäisiä tuottoja kasvatti organisaatiomuutoksen myötä sisäiseksi kaupaksi muodostunut Neuropsykologian ja Pää- ja kaulakeskuksen välinen kauppa, joka ei ollut budjettivaiheessa mukana. Toimintakulujen osalta Laakson kulut alittivat budjetin Sisätautien ja kuntoutuksen sovittua korkeammasta laskutuksesta huolimatta. Laakson Neurologian toiminnan kulut aiheuttivat noin 8,5 milj. euron kulujen kasvun edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Sisätaudit ja kuntoutus yksikkö laskutti palveluja noin 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna Laakson myötä siirtyneen toiminnan kulut selittävät tästä noin puolet. Aivoinfarktin mekaanisen tulpanpoiston (trombektomia) kulut siirrettiin Akuutilta Neurokeskukselle vuonna Nämä kasvattivat palvelujen ostojen määrää 0,8 milj. euroa talousarvioon verrattuna. Muiden sairaanhoitopiirien laskut jäsenkuntien potilaiden hoidosta olivat 1,4 milj. euroa talousarviolukuja suuremmat. Palkkojen tammikuulle 2019 maksettu kertaerän jaksotus joulukuulle vaikutti henkilöstökuluihin yli 0,2 milj. euron ylimääräisen lisäyksen verran. Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,8 Laakson neurologian toiminnallinen muutos ja muu neurologian kasv u 2 158,5 2,1 % 8 700,9 9,4 % Neurokirurgian ulkokuntapotilaiden kasv u ja jäsenkuntapotilaiden v ähentyminen 2 963,7 2,9 % 2 893,0 3,1 % Palausten vaikutus hallinnon alla olev ien yksiköiden ulkoisiin tuloihin ,7-2,8 % ,5-1,1 % Sisäisten tulojen muutokset 1 591,3 1,6 % 1 235,9 1,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa -288,0-0,3 % -375,5-0,4 % TP ,6 3,6 % ,6 12,3 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,8 Laakson neurologian toiminnallinen muutos, toiminnassa syntyi säästöä vuokrien ja tarv ikkeiden osalta, osa Helsingin kaupungin laskuttamista kuluista ei laskuttunut oikealle v uodelle ,0-1,2 % 8 532,0 10,7 % Erityistyön budjettiv ajaus, hoitohenkilökunnan uudet v akanssit, 2017 hallinnon puuttuminen 835,1 0,9 % 2 171,6 2,7 % vertailutiedoista Palvelujen ostojen muutokset TA2018 verrattuna: Sisun veloitukset ov at 1,1 milj. budjetoitua suuremmat. Toinen merkittäv ä muutos koostuu muilta sairaanhoitopiireiltä ostettavista palv eluista +1,4 milj.. Kuv antamisen kulujen siirto Akuutilta 0,8 milj.e. Muutos 2017 vuoteen 4 369,8 4,6 % 7 971,8 10,0 % v errattuna 2,0 milj. arv osta muilta sairaanhoitopiireiltä ostettavia palveluita, loppuosa HUS:n sisäisiä veloituksia (Esim Yhtymähallinto +1,7 milj., Sisu +1,4 milj., rtg +2,3 milj., Tukipalv elut 0,9 milj. ) Laakson tarvikekulutus sekä Sisun tarvikelaskutus suunniteltua pienempi -180,3-0,2 % 687,2 0,9 % Muut muutokset toimintakuluissa -279,8-0,3 % 70,9 0,1 % TP ,3 3,8 % ,3 24,4 % 225

228 Kone- ja laiteinvestoinnit Investointeja tehtiin yhteensä euron arvosta. Suurin yksittäinen hankinta oli euron navigaattorikokonaisuuden hankinta. Investoinnit (1 000 euroa) TP 2018 Erotus TP Erotus TP Inv estointihankkeet yhteensä YHTEENSÄ HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUS Neurokeskuksen henkilöstömäärä oli 686. Henkilöstön työssäoloprosentti oli 73,8 (v. 2017; 73,3%). Suurin osa yksiköissä työskentelevistä on naisia. Sukupuolijakauman muuttuminen naisvaltaiseksi on nähtävissä jopa neurokirurgeissa. Henkilöstömääränlisäys johtuu Laakson kahden neurologisen kuntoutusosaston (54 ss) ja ajanvarauspoliklinikan siirtymisestä Helsingin kaupungilta HUS Neurokeskuksen vastuulle. Lisäksi Apottia varten Peijaksen neurologian toimintaan saatiin kolme ylimääräistä vakanssia väliaikaisesti alkaen käyttöön (1 lääkäri ja 2 sairaanhoitajaa). Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 546,4. Laakson henkilöstölisäykset selittävät pitkälti henkilötyövuosien kasvun kaikissa ammattiryhmissä paitsi muu henkilökunta kategoriassa. Tämä taas selittynee osin sillä, että kaksi perushoitajan perhevapaasijaisuutta oli täyttämättä, mutta sitä vastoin lähes kaikki sairaanhoitajien vakanssien osaaikaisuuksista johtuvat hännät (14,4 % henkilöstöstä tekee osa-aikaisuuksia) ja lomaketjut olivat täytettyinä. HUS Neurokeskuksen hoitopuolen vakanssirakennetta leimaa vahvasti toisen asteen koulutettujen vakanssien runsas määrä (n. 35%). TOB tulosten osalta tavoitearvoihin ei päästy esimies- (tavoite 3,9, toteuma 3,6) eikä työnantajan suositusindeksien (tavoite 85 %, toteuma 77 %) osalta ja edelleen on havaittavissa pientä laskua edelliseenkin vuoteen verrattuna. Esimiesindeksin vaihteluväli on huomattava eri yksiköiden välillä (4,46-2,74). Edistystä kuitenkin siltä osin, että vuoden 2018 osalta oli vain yhdessä yksikössä esimiesindeksi alle 2,8 kun vuonna 2017 niitä oli kolme. Esimiestyötä on pyritty tukemaan erilaisin koulutuksin, mentorointimallein, tarjottu työnohjausta sekä tehty yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolomäärät kasvoivat merkittävästi vuonna 2018 sen ollessa 13,9 päivää/henkilö (vrt. v. 2017; 11,3 pv/hlö). Varsinkin keväällä oli useita pitkiä poissaoloja erilaisista luuvammoista johtuen. Sairauspoissaolojen kasvukäyrä tasoittui kuitenkin syksyä kohden. Sairauspoissaolot (17 pv/hlö) näkyivät huolestuttavana kehityksenä mm. ylikuormittuvuuden lisääntymisenä nimenomaan Neurokirurgian linjassa, jossa neljässä yksikössä ylikuormitusindeksi oli alle 3 (vaihteluväli 2-2,86). Ko. tulokset on otettu vakavasti ja loppuvuonna tehty analyysia siihen johtaneista syistä ja nyt mietitään toimenpiteitä tilanteen stabiloimiseksi (mm. mahdolliset lisävakanssiesitykset). Henkilöstön saatavuushaasteita ei ole ollut. Vakanssien täyttöaste on korkea. Lähtövaihtuvuusindeksin osalta päästiin edellä kuvatuista haasteista huolimatta kuitenkin HUS tasoiseen tavoitetasoon (5,5-6,5%) sen ollen Neurokeskuksessa 5,7 %. Rekrytointien yhteydessä tehtävien hakijayhteenvetojen vertailussa on huomioitu tasa-arvo ja kielipoliittiset tekijät. 226

229 Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,6 % 13,8 % Lääkärit ,6 % 26,5 % Muu henkilökunta ,0 % 17,4 % Erityistyöntekijät ,8 % 64,1 % YHTEENSÄ ,6 % 19,7 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 305,1 342,1 347,8 357,5 4,5 % 17,2 % Lääkärit 97,6 107,0 107,9 109,5 2,3 % 12,2 % Muu henkilökunta 39,3 53,0 51,5 50,2-5,3 % 27,7 % Erityistyöntekijät 22,4 28,7 29,2 29,2 1,7 % 30,4 % YHTEENSÄ 464,4 530,8 536,4 546,4 2,9 % 17,7 % Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 530,8 464,4 Laakson Neurologian toiminnalinen muutos, hoitohenkilökunnan muutokset 15,4 2,9 % 68,6 14,8 % Laakson Neurologian toiminnalinen muutos: erityistyöntekijät 0,2 0,0 % 6,6 1,4 % Neurokeskuksen hallinto 0,0 0,0 % 8,3 1,8 % Muut henkilötyövuosimuutokset 0,0 0,0 % -1,5-0,3 % TP ,4 2,9 % 546,4 17,7 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Budjettiin verrattuna henkilöstökulujen ero syntyi lomapalkkavarausten ja jaksotettujen työaikakorvausten vuoksi. Vuosilomien pidon onnistumisen arviointia edellisen vuoteen vaikeuttaa uusien toimintojen siirtyminen tulosyksikköön. Muita kuin sopimusneuvotteluihin perustuvia palkantarkastuksia ei juurikaan tehty. Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,3 % Lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentämistä ei kuitenkaan pystytty suunnitelman mukaisesti toteuttamaan. Yhtenä myötävaikuttavana tekijä oli, että lyhytaikaisten sijaisten otto keskitettiin kokonaisuudessaan Seureen. Ns. omia lyhytaikaisia sijaisia ei ole käytetty kuin yksittäisisä vuoroissa alkaen. Lisäksi Laakson toimintojen siirtymisen myötä ei osattu huomioida sitä, että Helsingin kaupungilla toimivan sijaispoolin henkilöstöä ei saatukaan täysimääräisesti käytettyä HYKS siirtymisen. Keikkalaistarvetta lisäsi myös sairauslomien runsas määrä, mm. keväällä jyllännyt influenssaepidemia sekä kevään luuvamma buumi. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa on tehty kiinteää yhteistyötä osana tulosyksikön henkilöstön työolosuhde ja suojelua. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Lakisääteisistä työterveystarkastuksista on huolehdittu. Henkilöstön jaksamista on tuettu mm. myöntämällä osa-aikaista työaikaa; 14,4 % henkilöstöstä tehnyt eri prosentilla ja kestolla osa-aikatyötä. Työturvallisuutta edistettiin mm. tulosyksikön yhteistoimintaryhmässä, joka kokoontui neljä kertaa vuonna Vuonna 2018 päästiin influenssarokotuskattavuuden osalta ensimmäistä kertaa kaikissa yksiköissä yli 90%. 227

230 17 RAASEPORIN SAIRAALA Raaseporin sairaala Toiminnan tunnusluvut Sitovat tavoitteet Poikkeama- % Tunnusluvut TP 2018 Toiminnan tunnusluvut Tilikauden tulos (1 000 euroa) ,0 % -103,7 % Toimintakulut (1 000 euroa) ,1 % -2,7 % Toimintatuotot (1 000 euroa) ,2 % -7,8 % Palvelutuotanto (lkm) Hoitopäivien määrä ,0 % 3,3 % Polikliniikkahoito ,0 % -4,5 % Ensikäynnit ,0 % 16,9 % Leikkaussalitoiminta yhteensä lkm ,0 % -0,9 % Leikkaukset lkm ,0 % -2,4 % Laatu-/asiakaslupaus Sairaalakuolleisuus 3,38 % 3,44 % 0,0 % 1,8 % Kaatumiset/putoamiset per potilaspäivää (tavoite < 0,800) 0,408 0,287 0,0 % -29,7 % Palveluiden saatavuus Lähetteiden käsittelyajat, yli 21 pv % 0,6 0,7 0,0 % 16,7 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 165,0 138,0 0,0 % -16,4 % Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat (> 6 kk) 0 4 0,0 % 0,0 % Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat (>3 kk) ,0 % 11,1 % Elektiiviset lähetteet, lkm ,0 % -23,5 % Sitovat tavoitteet (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Tilikauden tulos *) ,1 % -101,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) **) 0,0 % 0,0 % Toimintakulut ,1 % 18,6 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia sekä HUS Yhteiset -tulosalueen ylijäämän palautusta Talouden tunnusluvut Talous tunnuslukuja (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sisäiset toimintatuotot ,0 % -15,4 % Ulkoiset toimintatuotot ,5 % 55,0 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % -7,8 % Toimintakulut ,1 % -2,7 % Poistot ,7 % -16,9 % Tilikauden tulos ennen saatuja ja annettuja asiakashyvityksiä ,0 % -118,0 % Asiakashyvitykset netto 0,0 % 0,0 % Tilikauden tulos ,0 % -103,7 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,1 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0,0 % 228

231 Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,4 % -1,2 % Henkilötyövuodet ,0 % 1,0 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,0 % -0,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % -2,9 % 0,9 % Hintaero, % 2,9 % -0,4 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus tukipalveluyksikön toiminnasta HUSin hallitus on luokitellut Raaseporin sairaalan lähisairaalaksi. Sairaala on toiminut lähtien Hyksin tulosyksikkönä. Raaseporin sairaalan lääketieteellisestä toiminnasta vastaavat Hyksin toimialat, hoito- ja muusta henkilöstöstä sekä toimitiloista ja tarvikkeista sairaala itse. Toiminnan koordinointi tapahtuu paikallisesti. Raaseporin sairaala vastaa myös perusterveydenhuollon kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sairaalassa on toimintaa suurimmilla erikoisaloilla ja se palvelee lähinnä Länsi-Uudenmaan kuntien väestöä, kesäaikaan myös kesäasukkaita. Sairaala toimii myös Uudenmaan prikaatin tukisairaalana. Raaseporin sairaalassa harjoitetaan leikkaustoimintaa arkisin klo Valmiuden osalta sairaala on ns. A-sairaala. Tällä hetkellä toiminta käsittää sisätautiosaston (25 paikkaa), kirurgian osaston (21 paikkaa) ja seurantaosaston (11 paikkaa). Sairaalassa on myös pieni valvontayksikkö (4 paikkaa). Päiväaikaan sairaalassa toimivat myös 10- paikkainen dialyysiosasto, lyhytkirurgian/päiväkirurgian yksikkö ( osasto 23 ), leikkausyksikkö sekä erityislääkepoliklinikka. Sairaalassa on elektiivistä poliklinikkatoimintaa useilla erikoisaloilla. Päivystyspoliklinikka toimii perusterveydenhuollon osalta yhteispäivystysvastaanottona iltaisin ja viikonloppuisin ja Raaseporin kaupungin osalta marraskuusta 2015 lähtien 24/7. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Raaseporin sairaala on toiminut lähtien Hyksin tulosyksikkönä. Sairaalan poliittisesti hyväksytystä visiosta käy ilmi, että Raaseporin sairaalan tavoitteena on uudistuksista huolimatta tarjota jatkossakin länsiuusmaalaisille, kesävieraille ja muille sairaalan valinneille korkealaatuista perustason erikoissairaanhoitoa. Tavoitteena on, että sairaala nähdään luonnollisena valintana perustason erikoissairaanhoidon suomen- ja ruotsinkieliseksi tuottajaksi. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimintaa tarkastellaan edelleen ja tuotantovastuu kaikesta toiminnasta siirtyy HYKS:lle. Muutos on ollut hyvistä aikomuksista ja molemminpuolisista hyvistä valmisteluista huolimatta raskas sekä Hyksille että Raaseporin sairaalalle. Koska Raaseporin sairaalan toiminnasta vastaa 10 eri tulosyksikköä (Akuutti, Lasten ja nuorten sairaudet, Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Naistentaudit ja synnytykset, Pää- ja kaulakeskus, Sisätaudit ja kuntoutus, Sydän- ja keuhkokeskus, Tukielin- ja plastiikkakirurgia, Tulehduskeskus sekä Vatsakeskus) olisi niiden edustajien tietenkin pitänyt osallistua valmisteluihin. Niin ei kuitenkaan käynyt, joten vuosi 2018 oli monella tapaa raskas. Muutos itsenäisestä sairaanhoitoalueesta Hyksin tulosyksiköksi on ollut huomattavasti odotettua vaikeampi ja asettanut työnilon koetukselle. Aiemmin HUSin sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista tehdyn raportin (Pajarinen) työnjakoa ei pantu HUSissa vuonna 2018 täytäntöön suunnitelmien mukaisesti, mutta kesän jälkeen leikkaustoiminta lähti hyvin käyntiin, mikä näkyy myös seuraavasta tilastosta: 229

232 Raaseporin sairaala on kärsinyt kuluneen vuoden aikana lääkäripulasta (lähinnä ortopediassa), minkä vuoksi toimintavolyymi on ollut suunniteltua alhaisempi. Alhaiseen toimintavolyymiin on myös vaikuttanut se, etteivät HUSin lähetekeskukset toimineet alkuvuodesta aivan niin kuin niiden pitäisi. Keskittämisasetuksen ja HUSin sisäisen työnjaon (Pajarisen selvitys) seurauksena Raaseporin sairaalassa ei esim. tehdä enää tekonivelleikkauksia. Käsikirurgia on kuitenkin lisääntynyt suunnitelmien mukaisesti. Tulevaisuuden näkymät Raaseporin sairaalan toimintaa ohjaa kolme sitovaa asiakirjaa: 1. Sairaalan oma visio (LUSA:n lautakunta ) 2. HUSin toimitusjohtajan päätös (HUSin sairaanhoitoalueiden väliset toimintojen siirrot pohjautuen valtakunnalliseen kiireellisen hoidon asetukseen ja erikoissairaanhoidon keskittämisasetukseen sekä raporttiin HUS sairaaloiden toiminta ja profilointi 2017 ) 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma (Järsu) Alueen väestön näkökulmasta avohoitopalveluja tulisi laajentaa mahdollisuuksien mukaan kattamaan useampia erikoisaloja (esim. kardiologia, oftalmologia). Osa-aikaiset palvelut riittänevät ( kiertävät lääkärit ). Kuntoutustoimintaa (ei pelkästään neurologivetoisena) tulee kehittää yhteistyössä kuntien kanssa. Väestön näkökulmasta nykyinen keskittämissuuntaus on valitettava. Tekonivelleikkausten päättyminen Raaseporin sairaalassa oli keskittämisasetuksen vuoksi väistämätöntä. Anestesiaa vaativien gynekologisten toimenpiteiden päättyminen Raaseporin sairaalassa sopii kuitenkin huonosti yhteen lähisairaala-ajatuksen kanssa. Potilaiden ei tule joutua matkustamaan pitemmälle pienten toimenpiteiden vuoksi. Siksi onkin hyvä, että KNK-toimenpiteitä voidaan jatkaa Raaseporin sairaalassa. STRATEGISET AVAINTAVOITTEET, RISKIENHALLINTA JA TOIMINNAN OHJAUS Riskienhallinta Isot lainsäädännölliset ja organisatoriset muutokset ovat riski pienelle sairaalalle. Päivystys- ja keskittämisasetusten tiukennukset voivat johtaa suuriin toiminnallisiin supistuksiin sairaalassa. Raaseporin sairaalasta tuli Hyksin tulosyksikkö, jotta se selviytyisi paremmin näistä muutoksista ja kykenisi säilyttämään paikalliset palvelut Länsi-Uudellamaalla (myös ruotsinkieliset palvelut). Potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä käsitellään jatkuvasti sekä sairaalan että HUSin tasolla. Sairaala noudattaa HUSin potilasturvallisuussuunnitelmaa ja työvälineenä käytetään mm. HaiPro-ohjelmaa. Kuluneen vuoden aikana sairaalassa pyrittiin kasvattamaan potilaskyselyistä saatavien vastausten määrää, mutta vastausten määrä oli edelleen valtavan pieni. HUSin uusi potilaspalautejärjestelmä (Bisnode) on koettu monimutkaiseksi. Järjestelmä ei myöskään tunnista HUSin organisaatiorakennetta ruotsiksi. Henkilöstön hyvinvointiin liittyviä riskejä pyritään torjumaan noudattamalla työhyvinvoinnin ja työsuojelun suunnitelmaa. Suunnitelma käsittää kolme osaa: hyvin toimiva työyhteisö, turvallinen työympäristö ja hyvinvoiva työntekijä. Riskien ehkäisemiseksi sairaalan yksiköillä on ollut mahdollisuus hakea sairaalalta tukea yksiköiden yhteishenkeä lujittavia tilaisuuksia varten. 230

233 Toiminnan kehittäminen ja tavoitteiden toiminnallistaminen Toiminnan kehittämishanke Mittari ja sen toteuma Hankkeen saavutukset vuonna 2018 Kuntayhteistyö Hoitoketjujen määrä Avosiirtoportaali on otettu käyttöön. Ylipainoisten lasten hoitoketju valmistui tammikuussa Palliatiivisen hoidon hoitoketju on tekeillä. Työ on ollut pysähdyksissä syksystä lähtien, sillä kunnilla ja sairaalalla ei ole ollut resursseja hoitoketjutyöhön. Magneettisairaala -> Pathway to Excellence HUS-mittarit Raaseporin sairaalassa on järjestäydytty magneettisairaalamallin mukaisesti ja viimeaikainen kehittämistyö on painottunut ns. yhteisten toimintamallien läpiviemisiin koskien potilastyön ja turvallisuuden laatua. Alustava ns. GAP-analyysi kriteerien pohjalta on myös toteutettu ja sitä päivitetään parhaillaan. Lean kehittäminen on saanut vauhtia Lean-valmentajan aloitettua tehtävänsä 50 %:n työpanoksella. Asiantuntijasairaanhoitaja on aloittanut tehtävässään 70 %:n työpanoksellaan. Hänen tehtäväkuvaansa kuuluu myös kliinisen asiantuntijan tehtäviä, ja hän tulee viemään kehittämistyötä eteenpäin etenkin hoitotyön kliinistä laatua koskevien tekijöiden osalta. Syksyllä 2018 kaksi henkilöä osallistui USA:n Denverissä järjestettyyn magneettisairaalakonferenssiin. Magneettisairaalamallin mukaisten pienryhmien toiminta on jatkunut sairaalassa. Ryhmät raportoivat koordinointiryhmälle, jossa linjataan seuraavat askeleet magneettisairaalamallin mukaisesti. HUSin linjauksen mukaisesti Raaseporin sairaala ei hae ensi vaiheessa magneettisairaalastatusta. Sairaala tavoittelee sen sijaan Pathway to Excellence -tunnustusta. Potilaskokemus Olka-piste käynnistettiin tammikuussa Sairaalassa ovat teemapäiviä pitäneet useat yhdistykset ja jatkossa on tarkoitus kehittää toimintaa vapaaehtoistoiminnan muodossa. Järjestöille on lähetetty kysely kiinnostuksesta vapaaehtoistoimintaan esimerkiksi sairaalan aula-avustajana. Asiakasraatitoiminta käynnistyy alkuvuodesta 2019 ja kokemusasiantuntijatoiminta vuoden 2019 aikana. Raatilaisten ja kokemusasiantuntijoiden haku käynnistettiin joulukuun alussa ja koulutukset käynnistyvät heti vuoden 2019 alussa. Toiminnan koordinointi - Raaseporin sairaala osana Hyksiä Lääkärien määrä (useita erikoisaloja, lisääntynevät vuodesta 2017), hoidettujen eri potilaiden määrä, hoitopäivien määrä, käyntien määrä, leikkausten määrä sekä käytetty leikkaussaliaika Lääkäreiden suhteen rekrytointivaikeuksia. Hoitopäiviä oli enemmän (johtuu siirtoviivepäivistä) kuin Hoidettujen lukumäärä laski hiukan. Leikkaustoiminta vilkastui kesän jälkeen ja oli samalla tasolla kuin Polikliinista toimintaa hiukan vähemmän kuin lähtien sairaalan kaikesta toiminnasta vastaavat Hyksin toimialat. Aikuis- ja nuorisopsykiatria siirtyivät HYKS Psykiatrian toiminnaksi jo 2017 ja lastenpsykiatria siirtyi HYKS Lasten ja nuorten sairauksien toimialan toiminnaksi vuoden 2018 alusta. Nämä eivät sisälly Raaseporin sairaalan kokonaisuuteen. Alueellisen kokonaisuuden kannalta (sisältäen yhteistyön perusterveydenhuollon ja kuntien hallinnon kanssa) tämä on hankalaa, mutta hyvällä yhteistyöllä ja koordinaatiolla teoriassa hallittavissa. V aikka Hyksin eri toimialat vastaavat Raaseporin sairaalan toiminnasta, on sairaala nähtävä toiminnallisena kokonaisuutena, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sairaalan suurin haaste on edelleen erikoissairaanhoidon lähipalvelujen turvaaminen alueen väestölle. Sairaalan roolia alueen perusterveydenhuollon tukisairaalana ei myöskään voida väheksyä. Jatkuvan lääkäripulan ja tilauskannan vaihtelujen vuoksi sairaalan toiminnan koordinoiminen on hyvin vaikeaa. Se ettei Meilahden klinikoilla aina edes tunneta Raaseporin sairaalaa, ei ole omiaan helpottamaan tilannetta. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Palveluiden laskutus asiakkaittain Laskutus asiakkaittain (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Sairaanhoitoalueet yhteensä ,0 % -15,3 % Hyks sairaanhoitoalue ,0 % -16,3 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,5 % 0,0 % Lohjan sairaanhoitoalue ,1 % 0,0 % Porvoon sairaanhoitoalue ,5 % 0,0 % Tukipalveluyksiköt ,0 % -100,0 % Tytäryhtiöt ,0 % -100,0 % Osakkus- ja yhteisyhteisöt ,0 % 0,0 % Jäsenkunnat ,0 % 98,3 % Muut asiakkaat ,7 % 12,3 % PALVELUIDEN LASKUTUS YHTEENSÄ ,2 % -7,8 % 231

234 Tuotteet ja palvelut kaikille maksajille Tuotteet ja palvelut (lkm) TP 2018 Poikkeama-% Hoitopuhelu ,0 % -2,9 % Uusintakäynti ,0 % -13,9 % Muut käynnit ,0 % -6,7 % DRG-0 Ryhmät ,0 % 2,4 % Ensikäynti ,0 % -15,8 % 900-Ryhmä ,0 % 4,3 % DRG-Ryhmät ,0 % -1,4 % Pientoimenpiteet ,0 % -4,3 % Tähystykset ,0 % -1,3 % Konsultaatiot ,0 % -17,0 % YHTEENSÄ ,0 % -5,7 % Tuotteet ja palvelut (1 000 euroa) TP 2018 Poikkeama-% Hoitopuhelu 2 019, ,7 0,0 % -2,9 % Uusintakäynti 1 784, ,1 0,0 % -11,6 % Muut käynnit 1 490, ,8 0,0 % 4,5 % DRG-0 Ryhmät 3 202, ,5 0,0 % -1,1 % Ensikäynti 1 112,4 935,2 0,0 % -15,9 % 900-Ryhmä 1 897, ,9 0,0 % 14,3 % DRG-Ryhmät , ,9 0,0 % 8,5 % Pientoimenpiteet 625,8 609,6 0,0 % -2,6 % Tähystykset 767,7 590,7 0,0 % -23,0 % Konsultaatiot 33,6 29,8 0,0 % -11,2 % YHTEENSÄ ,0 % 2,7 % HYKSin eri toimialojen tuotteet yllä olevassa taulukossa. Raaseporin sairaalan toimintaa rahoitetaan sisäisillä välisuoritteilla alla olevan taulukon mukaisesti: suoritelkm Tammi - Joulu Tammi - Joulu Suoritelaji (Yht) K Palvelukate Hoitopäivät Poliklinikkahoito Lisäkäynti Osastopotilaan konsultaatiot L Lomapäivät S Siirtoviivehoitopäivät Laboratoriotutkimukset Fysiologiset tutkimukset Radiologiset tutkimukset Muut hoitotoimenpiteet A Lääkehoito B Kuntoutus D Ostopalvelut 0 1 3G Kalliit tarvikkeet H Apuvälineet M Minivaltavahoitopäivät (ostot muilta sairaanhoitopiireiltä) 0 1 3P Täky-korjaukset (täyskorvaus) T Tulkkipalvelut X Käsittelymaksu E Tehohoitominuutit H Heräämön käyttö K Kirurgiaika S Salin käyttö X Päivystyslisä Muutos ed. vuosi kum. 2% 271% 3% -5% 8% -17% -79% 254% -100% 12% 86% 9% 20% 1% -100% 406% 29% -100% -92% 164% 57% 9% 6% -20% -34% -30% 232

235 ENSIHOITO HUSin hallitus on terveydenhuoltolain 39 :n nojalla päättänyt ( 15), että HUSin oma ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain toiminnallisina kokonaisuuksina, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Toiminnallisia kokonaisuuksia eli järjestämisalueita on seitsemän, sillä HYKSsairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Peijas, Jorvi, Helsinki). Ensihoidon kulut jaetaan alueittain. Hanko, Inkoo ja Raasepori kuuluvat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueeseen (LUSA), joka muodostaa yhden ensihoidon järjestämisalueen. Ensihoito on järjestetty Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella HUSin palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensihoidon kustannukset ovat vuositasolla noin 3,8 milj. euroa eli 90 euroa/asukas (väkiluku vajaat ). Syynä ensihoidon kalleuteen ovat alueen harva asutus, ensihoidon palvelutaso ja turvallisuustekijät. Kaikki ambulanssit ovat välittömässä lähtövalmiudessa. HUSin ensihoidon palvelutasopäätöksestä 2017 käy ilmi, että yhden välittömässä 24/7 lähtövalmiudessa olevan ambulanssin kokonaiskustannukset ovat henkilöstön koulutustasosta riippuen runsaat 0,7 milj. euroa vuodessa. Länsi-Uudellamaalla on viisi 24/7 lähtövalmiudessa olevaa ambulanssia ja yksi 12/5 lähtövalmiudessa oleva ambulanssi. Koska ensihoidon asukasperusteiset kustannukset ovat Länsi-Uudellamaalla korkeat, on HUS myöntänyt Hangolle, Raaseporille ja Inkoolle ns. ambulanssialennusta, jolloin kunnat ovat maksaneet ensihoidosta 50 euroa/asukas vuosina 2015 ja 2016 ja 60 euroa/asukas vuosina 2017 ja HUSin jäsenkunnat ovat vuonna 2018 maksaneet ensihoidosta keskimäärin 23,60 euroa/asukas. Ensihoidon kustannusten jakautuminen on usean vuoden ajan herättänyt tyytymättömyyttä sekä Länsi-Uudenmaan kunnissa, että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa. Sairaanhoitopiiri on terveydenhuoltolain 40 :n nojalla viime kädessä vastuussa ensihoitopalvelusta ja ensihoitovalmiuden ylläpitämisestä. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat sen vuoksi kääntyneet yhteisellä kirjelmällä HUSin hallituksen puoleen ja todenneet, ettei HUS kohtele jäsenkuntiaan yhdenvertaisesti, kun asukaslukuperusteiset ensihoitokulut eivät ole kaikille 24 jäsenkunnalle samat. Ensihoito Raasepori Hanko Inkoo YHTEENSÄ Asukasmäärä V äkiluku %-osuus 66,3 % 20,5 % 13,2 % 100,0 % euroa/kunta Ensihoidon veloitus euroa/asukas TP TP ,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 60,0 TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT 233

236 Raaseporin sairaalalla ei ole ollut lähtien lainkaan omia ulkoisia tuottoja, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kuntatuotot ohjataan Hyksin muille yksiköille, jotka puolestaan maksavat Raaseporin sairaalalle sisäisen hinnaston mukaista korvausta hoitopäivistä, käynneistä ja toimenpiteistä ym. Raaseporin sairaalan ulkoiset tuotot muodostuvat ensihoidosta ja paikallisesta apuvälinekeskuksesta saatavista tuotoista. Lisäksi potilastuotot ohjataan suoraan sairaalalle. Toimintakulut ovat sisäisten palautusten jälkeen lähes 30 miljoonaa, mikä on 1,1 % budjetoitua vähemmän. Tarvikekulut ylittivät budjetoidun mm koska polven ja lonkan tekoniveliä ei uuden työnjaon vuoksi budjetoitu lainkaan, mutta niitä kuitenkin hankittiin, kun tekonivelleikkauksia tehtiin vielä alkuvuodesta Palvelujen ostot ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuodesta, sillä lääkärien työpanos on vuodenvaihteesta lähtien ostettu Hyksin muilta yksiköiltä. Organisaatiomuutosten vuoksi lääkärien palkat eivät sisälly vuoden 2017 henkilöstökuluihin eivätkä ostopalveluihin, joten vuosien 2018 ja 2017 luvut eivät ole vertailukelpoisia. Laiteinvestoinnit 2018: Beslut Projektkod Vad Euro, beslut Euro, faktura Vy konto GE 14 K25I Diatermiapparat , , GE 20 K ETD-4 Basic tvättmaskin , , GE 21 K Koloniskop , , Ultraäänikoneen hankinta GE 30 K leikkausosastolle , , GE 32 K Stonebreaker till op , , Diatermialaite GE 41 K25I endoskopiayksikköön , , Seurantaosaston valvontakeskuksen GE 53 K25I päivitys , Totalt , ,00 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,4 Potilasmaksut -30,2-0,1 % 192,1 0,6 % Suoritemyynti -514,1-1,7 % ,0-13,6 % Palautus jäsenkunnille 0,0 % 664,6 2,0 % Siirtoviivemaksut 0,0 % 427,1 1,3 % Muut muutokset toimintatuotoissa 174,3 0,6 % 617,8 1,9 % TP ,0-1,2 % ,0-7,8 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi , ,0 Palkat ja palkkiot 182,7 0,6 % 312,5 1,2 % Eläkekulut -63,6-0,2 % -22,9-0,1 % Palvelujen ostot (lääkäripalkat) -336,3-1,1 % 4 554,9 18,0 % Muut muutokset toimintakuluissa -115,8-0,4 % -136,5-0,5 % TP ,0-1,1 % ,0 18,6 % Työnjakoa (Pajarisen selvitys) ei pantu täysin täytäntöön. Leikkausten määrä väheni selvästi vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi leikkausosasto oli aiemmista vuosista poiketen neljä viikkoa suljettuna heinäkuussa. 234

237 Raaseporin sairaala on toiminut lähtien osana Hyksiä. Käytännössä se tarkoittaa mm. sitä, ettei sairaala enää laskuta kuntia annetusta hoidosta, ensihoitoa ja apuvälinekeskusta lukuun ottamatta. Koska Raaseporin sairaala ei enää laskuta kuntia, ei myöskään mahdollisen ylijäämän palautuksia tehdä Raaseporin sairaalan kautta, vaan HYKS maksaa ne suoraan kunnille. Siirtoviivehoitopäiviä oli vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla poikkeuksellisen paljon, mutta tilanne palautui normaaliksi heinäkuusta lähtien. Menopuolella ei ilmennyt suuria yllätyksiä. Palvelujen ostojen osalta suuri ero vuoteen 2017 nähden johtuu organisaatiomuutoksesta ja siitä, että lääkärikulut/palkat sisältyvät nyt palvelujen ostoihin, sillä lääkärit eivät ole enää Raaseporin sairaalan palveluksessa vaan palvelut ostetaan HYKSiltä. HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Raaseporin sairaalan henkilöstöön kuuluvat hallinnollisesti hoitohenkilöstö, sihteeristö ja hallinnon henkilöstö. Lääkärit ja erityistyöntekijät toimivat osana sairaalan kokonaisuutta, mutta kuuluvat hallinnollisesti HYKSin eri toimialojen alaisuuteen. Toimintaa koordinoi lääkäreiden osalta johtava lääkäri. Sairaalan henkilöstömäärä oli toimintavuoden päättyessä hieman pienempi kuin vuotta aikaisemmin, henkilötyövuosissa on pientä nousua. Erot ovat kuitenkin hyvin pieniä vuoden 2017 tilinpäätökseen verrattuna. Myös henkilötyövuoden hinta on hieman laskenut edellisvuodesta. Sairaalan henkilöstöresursoinnin toteutumiseen ovat vuoden 2018 aikana vaikuttaneet Raaseporin siirtoviivepäivien suuri määrä ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä sairaalan toiminnan vakiintumattomuus. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö lisääntyi 0,7 henkilötyövuotta, mikä on johtunut osittain sairauspoissaolojen kasaantumisista ja osittain suuresta potilaiden määrästä jatkohoitopaikkojen puutteen vuoksi. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet henkilöä kohden yhdellä päivällä (2017: 12,4 pv, 2018: 13,4 pv). TOB-tulokset olivat hieman laskeneet edellisvuodesta, mutta pysyneet kuitenkin kaikkien indeksien kohdalla HUS-keskiarvoa korkeammalla. Kyselyn mukaan työn kuormittavuus on lisääntynyt edellisvuodesta, myös kokemus työn haasteellisuudesta ja ammatillinen itsetunto olivat alentuneet. Edellisiin vaikuttanee etenkin haasteet HUSin sairaaloiden välisen työnjaon toteutumisessa. Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,9 % 1,0 % Lääkärit ,0 % -100,0 % Muu henkilökunta ,9 % -7,9 % Erityistyöntekijät ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,4 % -1,2 % Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 159,8 164,7 161,5 161,1-2,2 % 0,8 % Lääkärit 0,9 0,0 0,3 0,3 0,0 % -66,7 % Muu henkilökunta 32,4 34,2 34,5 33,9-0,9 % 4,6 % Erityistyöntekijät 1,0 2,7 0,4 0,4-85,2 % -60,0 % YHTEENSÄ 194,1 201,6 196,7 195,7-2,9 % 0,8 % 235

238 Henkilötyövuosimuutokset Henkilötyövuodet htv poikkeama % htv muutos % TA/Edellinen vuosi 201,6 194,1 hallinnon muutosprosessi -3,8-1,9 % -4,3-2,2 % Hoitohenkilökunnan lisääntynyt tarve: siirtoviivepäivät 0,0 % 1,4 0,7 % Muut henkilötyöv uosimuutokset -2,1-1,0 % 4,5 2,3 % Muut henkilötyöv uosimuutokset 0,0 % 0,0 % TP ,7-2,9 % 195,7 0,8 % Henkilöstökustannukset ja vuokratyövoima Henkilöstökustannukset pysyivät talousarvion raameissa ja olivat vain 0,6 % edellisvuotta korkeammat vuoden 2018 hoitohenkilökunnan uuteen työn vaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestelmään liittyvistä palkankorotuksista huolimatta. Myös henkilötyövuoden hinta on hieman laskenut edellisvuodesta. Sairaalassa ei ole käytetty vuokratyövoimaa vuoden 2018 aikana. Seuren kanssa on neuvoteltu, mutta he eivät ole pystyneet toimittamaan alueelle uusia sijaisia. Vuokratyövoima TP euroa euroa (euroa) YHTEENSÄ ,0 % Työhyvinvointi ja työsuojelu Raaseporin sairaalan työhyvinvointia kuvaavat hyvät TOB-tulokset. Tulokset kertovat etenkin parantuneesta esimiestyöstä, myös ergonomiaan tehdyt panostukset näkyvät tuloksissa. Sairaalassa toimiva TYHY-ryhmä ja virkistysryhmä ovat järjestäneet monenlaista työhyvinvointia edistävää toimintaa. Sairaalassa koetaan vahvaa yhteisöllisyyttä. Sairaalassa erilaiset joustot toimivat sekä henkilökunnan että työnantajan näkökulmista. Sairaalan hoitohenkilöstö toimii yhtenä kokonaisuutena ja kiiretilanteissa apua annetaan yli yksikkörajojen. Toisaalta henkilökunnan työvuorosuunnittelua ja palkattomia työvapaita koskevat toiveet on pyritty huomioimaan mahdollisuuksien mukaan. 236

239 18 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO HYKS-sairaanhoitoalueen johto Talouden tunnusluvut Talous (1 000 euroa/%) TP 2018 Poikkeama-% Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Ulkoinen myynti ,0 % 0,0 % Toimintatuotot ,6 % -42,7 % Toimintakulut ,0 % 23,2 % Poistot ,0 % -31,7 % Tilikauden tulos ,0 % ,5 % Sitovat nettokulut ,0 % ,5 % HUSin oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % Hintaero, % Jäsenkuntapalautukset 0 0 0,0 % Saadut ja annetut HUSin sisäiset asiakaspalautukset netto ,4 % Asiakashyvitykset ERVA-alueille 0 0 0,0 % Henkilöstötunnusluvut Henkilöstö TP 2018 Poikkeama-% Henkilöstömäärä (31.12.) ,1 % 12,1 % Henkilötyövuodet ,2 % 11,4 % Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,8 % 0,4 % Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 11,7 % 16,9 % Hintaero, % -15,4 % 0,5 % OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kuvaus sairaanhoitoalueen toiminnasta HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö huolehti Hyksin tulosyksiköiden toiminnan koordinoinnista ja ohjauksesta sekä avusti tulosyksiköitä tarjoamalla niiden toiminnassa tarvitsemia hallinnon palveluita. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuonna 2018 tulosyksikön valmistelussa oli sairaanhoitoalueen toimintaympäristöön ja omaan toimintaan vaikuttavia uudistuksia, joihin pyritään monella tasolla valmistautumaan. Sairaanhoitoalueen johdossa koordinoitiin lisäksi yhteistyössä Hyksin tulosyksiköiden kanssa vuoden 2018 aikana tapahtuneita mittavia, moneen eri sairaalakiinteistöön ja toimialaan vaikuttavia toimintojen muuttoja, väistöjä ja toimintojen uudelleensijoittamisten suunnittelua. HYKS-sairaanhoitoalueen johto osallistui aktiivisesti kuntayhtymätasoisiin avainhankkeisiin, jotka koskivat potilaslähtöisen ja oikea-aikaisen hoidon jatkuvaa edistämistä sekä uudistuvan organisaation edellyttämään prosessien ja työnjaon kehittämistä. Alkuvuodesta 2018 toteutettiin HUSin lakimiesten keskittäminen HUS Yhteiset tulosalueeseen. HYKS sairaanhoitoalueen johdosta siirtyivät lukien yhteensä neljä ja lukien yksi lakimies HUS Yhteiset tulosalueeseen. HYKS Investointi- ja hankintatiimi osallistui pilottiyksikkönä osin Työsuojelurahaston rahoittamaan ja Valmennustrion organisoimaan Yhdessä tekemällä onnistuneeseen muutokseen -hankkeeseen. Hanke toteutettiin vuoden 2018 aikana ja hankkeen tavoitteena oli parantaa uuden yhdistetyn tiimin yhtenäisyyttä ja virtaviivaistaa tiimin työnkulkua ja toimintatapoja sekä poistaa prosesseista hukkaa. Hankkeessa selvitettiin tiimin toimintakulttuuria, työprosesseja, esimiestoimintaa sekä muutosvalmiuksia ja löydettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joita työstettiin ja ratkaistiin tiimissä yhdessä. Pilottihanke onnistui hyvin ja saatujen myönteisten tulosten perusteella menettelytavan laajentamista muihin HUSin yksiköihin voi harkita. 237

240 HYKS Potilasasiamiestoiminta vuonna 2018 HUSin kaikille potilasasiamiehille tuli asiakaskontaktia vuonna 2018 (vastaava luku oli vuonna 2017). Näistä Hyksin potilasasiamiehet hoitivat asiakastapausta (4 300 vuonna 2017). Asiakaskontaktit vähenivät noin 10 % edelliseen vuoteen verrattuna, mikä selittynee sillä, että Hyksin potilasasiamiehet toimivat lähes koko vuoden vajaalla resurssilla. Toisaalta Hyksin potilasasiamiestoiminnassa on tehty Lean-työtä kuten yhtenäistäen asiakaskontaktien kirjaamistapaa. Luvussa ei ole huomioitu 414 avointa palautetta (991 vuonna 2017), joita Hyksin potilasasiamiehet välittivät eteenpäin käsiteltäväksi tammi-toukokuun aikana. Tämän jälkeen HUSille tulleet avoimet palautteet on kohdennettu suoraan vastuuyksiköihin HUSin uudessa asiakaspalautejärjestelmässä. Kaikista asiakaskontakteista koski Hyksin toimintaa, mikä oli samansuuntaista vuoteen 2017 (3 106) verrattuna. Loput asiakaskontaktit koskivat HUSin muita tulosalueita, HUSin jäsenkuntia ja HUSin ulkopuolisia organisaatioita. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO, HYKS Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2014 TP 2015 TP 2016 ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Toimintatuotot yhteensä ,6 % -42,7 % Myyntituotot ,6 % -55,0 % Jäsenkuntien maksuosuus ,0 % 0,0 % Muut palv elutulot ,0 % 468,8 % Muut myyntitulot ,5 % -54,6 % Valtion opetus- ja tutkimuskorv aus ,0 % -120,6 % Maksutuotot ,0 % 0,0 % Tuet ja av ustukset ,0 % 21088,6 % Muut toimintatuotot ,0 % 0,0 % Toimintakulut yhteensä ,0 % 23,2 % Henkilöstökulut ,7 % 17,4 % Palvelujen ostot ,0 % 40,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 51,8 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,8 % 55,5 % Toimintakate ,0 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % -86,8 % Vuosikate ,0 % ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,0 % -31,7 % Tilikauden tulos ,0 % ,5 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,0 % 23,2 % Tuotoissa ja kuluissa näkyy suurimpana eränä talousarviomuutoksessa perusterveydenhuollon hankkeeseen varattu 2,8 miljoonaa euroa. Tämä hanke jäi kuitenkin viime vuonna toteutumatta ja Hyks tulosyksiköille palautettiin 3,6 miljoonaa euroa. 238

241 Toimintatuottojen ja -kulujen sekä poistojen poikkeamat ja niihin johtaneiden toiminnallisten syiden analysointi Toimintatuotot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 6 064, ,7 Eteläisen syöpäkeskuksen HUS:n osuus -244,1-4,0 % -67,4-1,4 % Kansallinen koordinaatiokeskus 65,5 1,1 % 65,5 1,3 % Eteläisen syöpäkeskuksen STM:n rahoittamat hankkeet 165,4 2,7 % 165,4 3,4 % Eteläisen syöpäkeskuksen yhteistyökumppaneiden osuudet 370,7 6,1 % 370,7 7,6 % PTH-hanke, ei toteutunut ,5-46,1 % 0,0 0,0 % Yksiköiden vuosisopimustuotot -812,4-13,4 % ,2-52,9 % Muut muutokset toimintatuotoissa 1,7 0,0 % -31,8-0,6 % TP ,8-53,6 % 2 813,8-42,7 % Toimintakulut ja poistot euroa poikkeama % euroa muutos % TA/Edellinen vuosi 9 294, ,4 Kansallinen syöpäkeskus 360,1 3,9 % 537,6 11,0 % PTH hankerahoitus ,5-30,1 % 0,0 0,0 % Tietohallinnon KS2018 oikaisu -481,0-5,2 % 0,0 0,0 % Toimitilojen ja koneiden ja laitteiden vuokrat -56,1-0,6 % 52,6 1,1 % Joulukuun kertaerä 31,3 0,3 % 31,3 0,6 % Palkkojen ja palkkioiden muutos -173,8-1,9 % 263,8 5,4 % Maksetut eläkkeet -18,3-0,2 % 133,5 2,7 % Henkilösivukulujen muutos -86,7-0,9 % 155,9 3,2 % Muut muutokset toimintakuluissa -28,6-0,3 % -38,3-0,8 % TP ,8-35,0 % 6 043,8 23,2 % HENKILÖSTÖ Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Henkilöstömäärä ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta ,0 % -50,0 % Lääkärit ,0 % 300,0 % Muu henkilökunta ,1 % -5,9 % Erityistyöntekijät ,0 % 200,0 % YHTEENSÄ ,1 % 12,1 % 239

242 Henkilötyövuodet ENN 2018 TP 2018 Poikkeama-% Hoitohenkilökunta 0,8 1,0 0,8 0,5-50,0 % -37,5 % Lääkärit 1,5 3,2 2,5 2,4-25,0 % 60,0 % Muu henkilökunta 37,8 38,3 42,1 42,5 11,0 % 12,4 % Erityistyöntekijät 3,1 3,2 2,8 2,7-15,6 % -12,9 % YHTEENSÄ 43,2 45,7 48,2 48,1 5,3 % 11,3 % Vuoden 2017 TOB-tulosten perusteella sovittiin 2018 vuoden alussa yksikön kehittämistoimenpiteet. Kaikki indeksit parantuivat vuoden 2018 TOB-mittareissa, joten tehdyt toimenpiteet olivat ilmeisemmin oikein valitut ja tehdyt. Tiimeissä valmisteltiin yhteisiä pelisääntöjä, Hyks johtoon tehtiin yhteiset pelisäännöt, työyhteisötaitoja korostettiin, itsensä johtamista harjoiteltiin, sekä esimiehiä tuettiin heidän toteuttaessaan sovittuja toimenpiteitä sekä linjauksia. Esimiestyössä korostettiin palautteen antamisen ja saamisen tärkeyttä, mutta myös koko työyhteisössä korostettiin palautteen antamista sekä kollegoille että esimiehille. Kehityskeskusteluiden käyntiaste oli 91 %. Onnistuneiden kehityskeskusteluiden avulla esimies pystyy varmistamaan henkilökunnan osaamisen ja luomaan hyviä yhteistyön työntekijöiden kanssa sekä vaikuttamaan positiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin. Työntekijöiden aktiivinen valmistautuminen on edellytys keskustelun onnistumiselle. TOB-tulosten perusteelle henkilöstö koki, että tiedot ja taidot olivat riittäviä työn tekemiseen arvon ollessa 4,33. Rakentava vuorovaikutus kollegoiden ja oman esimiehen kanssa olivat mukana keskeisesti työyksikön toiminnassa. Johdossa toimivia tuettiin mm. tavoitteiden selkeyttämisellä, prosessien kehittämisellä (Lean), kehityskeskusteluilla, muutoksista tiedottamisella, työyksikkökokouksilla, tiimipalavereilla ja viikkotiedotteilla. Aktiivinen työhyvinvointiryhmä järjesti työntekijöille runsaasti yhteisiä virkistystapahtumia. Työergonomiassa korostettiin näyttöpääte-ergonomiaa ja työn tauottamista. Vanhuuseläkkeelle HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksiköstä ei siirtynyt ketään. Työkykyindeksi TOBissa oli erittäin hyvällä tasolla arvon ollessa 4,25. Sairauspoissaolopäiviä Hyks johdon henkilöstöllä per henkilö oli 4,8 päivää. Avoimiin tehtäviin Hyks johdossa on ollut hyvin hakijoita. Vakituisessa työsuhteessa oli 89,4 % ja määräaikaisia johdossa työskenteli 10,6 %. Kuusi henkilöä siirtyi vuoden aikana toiseen organisaatioon töihin. Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevat erilaiset käytössä olevat työelämän joustot kuten liukuva työaika, osa-aikatyön mahdollisuus ja etätyö. Toimistotyöajassa olevat voivat hyödyntää liukuvaa työaikaa ja ns. saldovapaita. Myös osa-aikatyötä on pyritty järjestämään joustavasti työntekijän tarpeiden mukaisesti. Osa-aikaisten työntekijöiden prosenttiosuus koko henkilöstöstä oli 9,1%. Hyks johdon työssäoloprosentti oli 77,4. 240