21 Raha- ja finanssipolitiikka

Transkriptio

1 21 Raha- ja finanssipolitiikka 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 34; Taloustieteen oppikirja, luku 13 1

2 1. Politiikan tarve Suhdannevaihtelut ovat bruttokansantuotteen poikkeamia pitkän ajan tasapainoisen kasvun uralta niihin liittyy myös se, että työttömyys ja hintataso tai sen muutosvauhti eli inflaatio poikkeavat pitkän ajan tasapainotasoiltaan Suhdannevaihteluja aiheuttavat muutokset kansantalouden kokonaiskysynnässä ja tarjonnassa edellä opitulla tavalla Raha- ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntään ja siten tasoittaa suhdannevaihteluita 2

3 Lyhyt ja pitkä aikaväli Edellä luennossa 16 opimme, miten politiikalla voidaan vaikuttaa lainavarojen markkinoilla määräytyvään reaalisen korkokantaan ja sitä kautta taloudelliseen kasvuun Opimme myös luennossa 18, miten rahapolitiikka vaikuttaa hintatasoon pitkällä aikavälillä rahan kvantiteettiteoria Nyt tarkastelemme raha- ja finanssipolitiikan lyhyen ajan vaikutuksia kokonaiskysynnän kautta 3

4 2. Rahapolitiikka Opimme edellä, että tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä on hintatason vähenevä funktio hintatason laskiessa kokonaiskysyntä kasvaa hintatason noustessa kokonaiskysyntä vähenee Sille, että kokonaiskysyntäkäyrä on hintatason vähenevä funktio, on kolme erilaista selitystä (luento 20) kulutuksen varallisuusvaikutus investointien korkotasovaikutus viennin valuuttakurssivaikutus Tarkastellaan seuraavassa korkovaikutusta se on tärkein 4

5 Rahan likviditeettipreferenssiteoria John Maynard Keynes The General Theory of Employment, Interest and Money (1936) Rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää (nimellisen ja reaalisen) korkokannan tason Rahan tarjonnasta päättää keskuspankki Rahan kysynnästä päättää yleisö kotitaloudet ja yritykset Rahan kysyntä määräytyy likviditeettipreferenssien mukaan yleisö pitää hallussaan rahaa ostoksien maksamiseksi mitä korkeampi on korkokanta sitä suurempi on käteisen rahan vaihtoehtoiskustannus (eli menetetty korkotuotto), joten sitä pienempi on rahan kysyntä 5

6 Kaksi eri teoriaa? Opimme edellä (luento 16), että reaalinen korkokanta määräytyy lainavarojen (loanable funds) markkinoilla lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella Opimme edellä myös, että rahan kvantiteettiteorian mukaan rahan kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee kansantalouden hintatason Onko tässä nyt ristiriita, kun sanomme likviditeettipreferenssiteorian määrittelevän korkotason? Ei sillä, toinen teoriaa pätee lyhyellä, toinen pitkällä aikavälillä 6

7 Lyhyt ja pitkä aikaväli Pitkällä aikavälillä Tuotos määräytyy talouden perustekijöistä Lainavarojen markkinat määräävät reaalisen korkotason Hintataso sopeutuu siten, että rahan kysyntä ja tarjonta tasapainottuu (kvantiteettiteoria) Lyhyellä aikavälillä Kaikki hinnat eivät voi muuttua edellä kerrotuista syistä Hintataso ei voi tasapainottaa rahan kysyntää ja tarjontaa Korkotaso tasapainottaa rahamarkkinat Likviditeettiteoria määrittelee korkotason lyhyellä aikavälillä, kun hintataso ei voi muuttua Rahan tarjonta vaikuttaa korkoon ja tätä kautta kokonaiskysyntään ja siten bruttokansantuotteeseen. 7

8 Kuvio 1. Rahamarkkinoiden tasapaino lyhyellä aikavälillä Korkokanta Rahan tarjonta r 1 Koron tasapaino arvo r 2 Rahan kysyntä 0 M d Keskuspankin asettama tarjonta M 2 d Rahan määrä 8

9 Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Lyhyellä aikavälillä hintataso on vakio Rahan tarjonnan lisäys siirtää rahan tarjontakäyrää oikealle kuviossa 2 korkotaso laskee Koron lasku lisää kokonaiskysyntää investointien korkotasovaikutuksen kautta Kuviossa 2 tämä näkyy kokonaiskysyntäkäyrän siirtymänä oikealle kaikilla hintatasoilla kokonaiskysyntä on aiempaa suurempi matalamman korkotason vuoksi kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy, koska se on esitetty koordinaatistossa, jonka akseleina ovat P ja Y, ei r 9

10 Kuvio 2. Rahan tarjonnan lisäyksen vaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrä Korkokanta MS 1 MS 2 Hintataso r 1. Kun rahan tarjonta kasvaa.. P 2....niin korkokanta laskee... r 2 Rahan kysyntä hinnoilla P AD 2 Kokonaiskysyntä, A D 0 Rahan määrä 0 Y Y Tuotannon määrä 3....mikä lisää tavaroiden ja palvelujen kysyntää annetulla hintatasolla. 10

11 Rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysyntään Rahan tarjonnan lisäyksellä on siis kokonaiskysyntää elvyttävä vaikutus Vastaavasti rahan tarjonnan supistaminen vähentäisi kokonaiskysyntää Rahapolitiikan vaikutuksia voidaan ajatella joko rahan tarjonnan tai korkokannan kautta rahan tarjonnan kasvu laskee korkokantaa ó korkokannan lasku lisää rahan tarjontaa rahan tarjonnan supistaminen nostaa korkokantaa ó korkokannan nousu supistaa rahan tarjontaa Rahapolitiikalla voi tällä tavoin vaikuttaa suhdannevaihteluihin Ongelmana euroalueella on ollut, etteivät EKP:n toimet ole välittyneet rahan tarjontaan yleisölle Likviditeettiloukku (liquidity trap) tilanne, jossa rahan tarjonnan lisäys ei enää alenna korkokantaa eikä siten lisää kokonaiskysyntää, eli tilanne, jossa korkojen nollaraja on tullut vastaan Keynes painotti tästä syystä finanssipolitiikkaa 11

12 3. Finanssipolitiikka Finanssipolitiikka muodostuu hallituksen niistä päätöksistä, jotka koskevat julkisia menoja ja veroja, siis julkisen sektorin budjettia Pitkällä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa säästämiseen, investointeihin ja siten kansantalouden kasvuun Lyhyellä aikavälillä finanssipolitiikka vaikuttaa kokonaiskysyntään kansantaloudessa Julkisia menoja koskevilla päätöksillä julkinen valta vaikuttaa kokonaiskysyntään suoraan...mutta verotusta koskevilla päätöksillä välillisesti vaikuttamalla kotitalouksien ja yritysten päätöksiin 12

13 Finanssipolitiikka Rahapolitiikka vaikuttaa myös samalla tavoin epäsuorasti Julkisia menoja koskevilla päätöksillä on kaksi makrotason vaikutusta kerroinvaikutus (multiplier effect) syrjäytysvaikutus (crowding-out effect) Alkuperäisen keynesiläisen teorian mukaan kokonaiskysyntä määrää tuotannon tason: C + I + X-M = Y jolloin työllisyys määräytyy tuotantofunktiosta Y = AF(K,L) Hintataso P oletetaan vakioksi Seuraava kuvio esittää makromallimme keynesiläisen version: 13

14 Perusmallin keynesiläinen versio Hintataso Kokonaiskysynnän vahvistuessa tuotanto eli bkt kasvaa Hintataso on vakio Kokonaistarjonta Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon tasapainotaso Tuotannon määrä eli BKT 14 Copyright 2004 South-Western

15 Julkisten menojen kerroinvaikutus Tämä tarkoittaa sitä, että julkiset menot lisäävät kokonaiskysyntää suuremmalla määrällä kuin mikä on julkisten menojen alkuperäisen lisäys Julkiset menot ovat tuloa joillekin kotitalouksille, jotka kuluttavat osan kasvaneista tuloistaan. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvu on tuloa joillekin kotitalouksille, jotka käyttävät osan kasvaneista tuloistaan kulutukseen. Tämä lisää kokonaiskysyntää. Ja niin edelleen... Olkoon rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) vakio c (0 < c < 1) Kerroin (multiplier) on silloin m = 1/(1-c) m on ykköstä suurempi koska c < 1 15

16 Kertoimen laskeminen Olkoon julkisten menojen alkuperäinen lisäys G Kokonaiskysynnän Y välitön lisäys on silloin Y 1 = G Tulojen kasvu lisää kulutusta määrällä C 1 = c Y 1 = c G Tämä on tuloa joillekin, jotka puolestaan käyttävät tulojen kasvusta osan c kulutukseen: C 2 = c Y 2 = c C 1 = c 2 G ja niin edelleen... Kokonaiskysynnän kasvu on siten lopulta: Y = G + C 1 + C = G + c Y 1 + c Y = G + c G + c 2 G +... = (1+c+ c ) G = (1/(1-c)) G (päättymättömän geometrisen sarjan summa) = m G jossa m = 1/(1-c) 16

17 Yksinkertainen keynesiläinen malli Edellä kuvatun tuloksen voi laskea muodostamalla yksinkertaisen taloudellisen mallin kokonaiskysynnästä Oletetaan että kokonaiskysyntä muodostuu vain yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta Y = C + G...ja että yksityinen kulutus on tulojen kasvava, lineaarinen funktio C = a + cy (a >0, 0<c<1, a ja c ovat vakiota) Nyt kokonaiskysynnäksi saadaan Y = C + G = a + cy + G josta voidaan laskea Y julkisten menojen funktiona Y = (a + G)/(1-c) = m (a+g) => Y = m G Keynesiläisessä teoriassa kokonaiskysynnän ei oleteta riippuvan hintatasosta 17

18 Esimerkki kerroinvaikutuksen laskemisesta Oletetaan että julkisten menojen lisäys on 20 Sen välitön vaikutus kokonaiskysyntään on siis G = 20 Lopullinen vaikutus lasketaan kertoimen avulla jos c = 3/4, niin m = 1/(1-3/4) = 1/(1/4) = 4 kun G = 20 niin kokonaiskysynnän lopullinen kasvu on Y = m G = 4 x 20 = 80 euroa 18

19 Julkisten menojen syrjäytysvaikutus Julkisten menojen lisäyksen todellinen vaikutus ei ole niin suuri kuin mitä kertoimesta voisi päätellä Tämä johtuu siitä, että julkisten menojen kasvu johtaa yleensä korkotason nousuun, kuten opimme luentojen luvuissa 18 ja 21 Korkojen nousu vähentää puolestaan yksityisiä investointeja Osa julkisten menojen kokonaiskysyntää lisäävästä vaikutuksesta syrjäytyy (crowds out) näin investointien vähenemisen kautta Ks kuvio 3 19

20 Kuvio 3. Syrjäytysvaikutus (a) Rahamarkkinat (b) Kokonaiskysyntäkäyrän siirtymä Korkokanta Rahan tarjonta 2....mikä lisää rahan kysyntää.. Hintataso mikä lopulta syrjäyttää osan kok.kysynnän lisäyksestä. r mikä nostaa korkotasoa r M D 2 AD 3 AD 2 Rahan kysyntä MD 1 Kokonaiskysyntä, AD 1 0 Rahan määrä 0 Tuotannon määrä 1. Julkisten menojen lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää kerroinvaikutuksen mukaisesti.. 20

21 Tuloverotuksen kerroinvaikutus Julkinen valta voi vaikuttaa kokonaiskysyntään epäsuorasti verotuksen kautta Tuloverotuksen muuttaminen vaikuttaa kotitalouksien tulojen kautta niiden kulutuskysyntään, joka on kokonaiskysynnän komponentti Kerroinvaikutus toimii myös verotuksen kohdalla, mutta se on pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus, sillä verotuksella ei ole suoraa vaikutusta kokonaiskysyntään Kotitalouksien kulutus C on funktio käteen jäävästä tulosta = tulot Y verot T 21

22 Tuloverotuksen kerroinvaikutus Johdetaan kerroinvaikutus edellä esitetyllä yksinkertaisella keynesiläisellä mallilla: Y = C + G C = a + c (Y-T), => Y = a + cy ct + G => Y = (a+g-ct)/(1-c) => Y = (-c/(1-c)) T T = verot Verotuksen kerroinvaikutus on siten c/(1-c) negatiivinen koska verotuksen kiristäminen vähentää ja keventäminen lisää kokonaiskysyntää pienempi kuin julkisten menojen kerroinvaikutus Verotukseen liittyy myös syrjäytysvaikutus 22

23 Avoimen kansantalouden kerroin Lisätään malliin vienti ja tuonti Vienti määräytyy ulkomailta, mutta tuonti riippuu kotimaan tulotasosta Y: Y = C + G + X - M C = a + c (Y-T), T = verot M = d + ey X on annettu (oletetaan X = 0) Oletetaan mallin yksinkertaistamiseksi, että T = 0 => Y = a + cy + G d e Y => Y = (a-d+g)/(1-c+e) => Y = (1/(1-c+e)) G 23

24 Kuinka suuri julkisten menojen kerroin voisi olla? Avotaloudessa kerroin on m = 1/(1-c+e) Se on sitä suurempi mitä enemmän kulutetaan eli mitä suurempi on rajakulutusalttius c mitä pienempi on tuonnin osuus kansantuotteesta m Keynes kerroin 2-3 Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa 1930-luvun laman aikana Paul Krugman Euroopan maissa kerroin on noin 0,7 Nykytutkimus kerroin on positiivinen mutta ei ykköstä suurempi Valtiovarainministeriö käyttää laskelmissaan arvoja 0,5 1 Yksinkertainen laskelma Suomelle: yksityisen kulutuksen bkt-osuus on 0,5 ja tuonnin 0,4 => m = 1/(1-0,5+0,4) = 1/0,9 = 1,1 24

25 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia Suhdannepolitiikan tavoitteena on tasata suhdannevaihteluita Käytännön ongelmana on ajoitus rahapolitiikassa koron muutokset vaikuttavat 6-9 kuukauden viiveellä finanssipolitiikassa viiveet ovat vieläkin pitempiä, koska monet toimet edellyttävät eduskunnan päätöksiä suhdannevaihtelut pitäisi siksi osata ennakoida, mutta kuten luvussa 22 todettiin ne eivät ole ennustettavissa päätösten vaikutukset voivat siksi osua väärään suhdannevaiheeseen elvytys vaikuttaa vasta korkeasuhdanteessa kokonaiskysynnän hillitseminen osuu laskusuhdanteeseen kuten EKP:n päätös nostaa korkoja heinäkuussa

26 Euroalueen kriisi: EKP on painanut rahapolitiikallaan markkinakorot nollaan ja jopa negatiivisiksi 5,50 5,25 5,00 4,75 4,50 4,25 4,00 3,75 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00-0,25-0, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko 26

27 mutta euroalue on vieläkin matalasuhdanteessa. Miksi? Bkt:n volyymi-indeksi, 2000 = Ruotsi 134 Yhdysvallat 132 Suomi Ranska 126 Saksa 124 Euroalue 122 Tanska 120 Italia Lähde: Eurostat

28 Ongelmana on, etteivät EKP:n toimet ole välittyneet pankkijärjestelmän ulkopuolelle eli yrityksiin ja kotitalouksiin Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous 4/

29 valtioiden velkariisin synnyttämän luottamuspulan vuoksi 10-vuotisten valtionlainojen tuottoprosentti jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) Kreikka Portugali Espanja Irlan> Italia Suomi Saksa

30 Finanssipolitiikasta euroalueella Keynesin mukaan rahapolitiikka ei toimi silloin, kun ollaan likviditeettiloukussa (eli kun korot on jo painettu nollaan), koska narulla ei voi työntää Finanssipolitiikka on sen sijaan periaatteessa tehokasta kerroinvaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä kun niitä tarkastellaan yksittäisen maan kannalta koko euroalueella ne voisivat olla suuria mutta silloin pitäisi elvyttää yhdessä Kriisimaiden ongelmana on, ettei niillä ole varaa elvyttää, sillä julkiset taloudet ovat alijäämäisiä, eivätkä ne saa lainaa rahoitusmarkkinoilta Jäljelle jää siten julkisten talouksien sopeuttaminen, vaikka toimet heikentävät kokonaiskysyntää 30

31 Julkiset taloudet ovat tasapainottumassa Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous 31

32 mutta velkasuhteet kasvat edelleen 32

33 Talouskasvua ei ole saatu aikaan, mutta pankit on pelastettu Velkaantuminen, kiinteistöhintojen nousu Taantuma, hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat Pankkikriisi X Luotonanto tyrehtyy, taantuma syvenee, verotulot vähenevät Julkisen talouden velkakriisi Lähde: Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki 33