Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

Transkriptio

1 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari

2 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio: ainoastaan työn tarjonta, tuottavuus ja pääoman määrä vaikuttavat työllisyyden ja kokonaistuotannon kehitykseen pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnällä merkitystä ainoastaan lyhyellä aikavälillä Sayn laki pätee pitkällä aikavälillä niin uuskeynesiläisissä teorioissa kuin uudessa klassisessakin talousteoriassa Implisiittinen politiikkajohtopäätös: ainoastaan työn tarjonnan lisääminen sekä tuottavuuden parantaminen kohentavat talouskasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä Kysynnänsäätely sekundaarista tarjontapolitiikkaan verrattuna

3 Sayn laki ja Keynesin kritiikki Sayn laki voi päteä vain fiktiivisessä vaihtokauppataloudessa, ei modernissa rahatalousjärjestelmässä Tähän vaikuttavat rahan rooli arvon säilyttäjänä sekä pitkän aikavälin epävarmuus Epävarman taloudellisen kehityksen oloissa yksityisen sektorin säästämishalukkuus voi vaihdella merkittävästi kokonaiskysyntä voi vaihdella millä tasolla tahansa ei ole olemassa mitään luonnollista tasoa, johon talous automaattisesti tasapainottuisi

4 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (1) Kolme tunnettua tasapainomekanismia Korkomekanismi Varallisuusvaikutus Keskuspankin rahapolitiikan säännöstö

5 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (2) Tasapainomekanismi I Perinteisin argumentti: eksogeenisen rahan teoria ja automaattinen korkomekanismi (loanable funds theory) Esim. Bertil Ohlin, Dennis Robertson Kokonaiskysynnän lasku (kasvu) johtaa korkotason laskuun (kasvuun), mikä palauttaa talouden tarjontapuolen tekijöiden määrittelemälle tasapainotasolle

6 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (3) Tasapainomekanismi I Tosiasiassa rahan tarjonta on kuitenkin endogeenista Kaikilla moderneilla keskuspankeilla korkotavoite, ei suoraa rahamäärätavoitetta Rahamäärätavoitteiden saavuttaminen epäonnistui 80-luvulla katastrofaalisesti Keskuspankki voi vain rajoittaa luotontarjontaa rajoittamalla reservien määrää, mutta reservien lisääminen ei johda luottojen kysynnän kasvuun Reservien tarjonnan rajoittaminen voi vakavasti haitata maksujärjestelmää Suurimpien yritysten luotolliset tilit Rahan endogeenisuudesta muodostui aluksi konsensus jälkikeynesiläisen talousteorian piirissä (Basil J. Moore 1988, Horizontalists and Verticalists) Nyt rahan endogeenisuudesta vallitsee konsensus keskuspankkiirien ja vakavasti otettavien rahateorian tutkijoiden keskuudessa Makrotalousteorian uusi konsensus (Taylor, Meyer, Romer, Svensson ) Käytännössä kaikki maailman keskuspankkiirit, BIS Jälkikeynesiläiset Ei ole olemassa automaattista korkomekansimia jos rahan tarjonta on endogeenista, korkotaso on eksogeeninen

7 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (4) Tasapainomekanismi II Varallisuusvaikutus (real balance effect) joko heikentää tai parantaa rahan ostovoimaa ja palauttaa kokonaiskysynnän luonnolliselle tasolle Esim. Pigou, Patinkin, Layard; Nickell & Jackman Inflaatio kuitenkin ruokkii itse itseään Deflaatio ei voi luottoperustaisessa talousjärjestelmässä toimia kokonaiskysyntää stimuloivana mekanismina, koska se vaikeuttaa velkojen takaisinmaksua (velkadeflaatio) Olennaista ymmärtää, että keskuspankkiraha on vain selvitysvaluuttaa, jota ei lainata ulospäin Varallisuusvaikutus ei toimi modernissa rahataloudessa

8 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (5) Tasapainomekanismi III Jos keskuspankki noudattaa Taylor-tyyppistä sääntöä, se aktiivisesti stabiloi kokonaiskysynnän haluamalleen tasolle (NAIRUun) Moderni uuden konsensuksen teoria Tuonut valtavirtaista näkemystä lähemmäs jälkikeynesiläistä näkemystä Tässä tapauksessa kapitalistinen talous nähdään kuitenkin kysyntärajoitteisena myös pitkällä aikavälillä kokonaiskysyntä ei palaudu NAIRUun ilman aktiivista politiikkaa milloinkaan on täysin virheellistä väittää, että työllisyys ja talouskasvu riippuisivat pitkällä aikavälillä ainoastaan tai edes ensisijaisesti työn tarjonnasta (ja tuottavuudesta) Kapitalistinen talous on kysyntärajoitteinen myös pitkällä aikavälillä

9 Uusklassiset tasapainomekanismit ja niiden kritiikki (6) Tasapainomekanismi III Uuden konsensuksen ongelmana on kuitenkin rahapolitiikkaan liittyvä ylioptimismi Jos talouden kysyntärajoitteisuus hyväksytään, pitää Taylor-tyyppisen rahapolitiikan olla riittävän tehokasta kokonaiskysynnän stabilisoimisessa Kuitenkin etenkin taantuman oloissa rahapolitiikan keventämisen teho on usein varsin mitätön jos talouden kysyntärajoitteisuus hyväksytään, on kokonaiskysyntää jatkuvasti säädeltävä finanssipolitiikalla

10 Johtopäätökset (1) Klassiset eksogeeniseen rahan tarjontaan tai varallisuusvaikutukseen nojautuvat tasapainomekanismit eivät kestä kriittistä tarkastelua Keskuspankkien aktiivista rahapolitiikkaa korostavat tasapainomekanismit ovatkin huomattavaa edistystä Niiden mukaan talous ei automaattisesti tasapainotu tarjontatekijöiden määrittämään tasapainopisteeseen edes pitkällä aikavälillä, vaan NAIRUn saavuttamiseen tarvitaan aktiivista politiikkaa Loogisesti välttämätön johtopäätös, jota suurin osa uusklassisista ekonomisteista ei tunnu ottavan huomioon tai ymmärtävän Rahapolitiikka on kuitenkin monesti huono kysynnänsäätelyn väline kysynnänsäätelyn on perustuttava ensisijaisesti finanssipolitiikkaan

11 Johtopäätökset (2) Politiikkajohtopäätös: On ylipäätään kyseenalaista, onko olemassa staattista NAIRU-pistettä. Vaikka olettaisimme tällaisen olevan, ei talous automaattisesti konvergoidu siihen. Itse asiassa on täydellistä sattumaa, mikäli talous ajautuisi nimenomaan NAIRU-tasoon. Aktiivinen ja jatkuva finanssipoliittinen ohjaus, joka voi monesti tarkoittaa myös mittavia julkisia alijäämiä, on välttämätöntä NAIRU-tason saavuttamiseksi. Pelkästään työn tarjontaa ja tuottavuutta korostava talouspolitiikka on tuomittu epäonnistumaan

12 Espanja/työttömyys% Espanja/NAWRU

13 Kreikka/työttömyys% Kreikka/NAWRU

14 Portugali/työttöömyys% Portugali/NAWRU

15 Kuvio: Engelbert Stockhammer