Makrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2

Transkriptio

1 Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin suuntaan? Mitä tapahtuu tuotannolle ja korolle? Kaikissa kohdissa tarkastellaan kahta eri tapausta. Tapaus 1: Oletetaan, että EKP käyttäytyy normaalisti, eikä pidä yllä rahamäärätavoitetta eikä pidä korkoa vakiona. Talous ei siis ole nollakorkorajalle, eli TR-käyrä on normaali. Tapaus 2: Talous on ajautunut vakavaan taantumaan ja EKP on laskenut ohjauskoron nollaan, eikä ohjauskorkoa saa alle nollan. Kuva 1: Tehtävänannon kuva tehtävään 1, saatteella Tapaus 2:, eli lähtötilanne näyttää tältä. a) Euroalueen valtiot huolestuvat julkisista alijäämistä ja nostavat veroja b) Euroalueen maat leikkaavat julkisia menoja c) EKP harjoittaa ekspansiivista rahapolitiikkaa d) ritykset tulevat optimistiselle tuulelle ja lisäävät investointeja e) hdysvallat ajautuu taantumaan f) Euroalueen reaalinen valuuttakurssi vahvistuu Vastaus: Tapaus 1: 1. a) ksityinen kulutus on funktio tulojen ja verotuksen erotuksesta. Verotuksen (eksogeeninen muuttuja) noustessa -käyrä siirtyy vasemmalle (kullakin korolla tuotetaan vähemmän). Koron muutos palauttaa tasapainon, ja kuljetaan TR-käyrää pitkin uuden -käyrän ja TRkäyrän leikkauspisteeseen. Sekä tasapainokorko että -tuotanto ovat pienempiä. 1

2 b) Julkisen kulutuksen leikkaaminen siirtää -käyrää, kuten edellä. Muutos on samanlainen. c) Ekspansiivinen rahapolitiikka tarkoittaisi tässä tapauksessa lähinnä Taylorin säännön mukaisen tavoitekoron (neutraalin tai luonnollisen koron, työllisyyden luonnollisen tason toteuttavan reaalikoron, ī t ) laskemista. Tällöin koko TR-käyrä siirtyy alaspäin (kullakin tuotannon tasolla keskuspankin asettama korko on matalampi). Tuotannon muutos pitkin -käyrää palauttaa tasapainon, korko laskee ja tuotanto nousee. d) -käyrä siirtyy nyt oikealle, ja tasapaino palautetaan liikkumalla pitkin TR-käyrää. Sekä tasapainokorko että -tuotanto ovat suurempia. e) Viennin vähentyminen siirtää -käyrää vasemmalle. Muutokset ovat samansuuntaiset kuin a)- ja b)-kohdissa. f) Reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen (tulkinnalla S = euroa/dollari, montako dollaria joutuu maksamaan eurosta) heikentää euroalueen hintakilpailukykyä, eli tuonti halpenee ja vienti kallistuu. Tämä alentaa (kullakin korkotasolla) tuotantoa eli -käyrä siirtyy vasemmalle, ja muutokset ovat samansuuntaiset kuin a)- ja b)-kohdissa. Tapaus 2: a) -käyrä siirtyy vasemmalle kuten aiemmin. Korko ei nyt voi sopeutua, joten tasapaino palautuu tuotannon voimakkaampana sopeutumisena kuin tapauksessa 1. b) Kuten a-kohta. c) Ekspansiivista rahapolitiikkaa voi nollakorkorajalla nyt harjoittaa vain epätavanomaisilla, suoraan likviditeettiä tukevilla toimilla, kuten ostamalla arvopapereita suoraan markkinoilta. Opetusmateriaalin perusteella ei ole ihan selvää, onko tilannetta alkuunkaan mielekäs tarkastella -TR-kehikossa, mutta jos on, keskuspankin tavoitteena olisi -käyrän ja TRkäyrän yhtäaikainen siirtäminen oikealle (mm. viestitään sitä, että korkoa aletaan nostaa vasta, kun tuotanto selvästi nousee yli tuotannon luonnollisen tason tai on luonnollisella tasolla pidempään). d) -käyrä siirtyy oikealle kuten aiemmin. Tuotanto ja korkotaso nousevat. e) -käyrä siirtyy vasemmalle, ks. a- ja b-kohdat. f) -käyrä siirtyy vasemmalle, ks. a-, b- ja e-kohdat. Tehtävä 2. Seuraavaksi analysoidaan US:n suhdannevaihteluita käyttämällä hyväksi -TRmallia. Oletetaan, että Fed seuraa Taylorin sääntöä: i t = ī t + by T K t Moodlessa oleva Excel-tiedosto (-TR-harjoitus_2017.xslx) kuvaa tuotantokuilua ja lyhyttä korkoa. OECD:n taulukoissa ei löydy Fedin ohjauskorkoa, siksi tehtävässä käytetään lyhyttä korkoa (short-term interest rates,) ohjauskoron korvikemuuttujana. Siirrä copy-pastella OECD:n taulukoista tuotantokuilu, lyhyt korko ja talouskasvu harjoitustehtävässä käytettävään Excel-taulukoon. Osa luvuista, jotka ei löydy OECD:n taulukoista on valmiiksi jo taulukossa. a) Tulosta US:n tuotantokuilua ja lyhyttä korkoa kuvaava kuvio. Oletetaan ensiksikin, että Fed seurasi normaalia Taylorin sääntöä ja Toiseksi oletetaan, että Fed irtaantui normaalista Taylorin säännöstä Piirrä kuvioon hahmotelma normaalista Taylorin säännöstä ja vuosien Taylorin säännöstä. Ota kuvio mukaan harjoituksiin. b) Mikä on koron luonnollinen taso Fedin normaalissa Taylorin säännössä kuvion mukaan? Onko tämä realistinen luku? 2

3 c) Mikä on b:n arvo Fedin normaalissa Taylorin säännössä kuvion mukaan? Onko tämä realistinen luku? d) Minkä shokin tai mitkä shokit US:n talous kohtasi vuonna 2001 (vuosien 2000 ja 2001 välisenä aikana)? Mitä tapahtui korolle ja tuotannolle? e) Minkä shokin tai mitkä shokit US:n talous kohtasi vuonna 2002? Mitä tapahtui korolle ja tuotannolle? f) Vuonna 2007 Fed oli palannut normaalille TR-käyrälle. Mitkä shokit US kohtasi 2008 ja 2009? Mitä tapahtui korolle ja tuotannolle? g) Vuonna 2009 US oli vakavassa taantumassa. Fed ilmoitti pitävänsä ohjauskoron matalana huomattavan ajan. Tosin sanoen Fed ilmoitti, ettei se nosta korkoa pitkään aikaan. Mitä tämä tarkoitti -TR-mallissa? Mitä tapahtui vuosina ? Vastaus: 2. Kuva 2: US:n tuotantokuilu ja lyhyt korko a) Ks. kuva 2. b) Parhaan lineaarisen sovitteen mukaan ī t = 2,4 vuosina ja ī t = 3,5 vuosina , Molemmat ovat sopusoinnussa muiden arvioiden kanssa c) Vuonna 2001 kasvu oli selvästi alle tavanomaisena kasvuna pidettävän tason. -käyrä siirtyi vasemmalle (samalla korkotasolla tuotettiin vähemmän). Keskuspankki reagoi vastaavasti alentamalla korkoa (tasapaino saavutettiin liikkumalla pitkin TR-käyrää). d) Vuonna 2002 voidaan katsoa tapahtuneen rahapolitiikan shokki, jossa TR-käyrä siirtyi (jälkikäteen arvioiden tilapäisesti) alaspäin. ksinkertainen selitys olisi, että keskuspankin arvio tavoiteltavasta reaalikoron tasosta aleni. Mekaanisesti aineistoa tulkiten on mahdollista myös arvioida keskuspankin käyttämän kertoimen b alentuneen. 3

4 e) Vuosina 2008 ja 2009 US ajautui finanssi- ja talouskriisiin. -käyrä siis siirtyi jälleen vasemmalle, ja keskuspankki reagoi negatiiviseen tuotantokuiluun laskemalla voimakkaasti korkoa. f) Keskuspankin voi tulkita siirtäneen TR-käyrää oikealle, eli indikoineen, että se palaa normaaliin Taylor-sääntöön vasta, kun talouskasvu ja inflaatio ovat selvästi päässeet normaaliuralle (tai kun riittävästi aikaa on kulunut). Samalla odotuksia liikuttamalla pyrittiin tietenkin vaikuttamaan myös -käyrään, erityisesti yritysten rahoituksen saatavuuteen ja investointeihin. Vuosina onkin korkoa pidetty hyvin lähellä nollaa, ja eräs tulkinta tälle olisi, että TR-käyrä on tällä alueella vaakasuora. Tehtävä 3. Seuraavaksi harjoitellaan Mundell-Fleming-mallin käyttämistä. Hongkong on pieni avoin talous, jolla on kiinteä valuuttakurssia suhteessa hdysvaltain dollariin. a) Miten globaali kysynnän laskeminen vaikuttaa Hongkongin tuotantoon ja korkoon? Piirrä kuvio. b) Miten hdysvaltojen ekspansiivinen rahapolitiikka vaikuttaa Hongkongin talouteen. Piirrä kuvio. 3. c) Hongkong pelkää, että US:n ekspansiivisen rahapolitiikan seuraaminen epävakauttaa taloutta. Mitä Hongkongin pitää tehdä valuuttakurssille, jos se haluaa vakauttaa taloutta? i C Vastaus: a) Ensimmäinen vaikutus on -käyrän siirtyminen vasemmalle viennin heikentyessä. Koska avotaloudessa ei voi ylläpitää eri korkotasoa kuin on kansainvälisesti, tuotanto laskee ja korko pysyy ennallaan. (Oletetaan, että kansainvälinen korkotaso ei reagoi mallissa kysyntään ainakaan tässä mallinnuksen vaiheessa.) b) hdysvalloissa ekspansiivinen rahapolitiikka tarkoittaa (ensisijaisesti, normaalioloissa) koron alentamista. Hongkongissa ei voida ylläpitää eri korkotasoa kuin hdysvalloissa, joten korko 4

5 laskee (sopeutuu) myös Hongkongissa. Tämä näkyy siirtymisenä pitkin -käyrää korkeammalle tuotannon tasolle matalammalla korolla. 1 c) Hongkong voi revalvoida valuuttaansa, joka heikentää hintakilpailukykyä, siirtää -käyrää vasemmalle ja vähentää rahan kysyntää. Pidemmälle viety poliittinen toimi olisi, että Hongkong kelluttaisi valuuttaansa tilapäisesti tai siirtyisi kelluvaan valuuttaan. Tehtävä 4. nalysoidaan Ruotsin tapahtumia Mundell-Fleming-mallin avulla. Ruotsin valuuttakurssi on kellunut jo vuosia ja keskuspankki on saanut vapaasti harjoittaa rahapolitiikkaa. a) Miten supistava finanssipolitiikka vaikuttaa tuotantoon ja valuuttakurssiin Ruotsissa? Piirrä kuvio. b) Ruotsin keskuspankki pelkää talouden ylikuumenevän ja alkaa harjoittaa supistavaa rahapolitiikka. Miten tämä vaikuttaa korkoon, valuuttakurssiin ja tuotantoon? Piirrä kuvio. c) EKP ja Fed laskevat koroa. Miten tämä vaikuttaa Ruotsin tuotantoon, valuuttakurssiin ja koroon? Piirrä kuvio. Vastaus: 4. a) Supistava finanssipolitiikka siirtää aluksi -käyrää vasemmalle, ja korko aluksi laskee (kuljetaan pitkin TR-käyrää). Koska muutoksella ei kuitenkaan ole (olennaista) vaikutusta kansainväliseen korkotasoon, pääomaa virtaa maasta ulos ja reaalinen valuuttakurssi heikkenee. Tämä vahvistaa hintakilpailukykyä, lisää tuotantoa ja palauttaa -käyrän takaisin alkuperäiselle paikalleen. i TR 1 Laajassa mitassa harjoitetulla ekspansiivisella rahapolitiikalla todennäköisesti on vaikutusta myös dollarin ulkoiseen arvoon, ja siis myös Hongkongin valuutan arvoon suhteessa niihin sen vientimaihin, joiden valuuttaa ei ole kytketty dollariin. Dollarin ulkoisen arvon mahdollinen heikkeneminen parantaisi Hongkongin hintakilpailukykyä ja kasvattaisi sen vientiä (siirtäisi -käyrää oikealle). 5

6 b) Rahapolitiikka on tehokasta kelluvien valuuttakurssien tapauksessa: TR-käyrän siirtäminen vasemmalle nostaa korkotasoa yli kansainvälisen tason. Pääomaa virtaa maahan sisään niin, että reaalinen valuuttakurssi vahvistuu. Tämä heikentää hintakilpailukykyä, vähentää tuotantoa ja siirtää myös -käyrää vasemmalle. i TR TR C c) Kansainvälisen koron lasku johtaa siihen, että Ruotsin korko on kansainvälistä korkoa korkeampi, pääomat siirtyvät Ruotsiin, sen valuuttakurssi vahvistuu ja hintakilpailukyky heikkenee. Tämä vähentää sen tuotantoa ja siirtää -käyrää vasemmalle. Tasapaino löytyy kulkemalla sitten TR-käyrää pitkin sen, -käyrän ja -käyrän leikkauspisteeseen. Sekä tuotanto että korko laskevat. 6

7 i TR Tehtävä 5. KuviossaTaulukossa on Suomen tuotantokuilu ja talouskasvu , eli aikana jolloin Suomi on ollut euroalueen jäsen. lla olevassa kuviossa on EKP:n ohjauskorko. Suomea mallinnetaan kiinteän valuuttakurssin maana, jonka kohtaama korko on EKP:n ohjauskorko. Vastaa alla oleviin kysymyksiin käyttäen Mundell-Fleming-mallia, jonka vakaa-askelina vaakaakselina on tuotantokuilu ja pystyakselina korko. Vuosi Tuotantokuilu 0,2 0,4 2,2 5,4 4,4 4,8 2,4 0,4 2,3 3,8 4,7 Talouskasvu 3,9 2,8 4,1 5,2 0,7 8,3 3,0 2,6 1,4 1,1 0,4 a) Millaista finanssipolitiikka Suomen olisi pitänyt harjoittaa 2006 ja 2007 (jälkikäteen arvioituna)? Piirrä kuvio. b) Matti Vanhasen hallitukset harjoittivat ekspansiivista finanssipolitiikkaa vuosina 2006 ja Miten tämä vaikutti talouteen? Piirrä kuvio. c) Onko EKP:n rahapolitiikka ollut järkevää Suomen kannalta? Piirrä kuvio rahapolitiikan vaikutuksista Suomen talouteen. d) Vuoden 2009 alussa hallitus ilmoitti noin 1,5 miljardin euro elvytyspaketista? Oliko tämä järkevää stabilisaatiopolitiikkaa? e) Vuonna 2012 Suomen hallitus alkoi harjoittaa supistavaa finanssipolitiikkaa. Miten tämä vaikutti talouteen vuosina 2013 ja 2014? Piirrä kuvio. Onko tämä järkevää stabilisaatiopolitiikkaa? Vastaus: Kun tutkitaan Suomea osana euroaluetta, voidaan ajatella, että Suomen talouden näkökulmasta myös TR-käyrä on vaakasuora (tai että Suomella ei ole omaa TR-käyrää, kuten kiinteiden valuuttakurssien tapauksessa): euroalueen keskuspankki määrää tavoitellun korkotason koko euroalueen makrotaloudellisten indikaattoreiden perusteella, ja Suomen talouden rooli niiden määräytymisessä on vähäinen. 5. 7

8 Kuva 3: Tehtävänannon kuva tehtävään 5, saatteella lla olevassa kuviossa on EKP:n ohjauskorko.. a) Jos oletetaan, että tavoitteena on suhdanteiden tasoittaminen, vuosina 2006 ja 2007 finanssipolitiikan olisi pitänyt olla kiristävää. Tuotantokuilu oli selvästi positiivinen. -käyrä oli liikkunut oikealle, ja sitä olisi pitänyt siirtää takaisin vasemmalle ylikuumenemisen (ja mm. siihen liittyvän kotimaisen inflaation) hillitsemiseksi. i fisk. kirist. ylikuumen. b) Ekspansiivinen finanssipolitiikka lisäsi kokonaiskysyntää ja vauhditti talouden ylikuumenemista. Tämä kasvatti tuotantokuilua, todennäköisesti kiihdytti palkkavaatimuksia ja heikensi kustannuskilpailukykyä/vaikeutti palkkojen myöhempää sopeutumista sekä heikensi julkisen talouden puskuria talouskriisin iskiessä Suomeen verrattuna siihen, että finanssipolitiikka olisi ollut neutraalia tai kiristävää. 8

9 i C fisk. ekspansio ylikuumen. c) Suomen näkökulmasta voimakas koronlasku vuonna 2009 oli perusteltu, joskin myös voimakkaampaa ja ripeämpää laskua olisi voinut perustella. Vuonna 2011 tehty koronnosto on suhdanteiden tasaamisen näkökulmasta ollut ongelmallinen, joskin sille on voinut olla koko euroalueen näkökulmasta tuolloin järkeviä perusteluja. Tämän jälkeen koron laskut (ja rahapolitiikan epätavanomaiset keinot) ovat olleet Suomen suhdanteiden näkökulmasta perusteltuja toimia. d) Elvyttäminen oli tämän mallin näkökulmasta perusteltu vastaus vakavaan talouskriisiin, erityisesti osana kansainvälisiä samansuuntaisia toimia ja sillä (hyvin perustellulla) tulkinnalla, että kyse on suhdanneluonteisesta taantumasta. e) Supistava finanssipolitiikka on heikentänyt kokonaiskysyntää tilanteessa, jossa tuotantokuilu on ollut voimakkaan negatiivinen. Suhdanteiden tasaamisen näkökulmasta kiristävä finanssipolitiikka ei ole ollut perusteltua, joskin sillä on luonnollisesti voinut olla muita, kenties painaviakin, perusteluita. 9

10 i C kysyntäsokki fipon kirist. 10