7 MAKROTALOUSTEORIA 1

Transkriptio

1 7 MAKROTALOUSTEORIA 1

2 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen? 2. Miten syntyvät suhdannevaihtelut eli kokonaistuotannon ja työttömyyden vaihtelut pitkän ajan trendin ympärillä? 3. Mitkä ovat inflaation/deflaation syyt ja seuraukset? 4. Miten julkisen sektorin budjettitasapaino liittyy talouden kasvu- ja suhdanne-kehitykseen? 2

3 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 5. Miten ulkomaankaupan tasapainon ongelma liittyy talouden kasvu- ja suhdannekehitykseen? 6. Mikä vaikutus erilaisilla valuuttakurssi-järjestelmillä on tähän? 7. Mitkä ovat talouspolitiikan harjoittamisen edellytykset tai mahdollisuudet? 3

4 7.1 TALOUDELLISEN TOIMINNAN MITTAAMINEN Bruttokansantuote (BKT) on keskeisin muuttuja/käsite, jonka avulla taloudellista toimintaa mitataan Bruttokansatuote kuvaa tavaroiden ja palvelusten kokonaistuotantoa maan rajojen sisällä tietyn ajanjakson aikana (vuosittain, vuosineljänneksittäin, ) BKT on arvonlisäykseen keskittyvä käsite: siinä lasketaan yhteen kaikki lisäarvoa tuottava taloudellinen toiminta eli ainoastaan tuotetut loppuhyödykkeet Renkaita ei lasketa erikseen auton päälle, sillä renkaiden arvo on jo mukana auton kokonaisarvossa BKT on markkinalähtöinen käsite: tavaroita ja palveluksia on vaihdettava markkinoilla, jotta ne lasketaan mukaan 4

5 BKT 3 tapaa laskea/käsitteellistää Kokonaistuotanto Summataan arvoa tuottavat loppuhyödykkeet Kokonaismyynti vähennettynä tuotannossa käytettyjen välihyödykkeiden arvolla Kokonaistulot Lisätään yhteen kaikki kansantaloudessa ansaitut tulot tyypeittäin (pääomatulot, työvoimatulot, voitot, jne) Huom. Maan rajojen sisällä syntyvät tulot Bruttokansantulo (BKTL) kuvaa maahan liittyvien toimijoiden saamia tuloja. Esim. yrityksen toiminta Suomessa on osa Suomen BKT:ta, mutta siitä syntyneet voitot ruotsalaiselle osakkeenomistajalle ovat osa Ruotsin bruttokansantuloa. BKTL = BKT + saadut tulot ulkomailta + maksetut tulot ulkomaille 5

6 BKT 3 tapaa laskea/käsitteellistää Kokonaismenot Lisätään yhteen tavaroiden ja palvelusten kokonaiskulutus kansantaloudessa = + + +( ) C = yksityinen kulutus (esim. ruokapöytä) I = yksityinen investointi (tehdas) G = julkinen kulutus/investointi (moottoritie) X = vientihyödykkeet (matkapuhelin. Siis Jolla) M = tuontihyödykkeet (ranskalainen juusto) Huom. yhden meno on toisen tulo ja tulot on käytettävä johonkin! 6

7 Nimellinen vs. reaalinen BKT Nimellinen BKT on myytyjen lopputuotteiden arvo vallitsevan vuoden t hinnoin (current prices) eli käyvin hinnoin Lisäarvoa tuottavien transaktioiden kokonaismäärä rahayksiköissä mitattuna Reaalinen BKT ilmoittaa lopputuotteiden myynnin määrän tiettynä perusvuotena 0 vallinneiden hintojen mukaan eli kiintein hinnoin Pyritään esittämään, kuinka paljon konkreettinen tuotannon määrä on muuttunut 7

8 Nimellinen vs. reaalinen BKT nimellinen BKT t = i Pit Q it reaalinen BKT t = i Pi0Q it 8

9 Nimellinen vs. reaalinen BKT Nimellinen BKT on laskennallisesti yksinkertainen ja yksiselitteinen, koska sen yksikkönä toimii aito, olemassa oleva rahayksikkö (esim. ) Ainakin suhteellisessa mielessä: eri tavoin saatujen valtavien tilastomäärien yhteen laskeminen ei aina ole helppoa Reaalinen BKT on kuitenkin se, mikä kertoo taloudellisesta hyvinvoinnista ja todellisesta tuotannosta. Ja sen tarkka selvittäminen on hankalaa, jopa mahdotonta Ongelma johtuu siitä, että sekä tuotantokori että eri tuotteiden väliset suhteelliset hinnat muuttuvat ajan yli 9

10 Hintaindeksit ja reaalinen BKT Tilastokeskuksen mukaan Suomen nimellinen BKT vuonna 2014 oli miljardia euroa. Vuonna 2000 se puolestaan oli miljardia euroa. Jotta tietäisimme, kuinka paljon reaalinen kasantuote on kasvanut, täytyy meidän pystyä vertailemaan vuoden 2014 ja 2000 hintoja keskenään Jos kaikki hinnat muuttuisivat samaa vauhtia ja tuotteita tuotettaisiin samassa suhteessa toisiinsa, hintamuutosten huomiointi ja reaalisen BKT:n laskeminen olisi helppoa 10

11 Hintaindeksit ja reaalinen BKT Mutta jos tuotantokori on muuttunut, ajaudutaan ongelmaan: voisimme selvittää 1. Kuinka paljon vuoden 2000 tuotanto maksaisi vuonna 2014 ja näin saada selville, paljonko hinnat ovat nousseet 2. Kuinka paljon vuoden 2014 tuotanto maksaisi vuonna 2000 ja saada selville, kuinka paljon hinnat olivat alempia 3. Jotain muuta, jossa eri tuotteiden saamat painokertoimet hintaindeksissä muuttuisivat sen mukaan, kuinka suuri merkitys niillä on kokonaistuotannossa Tämä vaihtoehto toteutuu käytännössä: kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että aina joudutaan tekemään eräänlainen omenoita ja appelsiineja vertailu, joka ei ole yksikäsitteinen 11

12 Hintaindeksit ja reaalinen BKT Voimme myös ottaa tuotteiden laadun parantumisen erikseen huomioon Esim. laadukkaamman tuotteen kuulukin olla kalliimpi eikä sen hinnan nousu välttämättä edusta todellisen hintaindeksin nousua Ääriesimerkkinä (mutta myös äärimmäisen tärkeänä!) toimii tietotekniikan ja laskentatehon kehitys. Yhdellä älypuhelimella suorittaa tänään operaatioita, jotka olisivat vaatineet miljoonien laitteet pari vuosikymmentä sitten Miten älypuhelimen hintaa ja sen kontribuutiota reaaliseen BKT:hen tulisi verrata 1970-luvun lankapuhelimen ja taskulaskimen yhdistelmään? Kysymys on haastava 12

13 Hintaindeksi mittaa inflaatiota (nimellinen BKT) = (reaalinen BKT) + muutos hintatasossa = inflaatio Inflaatio on teoreettinen käsite ( mikä on kaikille hinnanmuutoksille yhteinen komponentti? ) Koska hintaindeksin määrittäminen ei ole yksiselitteistä, ei myöskään inflaatiolle löydy yhtä totuutta: inflaatio ei ole kivi, jonka voi käydä luonnosta poimimassa, vaan sitä on lähestyttävä epäsuorasti ja arvioitava, kuinka suurta se on Esim. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka perustuu ns. harmonisoituun kuluttajahintaindeksiin 13

14 Hintaindeksit ja substituutiovaikutus Jos jonkin tuotteen hinta nousee, siirtyvät kuluttajat suosimaan halvempia substituuttihyödykkeitä. Tällöin kulutus- ja tuotantokori muuttuu, eikä hyödykkeen hinnannousulla ole yhtä suurta vaikutusta kuluttajalle kuin mitä hintaindeksi antaisi ymmärtää Substituutiovääristymä liittyy siis siihen yleiseen ongelmaan, että tuotanto- ja kulutuskori muuttuu vuodesta toiseen 14

15 BKT = hyvinvoinnin mittari? Yleisesti ottaen maan kokonaistuotannon arvoa henkilöä kohden (BKT per capita) on totuttu pitämään usein maan elintason tai hyvinvoinnin mittarina. Luonnollisesti korkea BKT mahdollistaa monia sellaisia yhteiskunnallisia toimintoja, joita olemme tottuneet pitämään korkean elintason merkkeinä. On kuitenkin muistettava, ettei BKT ole suora elintason tai hyvinvoinnin mittari. Ranska haluaa ilon ja onnen mittareita bkt:n ohelle. 15

16 BKT:ta laskettaessa ei huomioida Markkinoiden ulkopuolinen työ: esim. kotona suoritettava työ kuten lastenhoito Rikollisuus Vapaa-aika Poliittinen epävarmuus Saastuneisuus Luonnon kuluminen Tulonjako Harmaa talous (tätä on alettu ottamaan virallisiin lukuihin mukaan) Tuotteiden ero (kaikki tuotteet yhtä arvokkaita BKT:ssa olivatpa ne sitten aseita tai kouluja...) Poliittinen vapaus 16

17 7.2 TALOUSKASVU 17

18 Taloudellinen kasvu Kasvuteoria selittää talouden kasvua ja sen nopeutta tuotantomahdollisuuksien kasvun avulla. Kokonaistuotannon määrä vastaa tuotanto-mahdollisuuksia, kun kaikki tuotannontekijät ovat täydessä käytössä: Potentiaalinen tuotanto (Potential GDP) Suhdanneteoria tarkastelee lyhytaikaisia poikkeamia potentiaalisesta tuotannosta: Aktuaalinen/reaalinen tuotanto (Real GDP) 18

19 Talouskasvun lähteet Taloudellinen kasvu siirtää tuotantomahdollisuuksien käyrää (PPF) ylös ja oikealle (ks. luku 1.). q 2 PPF Työvoima, pääoma, luonnonvarat ja yrittäjyys tuottavat reaalisen BKT:n. Ja niiden tuottavuus määrittelee saavutetun reaalisen BKT:n tason, joka sama kuin potentiaalinen BKT kun vallitsee täystyöllisyys. q 1 Mutta potentiaalinen BKT kasvaa työvoiman tarjonnan ja sen tuottavuuden kasvun siivittäminä. 19

20 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos, 1. yhteiskunnan resurssit kasvavat Työvoiman tarjonnan kasvu Kiinteän pääoman kasvu Henkisen pääoman kasvu Luonnonvarojen löytyminen 20

21 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi jos, 2. Yhteiskunta oppii käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin (kokonaistuottavuuden kasvu) Tekninen kehitys Muun tiedon lisääntyminen (esim. parantunut johtamis- ja organisointikyky) Suurtuotannon edut 21

22 Taloudellista kasvua voidaan saada aikaiseksi 3. Myös eräät muut tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kasvuun Suhtautuminen yrittäjyyteen Yhteiskuntarauha Poliittinen järjestelmä Uskonto (luterilainen työetiikka!?) Kulttuuri jne. 22

23 Kokonaistuotantofuktio Edellä mainitut talouskasvua tuottavat tekijät esitetään talousteoriassa usein tuotantofunktiona =,,,, Missä tuotannontekijät ovat = pääomahyödykkeet = työvoiman tarjonta = henkinen pääoma = luonnonvarat Sekä tuottavuus = tuottavuus eli tuotantoteknologia Eli talouskasvu esitetään tuotantoteknologian parantumisena sekä tuotannontekijöiden kasvuna 23

24 7.3 KOKONAISKYSYNTÄ JA -TARJONTA Kurssin alkupuolella markkinoiden toimintaa analysoitiin kysyntä- ja tarjontakäyrien avulla Mitä vähemmän tuote maksaa, sitä enemmän kuluttajat ovat valmiita sitä ostamaan eli kysyntäkäyrä on laskeva Mitä enemmän tuote maksaa, sitä enemmän yritykset ovat valmiita sitä tarjoamaan eli tarjontakäyrä on nouseva Kysynnän ja tarjonnan leikkaaminen määrittää markkinatasapainon Makrotalousteoriassa käytetään samankaltaista (kuitenkin monin tavoin erilaista!) kokonaiskysyntäkokonaistarjonta-analyysiä 24

25 Kun mikroteoriassa käyrät kuvaavat jonkin hyödykkeen kysyttyä ja tarjottua määrää hyödykkeen hinnan funktiona (q ja p) makroteoriassa puolestaan kuvataan koko kansantalouden tuotannon kysyttyä ja tarjottua määrää yleisen hintatason suhteen (BKT ja P) Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan leikkaus määrittää taloudellisen tuotannon ja hintatason Myöhemmillä luennoilla käsiteltävät suhdanteet aiheutuvat käyrien tilapäisistä siirtymistä Talouspolitiikan avulla pyritään usein korjaamaan näitä siirtymiä 25

26 Kokonaiskysyntä (Aggregate Demand, AD) Kansantalouden kokonaiskysyntä voidaan esittää kalvolla X esitetyn, kansantalouden kokonaismenoja kuvaavan, yhtälön avulla = = + + +, joka koostuu komponenteista 1. yksityisen sektorin kulutus, C 2. yksityisen sektorin investoinnit, I 3. julkisen sektorin menot, G 4. tavaroiden ja palvelusten nettovienti, X-M Huom. Nyt puhutaan kuitenkin tuotannosta (ja tuloista) hintatason funktiona: kyseessä on käyrä, ei tasapainopiste 26

27 Kokonaiskysyntä (Aggregate Demand, AD) Kysyntä talouden tuotannolle voi siis tulla neljästä lähteestä 1) kotimaisesta kulutuskysynnästä, 2) kotimaisesta investointikysynnästä, 3) julkisesta kysynnästä ja 4) ulkomaisesta kysynnästä P Myös kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva Tähän kannattaa palata rahapolitiikan luennon jälkeen, koska rahamarkkinoiden vaikutuksilla on rooli käyrän muodossa Hintakilpailukyky: hintojen laskiessa kotimaisen tuotannon kilpailukyky kasvaa Y 27

28 Kokonaiskysyntään vaikuttavat odotukset, inflaatio, finanssi- ja rahapolitiikka sekä maailmantalous Laskee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot laskevat Finanssipolitiikka laskee julkisen sektorin kulutusta, nostaa veroja tai pienentää tulonsiirtoja Rahapolitiikka nostaa korkoja ja supistaa rahan määrää Maan valuutta suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin vahvistuu tai ulkomaalaisten tulot laskevat Nousee, jos Tulevat käytettävissä olevat tulot, inflaatio tai voitot kasvavat Finanssipolitiikka kasvattaa julkisen sektorin menoja, laskee veroja tai kasvattaa tulonsiirtoja Rahapolitiikka laskee korkoja ja rahan määrää Maan valuutta suhteessa muihin valuuttoihin heikkenee tai ulkomaalaisten tulot kasvavat 28

29 Kokonaistarjonta (Aggregate Supply, AS) Kokonaistarjontaa tarkasteltaessa on erotettava toisistaan lyhyt ja pitkä aikaväli (long-run, short-run) Pitkän aikavälin tarjonta (LAS) on pystysuora viiva: hintatason muutos ei ole sen pahemmin tie onneen kuin ikäväänkään vaan talouden kokonaistuotanto määräytyy tuotantopotentiaalin Y* perusteella (resurssit ja tuottavuus) Lyhyellä aikavälillä tarjonta (SAS) kuitenkin joustaa ja käyrä on nouseva Hintatason noustessa yritykset tarjoavat enemmän reaalista tuotantoa (ja päinvastoin) 29

30 Kokonaiskysyntä = kokonaistarjonta: economic love story goes P LAS SAS BIG! AD Y* Y 30

31 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Nousevalle lyhyen aikavälin tarjontakäyrälle on esitetty monia syitä, mutta talousteoria ei ole yksimielinen, mistä tämä empiirinen suhde johtuu Kurssikirja lähtee mallista, jossa palkat on päätetty etukäteen. Kun kokonaiskysyntä esim. vähenee ja hyödykkeiden hinnat alenevat, työntekijöiden reaalipalkka nousee. Tämä puolestaan heikentää yritysten kannattavuutta ja niinpä ne supistavat tuotantoa. Sekä hintataso että tuotanto laskevat. Talous sopeutuu pidemmällä aikavälillä kun palkat nousevat ja SAS-käyrä siirtyy vasemmalle 31

32 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Tämä kurssikirjan malli siis perustuu siihen, että yhteiskunnalliset instituutiot estävät palkkojen joustavan sopimisen (esim. keskitetyt palkkaneuvottelut) Malli voitaisiin muuttaa epätäydellisen informaation malliksi siten, että oletettaisiinkin, että työntekijät eivät kykene täydellisesti erottamaan palkkansa kehittymistä yleisestä hintakehityksestä. Niinpä hintojen laskiessa palkanlaskuun ei suostuttaisi On myös havaittu, että yritykset eivät halua laskea palkkoja silloinkaan kun ne voisivat (esim. työmoraalin laskun pelko tai epäoikeudenmukaisuus) 32

33 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Myös yritysten hinnoittelupäätösten hitauteen liittyvät mallit ovat yleisiä Ideana on, että yritykset eivät muuta tuotteensa hintaa joustavasti kysynnän vaihdellessa (esim. hinnoittelupäätökset ovat kallis ja raskas prosessi) Lisäksi, hinnoittelu tapahtuu lomittain: aluksi osa yrityksistä reagoi kysyntään, sitten seuraavat, kunnes lopulta kaikki ovat saaneet hinnoittelunsa päätökseen Niinpä kysynnän vähentyessä osa yrityksistä laskee hintoja ja ylläpitää tuotantoaan. Osa puolestaan vähentää tuotantoaan, jota ei saa myydyksi. Keskimäärin sekä hintataso että tuotanto vähenee 33

34 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Viime aikoina koordinaatio-ongelmiin perustuvat ajatukset ovat olleet suosiossa Jos yritykset voisivat olla varmoja, että kaikki muut muuttaisivat hintojansa samanaikaisesti (näin tapahtui esim. silloin kun siirryttiin markoista euroihin), siirtyisi SAS-käyrä vastaamaan uutta hintatasoa välittömästi eikä kokonaistuotannossa tapahtuisi muutosta Ilman koordinaatiota, kukaan ei välttämättä halua olla ensimmäinen hinnanmuuttaja (esim. pelko, että hinnan nosto vie kaikki asiakkaat tai että hinnan lasku pudottaa katetta). Niinpä hinnat muuttuvat hitaasti ja tarjonnassa on joustoa. 34

35 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Yhteenvetona: hintatason suhteen nousevalle kokonaistarjontakäyrälle on 3 keskeistä perustetta 1. Palkkataso ei jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin 2. Lopputuotteiden hinnat eivät jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin (ml. koordinaatio-ongelmat) 3. Yrityksillä ja kotitalouksilla ei ole tarvittavaa informaatiota ymmärtää, miten kokonaiskysyntä on muuttunut Usein malleissa oletetaan jokin kombinaatio näistä kolmesta vaihtoehdosta Myös muita tapoja kokonaistarjontakäyrän johtamiselle on 35

36 Kysyntä muuttuu, tarjonta vastaa P 1. LAS 2. SAS SAS 1. Kysyntä laskee ja tasapainotuotanto ja hintataso määräytyy uuden kysyntäkäyrän AD ja tarjonnan SAS leikkauspisteestä: reaalipalkka nousee ja yritykset vähentävät tarjottua määrää. AD AD 2. Palkkataso laskee, minkä seurauksena tarjonta kasvaa ja tuotanto palaa takaisin pitkän aikavälin tasapainopisteeseen (AD, SAS ja LAS leikkaavat toisensa) Hintataso on laskenut. Y* Y Huom. Talouspolitiikan avulla pyrittäisiin tyypillisesti palauttamaan AD-käyrä alkuperäiseen tilaansa! 36 36

37 7.4 KERROINVAIKUTUS JA KOKONAISKYSYNNÄN TASAPAINO Nyt katsotaan hieman erilaista mallia, jossa tarjontapuoli on jätetty tarkastelun ulkopuolelle (tuotanto siis sopeutuu mihin tahansa tarvittavaan määrään). Samoin muutokset hintatasossa jätetään huomiotta. (Voitaisiin ajatella, että kokonaistarjonta on vaakasuora) Mallin keskeisimpänä tuloksena on niin sanottu kerroinvaikutus/kerrannaisvaikutus (multiplier effect), jonka seurauksena (esim. finanssipoliittinen) kysynnän kasvu/lasku saa aikaiseksi suuremman kokonaistaloudellisen vaikutuksen tasapainossa Alkuperäinen vaikutus siis kertaantuu 37

38 Kerroinvaikutus (tai sen puute) on kuuma puheenaihe, ja sen tiimoilta on ollut mahdollista seurata Nobelistien haukkuvat toisiaan tyhmiksi ja myös muiden eliittitaloustietelijöiden ottavan kantaa siihen, että tuokin Nobelisti on aivan idiootti Viimeisimpänä Kansaivälinen valuuttarahasto (IMF) jokin aika sitten pahoitteli finanssikriisin alussa arvioimiaan kerroinvaikutuksia liian pieniksi ja siten osaltaan vaikuttaneen julkisen talouden tarpeettomiin säästötoimiin pahimman taantuman aikana 38

39 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Otetaan yksinkertaisin mahdollinen talous, jossa ei ole ulkomaankauppaa eikä julkista sektoria. Kokonaiskysyntä koostuu tällöin ainoastaan kulutuksesta ja investoinneista = + Tasapainossa säästöt S kanavoituvat investoinneiksi (saadut tulot voidaan joko kuluttaa tai säästää, ja säästöillä rahoitetaan investoinnit) = 39

40 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Yksityinen kulutus riippuu osaltaan tulotasosta Jos kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (eli tulot verojen ja tulonsiirtojen jälkeen =Y T+Tr) kasvavat, myös kulutus kasvaa. Esim. palkankorotuksen jälkeen halutaan korkeampi elintaso Sitä osaa lisätuloista, joka käytetään kulutukseen, kutsutaan rajakulutusalttiudeksi (marginal propensity to consume, MPC). Se on siis kulutuksen derivaatta käytettävissä olevien tulojen suhteen. Vastaavasti määritellään rajasäästämisalttius MPS = = +MPS=1 40

41 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Tarkastelemassamme yksinkertaisimmassa mahdollisessa mallissa ei ole julkista sektoria eikä näin ollen veroja tai tulonsiirtoja Kokonaistulot = käytettävissä olevat tulot Oletaan rajakulutus- ja rajasäästämisalttius vakioiksi eli = +, missä = ja = kulutuksen autonominen komponentti Investoinnit oletetaan autonomisiksi eli ne eivät riipu tulotasosta Malli voidaan hahmottaa seuraavan kalvon kuvan avulla Kuvassa kasvatetaan autonomisia investointeja ja tarkastellaan sen vaikutusta talouden tasapainoon 41

42 E = planned expenditure eli kuinka paljon kuinka paljon kokonaismenoja aiotaan synnyttää E Tasapainossa menojen ja tulojen on oltava yhtä suuret! E* (Y = E) E* AD = C + I 1 DI AD = C + I 1. Aluksi kokonaiskysynnän tasapaino on pisteessä : kysyntäkäyrä on nouseva, sillä kulutus riippuu positiivisesti tulotasosta. Sen kulmakerroin on MPC 2. Jos autonomiset investoinnit lisääntyvät, siirrytään tasapainopisteeseen. Nyt kuitenkin tulot nousevat enemmän kuin investoinnit. Syntyy kerrannaisvaikutus DY DY > DI!!! Y Y = kokonaistulot = tuotanto 42

43 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Mitä oikein tapahtui? Kriittistä mallissa on se, että kun investointeja lisätään, investoinnin ja säästämisen tasapaino saavutetaan lisääntyneellä tuotannolla/tuloilla Olettamalla investoinnit autonomisiksi ( tulotason suhteen vakioiksi ), kulutuksen autonominen komponentti muuttumattomaksi sekä rajakulutus-/rajasäästämisaste vakioiksi, ainoa tapa rahoittaa lisääntyneet investoinnit on synnyttää niin paljon lisää tuloja, että niistä kertyneet säästöt kattavat lisääntyneen investoinnin. Eli = 1 = 1 Kerrannaisvaikutus on = 43

44 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Mitä oikein tapahtui? Nobelistien välisessä kiistassa oli osaltaan kyse siitä, onko tämä se tasapainotusmekanismi, joka oikeasti tapahtuu vai ei Paul Krugman argumentoi, että kyllä: taustalla ajatus, että silloin kun taloudessa on paljon käyttämättömiä resursseja kuten työttömiä, kysynnän lisäys työllistää väkeä, mikä synnyttää lisää tuloja ja mahdollistaa lisääntyneen kysynnän rahoittamisen Robert Lucas puolestaan ajatteli, että jos investointeja lisätään (julkisen talouden toimesta), ne rahoitetaan joko muiden investointien kustannuksella tai kulutuksen kustannuksella (tulevilla luennoilla puhutaan finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutuksesta). Tällöin säästämisen ja investoinnin tasapaino säilyy, mutta kokonaistaloudellinen tuotanto ei välttämättä nouse lainkaan 44

45 Kerrannaisvaikutus suljetussa taloudessa ilman julkista sektoria Mitä oikein tapahtui? Oleellista tarinassa on, että tasapainoehdot eivät itsessään kerro, mitä tapahtuu eli mitkä muuttujat sopeutuvat. Syyseuraus-suhteita on haettava muualta! 45

46 Suljetun talouden kerroin Multiplier = m = 1-MPC 1 Ulkomaankaupan samoin kuin verotuksen lisääminen malliin ei muuta itse periaatetta, mutta kerroinvaikutus jää pienemmäksi. Se on kuitenkin aina suurempi kuin 1. Niinpä loppukurssilla (ja ehkä tentissä!) piirretään seuraavan kalvon mukaisia tasapainomalleja 46

47 E Yleinen ns. 45-asteen kerrannaisvaikutusmalli (Keynesian Cross). 45 (Y = E) 1. Lisätään esim. julkista kysyntää E* 1 AD = C + I + G + X - M DG E* 0 AD = C + I + G + X - M DY 2. Talous kasvaa enemmän kuin G:n kasvu Y 47

48 Kerrannaisvaikutus (Multiplier effect) Kokonaiskysynnän jonkin komponentin (C, I, G, X-M) muutos saa aikaiseksi kokonaiskysynnässä muutoksen, joka on suurempi kuin alkuperäinen muutos. Tätä ilmiötä kutsutaan kerroinvaikutukseksi. Se huomioi välittömän kysynnän lisääntymisen tai supistumisen aiheuttamat suorat sekä epäsuorat vaikutukset kokonaiskysyntään. 48

49 Kerrannaisvaikutus (Multiplier effect) Tyypillinen tapa popularisoida ajatus on, että kysynnän lisäys,, lisää niiden tuloja, joiden tuottamien hyödykkeiden kysyntä kasvoi. He puolestaan laittavat hyvän kiertämään ja lisäävät kysynnällään muiden tahojen tuloja rajakulutusalttiuden verran jne. Tästä syntyy rajakulutusalttiuden suhteen geometrinen sarja = = 1 49