Makrotaloustiede 31C00200

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Makrotaloustiede 31C00200"

Transkriptio

1 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Kansantalouden tilinpito 1

2 Monisteen sisältö Kansantalouden tilinpito, BKT Nimelliset ja reaaliset suureet Logaritmiset luvut, indeksit Maksutase Taloudellisten muuttujien välisten yhteyksien esitystapoja 2

3 Kansantalouden tilinpito; BKT Bruttokansantuote BKT (engl. GDP) mittaa 1) kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten arvonlisäyksen summaa (lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla) Arvonlisäys: markkinatuotannossa tuotoksesta vähennetään välituotteet ja markkinattomassa tuotannossa arvonlisäys saadaan laskemalla yhteen palkat ym., poistot ja mahd. tuotantoverot. 3

4 Bruttokansantuote 2014 tuotoksen kautta, milj. 1 Tuotos perushintaan Välituotekäyttö Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Tuoteverot Tuotetukipalkkiot Bruttokansantuote markkinahintaan (3+4-5)

5 2) kotimaisten talousyksiköiden tavaroiden ja palvelusten loppukäytön summaa BKT = kulutus (yksityinen + julkinen) + investoinnit (yksityinen + julkinen) + nettovienti (vienti-tuonti) + varaston muutos + tilastollinen ero 5

6 Bruttokansantuote 2014 loppukäytön kautta, milj. 1 Kulutusmenot Yksityiset Julkiset Kiinteän pääoman bruttomuodostus Yksityinen Julkinen Varaston muutos Arvoesineiden nettohankinta 69 5 Tavaroiden ja palvelujen nettovienti (6-7) Tavaroiden ja palvelujen vienti Tavaroiden ja palvelujen tuonti Tilastollinen ero Bruttokansantuote markkinahintaan ( )

7 3) tuotannontekijätulojen summaa BKT = Palkansaajakorvaukset + tuotanto- ja tuontiverot tukipalkkiot + bruttotoimintaylijäämä + sekatulo + poistot NKT, nettokansantuote = BKT poistot (pääoman kuluminen) 7

8 Bruttokansantuote 2014 tulojen kautta, milj. 1 Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Toimintaylijäämä + sekatulo Tuotannon ja tuonnin verot Tukipalkkiot Nettokansantuote ( ) Kiinteän pääoman kuluminen Bruttokansantuote markkinahintaan (6+7)

9 Bruttokansantulo BKTL (GNI, Gross National Income) kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Ero BKT:een on, että bruttokansantuloa laskettaessa huomioidaan mukaan myös ulkomailta saadut ja sinne maksetut ensitulot bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo. Ensituloja ovat palkat, korot, osingot, suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot, tuotannon ja tuonnin verot (EU:n perimät alvmaksu ja tullit), tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet). 9

10 EU:n hallinnossa (mm. jäsenmaksujen määräämisessä) käytetään nimenomaan jäsenmaiden bruttokansantuloa, ei bruttokansantuotetta. Ulkomaille maksetut korot ovat Suomessa merkittävä erä, joten perinteisesti Suomen osalta bruttokansantulo on ollut pienempi kuin bruttokansantuote. Aikaisemmin bruttokansantulosta käytettiin termiä GNP (Gross National Product), mutta nyt kansainvälisesti on siirrytty käyttämään termiä GNI. Käsitteet eivät tarkoita aivan samaa asiaa, sillä GNP ei sisällä EU:lle maksettuja eikä EU:lta saatuja veroja ja tukia. 10

11 2014, milj. 1 Bruttokansantuote markkinahintaan Ensitulo ulkomailta, netto Bruttokansantulo (1+2) Kiinteän pääoman kuluminen Nettokansantulo (3-4) Tulonsiirrot ulkomailta, netto Käytettävissä oleva tulo (5+6)

12 Nimelliset ja reaaliset luvut Nimellinen (käypähintainen) BKT / Reaalinen (kiinteähintainen) BKT = Bkt-deflaattori Kiinteähintainen: ilmaistu ns. perusvuoden tai viitevuoden hintaan; Kiinteähintaista BKT:ta kutsutaan myös BKT:n määräksi tai volyymiksi Kun kurssilla puhutaan kokonaistuotannosta, tarkoitetaan nimenomaan reaalista BKT:ta, jota merkitään Y:llä Nimellinen BKT on tällöin P Y, missä P = BKTdeflaattori BKT-deflaattori on indeksiluku, jonka perusvuoden arvo = 1, jolloin nimellinen BKT=reaalinen BKT 12

13 Nimellinen ja reaalinen BKT Suomessa 13

14 BKT:n arvon, hinnan ja volyymin muutokset, % Arvo = määrä x hinta, joten arvon %- muutos on likimäärin määrän %- muutos + hinnan %-muutos 14

15 Logaritmien käytöstä Jos jokin muuttuja x kasvaa vakioista %- vauhtia, sen luonnollinen logaritmi ln(x) kasvaa lineaarisesti Jos y = ln(x), dy/dx = 1/x, joten dy = dx/x joka 100:lla kerrottuna on likimäärin %- muutos (kun dx/x on suhteellisen pieni) 15

16 Pitkällä aikavälillä Suomen BKT on kasvanut melko tasaista vauhtia 16

17 Tasainen %-kasvu näkyy siten, että luonnollinen logaritmi on kasvanut melko lineaarisesti 17

18 Indeksiluvut BKT:n, hintatason ja muiden makromuuttujien kehitystä kuvataan usein indekseillä Yleensä perusvuonna indeksi=100 Esim. BKT indeksinä: 100*BKT:n määrä vuonna t / BKT:n määrä perusvuonna Indeksi arvo kertoo %-eron suhteessa perusvuoteen Esimerkkejä: BKT:n volyymi-indeksi Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi 18

19 Eri tapoja muodostaa hintaindeksi Ilmaistaan kiinteän hyödykekorin (tiettyjä hyödykkeitä aina samat määrät) arvo eri vuosina suhteutettuna arvoon perusvuonna (ns. Laspeyres indeksi) ; yleisin tapa käyttää hintaindeksejä Ilmaistaan kunkin vuoden hyödykekorin (tiettyjä hyödykkeitä, mutta määrät vaihtuvat) arvo suhteutettuna sen arvoon perusvuoden hinnoilla (ns. Paasche indeksi) 19

20 20

21 Kansantalouden tilinpitoon liittyviä ongelmia Hintakehityksen yliarvioiminen johtaa volyymin (ja siten talouden kasvun) aliarvioimiseen vrt. tietokoneiden hintakehitys: hinnat melko vakioisia, mutta laskentatehon hinta tippuu Kansantalouden tilinpidon perusvuoden vaihto voi johtaa historiallisen kehityksen uudelleenarviointiin Usein samassa yhteydessä tehdään muitakin muutoksia tilinpidossa (tilinpidon harmonisointi EU:ssa) 21

22 Eräitä ongelmakohtia BKT:n laskemisessa: Kaikkea aktiviteettia ei voi mitata (tai vaikka voitaisiin mitata, ei ole markkinatuotantoa): omavaraistuotanto, kotitaloustuotanto, harmaa talous, ympäristö Epätäydellinen laskentapohja (BKT-luvut perustuvat rekisteritietoihin, kyselyihin, indikaattoreihin, arvauksiin, jne.) Hintakehityksen arviointi Palvelusektorin tuotannon mittaaminen vaikeaa; usein arvioidaan kustannusten (palkat) avulla Julkisen sektorin tuotannossa ei markkinahintoja 22

23 23

24 Eräitä kansantalouden tilinpidon uudistuksia Otettu käyttöön ns. vaihtuva perusvuosi. Perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan aina edellisen vuoden hintoihin (esim. v tiedot v hintoihin). Ottaa talouden rakennemuutokset paremmin huomioon kuin aiemmin käytetty kiinteä perusvuosi. Vaihtuvan perusvuoden mukaiset luvut on muunnettu viitevuoden hintaisiksi ketjuttamalla vuosimuutokset. 24

25 Kaksoisdeflatointi kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella kiinteähintainen arvonlisäys saadaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. aiemmin ensin laskettiin käypähintainen arvonlisäys ja sitten se deflatoitiin Tutkimus- ja kehitysmenojen käsittely investointeina 25

26 Tulojen ja menojen virrat BKT ilmaistuna kysynnän erien avulla: Y = C + I + G + X Z BKT = kulutus (C) + investoinnit (I) + julkiset menot (G) + vienti (X) - tuonti (Z) tuonti Z vähennetään, koska C, I ja G sisältävät myös tuontihyödykkeitä; kotimaista kysyntää C + I + G kutsutaan myös absorptioksi Kun otetaan huomioon pääomaliikkeet, X Z on vaihtotase Toisaalta BKT mittaa kokonaistuotantoa, joten em. yhtälö ilmaisee myös sen, että tasapainossa kokonaistuotanto = haluttu kokonaiskysyntä 26

27 Kuluttajien kannalta käytettävissä olevat (yksityis) tulot, eli tulot (Y) nettoverot (T), voidaan käyttää kulutukseen (C) tai säästämiseen (S): Y = T + C + S Nettoverot T = verot - tulonsiirrot Yhdistämällä yhtälöt saadaan T + C + S = C + I + G + X Z (S I) + (T G) = (X Z) Yksityinen + julkinen nettosäästäminen = nettovienti I = S + (T G) + (Z - X); investoinnit rahoitetaan säästämisellä tai velkaantumalla ulkomaille 27

28 CA = vaihtotase (current account) Luvut v. 2010, % BKT:sta 28

29 Usein edellä olevaa yhtälöä tarkastellaan muodossa Y + Z = C + I + G + X Tämä on ns. huoltotase Vasen puoli Y + Z = tarjonnan erät Oikea puoli C + I + G + X = kysynnän erät Huom: makrotaloustieteessä kuitenkin kokonaistarjonnalla tarkoitetaan Y:tä (BKT) ja kokonaiskysynnällä tarkoitetaan summaa C + I + G + X Z 29

30 Huoltotase 2014 Bruttokansantuote markkinahintaan Tavaroiden ja palvelujen tuonti Tarjonnan erät yhteensä Kulutusmenot (yksit.+julk.) Kiinteän pääoman bruttomuodostus (yksit.+julk.) Tavaroiden ja palvelujen vienti Varaston muutos ja arvoesineiden hankinta Kysynnän erot yhteensä Tilastollinen ero 864 Kysynnän erät + tilastollinen ero

31 Maksutase Mittaa taloustoimia muun maailman kanssa Sisältää seuraavia eriä: Vaihtotase (current account) Tavarat (kauppatase) Palvelut (palvelutase) Tuotannontekijäkorvaukset Tulonsiirrot Pääoman siirrot 31

32 Rahoitustase (financial account) Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut sijoitukset Johdannaiset Valuuttavarannon muutos Virheet Kaikkien edellisten erien summa = 0 32

33 Maksutase on aina tasapainossa: vaihtotaseen alijäämä tai ylijäämä tasapainottuu rahoitustaseen (nettopääomavirran tai valuuttavarannon muutosten) avulla Esim.: Maa tuo enemmän kuin vie: vaihtotase alijäämäinen. Tämä rahoitetaan velkaantumalla ulkomaille: rahoitustase ylijäämäinen 33

34 34

35 35

36 36

37 Taloudellisten muuttujien välisten yhteyksien esittämistapoja Kahdenlaisia muuttujia: endogeeniset: määräytyvät mallissa: esim. Y, C, I, X, Z eksogeeniset, määräytyvät mallin ulkopuolella: esim. G, ja T 37

38 Kolmenlaisia yhtälöitä: käyttäytymisyhtälö: esim. C:n riippuvuus käytettävissä olevista tuloista; I:n riippuvuus tuotannosta ja korosta identiteetti (määritelmä): käytettävissä olevat (yksityis) tulot = Y - T tasapainoehto: kokonaistarjonta = kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X - Z 38

39 Käyttäytymisyhtälön esitystapoja, esimerkkinä kulutus 1) Yleinen muoto: C = C(Y D ) = C(Y T) C(.) on funktio Rajakulutusalttius (marginal propensity to consume, MPC) on kulutuksen muutos, kun käytettävissä olevat tulot muuttuvat yhdellä yksiköllä. Teknisesti tämä on kulutusfunktion kulmakerroin tai funktion derivaatta Y D :n suhteen: dc/dy D = dc(y D )/dy D Tätä voidaan merkitä myös C tai C YD Huom.: kulmakerroin verojen suhteen: dc/dt = C 39

40 C dy D dc C(Y D ) Kulmakerroin = dc/dy D Y D Huom.: kuvassa kulmakerroin (MPC) muuttuu tulojen muuttuessa 40

41 2) Oletetaan jokin muoto funktiolle, usein lineaarinen: C = c 0 + c 1 Y D = c 0 + c 1 (Y-T) Yhtälössä tuntemattomia vakioita (parametreja) c 0 ja c 1 Kulmakerroin = MPC = dc/dy D =c 1 Huom.: verojen suhteen dc/dt = - c 1 41

42 C dy D c 0 + c 1 Y D dc Kulmakerroin = dc/dy D = c 1 Y D Huom.: nyt kulmakerroin vakioinen 42

43 3) Annetaan parametreille numeroarvot esim.: c 0 = 1000, c 1 = 0.6, joten C = Y D = (Y-T) Esimerkissä kulmakerroin dc/dy D =0.6 Oletetaan numeroarvot (mm. harjoituksissa) tai estimoidaan ne tilastoaineistosta ekonometrian menetelmin 43

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2007 2009 Ennusteen taulukkoliite 20.3.2007 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2007 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8)

(Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 13 Mikrosta makroon (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-24; Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8)

14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 14 Mikrosta makroon (Taloustieteen oppikirja, luku 8) 1. Kansantalouden kiertokulku ja kokonaistuotannon mittaaminen 2. Bruttokansantuote ja bruttoarvonlisäys 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta

Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta Osa 13. Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24; voit katsoa myös Taloustieteen oppikirjasta lukua 8) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudelliset näkymät 23 25 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Julkisuuten 18.3.23 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/23 Talvi 23 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella

vuosien aikaperspektiivi kasvua mitataan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen BKT muutoksella MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO Makrotalouden kohteena on kansantalous miten kansatalouden osien vuorovaikutus näkyy kansataloudessa? o kotitaloudet o yritykset o ulkomaat kysymys on kansatalouden

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite 7.6.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 2/2 8.5.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko. Taulukko

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

MAKROTALOUS- TIETEEN PERUSTEET

MAKROTALOUS- TIETEEN PERUSTEET MAKROTALOUS- TIETEEN PERUSTEET L E E N A K E R K E L Ä Leena.kerkela@ptt.fi Pellervon taloustutkimus KOKONAISKUVAA PILKKOEN Mitä makrotaloustiede käsittelee? Suhdannevaihtelut Pitkän aikavälin kasvu Inflaatio,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto

Kotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

7 MAKROTALOUSTEORIA 1

7 MAKROTALOUSTEORIA 1 7 MAKROTALOUSTEORIA 1 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24)

12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta (Mankiw & Taylor, Chs 23-24) 1. Mikrosta makroon 2. Bruttokansantuote 3. Bruttokansantuotteen arvo ja määrä 4. Kansantalouden tilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 2.3.2015

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 10.6.2016 1 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 14.7.2016

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia:

Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 7 MAKROTALOUSTEORIA Makrotalousteoriassa tarkastellaan taloudellisen kasvun ja suhdannevaihtelujen ongelmia: 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen

Lisätiedot

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012

Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana. Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Vaihtotaseet ja valuuttakurssit maailmantalouden ongelmana Juha Vehviläinen TTT-kurssin luento 26.1.2012 Luentorunko 1. Termejä 2. Maailmantalouden tilanne 3. USA:n ongelmia 4. Kiinan talouskasvu ja sen

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 29.1.2016

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 9.7.2015

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2013 Neljännesvuositilinpito 2013, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote pysyi edellisen vuosineljänneksen tasolla Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi pysyi

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 16.3.2016

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito 1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2003-2012* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Suomen talouden ennustaminen ennakoivien indikaattorien ja mallien avulla. Birgitta Berg-Andersson

Suomen talouden ennustaminen ennakoivien indikaattorien ja mallien avulla. Birgitta Berg-Andersson Suomen talouden ennustaminen ennakoivien indikaattorien ja mallien avulla Birgitta Berg-Andersson 9.10.2012 ETLA ORGANISAATIONA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Toimitusjohtaja VTT Vesa Vihriälä Etlatieto

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennusttaulukot vuosill 2017-2019 (maaliskuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennust vuosill 2017 2019 16.3.2017 15:00 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT Maaliskuu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 1: Makrotaloustiede. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 1: Makrotaloustiede KT34 Makroteoria I Juha Tervala Makrotaloustiede Talouden kokonaissuureiden, kuten kansantuotteen, työllisyyden, inflaation ja työttömyysasteen tutkiminen. Taloussanomien taloussanakirja

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys

Suomen taloustilanne. 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Suomen taloustilanne 1) Elintason (bkt/asukas) kasvu 2) Bruttokansantuotteen kehitys 3) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 4) Inflaatio ja työttömyys Matti Pohjola 1. Elintason (bkt/asukas) kasvu 64 000

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Kappale 2: Kansantalouden tilinpito. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 2: Kansantalouden tilinpito. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 2: Kansantalouden tilinpito KT34 Makroteoria I Juha Tervala Bruttokansantuote BKT on kokonaistuotannon mitta (eikä minkään muun mitta) BKT 1.lasketaan joko kokonaismenojen, -tulojen tai tuotannon

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2015 Neljännesvuositilinpito 2015, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä Korjattu 5.6.2015. Korjatut kohdat merkitty punaisella. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2017 Neljännesvuositilinpito 2017, 1. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote volyymi 1)

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2012 Neljännesvuositilinpito 2012, 3. vuosineljännes Bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Talouden näkymät 2009-2011 Euro & talous erikoisnumero 2/2009 Erkki Liikanen 29.9.2009 Teemat 1. Maailmantalous vakautumassa ja rahoitusmarkkinoiden kriisin pahin ohi 2. Miksi vienti laski niin jyrkästi?

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2011 Neljännesvuositilinpito 2011, 1 vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 0,8 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 5,5 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot