14 Talouskasvu ja tuottavuus

Transkriptio

1 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia 1

2 14.1 Elintason kasvu Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena Opimme edellä, että Suomen elintaso (bkt/asukas) on kasvanut yli 14,5-kertaiseksi ajanjaksolla Seuraava kalvo näyttää, millaisia eroja on ollut eri maiden kasvuvauhdeissa eli kasvuasteissa (growth rate) 2

3 Kasvuvauhteja eri maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 3

4 13.2 Kasvun mittaamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla keskikasvu elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) kasvun trendi 4

5 Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $ vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 5

6 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 6

7 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Aiemmin esitetyn (kuvio 13.1) mukaan Suomen BKT/asukas oli euroa vuonna 2008 ja euroa vuonna 1900 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 31111, y 0 = 2149 ja t = = 108 Tuloksena on g = 0,0251 eli 2,51 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi toisena Suomen kasvuvauhti olikin Euroopan toiseksi korkein 1900-luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi 7

8 Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2, kaksinkertaistumisen aika: vuosina 8

9 Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Esimerkiksi Excelillä tämä käy näin: klikataan sitä kuviota, jossa on se aikasarja, jolle trendi sovitetaan valikosta Chart valitaan Add trendline valikosta Type valitaan trendin tyyppi. Kasvukäyrissä kannattaa valita Exponential klikkaamalla trendiviivaa saa auki valikon, josta saa trendin yhtälön yhtälössä e:n potenssi kertoo trendin kasvuvauhdin Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa 9

10 Kuvio 14.1 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, y = 1556,6e 0,0276x Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla

11 Logaritmimuunnos ja sen trendi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt, niin lny t = lny 0 + gt Tähän voi sovittaa trendin edellä kerrotulla tavalla trendin tyypiksi valitaan nyt Linear Seuraava kuvio näyttää, että logaritmointi tuo kasvukehityksen yksityiskohdat paremmin esiin 11

12 Kuvio 14.2 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas logaritmisena, ,5 10,0 9,5 y = 0,0276x + 7,3503 9,0 8,5 8,0 7,5 7, Elintason trendikasvu oli 0,0276 eli 2,76 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli pitkän ajan trendillään 12

13 14.3 Elintason osatekijät Suomessa Tarkastellaan seuraavaksi, mistä talouskasvu syntyy Kansantuote Väestö = Kansantuote Työpanos Työpanos Väestö Bkt asukasta kohden voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 14.3 nämä esitetään indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle 13

14 Kuvio 14.3a Elintason osatekijät Suomessa (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina : elintaso on kasvanut 14,5- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 15,2- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 5 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 14

15 Kuvio 14.3b Elintason osatekijät Suomessa (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina : elintaso on kasvanut 5,7- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 6,9- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 20 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 15

16 Elintason kasvu ja työn tuottavuuden kasvu BKT Väestö = BKT työtunnit työtunnit väestö eli Elintaso = työn tuottavuus työn määrä Tästä seuraa, että Elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu Pitkällä aikavälillä (koska työpanos ei voi kasvaa rajatta): Elintason kasvu = työn tuottavuuden kasvu 16

17 Kuvio14.4 näyttää, että työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa kuviossa on toteutunut kehitys ja tietyllä tavalla tasoitettu kehitys vuosikasvu oli 5 prosentin paikkeilla 1970-luvun alussa nyt se on vain 2 prosenttia Tuottavuuden kasvuvauhdin hidastuminen on kansantaloutemme keskeisimpiä ongelma Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun vuonna 2010 Elintason kasvu on silloin yksinomaan työn tuottavuuden kasvun varassa 17

18 Kuvio 14.4 Työn tuottavuuden kasvuvauhti (prosenttia vuodessa) havaittu kehitys tasoitettu kehitys 18

19 Kuvio 14.5 Miten elintason kasvun käy? Vuosikasvuja (%) (taantuman vaikutus ei ole laskelmissa mukana) BKT tehtyä työtuntia kohden + = BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden 19

20 Työn tuottavuuden merkityksestä Kuviosta 14.3 voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme myöhemmin, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista 20

21 14.4 Elintason osatekijät OECD-maissa Kansantuote Väestö = Kansantuote Työpanos Työpanos Väestö Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa niitä työn tuottavuuden ja työtuntien kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa eli paraabelia (bkt/työtunnit) x (työtunnit/väestö) = vakio Paraabelin yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 21

22 Kuvio 14.6 Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECDmaissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Portugali Japani Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) 22

23 Suomen suhteellisen elintason osatekijät Edellinen kuvio on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) ja työpanokset (työtunnit/väestö) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty paraabeli kuvaa näitä pisteitä Yhdysvallat = 100 Paraabelin yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on parempi tai huonompi Hollannissa hyvä tuottavuus mutta tehdään vähän töitä Japanissa heikko tuottavuus mutta tehdään paljon töitä 23

24 14.4 Työn tuottavuuden kasvutekijät Kuvion 14.4 mukaan työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa 1970-luvun alussa se kasvoi noin 5 prosentin vauhtia, nyt enää vauhdilla, joka on puolet siitä Kasvuvauhti kiihtyi vuosisadan alusta 1970-luvulle, mutta on sen jälkeen hidastunut Miksi? Mistä työn tuottavuuden kasvu tulee? Kasvuteoria opettaa, että se tulee seuraavalla kalvolla esitetyistä tekijöistä Ryhdymme kasvuteorian opiskeluun 24

25 Tuottavuuden (BKT/työtunnit) kasvun lähteet Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli aineelliseen pääomaan Teknologinen kehitys - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen -- tavaroista ja palveluista, joita nyt käytämme, vain 30 % tunnettiin 100 vuotta sitten - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen - mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat - on kaikkien käytettävissä eli voidaan kopioida myös muilta => globalisaation merkitys 25

26 Liite lukuun 14: Yleinen kommentti kirjan terminologiaan Opittuamme laskemaan kasvuvauhdin, voimme myös tarkemmin ymmärtää, mitä tarkoittaa reaalikorko = nimelliskorko - inflaatiovauhti Ajatellaan investointi W, jonka nimellinen korko on R per vuosi. Varallisuus vuoden lopussa W(1+R). Olkoon inflaatiovauhti vuodessa π. Silloin hintataso P nousee tasolle P(1+ π) vuoden aikana. Reaalivarallisuuden kehitys: W/P kasvaa tasolle (W/P)(1+R)/(1+ π) eli reaalikehityksestä kertoo (1+r)= (1+R)/(1+ π) missä r on reaalikorko 26

27 Reaalikorko saadaan seuraavasti: järjestellään edellinen uudelleen (1+r)(1+ π)= 1+R eli 1+r+ π+ πr= 1+R. Termi πr on pieni, joten seuraava pätee (suurin piirtein) r = R- π. Joten reaalikorko = nimelliskorko - inflaatiovauhti Jos korko ja inflaatiokehitys on jatkuva-aikaista, sijoituksen reaalikorko nähdään suoraan kaavasta We Rt / Pe πt =(W/P)e (R-π)t =(W/P)e rt 27