18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)"

Transkriptio

1 18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 1. Raha ja rahapolitiikka 2. Euroopan keskuspankkijärjestelmä 3. Rahan tarjonta ja inflaatio 4. Inflaation kustannukset 1 1

2 18.1 Raha ja rahapolitiikka Rahan tehtävät vaihdon väline arvon mitta arvon säilyttäjä Rahan eri muodot hyödykeraha (commodity money) rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyttöä tai arvoa, esimerkkinä kulta raha (fiat money) rahan arvo perustuu luottamukseen, fiat = mahtikäsky 2 2

3 Rahavaranto Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Suppea raha = käteinen + käteistalletukset Lavea raha = suppea raha + määräaikaistalletukset Shekit, pankkikortit ja luottokortit eivät ole rahaa vaan välineitä, joilla rahaa siirretään tililtä toiselle Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset 3 3

4 Euroalueen rahavaranto (money stock) huhtikuussa 2005 Mankiw & Taylor, s

5 Lähde: 5 5

6 Keskuspankki Keskuspankin tehtävänä on ylläpitää luottamusta rahan arvoon säätelemällä rahan määrää eli rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa. Tärkeitä keskuspankkeja: European Central Bank (ECB): Bank of England: U.S. Federal Reserve System (FED): Bank of Japan: 6

7 Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989) 7 7

8 Rahapolitiikan riippumattomuudesta EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England FED valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite käytännössä valtiovarainministeriön alainen ei määrällisiä tavoitteita Bernanke pyrkinyt implisiittiseen inflaatiotavoitteeseen 8 8

9 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti I Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrään. Pankeilla on velvoite säilyttää vain osa saamistaan talletuksista reservinä (käteisenä rahana tai keskuspankkiin tehtynä talletuksena). Jos tallettajat nostavat ennakoimattoman suuren osan talletuksistaan samanaikaisesti, pankki voi lainata rahaa toisilta pankeilta tai keskuspankilta alla esiteltävällä tavalla. Kassavarantosuhde R ilmaisee, kuinka suuri osa talletuksista pankin on säilytettävä käteisenä rahana tai talletuksina keskuspankissa. Esim. jos R=0.1, pankki joutuu säilyttämään 10% saamistaan talletuksista, ja 90% voidaan antaa lainaksi. 9

10 Pankin tase yleisemmin Vastaavaa (varat) Vastattavaa (velat) Arvopaperit Rahoitus markkinoilta Lainat yrityksille Yleisön talletukset Lainat kotitalouksille Oma pääoma 19 10

11 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti II Suurin osa pankin asiakkailleen lainaamista varoista palautuu pankkijärjestelmään talletuksiksi. Jos velallinen käyttää rahansa palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen, suurin osa hänen lainaamastaan rahasta päätyy niiden yritysten tai henkilöiden tileille, joilta hän tekee ostoksensa. Koska rahavaranto (M1) sisältää myös pankkitalletukset, samalla rahan määrä taloudessa kasvaa. Rahanluontikerroin (money multiplier) on se määrä rahaa, jonka pankkijärjestelmä pystyy luomaan jokaista reservinä pidettyä euroa kohti. Jos kassavarantosuhde (reserve ratio) on R, niin rahanluontikerroin on 1/R silloin, kun kaikki lainaksi annettu raha palaa talletuksina pankkijärjestelmään. 11

12 Esimerkki (Mankiw, s ) Sellaisen pankin tase, joka ottaa talletuksia, pitää osan reservinä, antaa loput lainaksi ja jonka kassavarantosuhde on 10%. Alkuperäinen talletus $100: - reserviksi $10, - lainaksi $90. First National Bank Assets Reserves $10.00 Loans $90.00 Liabilities Deposits $ Total Assets $ Total Liabilities $

13 Esimerkki (jatkoa) First National Bank Second National Bank Assets Liabilities Assets Liabilities Reserves $10.00 Deposits $ Reserves $9.00 Deposits $90.00 Loans $90.00 Loans $81.00 Total Assets $ Total Liabilities $ Total Assets $90.00 Total Liabilities $90.00 Rahan tarjonta = $190.00! 13 11

14 Esimerkki (jatkoa) Second National Bank voi lainata edelleen ulos $81,00, joka palautuu talletuksena esim Third National Bankiin, joka pitää siitä reservinä $8,10 ja antaa lainaksi $81,00- $8,10 = $72,90 Tämä prosessi jatkuu edelleen: Rahan luonti (päättymättömänä geometrisena sarjana) = , = ,9 x ,9 x 0,9 x ,9 x 0,9 x 0,9 x = 100 x (1+0,9 + 0, , ) = 100 x 1/(1-0,9) = 100 x 10 = dollaria = 100 x 1/R, kun R = 0,

15 Rahanluonti ja rahapolitiikka Rahan luonti lisää rahan määrää ja siten kansantalouden likvidiyttä siinä mielessä, että vaihdannan välinettä (eli rahaa) on enemmän käytettävissä Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään kansantalouden varallisuuteen, sillä pankista otettua lainaa vastaa aina velka pankille, joten luotonottajien varallisuus ei mitenkään muutu Koska pankkijärjestelmä pystyy luomaan rahaa, niin keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti tämä vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista 13 15

16 Keskuspankin rahapolitiikan välineet Avomarkkinaoperaatiot (open market operations) Keskuspankki ostaa ja myy hallussaan olevia lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim. valtion obligaatioita) Ostamalla lisätään rahan määrää ja myymällä vähennetään sitä Ohjauskorko (refinancing rate) Pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko Koron nosto vähentää pankkien haluaman keskuspankkirahoituksen kysyntää ja lasku lisää sitä. Kassavarantovelvoitteen muuttaminen Nosto vähentää rahan luontia ja siten rahan tarjontaa, lasku lisää sitä Muutetaan käytänössä harvoin. 16

17 Avomarkkinaoperaatiot rahapolitiikan välineenä: esimerkki Tarkastellaan edellä esitetyn esimerkin avulla, miten keskuspankki voi ostamalla pankeilta arvopapereita panna alulle luotonlaajennuksen eli rahan luonnin Alkutilanteessa keskuspankilla on seteleitä ja pankilla arvopapereita 100 dollarin edestä Keskuspankki ostaa arvopaperit pankilta, jonka reservit kasvat 100 dollarilla nämä pankki voi antaa lainaksi ne palautuvat pankkijärjestelmään talletuksiksi, joista kassavarantovelvoitteen mukainen määrä (tässä 10%) on jätettävä reserviksi mutta loput voi antaa lainaksi jne. Alkuperäinen 100 dollarin reservien lisäys kasvaa 1000 dollarin luottomääräksi 15 17

18 Rahamarkkinat (money market) Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä (R) talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä 20 18

19 Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Nigth Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-3 viikkoa, 1-12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia 21 19

20 Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011 prosenttiyksikköä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta ei ole palautunut entiselle tasolleen 22 20

21 Keskuspankkikorkoja Rahamarkkinoilla pankit hoitavat maksuvalmiuttaan ottamalla lainaa toisilta pankeilta tai antamalla lainaa toisille pankeille Vaihtoehtoisesti ne voivat ottaa lainaa keskuspankista tai tehdä sinne talletuksia Keskuspankki voi näin omilla koroillaan vaikuttaa rahamarkkinoilla määräytyviin korkoihin mutta markkinakorkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, mm. taloudenpitäjien odotukset Euroopan keskuspankin korot maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko toimii ohjauskorkona (ks. kalvo 24) yön yli -talletusten korko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista 21 23

22 24 Lähde: 22

23 Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä Ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkokantaa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla Pankki, joka tarvitsee lisää reservejä, voi myydä lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim obligaatioita) keskuspankille Tähän myyntiin liittyy takaisinostovelvoite (repurchase agreement) Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen ero määrittelee ohjauskorkokannan, jota kutsutaan repokoroksi (repurchase rate) Englannissa diskonttokoroksi (discount rate) Yhdysvalloissa perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskoroksi (refinancing rate) euroalueella Eurojärjestelmä antaa pankeille luottoa ( keskuspankkilikviditeettiä ) viikoksi viikoittain järjestettävässä huutokaupassa, jossa se asettaa tämän minimitarjouskoron 25 23

24 26 Lähde: 24

25 Korkopolitiikka Kun ohjauskorko nousee, niin pankkien lainaotto keskuspankista tulee kalliimmaksi, jolloin ne mieluummin vähentävät omaa luotonantoaan yleisölle, mistä seuraa rahan tarjonnan supistuminen Kun ohjauskorko laskee, niin pankit lisäävät luotonantoaan yleisölle tietäen, että keskuspankkirahoitus on halpaa, jos siihen joudutaan turvautumaan EKP:n maksuvalmiusluoton korko määrittää käytännössä rahamarkkinoiden yön yli koron (eli eonian) ylärajan ja yön yli talletuskorko sen alarajan yhdessä ne määrättävät ns. korkoputken EKP:n ohjauskorolla pyritään vaikuttamaan euriborkorkoihin Rahapolitiikan ongelmia keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti siihen vaikuttavat myös pankkien luotonantoa koskevat päätökset ja yleisön päätökset tallettaa rahaa pankkiin 27 25

26 Keskuspankkikorot ja markkinakorot tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Euribor-1kk Eonia Yön yli -talletusten korko Lähde: Suomen Pankki 28 26

27 18.2 Euroopan keskuspankkijärjestelmä Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton alkuperäisiä euromaita on 11, nykyään 17 tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista alunperin tavoitteeksi asetettiin se, että vuotuinen inflaatiovauhti on alle 2 prosenttia harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna vuonna 2003 tätä täsmennettiin siten, että inflaatiovauhti pidetään lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä 30 27

28 18.3 Rahan tarjonta ja inflaatio Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua. Rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee. Kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee. Kuvio 18.1a näyttää että inflaatio on joskus ollut meilläkin korkea. Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua Rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee. Velkojen reaaliarvo nousee. 28

29 Kuvio 18.1a Inflaatiovauhti Suomessa, Lähde: Tilastokeskus,

30 Kuvio 18.1b Kansainvälinen inflaatio Suuri inflaatio Inflaation nujertaminen Hintavakaus Deflaation uhka Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki 38 30

31 Oppikirja esittelee taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä yhdeksäs on: 9.Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (Prices rise when the government prints too much money) Seuraavassa periaate 9 perustellaan rahan kvantiteettiteoriaan perustuvalla klassisella inflaatioteorialla. Rahan kvantiteettiteoria selittää, miten hintataso ja inflaatiovauhti määräytyvät pitkällä aikavälillä. Teoriassa rahalla on (muiden hyödykkeiden tapaan) arvo, joka määräytyy rahan kysynnästä ja tarjonnasta. 31

32 Rahan kysyntä ja tarjonta, ja rahan arvo Edellä (kuluttajahintaindeksiä käsitellessämme) mittasimme hintatasoa hyödykekorin hinnalla P. Hyödykekorin hinta kertoo meille myös rahan arvosta: jos korin hinta on P, niin yhden yksikön rahaa arvo on 1/P koria. Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki (joka tuottaa käteisen rahan ja päättää pankeilta vaaditun kassavarantosuhteen). Tarjonta ei riipu rahan arvosta 1/P Kysynnästä päättävät yritykset ja kotitaloudet. 32

33 Rahan kysynnän määräytyminen Yritykset ja kotitaloudet säilyttävät osaa varallisuudestaan rahana, koska ne tarvitsevat rahaa mm. hyödykkeiden ostamiseen. Kysyntään vaikuttavat hintataso, korkokanta ym. tekijät Oletetaan, että rahan kysyntä on rahan arvon vähenevä funktio. Rahan arvon laskiessa eli hintojen noustessa rahan kysyntä kasvaa (eli kuluttajat ja yritykset haluavat pitää hallussaan entistä suurempaa rahasummaa rahana). 33

34 Klassinen inflaatioteoria Kuvio 18.2 näyttää, miten rahan arvo (vasen akseli) ja hintataso (oikea akseli) määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan yhtäsuuruuden perusteella Kuviossa 18.3 oletetaan keskuspankin lisäävän rahan tarjontaa Rahan arvon täytyy laskea, jotta kysyntä lisääntyisi tarjontaa vastaavaksi Rahan arvon lasku merkitsee hintojen nousua Rahan tarjonnan lisäys nostaa siis hintatasoa 40 34

35 Kuvio 18.2 Hintatason määräytyminen Rahan arvo, 1/P Rahan tarjonta Hintataso, P (korkea) 1 1 (matala) 3 / /2 A 2 1 /4 Rahan kysyntä 4 Hintojen Rahan tasapainoarvo tasapainotaso (alhainen) 0 EKP:n päättämä tarjonta Rahan määrä (korkea) 41 35

36 Kuvio 18.3 Rahan tarjonnan kasvun vaikutus Rahan arvo, 1/P MS 1 MS 2 Hintataso P (korkea) 1 1 (matala) laskee rahan arvoa... (alhainen) 3 /4 1 /2 1 /4 0 A M 1 M 2 B 1. Rahan tarjonnan lisäys... Rahan kysyntä Rahan määrä ja nostaa hintatasoa. (korkea) 42 36

37 Klassinen inflaatioteoria Klassinen dikotomia Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Rahan kvantiteettiteoria perustelee tämän asian olettamalla, että rahan kiertonopeus taloudessa on vakio 43 37

38 Rahan kvantiteettiteoria Vaihdon identiteetti: M x V = P x Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä Jos rahan kiertonopeus V on käyttäytymisvakio ja jos tuotanto määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella, niin rahan tarjonnan lisäys näkyy hintatason nousuna 44 38

39 Hyperinflaatio Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiovauhdin hallitsematonta kiihtymistä vauhti esimerkiksi yli 50 % kuukaudessa Johtuu siitä, että hallitukset painavat rahaa menojensa rahoittamiseen Julkisen vallan budjettirajoite: G = T + B + M Menot G voidaan rahoittaa (i) veroilla T, (ii) velan B lisäyksellä B tai (iii) painamalla rahaa M eli kasvattamalla rahan määrää M Kuviossa 18.5 on näytetty neljä esimerkkiä historiasta Mankiw & Taylor, s. 617 Tuoreempia esimerkkejä Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu

40 Kuvio 18.5a Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 Price level Money supply 100,000 10,000 Price level 1,000 1,000 Money supply Copyright 2004 South-Western 47 40

41 Kuvio 18.5b Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan = 100) Index (Jan = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000, ,000,000 1,000,000 10, Price level 1923 Money supply ,000,000 1,000, ,000 10,000 1, Price level 1923 Money supply Copyright 2004 South-Western 48 41

42 Inflaatiovero ja Fisher-efekti Hallitus perii inflaatioveroa silloin, kun se rahoittaa menojaan rahaa painamalla. Vero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa. Edellä (luku 16) opimme, että nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Inflaatiovauhdin kasvaessa nimellinen korkokanta kasvaa samaa tahtia. Tätä nimellisen korkokannan ja inflaatiovahdin välistä riippuvaisuutta nimitetään Fisher-efektiksi Irving Fisherin ( ) mukaan. 42

43 Korkojen määräytymisestä Nyt voimme sanoa täsmällisemmin, että ym. tulos pätee pitkällä aikavälillä: Pitkällä aikavälillä reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla ja nimelliskorko määräytyy reaalikoroista ja inflaatiosta Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä talousyksiköiden odotukset rahapolitiikasta. 43

44 Kuvio 18.6 Nimellinen korkokanta ja inflaatiovauhti Isossa- Britanniassa Mankiw & Taylor, s

45 18.4 Inflaation kustannukset Ennakoitu inflaatio ei näyttäisi itsessään aiheuttavan kustannuksia. Jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa, ennakoitua tahtia, ja inflaatio huomioidaan myös nimelliskoroissa, niin suhteelliset hinnat eivät muutu. Mikään reaalitaloudessa ei näytä muuttuvan, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu. Ennakoidullakin inflaatiolla on silti seuraavat kustannukset: Shoeleather costs Rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen Kengät kuluvat Tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa. 45

46 Menu costs Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy 53 46

47 Esimerkki: Mankiw & Taylor s prosentin tulovero säästöille: inflaation noustessa veron maksamisen jälkeen käteen jäävä reaalikorko laskee 54 47

48 Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 55 48

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta.

Paikatakseen budjettialijäämää valtio ottaa lainaa yksityiseltä sektorilta. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 5: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä 1 Tarkastellaan lainavarojen markkinoita. Analysoi seuraavia tapauksia kysyntä tarjonta-kehikossa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän

Lisätiedot

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18.

Rahapolitiikka. Antti Suvanto. Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 23.1.2014 16-18. Rahapolitiikka Antti Suvanto Johtokunnan neuvonantaja Luento Talouden termit tutuiksi. Helsingin yliopisto, Porthania II, 16-18. Rahapolitiikka Inflaatio ja deflaatio Rahapolitiikan periaatteita Rahapolitiikan

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana

Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Keskuspankkitoiminnan riskit finanssikriisin aikana Studia Monetaria 1.11.211 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan

Lisätiedot

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/2009 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2. Maailman ja Suomen talouden näkymät 3. Euroalueen inflaatio ja rahapolitiikka

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/2011 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 19.9.2011 1 Aiheet Maailmantalouden näkymät heikentyneet Suomen Pankin maailmantalouden kasvuennustetta laskettu Riskit

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet

Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Seppo Honkapohja Mihin rahapolitiikalla pyritään? Rahapolitiikan tavoitteet Studia Monetaria 2011, Suomen Pankin rahamuseo 29.03.2011 1 I. Johdanto 2 Rahapolitiikka on toinen makrotalouspolitiikan kahdesta

Lisätiedot

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1

Viestintäpäällikkö Jenni Hellström 11.11.2014. Julkinen 1 Viestintäpäällikkö Jenni Hellström Julkinen 1 Esityksen rakenne Miten keskuspankkien viestintä on muuttunut? Mikä rooli viestinnällä on rahapolitiikassa? Mitä rahapolitiikan ennakoivalla viestinnällä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi

Raha ja velka. Alppilan lukio 19.9.2013. Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Raha ja velka Alppilan lukio 19.9.2013 Patrizio Lainà patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella

Rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella Rahapolitiikan toteuttaminen nollakorkorajalla ja sen alapuolella 3.9.2014 Eurojärjestelmä toteuttaa rahapolitiikkaa tällä hetkellä hyvin erilaisissa oloissa kuin finanssi- ja velkakriisin alkuvuosina.

Lisätiedot

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET

EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET EUROJÄRJESTELMÄN RAHAPOLIITTISET VÄLINEET Hintavakauden ylläpitämiseksi eurojärjestelmällä on käytettävissään joukko rahapolitiikan välineitä, joilla vaikutetaan markkinakorkoihin, säädellään pankkijärjestelmän

Lisätiedot

Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä

Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä Seppo Honkapohja Rahapolitiikka normaalioloissa ja finanssikriiseissä KA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous HY 13.11.2013 klo 16.15-17.45 1 Luennon rakenne 1. Johdanto 2. Hintavakaus 3. Rahapolitiikan

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1

Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk rahamarkk 1 kk inakorko korko Saksan markan arvo 31.1.1991

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia. Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon

Lisätiedot

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä Erkki Liikanen Bank of Finland Talouden näkymistä 29.9.2016 1 Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat 29.9.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2 Osa epävarmuustekijöistä on

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot