18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30)"

Transkriptio

1 18 Raha ja inflaatio (Mankiw & Taylor, Chs 29-30) 1. Raha ja rahapolitiikka 2. Euroopan keskuspankkijärjestelmä 3. Rahan tarjonta ja inflaatio 4. Inflaation kustannukset 1 1

2 18.1 Raha ja rahapolitiikka Rahan tehtävät vaihdon väline arvon mitta arvon säilyttäjä Rahan eri muodot hyödykeraha (commodity money) rahana toimivalla hyödykkeellä on muutakin käyttöä tai arvoa, esimerkkinä kulta raha (fiat money) rahan arvo perustuu luottamukseen, fiat = mahtikäsky 2 2

3 Rahavaranto Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Suppea raha = käteinen + käteistalletukset Lavea raha = suppea raha + määräaikaistalletukset Shekit, pankkikortit ja luottokortit eivät ole rahaa vaan välineitä, joilla rahaa siirretään tililtä toiselle Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset 3 3

4 Euroalueen rahavaranto (money stock) huhtikuussa 2005 Mankiw & Taylor, s

5 Lähde: 5 5

6 Keskuspankki Keskuspankin tehtävänä on ylläpitää luottamusta rahan arvoon säätelemällä rahan määrää eli rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa. Tärkeitä keskuspankkeja: European Central Bank (ECB): Bank of England: U.S. Federal Reserve System (FED): Bank of Japan: 6

7 Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989) 7 7

8 Rahapolitiikan riippumattomuudesta EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England FED valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite käytännössä valtiovarainministeriön alainen ei määrällisiä tavoitteita Bernanke pyrkinyt implisiittiseen inflaatiotavoitteeseen 8 8

9 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti I Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrään. Pankeilla on velvoite säilyttää vain osa saamistaan talletuksista reservinä (käteisenä rahana tai keskuspankkiin tehtynä talletuksena). Jos tallettajat nostavat ennakoimattoman suuren osan talletuksistaan samanaikaisesti, pankki voi lainata rahaa toisilta pankeilta tai keskuspankilta alla esiteltävällä tavalla. Kassavarantosuhde R ilmaisee, kuinka suuri osa talletuksista pankin on säilytettävä käteisenä rahana tai talletuksina keskuspankissa. Esim. jos R=0.1, pankki joutuu säilyttämään 10% saamistaan talletuksista, ja 90% voidaan antaa lainaksi. 9

10 Pankin tase yleisemmin Vastaavaa (varat) Vastattavaa (velat) Arvopaperit Rahoitus markkinoilta Lainat yrityksille Yleisön talletukset Lainat kotitalouksille Oma pääoma 19 10

11 Pankkijärjestelmän luotonlaajennus eli rahanluonti II Suurin osa pankin asiakkailleen lainaamista varoista palautuu pankkijärjestelmään talletuksiksi. Jos velallinen käyttää rahansa palveluiden tai hyödykkeiden ostamiseen, suurin osa hänen lainaamastaan rahasta päätyy niiden yritysten tai henkilöiden tileille, joilta hän tekee ostoksensa. Koska rahavaranto (M1) sisältää myös pankkitalletukset, samalla rahan määrä taloudessa kasvaa. Rahanluontikerroin (money multiplier) on se määrä rahaa, jonka pankkijärjestelmä pystyy luomaan jokaista reservinä pidettyä euroa kohti. Jos kassavarantosuhde (reserve ratio) on R, niin rahanluontikerroin on 1/R silloin, kun kaikki lainaksi annettu raha palaa talletuksina pankkijärjestelmään. 11

12 Esimerkki (Mankiw, s ) Sellaisen pankin tase, joka ottaa talletuksia, pitää osan reservinä, antaa loput lainaksi ja jonka kassavarantosuhde on 10%. Alkuperäinen talletus $100: - reserviksi $10, - lainaksi $90. First National Bank Assets Reserves $10.00 Loans $90.00 Liabilities Deposits $ Total Assets $ Total Liabilities $

13 Esimerkki (jatkoa) First National Bank Second National Bank Assets Liabilities Assets Liabilities Reserves $10.00 Deposits $ Reserves $9.00 Deposits $90.00 Loans $90.00 Loans $81.00 Total Assets $ Total Liabilities $ Total Assets $90.00 Total Liabilities $90.00 Rahan tarjonta = $190.00! 13 11

14 Esimerkki (jatkoa) Second National Bank voi lainata edelleen ulos $81,00, joka palautuu talletuksena esim Third National Bankiin, joka pitää siitä reservinä $8,10 ja antaa lainaksi $81,00- $8,10 = $72,90 Tämä prosessi jatkuu edelleen: Rahan luonti (päättymättömänä geometrisena sarjana) = , = ,9 x ,9 x 0,9 x ,9 x 0,9 x 0,9 x = 100 x (1+0,9 + 0, , ) = 100 x 1/(1-0,9) = 100 x 10 = dollaria = 100 x 1/R, kun R = 0,

15 Rahanluonti ja rahapolitiikka Rahan luonti lisää rahan määrää ja siten kansantalouden likvidiyttä siinä mielessä, että vaihdannan välinettä (eli rahaa) on enemmän käytettävissä Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään kansantalouden varallisuuteen, sillä pankista otettua lainaa vastaa aina velka pankille, joten luotonottajien varallisuus ei mitenkään muutu Koska pankkijärjestelmä pystyy luomaan rahaa, niin keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti tämä vaikeuttaa rahapolitiikan harjoittamista 13 15

16 Keskuspankin rahapolitiikan välineet Avomarkkinaoperaatiot (open market operations) Keskuspankki ostaa ja myy hallussaan olevia lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim. valtion obligaatioita) Ostamalla lisätään rahan määrää ja myymällä vähennetään sitä Ohjauskorko (refinancing rate) Pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko Koron nosto vähentää pankkien haluaman keskuspankkirahoituksen kysyntää ja lasku lisää sitä. Kassavarantovelvoitteen muuttaminen Nosto vähentää rahan luontia ja siten rahan tarjontaa, lasku lisää sitä Muutetaan käytänössä harvoin. 16

17 Avomarkkinaoperaatiot rahapolitiikan välineenä: esimerkki Tarkastellaan edellä esitetyn esimerkin avulla, miten keskuspankki voi ostamalla pankeilta arvopapereita panna alulle luotonlaajennuksen eli rahan luonnin Alkutilanteessa keskuspankilla on seteleitä ja pankilla arvopapereita 100 dollarin edestä Keskuspankki ostaa arvopaperit pankilta, jonka reservit kasvat 100 dollarilla nämä pankki voi antaa lainaksi ne palautuvat pankkijärjestelmään talletuksiksi, joista kassavarantovelvoitteen mukainen määrä (tässä 10%) on jätettävä reserviksi mutta loput voi antaa lainaksi jne. Alkuperäinen 100 dollarin reservien lisäys kasvaa 1000 dollarin luottomääräksi 15 17

18 Rahamarkkinat (money market) Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä (R) talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä 20 18

19 Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over- Nigth Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-3 viikkoa, 1-12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia 21 19

20 Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011 prosenttiyksikköä 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta ei ole palautunut entiselle tasolleen 22 20

21 Keskuspankkikorkoja Rahamarkkinoilla pankit hoitavat maksuvalmiuttaan ottamalla lainaa toisilta pankeilta tai antamalla lainaa toisille pankeille Vaihtoehtoisesti ne voivat ottaa lainaa keskuspankista tai tehdä sinne talletuksia Keskuspankki voi näin omilla koroillaan vaikuttaa rahamarkkinoilla määräytyviin korkoihin mutta markkinakorkoihin vaikuttavat myös muut tekijät, mm. taloudenpitäjien odotukset Euroopan keskuspankin korot maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko toimii ohjauskorkona (ks. kalvo 24) yön yli -talletusten korko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista 21 23

22 24 Lähde: 22

23 Ohjauskorko rahapolitiikan välineenä Ohjauskoroksi kutsutaan sitä korkokantaa, joka eniten vaikuttaa koronmuodostukseen rahamarkkinoilla Pankki, joka tarvitsee lisää reservejä, voi myydä lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim obligaatioita) keskuspankille Tähän myyntiin liittyy takaisinostovelvoite (repurchase agreement) Myyntihinnan ja takaisinostohinnan välinen ero määrittelee ohjauskorkokannan, jota kutsutaan repokoroksi (repurchase rate) Englannissa diskonttokoroksi (discount rate) Yhdysvalloissa perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskoroksi (refinancing rate) euroalueella Eurojärjestelmä antaa pankeille luottoa ( keskuspankkilikviditeettiä ) viikoksi viikoittain järjestettävässä huutokaupassa, jossa se asettaa tämän minimitarjouskoron 25 23

24 26 Lähde: 24

25 Korkopolitiikka Kun ohjauskorko nousee, niin pankkien lainaotto keskuspankista tulee kalliimmaksi, jolloin ne mieluummin vähentävät omaa luotonantoaan yleisölle, mistä seuraa rahan tarjonnan supistuminen Kun ohjauskorko laskee, niin pankit lisäävät luotonantoaan yleisölle tietäen, että keskuspankkirahoitus on halpaa, jos siihen joudutaan turvautumaan EKP:n maksuvalmiusluoton korko määrittää käytännössä rahamarkkinoiden yön yli koron (eli eonian) ylärajan ja yön yli talletuskorko sen alarajan yhdessä ne määrättävät ns. korkoputken EKP:n ohjauskorolla pyritään vaikuttamaan euriborkorkoihin Rahapolitiikan ongelmia keskuspankki voi vaikuttaa rahan määrään vain välillisesti siihen vaikuttavat myös pankkien luotonantoa koskevat päätökset ja yleisön päätökset tallettaa rahaa pankkiin 27 25

26 Keskuspankkikorot ja markkinakorot tammikuusta 2006 tammikuuhun 2011, % 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-12kk Euribor-3kk Ohjauskorko Euribor-1kk Eonia Yön yli -talletusten korko Lähde: Suomen Pankki 28 26

27 18.2 Euroopan keskuspankkijärjestelmä Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton alkuperäisiä euromaita on 11, nykyään 17 tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista alunperin tavoitteeksi asetettiin se, että vuotuinen inflaatiovauhti on alle 2 prosenttia harmonisoidulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna vuonna 2003 tätä täsmennettiin siten, että inflaatiovauhti pidetään lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä 30 27

28 18.3 Rahan tarjonta ja inflaatio Inflaatio tarkoittaa yleistä hintatason nousua. Rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee. Kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee. Kuvio 18.1a näyttää että inflaatio on joskus ollut meilläkin korkea. Deflaatio tarkoittaa yleistä hintatason laskua Rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee. Velkojen reaaliarvo nousee. 28

29 Kuvio 18.1a Inflaatiovauhti Suomessa, Lähde: Tilastokeskus,

30 Kuvio 18.1b Kansainvälinen inflaatio Suuri inflaatio Inflaation nujertaminen Hintavakaus Deflaation uhka Lähde: Antti Suvanto, Suomen Pankki 38 30

31 Oppikirja esittelee taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä yhdeksäs on: 9.Rahan määrä on inflaation perimmäinen syy (Prices rise when the government prints too much money) Seuraavassa periaate 9 perustellaan rahan kvantiteettiteoriaan perustuvalla klassisella inflaatioteorialla. Rahan kvantiteettiteoria selittää, miten hintataso ja inflaatiovauhti määräytyvät pitkällä aikavälillä. Teoriassa rahalla on (muiden hyödykkeiden tapaan) arvo, joka määräytyy rahan kysynnästä ja tarjonnasta. 31

32 Rahan kysyntä ja tarjonta, ja rahan arvo Edellä (kuluttajahintaindeksiä käsitellessämme) mittasimme hintatasoa hyödykekorin hinnalla P. Hyödykekorin hinta kertoo meille myös rahan arvosta: jos korin hinta on P, niin yhden yksikön rahaa arvo on 1/P koria. Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki (joka tuottaa käteisen rahan ja päättää pankeilta vaaditun kassavarantosuhteen). Tarjonta ei riipu rahan arvosta 1/P Kysynnästä päättävät yritykset ja kotitaloudet. 32

33 Rahan kysynnän määräytyminen Yritykset ja kotitaloudet säilyttävät osaa varallisuudestaan rahana, koska ne tarvitsevat rahaa mm. hyödykkeiden ostamiseen. Kysyntään vaikuttavat hintataso, korkokanta ym. tekijät Oletetaan, että rahan kysyntä on rahan arvon vähenevä funktio. Rahan arvon laskiessa eli hintojen noustessa rahan kysyntä kasvaa (eli kuluttajat ja yritykset haluavat pitää hallussaan entistä suurempaa rahasummaa rahana). 33

34 Klassinen inflaatioteoria Kuvio 18.2 näyttää, miten rahan arvo (vasen akseli) ja hintataso (oikea akseli) määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan yhtäsuuruuden perusteella Kuviossa 18.3 oletetaan keskuspankin lisäävän rahan tarjontaa Rahan arvon täytyy laskea, jotta kysyntä lisääntyisi tarjontaa vastaavaksi Rahan arvon lasku merkitsee hintojen nousua Rahan tarjonnan lisäys nostaa siis hintatasoa 40 34

35 Kuvio 18.2 Hintatason määräytyminen Rahan arvo, 1/P Rahan tarjonta Hintataso, P (korkea) 1 1 (matala) 3 / /2 A 2 1 /4 Rahan kysyntä 4 Hintojen Rahan tasapainoarvo tasapainotaso (alhainen) 0 EKP:n päättämä tarjonta Rahan määrä (korkea) 41 35

36 Kuvio 18.3 Rahan tarjonnan kasvun vaikutus Rahan arvo, 1/P MS 1 MS 2 Hintataso P (korkea) 1 1 (matala) laskee rahan arvoa... (alhainen) 3 /4 1 /2 1 /4 0 A M 1 M 2 B 1. Rahan tarjonnan lisäys... Rahan kysyntä Rahan määrä ja nostaa hintatasoa. (korkea) 42 36

37 Klassinen inflaatioteoria Klassinen dikotomia Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Rahan kvantiteettiteoria perustelee tämän asian olettamalla, että rahan kiertonopeus taloudessa on vakio 43 37

38 Rahan kvantiteettiteoria Vaihdon identiteetti: M x V = P x Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä Jos rahan kiertonopeus V on käyttäytymisvakio ja jos tuotanto määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella, niin rahan tarjonnan lisäys näkyy hintatason nousuna 44 38

39 Hyperinflaatio Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiovauhdin hallitsematonta kiihtymistä vauhti esimerkiksi yli 50 % kuukaudessa Johtuu siitä, että hallitukset painavat rahaa menojensa rahoittamiseen Julkisen vallan budjettirajoite: G = T + B + M Menot G voidaan rahoittaa (i) veroilla T, (ii) velan B lisäyksellä B tai (iii) painamalla rahaa M eli kasvattamalla rahan määrää M Kuviossa 18.5 on näytetty neljä esimerkkiä historiasta Mankiw & Taylor, s. 617 Tuoreempia esimerkkejä Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu

40 Kuvio 18.5a Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 Price level Money supply 100,000 10,000 Price level 1,000 1,000 Money supply Copyright 2004 South-Western 47 40

41 Kuvio 18.5b Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan = 100) Index (Jan = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000, ,000,000 1,000,000 10, Price level 1923 Money supply ,000,000 1,000, ,000 10,000 1, Price level 1923 Money supply Copyright 2004 South-Western 48 41

42 Inflaatiovero ja Fisher-efekti Hallitus perii inflaatioveroa silloin, kun se rahoittaa menojaan rahaa painamalla. Vero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa. Edellä (luku 16) opimme, että nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Inflaatiovauhdin kasvaessa nimellinen korkokanta kasvaa samaa tahtia. Tätä nimellisen korkokannan ja inflaatiovahdin välistä riippuvaisuutta nimitetään Fisher-efektiksi Irving Fisherin ( ) mukaan. 42

43 Korkojen määräytymisestä Nyt voimme sanoa täsmällisemmin, että ym. tulos pätee pitkällä aikavälillä: Pitkällä aikavälillä reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla ja nimelliskorko määräytyy reaalikoroista ja inflaatiosta Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä talousyksiköiden odotukset rahapolitiikasta. 43

44 Kuvio 18.6 Nimellinen korkokanta ja inflaatiovauhti Isossa- Britanniassa Mankiw & Taylor, s

45 18.4 Inflaation kustannukset Ennakoitu inflaatio ei näyttäisi itsessään aiheuttavan kustannuksia. Jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa, ennakoitua tahtia, ja inflaatio huomioidaan myös nimelliskoroissa, niin suhteelliset hinnat eivät muutu. Mikään reaalitaloudessa ei näytä muuttuvan, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu. Ennakoidullakin inflaatiolla on silti seuraavat kustannukset: Shoeleather costs Rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen Kengät kuluvat Tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa. 45

46 Menu costs Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy 53 46

47 Esimerkki: Mankiw & Taylor s prosentin tulovero säästöille: inflaation noustessa veron maksamisen jälkeen käteen jäävä reaalikorko laskee 54 47

48 Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 55 48

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11)

20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 20 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka (Taloustieteen oppikirja, luku 11) 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka 1 1. Inflaatio

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 18 Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Rahamarkkinat 1 Monisteen sisältö Rahan tarjonta Rahan kysyntä Rahapolitiikka käytännössä Taylor-sääntö Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino 2 Rahan tarjonta Rahamäärän

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan

Lisätiedot

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka

Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka Osa 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, Ch 35; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1. Politiikan

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja/tai valuuttakurssin ohjaamista

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle.

Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Suomi, Eurooppa ja hidastuva maailmantalouden kasvu. Haaste kilpailukyvylle. Pääjohtaja Erkki Liikanen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syyskokouksen seminaari 27.11.2008 1 Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Studia Generalia luento 3.11.2014 Turku Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 21/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä

Erkki Liikanen Bank of Finland. Talouden näkymistä Erkki Liikanen Bank of Finland Talouden näkymistä 29.9.2016 1 Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat 29.9.2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Finlands Bank Bank of Finland 2 Osa epävarmuustekijöistä on

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA

8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA 8 RAHAN KYSYNTÄ JA TARJONTA RAHA JA SEN TEHTÄVÄT Rahavaranto: M 1 = suppea raha = yleisön hallussa olevat setelit ja kolikot + varat shekki-, käyttö- ja maksupalvelutileillä (demand deposits) M 2 = lavea

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin

Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Erkki Liikanen Suomen Pankki Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan ympäristöön ja korkoihin Euro & talous 4/2016 29.9.2016 Julkinen 1 Esityksen sisällys 1. Kasvun hidastuminen vaikuttanut rahapolitiikan

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Syyskuu 2016

Makrokatsaus. Syyskuu 2016 Makrokatsaus Syyskuu 2016 Levottomuutta markkinoilla syyskuussa Osakemarkkinoiden kokonaiskehitys polki syyskuussa jokseenkin paikallaan ajoittaisista levottomista jaksoista huolimatta. Rahoitusmarkkinatoimijat

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä

Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä Erkki Liikanen Suomen Pankki Maailman ja euroalueen taloudesta ja rahapolitiikasta. Suomen talouden näkymistä Helsingin yliopisto 6.2.2017 6.2.107 Julkinen 1 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen talouskehityksestä

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa

Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa Suomen Pankki Euroalueen taloudesta, EKP:n rahapolitiikasta ja sen välittymisestä euroalueella ja Suomessa Euro ja talous 1 Euroalueen talouskasvu ollut laaja-alaista, mutta inflaatio hidasta Rahapolitiikka

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Rahapolitiikasta helmikuussa 2016

Rahapolitiikasta helmikuussa 2016 Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta helmikuussa 2016 Aalto-yliopisto Professori Matti Pohjolan luentosarja 9.2.2016 Julkinen 1 EKP keventänyt rahapolitiikkaa korkopolitiikalla ja epätavanomaisin

Lisätiedot

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET EUROOPAN RAHAPOLITIIKKA Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) muodostuu Euroopan keskuspankista (EKP) ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista keskuspankeista. EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta

Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja pankkijärjestelmän tilasta Talousvaliokunta 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta epävarmuudet näkyneet markkinaliikkeissä 2 Osa epävarmuustekijöistä on taloudellisia

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Maksufoorumin avaussanat. Maksufoorumi 8.5.2015 Helsinki Congress Paasitorni

Esityksen rakenne. Maksufoorumin avaussanat. Maksufoorumi 8.5.2015 Helsinki Congress Paasitorni Suomen Pankki Maksufoorumin avaussanat Esityksen rakenne Kansainvälinen talouden näkymistä Rahapolitiikan viime aikaiset toimenpiteet ja niiden vaikutus Suomen talouden haasteista Maksujärjestelmien vakaus

Lisätiedot