Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Transkriptio

1 Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen

2 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen kerroinprosessi Keynesiläinen kerroinmalli

3 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Ensimmäisellä luennolla tutustuimme BKT:n taseyhtälöön Y=C+I+G+(X-M) Talouden kokonaiskysyntä vastaa BKT:a Mallia yksinkertaistetaan aluksi niin, että julkiset menot ja julkinen pääomanmuodostus G sekä ulkomaankauppa (X-M) jätetään mallin ulkopuolelle. Y=C+I, kuvaa suljettua taloutta, jossa ei ole julkista sektoria

4 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Ihmisten kulutukseen vaikuttavat seuraavat tekijät Varallisuus Verotus Odotukset tulevista hinnoista ja tuloista Tulonjako

5 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Ilman julkista sektoria ja ulkomaankauppaa toimivan suljetun talouden makrotason hyödykemarkkinoiden kysyntä muodostuu Kotitalouksien kulutusmenoista C Yritysten investoinneista I Kotitalouksien kulutusmenojen ja yritysten investointien erottelua voidaan perustella sillä, että kotitalouksien ja yritysten kulutuskäyttäytyminen ja kulutuksen motiivit ovat eroavia.

6 Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit Suomessa : %/vuosi

7 Yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja BKT Suomessa

8 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä Yrityksien investointipäätöksiin vaikuttaa uskomukset tulevista myynneistä. Kotitalouksien kulutuspäätöksiin vaikuttaa suurelta osin käytettävissä olevat tulot. Yrityksien kohdalla velkarahan käyttö on yleisempää kuin kotitalouksilla.

9 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä Määritelmä: Säästöt ovat se osa tuloista, joita ei kuluteta. Kansantalouden vuosittaiset säästöt lasketaan vähentämällä vuosittaisista käytettävissä olevista tuloista vuosittaisen kulutuksen arvo. Määritelmän mukaan säästöihin kirjataan mukaan myös pöytälaatikoihin talletetut rahat. Seuraus: pankkeihin talletetut rahavarat eivät vastaa talouden kokonaissäästöjen määrää.

10 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä Huoltotaseyhtälö on yhä muodossa BKT=Y=C+I Kansantalouden käytettävissä olevat tulot vastaavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Ilman julkista sektoria toimivan suljetun kansantalouden vuoden t aikana tekemät säästöt määritellään seuraavasti: St = Yt-Ct <=> Yt=Ct+St (1) Kaikki suureet ovat mittayksiköltään (eur/v)

11 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä Kaavan (1) mukaan kansantalouden säästöt määräytyvät epäsuorasti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen ja kulutusmenojen Ct perusteella Keynes perusti makrotaloudellisen analyysinsä oletukseen, että kotitalouksien kulutusmenot ovat vakiosuhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Oletus vastaa melko hyvin tilastollisia havaintoja näistä suureista.

12 Käytettävissä olevien tulojen kulutusosuus Suomessa vuosina

13 1.1 Makrotason hyödykkeiden kysyntä Säästämisen ja investointien yhtäsuuruus on kansantalouden tilinpidossa aina pätevä identiteetti. Yhtäsuuruus on voimassa riippumatta siitä, vastaako kokonaistuotanto haluttua kokonaiskysyntää ja onko kokonaistuotanto tasapainossa Kansantalouden investointeihin sisältyy tahattomat varastojen muutokset. Jos kokonaiskysyntä supistuu yritysten sitä ennakoimatta, kaikki tuotanto ei käy kaupaksi vaan osa siitä jää myymättä varastoihin Säästämisen ja investointien identiteetti pätee, vaikka kokonaistuotanto ei ole tasapainossa.

14 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesin mukaan kotitalouksien vuosittaiset kulutusmenot voidaan kirjoittaa muodossa Ct= kyt (2) Ct+St= Yt, niin kansantalouden vuosittaiset säästöt voidaan ilmaista tällöin muodossa St =Yt Ct = Yt-kYt = (1-k)Yt, eli St = (1-k)Yt Funktiossa 2 esiintyvä vakio k vastaa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen keskimääräistä ja marginaalista kulutusosuutta.

15 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Käytettävissä olevien tulojen kulutusosuus k kertoo paljonko kotitalouksien kulutusmenot kasvavat, kun käytettävissä olevat tulot kasvavat yhdellä rahayksiköllä. k:n arvot lamavuosina 1991 ja 1992 ovat normaalia suuremmat, koska kyseessä ovat lamavuodet. Tällöin säästöt jäivät pienemmiksi.

16 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Yksityiset investoinnit koostuvat yritysten tekemistä fyysisen pääomakannan lisäyksistä. Vuositasolla mitattu kansantalouden investointien yhteisarvo riippuu yritysten vallitsevasta kapasiteetin käyttöasteesta, yrityksen odotetuista myynneistä, sekä odotetusta korkotasosta Lainarahalla toteutetuissa investoinneissa odotetulla korkotasolla on tärkeä rooli.

17 1.1Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynes ei kuitenkaan halunnut selittää kansantalouden investointien määräytymistä, vaan hän halusi selittää BKT:n vaihteluja investoinneissa tapahtuvien muutosten avulla. Tästä syystä investoinnit luokitellaan tässä mallissa eksogeeniseksi muuttujaksi Kun aikaisemmat oletukset ovat voimassa, niin silloin makrotason hyödykemarkkinoiden kysynnän yhteisarvo muodostuu seuraavasti At= Ct+I= kyt+i

18 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Jatketaan tarkastelua mallilla, jossa ei ole mukana julkista sektoria, verotusta, tai ulkomaankauppaa. Keynes toi tällaiseen mallin bruttokansantuotteen muodostumiseen kaksi lisäoletusta Kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja Yd approksimoidaan BKT:lla. BKT=Y. Oletuksesta seuraa, että talouden pääomahyödykkeiden ei oleteta kuluvan. Oletus on epärealistinen Hinnat oletetaan kiinteiksi. Oletus on hyvin voimakas, sillä esimerkiksi arkitodellisuudessa on huomattavissa, että hinnat ovat joustavia. Seurauksena on, että vain kansantalouden tuotantonopeus sopeutuu kysynnän muutoksiin.

19 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Määritelmä: Kansantalouden tuotantopotentiaalilla tarkoitetaan sitä kansantalouden yritysten tuotantonopeuksien arvoista yhteenlaskettua ja jollakin talouden yleisellä hintaindeksillä deflatoitua, kansantalouden tuotantonopeutta kuvaavaa suuretta, jolla kansantalouden kaikki resurssit ovat täyskäytössä.

20 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Keynesin teoria vastasi kysymykseen miten talouden aktiviteettia voi nostaa lamatilanteessa. Tästä seuraa se, resurssien ollessa vajaakäytössä kansantalouden tuotantonopeus on mahdollista saada sopeutumaan hyödykemarkkinoiden kysynnän muutoksiin. Tarkastelemme yhä Y=I+C mallia Koska mallissa ei ole mukana tuontitarjontaa, niin kansantalouden hyödykkeiden tarjonnan vuotuinen arvo on BKT:n suuruinen. Hyödykemarkkinoiden tasapainotilanteessa koko tuotanto menee kaupaksi, jolloin koko vuoden aikana tuotettujen hyödykkeiden yhteisarvo vastaa hyödykkeiden kysyntää.

21 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Tulkitsemalla myymättä jääneet tuotteet varastoinvestoinneiksi, kansantalouden hyödykemarkkinoiden tasapainoehto vuonna t voidaan kirjoittaa muodossa Yt=Ct+I (3) Seurauksena on se, että talouden käytettävissä olevat tulot ovat kysynnän yhteisarvon suuruiset, joten hyödykemarkkinoiden tasapainotilanteessa taloudessa ansaittuja tuloja vastaava rahamäärä käytetään kulutukseen ja investointeihin.

22 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Aiemmin todettiin, että kotitalouksien kulutusmenojen oletetaan olevan vakiosuhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Ct= kyt Kun saadun tuloksen sijoittaa yhtälöön (3), niin kansantalouden hyödykemarkkinoiden tasapainoehto tulee muotoon Yt=kYt +I ja siitä saa muokattua kerroinmuodon. Saatu Y* merkitsee BKT:n tasapainoarvoa ja tasapainoratkaisu riippuu investoinnesta ja kotitalouksien rajakulutusalttiudesta

23 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Saatua suuretta 1/(1-k) >1kun 0<k<1kutsutaan keynesiläiseksi bruttokansantuotekertoimeksi. Se määrää miten paljon BKT:n tasapainoarvo muuttuu vuosittaisten investointien myötä. Kerroin on hyvin yksinkertainen, koska julkinen sektori ja ulkomaankauppa puuttuvat tarkastelusta.

24 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Kerroinmalliin liittyy vahvoja oletuksia Hinnat ovat kiinteitä, eli inflaatiota ei esiinny taloudessa Kaikki lisäykset tuloissa ovat reaalisia Huomioitavaa on myös se, että kerroinvaikutuksella on rajat. Kerroinprosessi pysähtyy, kun BKT:n uusi tasapaino saavutetaan.

25 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Keynesiläisen BKT-kertoimen ykköstä suurempi arvo selittyy siten, että investointien kasvun aiheuttama tuotantonopeuden lisääntyminen lisää kotitalouksien kulutusmenoja riippuvuuden Ct=kYt mukaisesti, mikä ylläpitää investointien kasvun BKT-vaikutusta ns kerrannaisvaikutuksilla. Hetkellinen investointien kasvu näkyy tulevina vuosina korkeasuhdanteena.

26 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Kerroinvaikutus syntyy siitä, että lisääntynyt kulutus saa aikaan taloudessa lisää tuloja, joka lisää talouden kulutusta jne. Esimerkiksi yritysten lisääntyneet investoinnit johtavat siihen, että ihmisiä työllistyy ja työllistyneet ihmiset pystyvät kuluttamaan enemmän, koska heidän tulonsa ovat kasvaneet. Kotitalouden kuluttavat tulonsa kotimaisiin tuotteisiin. Lisääntyneen kysynnän vuoksi yritykset tuottavat enemmän ja työllistävät lisää ihmisiä

27 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Keynesiläisen makroteorian mukaan investoinneissa tapahtuvat vaihtelut ovat suhdannevaihteluiden syy Tilastollisten havaintojen perusteella vuositasolla mitatut yksityiset investoinnit vaihtelevat selvästi yksityisiä kulutusmenoja voimakkaammin. Tästä syystä keynesiläinen makroteoria perustuu talouden kokonaiskysynnän tarkasteluun

28 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Investointipäätökset riippuvat tulevaisuuden odotuksista Suhdanneodotukset vaikuttavat suuresti yritysten investointipäätöksiin Yleensä yritysten investoinnit ajoittuvat samaan aikaan kuin milloin suhdanneodotukset kääntyvät nousuun. Talouden ylikuumeneminen

29 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Suhdannevaihteluja on mahdollista selittää keynesiläisellä kerroinvaikutuksella. Kerroinmalli on hyvin pelkistetty kuvaus kansantalouden toiminnasta. Kerroinmallin ideana on kuvata prosessia mikä käynnistyy, kun talouden investoinneissa tapahtuu muutos. Mallin taustalla on ceteris paribus ajattelu muiden kansantalouden suureiden suhteen.

30 1.2 Tasapainoisen BKT:n muodostuminen Kerroinmallilla on mahdollista selittää suhdannevaihteluja, koska kansantalouden kokonaistulojen, kokonaistyöttömyyden ja kokonaistuotannon sopeutuminen vie aikaa Muodostuu suhdanteita Noususuhdanne loppuu kun investointien lisäyksen kerrannaisvaikutukset loppuvat.

31 1.3 Säästämisen paradoksi keynesiläisessä makroteoriassa Tarkastellaan yhä Y=C+I mallia Säästöjen lisääntyminen aiheuttaa sen, että BKT:n tasapainoarvo pienenee mallissa, kun kotitalouksien kulutusmenot pienenevät vastaavalla määrällä. Keynesiläisessä mallissa tapahtuva säästämisen paradoksi perustuu huomioon siitä, että lisääntynyt säästäminen ei korvaudu vastaavana kasvuna investoinneissa

32 1.3 Säästämisen paradoksi keynesiläisessä makroteoriassa Rahoitusmarkkinoiden lisääminen malliin ratkaisee ongelman, koska rahoitusmarkkinoiden kautta säästöt kanavoituvat tahoille, ketkä haluavat tehdä velkarahalla investointeja. Tästä seuraa että lisääntyneellä säästämisellä ei ole enää BKT:a pienentävää vaikutusta. Tärkeää on huomata ero pankkisäästämisellä ja rahojen patjan alla säilyttämisessä.

33 1.3 Säästämisen paradoksi keynesiläisessä makroteoriassa Keynesiläinen kerroin osoittaa, että mitä suurempi osuus tuloista kulutetaan- ja mitä pienempi osuus säästetään, sitä suuremmat kerrannaisvaikutukset investoinneilla on. Laman aikana patjan alle säästäminen pidentää taantuman kestoa, kun rahat eivät kanavoidu investoinneiksi. Tulojen kuluttamatta jättäminen mahdollistaa investointien rahoituksen.

34 Julkinen sektori ja ulkomaankauppa keynesiläisessä mallissa Tähän asti olemme käsitelleet Y=C+I mallia, mutta nyt siihen lisätään julkinen sektori. Y=C+I+G, C=a+b(Y-T), a,b positiivisia vakioita, T=tY, t positiivinen vakio ja T valtion verotulot.