- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

Transkriptio

1 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman tarjonnan kasvu - muuttoliike kaupunkiin - myös paikallisväestön työvoimaan osallistumisaste ja työtuntimäärät voivat kasvaa Kuva 9.1a Kaupunkialueen työmarkkinat palkka w0 työvoiman tarjonta työvoiman kysyntä L0 työntekijöiden lkm - kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin - vastaava jako voidaan tehdä työlliselle työvoimalle

2 77 - Viennin kasvun kerroinvaikutus: - vientisektorin työntekijöiden palkkatulojen kokonaismäärä kasvaa. - osuus m lisätuloista käytetään paikalliseen kulutukseen -> kysynnän kasvu paikallissektoreilla -> tuotanto ja tulonmuodostus kasvaa, josta taas osuus m käytetään paikallisesti - jos alkuperäinen viennin kasvun aiheuttava tulonmuutos on X ja paikallistuotantoon kohdistuva rajakulutusalttius on m niin viennin kasvusta seuraava kokonaistulon Y muutos ( Y) kaupunkialueella on ( Y) = X + m X + m (m X ) + m (m m X ) + = X /(1 - m) esim. a) Jos m = 0,60 ja viennin muutos X = 100 Y = 250 b) Jos m = 0,20 ja viennin muutos X = 100 Y = työllisyyskerroin: kaupunkialueen kokonaistyöllisyyden muutos ( T) kun vientisektorin työllisyys (B) kasvaa yhdellä työllisellä eli ( T / B) Työvoiman kysyntäkäyrä: miksi oikealle laskeva: - substituutioefekti: palkan noustessa työpanosta korvataan muilla tuotannontekijöillä - tuotantovaikutus: palkan noustessa tuotantokustannukset kasvavat vienti ja paikallinen kysyntä pienenee tarvitaan vähemmän työvoimaa Työvoiman kysyntäkäyrä on sitä loivempi, - mitä helpommin työpanosta voi korvata muulla tuotannossa (suuri subsitituutiojousto) - mitä suuremman osan kokonaiskustannuksista työvoimakustannukset muodostavat - mitä hintajoustavampia kaupungin tuotteiden kysynnät ovat

3 78 Kaupunkialueen työvoiman kysynnän siirtymiä oikealle voivat aiheuttaa: - sen tuotteiden vientikysynnän kasvu - työn tuottavuuden kasvu kaupunkialueella - paikallisverojen alennus --> alemmat kustannukset ja hinnat tuotteiden ja työvoiman kysynnän kasvu - yrityssektorin toimintaedellytyksiä parantavien julkisten palvelujen tarjonnan lisäys, joka lisää tuottavuutta ja/tai alentaa tuotantokustannuksia Työvoiman tarjontakäyrä: miksi se on oikealle nouseva? - jos kaupunkialueen palkkataso nousee (enemmän kuin muualla), muuttoliike sinne kasvaa - myös paikallisväestön osallistumisaste ja työtuntimäärät voivat kasvaa. Jos ne oletetaan jäykiksi, työvoiman kysynnän kasvua voi tyydyttää muuttoliikkeen välityksellä - työvoiman tarjonnan kasvaessa erityisesti maan ja asuntojen sekä välillisesti muidenkin hyödykkeiden hinnat nousevat, minkä kompensoimiseksi lisätyövoiman tarjonta toteutuu vain korkeammilla ja korkeammilla palkoilla - työvoiman tarjontakäyrä nousee oikealle eikä ole horisontaalinen Minkä suuruisia ovat: - asuntojen hintojen joustot työvoiman kysynnän suhteen? USA:ssa 0.35 (Hamilton ja Schwab 1985) - kaupungin hintatason jousto sen koon suhteen? USA:ssa 0.20 (Bartik 1991) - työvoiman tarjonnan jousto palkkatason suhteen kaupunkitasolla (eli ei yleinen palkankorotus)? USA:ssa missä määrin esim. Helsingin seudulla asuntomarkkinoiden tarjonnan joustamattomuus rajoittaa työvoiman tarjontaa? Kaupunkialueen työvoiman tarjonnan siirtymiä voivat aiheuttaa - kaupunkialueen verotuksen tason muutos muihin verrattuna - mutta miksi paikallistason finanssipolitiikka on tehotonta - julkisten palvelujen ja ympäristötekijöiden muutos suhteessa kilpaileviin asuinpaikkoihin

4 79 Kuva 9.1b Vientikysynnän kasvun vaikutus palkka w3 w0 työvoiman tarjonta D1 D3 (suora+ kerroinvaik.) D2 (suora vaik.) L0 L3 työntekijöiden lkm - yllä kaupunkitalouden kohdatessa vientikysynnän kasvun, suora vientisektorien vaikutus työvoiman kysyntään ilmenee D1 D2, mutta kokonaisvaikutus kerroinvaikutus mukaan lukien on D1 D3. - Mitä joustamattomampaa on työvoiman tarjonta (mitä suurempi palkkatason nousu tarvitaan lisätyövoiman saamiseksi paikkakunnalle) sitä pienempi työllisyysvaikutus vientikysynnän kasvulla on ja vastaavasti sitä suurempi palkkatason nousuvaikutus Kaupunkialueiden kasvu Suomessa Ks. Kaupunkitalous kirjan kuvat (data vähän vanhaa) sekä Metropolialueen talous kirjan lukua 3 - Aluetaloudellisista ennusteista Suomessa: PTT:n Panos-tuotos laskelmat (mm. Susiluoto) - Numeeriset yleisen tasapainon aluemallit (VATT) - Tilastokeskuksen väestöennusteet (myös kunnittain)

5 80 Seuraavat taulukot ja kuvat perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon aineistoon ja ovat julkaisusta Loikkanen ja Susiluoto: Suurimpien seutukuntien kokonaistaloudellinen kehitys Taul. 1. Väkiluvultaan suurimpien seutukuntien perushintainen arvonlisäys 1975 ja 2008 Arvonlisäys M /as., käy- /asukas, Alueen osuus koko 2008 hinnoin vin hin- koko maa=100 maan arvonlis. % seutukunta noin Helsingin ,3 33,8 Tampereen ,4 6,7 Turun ,9 5,5 Oulun ,1 4,1 Lahden ,3 2,6 Jyväskylän ,5 2,8 Porin ,9 2,1 Kuopion ,8 2,1 Joensuun ,9 1,7 muu Suomi ,8 38,7 Koko maa Taul. 2: Arvonlisäyksen määrän kasvu suurimmissa seutukunnissa ja koko maassa , prosenttia vuodessa seutukunta Arvonlisäys yhteensä Yksityinen sektori Helsingin 3,6 2,8 4,0 3,5 3,7 3,1 4,6 3,8 Tampereen 3,2 2,1 5,5 3,7 3,1 2,4 6,5 3,9 Turun 3,3 0,9 2,1 2,3 3,1 1,0 2,6 2,4 Oulun 3,3 2,4 7,0 4,2 3,0 3,8 8,7 4,9 Lahden 2,6 0,2 2,2 1,9 2,5 0,1 2,7 2,0 Jyväskylän 3,8-0,1 4,1 2,9 4,0-0,6 5,3 3,3 Porin 2,6 0,7 0,7 1,6 2,4 0,9 1,1 1,6 Kuopion 4,0 0,8 2,5 2,7 3,7 0,7 3,4 2,9 Joensuun 2,5 0,1 3,1 2,1 2,5 1,2 4,4 2,8 muu Suomi 2,9 0,9 2,4 2,3 2,9 1,4 3,2 2,6 Koko maa 3,2 1,6 3,3 2,8 3,2 1,9 4,1 3,1 3 Eri seutukuntiin kuului tarkastelun pohjana olevana vuonna 2006 seuraavat määrät kuntia: Helsingin seutukuntaan 13, Tampereen 7, Turun 18, Oulun 10, Lahden 9, Jyväskylän 9, Porin 11, Kuopion 4, Joensuun 8 ja Oulun seutukuntaan 10 kuntaa. Sittemmin kuntaliitokset ovat muuttaneet näitä lukuja.

6 81 Kuvio 1. Palvelualojen osuudet suurten seutukuntien arvonlisäyksestä , prosenttia Suurimmat seutukunnat Helsinki Tampere Turku Oulu muut kuin 9 suurinta Muut suuret seutukunnat Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Joensuu

7 82 Taulukko 3. Suurimmat toimialat ja niiden osuudet yksityisen sektorin arvonlisäyksestä sekä työllisyydestä. Neljä suurinta seutukuntaa ja koko maa 1975 ja Helsingin seutu Tampereen seutu Turun seutu Oulun seutu Koko maa Tukku- ja vähittäis- Muu teollisuus 4 Metalliteollisuus Muu teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa 23% (24 %) 20 % (22 %) 17 % (15 %) 24 % (7 %) kaup. 13% (16%) Metalliteollisuus Metalliteollisuus Muu teollisuus Rakentaminen Muu teollisuus 12 % (12 %) 17 % (15 %) 16 % (14 %) 15 % (17 %) 12 % (11 %) Kiinteistö- ja liike- Tukku- ja vähittäis- Tukku- ja vähittäis- Tukku- ja vähittäis- Rakentaminen elämän palvelut kauppa kauppa kauppa 11 % (11 %) 10 % (8 %) 13 % (17 %) 12 % (17 %) 14 % (21 %) 2008 Helsingin seutu Tampereen seutu Turun seutu Oulun seutu Koko maa Kiinteistö- ja liike- Metalliteollisuus Kiinteistö- ja liike- Metalliteollisuus Metalliteollisuus elämän palvelut 24 % (16 %) elämän palvelut 26 % (15 %) 16 % (12 %) 21 % (22 %) 13 % (17 %) Tukku- ja vähittäis- Kiinteistö- ja liike- Tukku- ja vähittäis- Kiinteistö- ja liike- Kiinteistö- ja liikekauppa 17% (21 %) elämän palvelut kauppa elämän palvelut elämän palvelut 15 % (19 %) 13 % (18 %) 13 % (18 %) 13 % (15 %) Metalliteollisuus Tukku- ja vähittäis- Metalliteollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäis- 11 % (7 %) kauppa 12 % (12 %) 11 % (13 %) kauppa 11 % (17 %) 12 % (17 %) 4 Sisältää mm. seuraavat toimialat: tekstiilien, vaatteiden ja nahkatuotteiden valmistus, kemiallisten tuotteiden valmistus, kumi- ja muovituotteiden valmistus sekä huonekalujen valmistus.

8 Kuvio 2. Yksityisen sektorin työllisyys suurissa seutukunnissa , 1975=100 Suurimmat seutukunnat Muut suuret seutukunnat Helsinki Turku muut kuin 9 suurinta Tampere Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Joensuu koko maa Miten viime vuosien rakennemuutos on vaikuttanut seutukuntatasolla? Tarkastellaan Oulun seudun tilanteen muutosta vuodesta 2008 vuoteen 2012 lähteenä ko. seudun toimialakatsaus viime keväältä s_1_2013.pdf sekä oheiset kuviot seuraavilla sivulla:

9 84 Liikevaihdon ja palkkasumman muutos (%) päätoimialoittain Oulun seudulla, vuosi 2012 verrattuna vuoteen 2008 Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoim. Rahoitustoiminta Palvelut liike-elämälle Informaatio ja viestintä Kuljetus ja varastointi Palvelut kotitalouksille Terveys- ja sosiaalipalvelut Muutos (%) Liikevaihto Palkkasumma

10 85 Henkilöstömäärän muutos (%) toimialaryhmittäin Oulun seudulla, vuosi 2012 verrattuna vuoteen 2008 Kaikki toimialat Teollisuus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoim. Rahoitustoiminta Palvelut liike-elämälle Informaatio ja viestintä Kuljetus ja varastointi Palvelut kotitalouksille Terveys- ja sosiaalipalvelut Muutos (%) Oulun (elektroniikka) teollisuuden muutos vuodesta 2008 on rajuimpia suurilla kaupunkiseuduilla sitten 1990-luvun alun laman.