21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)"

Transkriptio

1 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1

2 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut ovat bruttokansantuotteen poikkeamia pitkän ajan tasapainoisen kasvun uralta niihin liittyy myös se, että työttömyys ja hintataso tai sen muutosvauhti eli inflaatio poikkeavat pitkän ajan tasapainotasoiltaan Suhdannevaihteluja aiheuttavat muutokset kansantalouden kokonaiskysynnässä ja tarjonnassa edellä opitulla tavalla Raha- ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntään ja siten tasoittaa suhdannevaihteluita 2 2

3 Lyhyt ja pitkä aikaväli Edellä luentojen luvussa 16.6 opimme, miten politiikalla voidaan vaikuttaa lainavarojen markkinoilla määräytyvään reaalisen korkokantaan ja sitä kautta taloudelliseen kasvuun Opimme myös luentojen luvussa 18.3, miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä rahan kvantiteettiteoria Nyt tarkastelemme raha- ja finanssipolitiikan lyhyen ajan vaikutuksia kokonaiskysynnän kautta 3 3

4 Raha- ja finanssipolitiikka ovat suhdannepolitiikkaa eli stabilisaatiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita BKT aika 4 4

5 21.2 Rahapolitiikka Opimme edellä, että tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio hintatason laskiessa kokonaiskysyntä kasvaa hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee Sille, että kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason vähenevä funktio, on kolme erilaista selitystä (luentojen luku 20) kulutuksen varallisuusvaikutus investointien korkotasovaikutus viennin valuuttakurssivaikutus Tarkastellaan seuraavassa korkovaikutusta se on tärkein 5 5

6 Rahan likviditeettipreferenssiteoria John Maynard Keynes The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää (nimellisen ja reaalisen) korkokannan tason Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Rahan kysynnästä päättää yleisö kotitaloudet ja yritykset Rahan kysyntä määräytyy likviditeettipreferenssien mukaan yleisö pitää hallussaan rahaa ostoksien maksamiseksi mitä korkeampi on korkokanta sitä suurempi on käteisen rahan vaihtoehtoiskustannus (eli menetetty korkotuotto) joten sitä pienempi on rahan kysyntä 6 6

7 Kaksi eri teoriaa? Opimme edellä (luku 16), että reaalinen korkokanta määräytyy lainavarojen (loanable funds) markkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Opimme edellä myös, että rahan kvantiteettiteorian mukaan rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee kansantalouden hintatason Onko tässä nyt ristiriita, kun sanomme likviditeettipreferenssiteorian määrittelevän korkotason? Toinen teoriaa pätee lyhyellä, toinen pitkällä aikavälillä 7 7

8 Lyhyt ja pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä Tuotos määräytyy talouden perustekijöistä Lainavarojen markkinat määräävät reaalisen korkotason Hintataso sopeutuu siten, että rahan kysyntä ja tarjonta tasapainottuu (kvantiteettiteoria) Lyhyellä aikavälillä Kaikki hinnat eivät voi muuttua edellä kerrotuista syistä Hintataso ei voi tasapainottaa rahan kysyntää ja tarjontaa Korkotaso tasapainottaa rahamarkkinat Likviditeettiteoria määrittelee korkotason lyhyellä aikavälillä, kun hintataso ei voi muuttua Rahan tarjonta vaikuttaa korkoon ja tätä kautta kokonaiskysyntään ja siten bruttokansantuotteeseen. 8 8

9 Kuvio 21.1: Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta r 1 Koron tasapaino arvo r 2 Rahan kysyntä 0 M d Keskuspankin asettama tarjonta M 2 d Rahan määrä 9 9

10 Laskeva kokonaiskysyntäkäyrä Sovelletaan ensiksi tätä uutta teoriaa sen ilmiön selittämiseen, jonka jo tunnemme laskeva kokonaiskysyntäkäyrä Oletetaan, että hintataso nousee tiedämme aiemmin opitusta kvantiteettiteoriasta että tämä lisää rahan kysyntää rahan kysyntä vahvistuu alla olevassa kuviossa joka esittää korkotason määräytymistä rahamarkkinoilla korkotaso siis nousee tämä vähentää kansantalouden kokonaiskysyntää mm investointien korkovaikutuksen vuoksi lopputuloksena on se että hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee 10 10

11 Kuvio 21.2: Rahamarkkinat ja laskeva kokonaiskysyntäkäyrä (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä Korkokanta Rahan tarjonta 2.. lisää rahan kysyntää Hintataso Kokonaiskysyntä mikä nostaa korkokantaa... r 2 r 0 Keskuspankin asettama tarjonta Rahan kysyntä hinnoilla P, 2 MD 2 Rahan kysyntä hinnoilla P, MD Rahan määrä 1. Hintatason nousu... P 2 P 0 Y 2 Y Tuotannon määrä mikä puolestaan vähentää kokonaiskysyntää

12 Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Lyhyellä aikavälillä hintataso on vakio Rahan tarjonnan lisäys siirtää rahan tarjontakäyrää oikealle kuviossa 21.3 korkotaso laskee Koron lasku lisää kokonaiskysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta kuviossa 21.3 tämä näkyy kokonaiskysyntäkäyrän siirtymänä oikealle kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi matalamman korkotason vuoksi kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy koska se on esitetty koordinaatistossa, jonka akseleina ovat P ja Y, ei r 12 12

13 Kuvio 21.3: Rahan tarjonnan lisäyksen vaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä MS 1 MS 2 Korkokanta Hintataso r 1. Kun rahan tarjonta kasvaa.. P 2....niin korkokanta laskee... r 2 Rahan kysyntä hinnoilla P AD 2 Kokonaiskysyntä, AD 0 Rahan määrä 0 Y Y Tuotannon määrä 3....mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää annetulla hintatasolla

14 Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Rahan tarjonnan lisäyksellä on siis kokonaiskysyntää elvyttävä vaikutus Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen vähentäisi kokonaiskysyntää Rahapolitiikan vaikutuksia voidaan ajatella joko rahan tai korkokannan kautta Rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa Rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa Rahapolitiikalla voi näin vaikuttaa suhdannevaihteluihin paitsi jos syntyy likviditeettiloukku (liquidity trap): Kun korot ovat noin 0, rahan määrän lisääminen ei enää alenna korkokantaa eikä lisää kokonaiskysyntää Tästä syystä Keynes painotti finanssipolitiikkaa 14

15 21.3 Finanssipolitiikka Finanssipolitiikka muodostuu hallituksen niistä päätöksistä, jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen, investointeihin ja siten kansantalouden kasvuun Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa kokonaiskysyntään kansantaloudessa Julkisia menoja koskevilla päätöksillä julkinen valta vaikuttaa kokonaiskysyntään suoraan...mutta verotusta koskevilla päätöksillä välillisesti vaikuttamalla kotitalouksien ja yritysten päätöksiin 15 15

16 Finanssipolitiikka Rahapolitiikka vaikuttaa myös samalla tavoin epäsuorasti Julkisia menoja koskevilla päätöksillä on kaksi makrotason vaikutusta kerroinvaikutus (multiplier effect) syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) 16 16

17 Julkisten menojen kerroinvaikutus Tämä tarkoittaa sitä, että julkiset menot lisäävät kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin mikä on julkisten menojen alkuperäisen lisäys Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille, jotka kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan kasvaneista tuloistaan kulutukseen. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Ja niin edelleen... Olkoon rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) vakio c (0 < c < 1) Kerroin (multiplier) on silloin m = 1/(1-c) m on ykköstä suurempi koska c <

18 Kertoimen laskeminen Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys G Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin Y 1 = G Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä C 1 = c Y 1 = c G Tämä on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen kasvusta osan c kulutukseen: C 2 = c Y 2 = c C 1 = c 2 G ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: Y = G + C 1 + C = G + c Y 1 + c Y = G + c G + c 2 G +... = (1+c+ c ) G = (1/(1-c)) G (päättymättömän geometrisen sarjan summa) = m G jossa m = 1/(1-c) 18 18

19 Yksinkertainen keynesiläinen malli Edellä kuvatun tuloksen voi laskea muodostamalla yksinkertaisen taloudellisen mallin kokonaiskysynnästä Oletetaan että kokonaiskysyntä muodostuu vain yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta Y = C + G...ja että yksityinen kulutus on tulojen kasvava, lineaarinen funktio C = a + cy (a >0, 0<c<1, a ja c ovat vakiota) Nyt kokonaiskysynnäksi saadaan Y = C + G = a + cy + G josta voidaan laskea Y julkisten menojen funktiona Y = (a + G)/(1-c) = m (a+g) => Y = m G Keynesiläisessä teoriassa kokonaiskysynnän ei oleteta riippuvan hintatasosta 19 19

20 Esimerkki kerroinvaikutuksen laskemisesta Oletetaan että julkisten menojen lisäys on 20 Sen välitön vaikutus kokonaiskysyntään on siis G = 20 Lopullinen vaikutus lasketaan kertoimen avulla jos c = 3/4, niin m = 1/(1-3/4) = 1/(1/4) = 4 kun G = 20 niin kokonaiskysynnän lopullinen kasvu on Y = m G = 4 x 20 = 80 euroa 20 20

21 Julkisten menojen syrjäytysvaikutus Julkisten menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole niin suuri kuin mitä kertoimesta voisi päätellä Tämä johtuu siitä, että julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkotason nousuun, kuten opimme luentojen luvuissa 16 ja 19 Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja Osa julkisten menojen kokonaiskysyntää lisäävästä vaikutuksesta syrjäytyy (crowds out) näin investointien vähenemisen kautta Ks kuvio

22 Kuvio 21.4: Syrjäytysvaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä Korkokanta Rahan tarjonta 2....mikä lisää rahan kysyntää.. Hintataso mikä lopulta syrjäyttää osan kok.kysynnän lisäyksestä. r mikä nostaa korkotasoa r MD 2 AD 3 AD 2 Rahan kysyntä MD 1 Kokonaiskysyntä, AD 1 0 Rahan määrä 0 1. Julkisten menojen lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää kerroinvaikutuksen mukaisesti.. Tuotannon määrä 22 22

23 Tuloverotuksen kerroinvaikutus Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään epäsuorasti verotuksen kautta Tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen kautta niiden kulutuskysyntään, joka on kokonaiskysynnän komponentti Kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla, mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus, sillä verotuksella ei ole suoraa vaikutusta kokonaiskysyntään Kotitalouksien kulutus C on funktio käteen jäävästä tulosta = tulot Y verot T 23 23

24 Tuloverotuksen kerroinvaikutus Johdetaan kerroinvaikutus edellä esitetyllä yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla: Y = C + G C = a + c (Y-T), => Y = a + cy ct+ G => Y = (a+g-ct)/(1-c) => Y = (-c/(1-c)) T T = verot Verotuksen kerroinvaikutus on siten c/(1-c) negatiivinen koska verotuksen kiristäminen vähentää ja keventäminen lisää kokonaiskysyntää pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus Verotukseen liittyy myös syrjäytysvaikutus 24 24

25 Avoimen kansantalouden kerroin Lisätään malliin vienti ja tuonti Vienti määräytyy ulkomailta, mutta tuonti riippuu kotimaan tulotasosta Y: Y = C + G + X - M C = a + c (Y-T), M = d + ey T = verot X on annettu (oletetaan X = 0) Oletetaan mallin yksinkertaistamiseksi, että T = 0 => Y = a + cy + G d e Y => Y = (a-d+g)/(1-c+e) => Y = (1/(1-c+e)) G 25 25

26 Kuinka suuri julkisten menojen kerroin voisi olla? Avotaloudessa kerroin on m = 1/(1-c+e) Se on sitä suurempi mitä enemmän kulutetaan eli mitä suurempi on rajakulutusalttius c mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta e Keynes: kerroin 2-3 Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa 1930-luvun laman aikana. Paul Krugman: Euroopan maissa kerroin on noin 0,7 Nykytutkimus: kerroin on positiivinen mutta ei ykköstä suurempi Yksinkertainen laskelma Suomelle: yksityisen kulutuksen bkt-osuus on 0,5 ja tuonnin 0,4 => m = 1/(1-0,5+0,4) = 1/0,9 = 1,1 26

27 21.4 Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Suhdannepolitiikan tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita Käytännön ongelmana on ajoitus rahapolitiikassa koron muutokset vaikuttavat 6-9 kuukauden viiveellä finanssipolitiikassa viiveet ovat vieläkin pitempiä, koska monet toimet edellyttävät eduskunnan päätöksiä suhdannevaihtelut pitäisi siksi osata ennakoida, mutta kuten luvussa 20 todettiin ne eivät ole ennustettavissa päätösten vaikutukset voivat siksi osua väärään suhdannevaiheeseen elvytys vaikuttaa vasta korkeasuhdanteessa kokonaiskysynnän hillitseminen osuu laskusuhdanteeseen kuten EKP:n päätös nostaa korkoja heinäkuussa

28 Milton Friedman ehdotti siksi, että on rahapolitiikassa on parempi käyttää yksinkertaisia sääntöjä eikä reagoida ollenkaan suhdanteisiin sääntö määrittelisi rahavarannon kasvun vakiovauhdilla Ns. Taylorin sääntö (Taylor rule) on modernin rahapolitiikan perusta: keskuspankin ohjauskorko = pitkän ajan reaalikorko + inflaation tavoitetaso + a (inflaatiovauhti tavoitetaso) + b tuotantokuilu jossa a ja b ovat vakiokertoimia (a > 1, b >0) 28 28

29 Jos inflaatiotavoite = 2 % ja pitkän ajan reaalikorko = 2 %, tulisi ohjauskoron olla 4 %, kun kansantalous on vakaan kasvun uralla, jolloin inflaatio vastaa tavoitetta ja tuotantokuilu = 0 inflaation kiihtyessä korkoa nostetaan taantumassa (negatiivinen tuotantokuilu) korkoa lasketaan Myös finanssipolitiikassa korostetaan päätösperäisen (discretionary) politiikan asemasta automaattisia vakauttajia (stabilaattoreita) ne ovat mekanismeja, jotka vaikuttavat ilman erillistä päätöstä suhdanteita tasaavasti progressiivinen tuloverotus kiristää verotusta korkeasuhdanteessa ja hillitsee siten kokonaiskysynnän kasvua työttömyyskorvaukset lisäävät julkisia menoja matalasuhdanteessa ja elvyttävät siten kokonaiskysyntää 29 29

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

21 Raha- ja finanssipolitiikka

21 Raha- ja finanssipolitiikka 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 34; Taloustieteen oppikirja, luku 13

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)

21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA

ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1

TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

1/20/2010. Makrotalousteoria 1. Luennon aiheet. Esimerkki keynesiläisestä kerroinvaikutuksesta. Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II

1/20/2010. Makrotalousteoria 1. Luennon aiheet. Esimerkki keynesiläisestä kerroinvaikutuksesta. Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II Makrotalousteoria 1 Kolmas luento: Keynesiläinen makroteoria, osa II Markku Siikanen Luennon aiheet Luennon aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Säästämisen paradoksi Keynesin mallissa

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien

Lisätiedot

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018

Niku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2

Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet

Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 17.02.2017 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)

18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 1. Raha ja rahapolitiikka 2. Euroopan keskuspankkijärjestelmä 3. Rahan tarjonta ja inflaatio 4. Inflaation kustannukset 1 1 18.1 Raha ja rahapolitiikka

Lisätiedot

7 MAKROTALOUSTEORIA 1

7 MAKROTALOUSTEORIA 1 7 MAKROTALOUSTEORIA 1 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu ja rahapolitiikka 1970-luvulta

Lisätiedot

Kirjallisuuskoe. Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 TEHTÄVÄ 1

Kirjallisuuskoe. Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 TEHTÄVÄ 1 Valtiotieteellinen tiedekunta Taloustieteen ja tilastotieteen valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2016 Kirjallisuuskoe TEHTÄVÄ 1 a) Pohjola (s. 198 alkaen, kuvio 12.1) määrittelee noususuhdanteen (laskusuhdanteen)

Lisätiedot

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Makrotaloustiede on monien ekonomistien ja opiskelijoiden mielestä taloustieteen mielenkiintoisin

Makrotaloustiede on monien ekonomistien ja opiskelijoiden mielestä taloustieteen mielenkiintoisin Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 2/2014 Euroalueen suhdannevaihteluiden opettaminen Juha Tervala Kotimaisessa taloustieteen opetuksessa ei kovinkaan usein käsitellä ajankohtaisia ja mielenkiintoisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot