Makrotalousteoria 1. Luento neljä: Budjettipolitiikka. Markku Siikanen

Transkriptio

1 Makrotalousteoria 1 Luento neljä: Budjettipolitiikka Markku Siikanen

2 Luennon aiheet Luento keskittyy keinoihin, joilla valtio voi rahoittaa toimiaan Verotus Kotimaiset lainat Velkakirjat Setelirahoitus + Yksityistäminen

3 1.1Valtion budjettipolitiikasta Keynesiläisen kerroinmallin aikana kävimme läpi talouden automaattisia vakauttajia. Kerroinmallissa verotus pienentää kerrointa. Työttömyyskorvaukset riippuvat työttömien määrästä ja tuotannon pienentyessä työttömyys kasvaa. Lakisääteisten työttömyyskorvausten vuoksi valtion budjettialijäämä kasvaa työttömyyden kasvaessa, ja pienenee työttömyyden laskiessa. Näin valtion lakisääteiset työttömyyskorvaukset toimivat automaattisesti talouden vakauttajina.

4 1.1 Sykleihin sopeutettu budjettivaje Budjettialijäämää tarkasteltaessa on syytä tarkastaa, miten vuosituotanto poikkeaa pitkän aikavälin trendistä. Talous on noususuhdanteessa, kun vuosituotanto on trendin yläpuolella ja päinvastoin. Politiikkasuositusten tekemistä varten voidaan laskea talouden sykleihin sopeutettu budjettivaje. Sykleihin sopeutetun budjettivajeen avulla voidaan laskea, kuinka suuri budjettivaje olisi, jos vuosituotanto olisi trenditasollaan.

5 1.1 Sykleihin sopeutettu budjettivaje Sykleihin(suhdannevaihtelut) sopeutetun budjettivajeen laskelmaan kuuluu yleistyksiä Siinä oletetaan, että valtio tuntee vuosituotantonsa trenditason ja että valtion verotus ja valtion maksusitoumukset pysyvät kiinteinä(ceteris paribus oletus vuosituotannon suhteen)

6 1.1 Sykleihin sopeutettu budjettivaje Valtion budjetti(finanssi)politiikka on ekspansiivista, jos valtion budjetti on alijäämäinen ja päinvastoin. Sykleihin sopeutettu budjettivaje ei saisi olla ainoa väline, jonka avulla valtio määrittelee finanssipolitiikkansa aseman. Kansantalouden vuosituotannon trendin estimointi ei ole yksikäsitteistä, joten sykleihin sopeutetun budjettivajeen määrittelyssä on epävarmuutta

7 1.1 Valtion budjettipolitiikasta Budjettialijäämiä voidaan hahmottaa seuraavasti: Budjettialijäämä koostuu suhdannevaihtelun aiheuttamasta komponentista, automaattisten vakauttajien vaikutuksesta sekä aktiivisista suhdannepoliittisista toimista. Aktiivista finanssipolitiikkaa voidaan harrastaa sekä verotuksen että julkisten menojen kautta. Aktiivisen suhdannepolitiikan merkitys korostuu erityisesti pitkään jatkuneen laskusuhdanteen (lama) ja noususuhdanteen aikana. Keskuspankki voi osaltaan toimia aktiivisesti muuttamalla oman luototuksensa ehtoja ja peruskorkoa (aktiivinen rahapolitiikka).

8 1.1 Valtion budjettipolitiikasta Yhdysvalloissa on tutkittu (Auerbach & Feehnberg 2000) automaattisten vakauttajien stabiloivaa vaikutusta. Tuloksena oli, että verojärjestelmä pienentää noin 8% ja työttömyyskorvaukset pienentävät noin 2% BKT:n kohdistuvista shokeista. Voidaan hyvin uskoa, että nämä vaikutukset ovat suuremmat korkeamman verotuksen maissa

9 1.2 Valtion budjettiyhtälö Valtion budjettiyhtälö on seuraava: G eur /v i 1/v B eur r 1/v L eur =T eur /v B / t eur /v L/ t eur /v H / t eur /v G ib rl T = B / t L/ t H / t missä G on julkiset menot, i korko jota valtio maksaa obligaatioistaan, r korko, jota valtio maksaa kotimaisesta velastaan L, T verotulot, B liikkeelle lasketut valtion velkakirjat (obligaatiot), x on x:n muutos(x= B, L,H), L valtion kotimainen velka, t on vuosi ja H niiden keskuspankin liikkeelle laskemien setelien määrä, jolla keskuspankki rahoittaa valtion menoja (setelirahoitus). Yllä olevassa yhtälössä ulkomaisen velan käyttö rahoituskeinona on jätetty huomioimatta(kts harjoitukset 2)

10 1.2 Valtion budjettiyhtälö Budjettiyhtälön vasemmalla puolella on valtion menot (ib on valtion obligaatioista aiheutuvat korkomenot vuodessa, rl valtion kotimaisen velan korkomenot vuodessa), joita rahoitetaan yhtälön oikeanpuolen tuloilla (T) ja rahoituskeinoilla.( B, L, H) Jatkossa yhtälön oikeanpuolisia tekijöitä tarkastelleen yksitellen. Tarkoituksena on tutkia yksitellen miten yhtälön oikeanpuolen tekijöillä voi rahoittaa valtion alijäämäistä budjettia.

11 1.2 Valtion budjettiyhtälö Tarkastellaan aluksi verotuksen eli tulorahoituksen käyttämistä alijäämien rahoittamiseen. Ensiksi voimme osoittaa keynesiläisen mallin avulla, että velkarahoitteisen ekspansiivisen talouspolitiikan avulla saatavat lisäverotulot eivät riitä itsessään velan takaisinmaksuun. Oletetaan, että verotus perustuu tasaverojärjestelmään eli verofunktio on lineaarinen, T=vY.

12 1.3 Julkisten menojen lisäyksen vaikutus budjettialijäämään Otetaan tarkastelun pohjaksi keynesiläinen makroteoria Y=C+I+G, C=k(Y-T), T=vY Johdetaan mallista tasapainoinen BKT Y =[ v 1 1 v k ] I G

13 1.3 Julkisten menojen lisäyksen vaikutus budjettialijäämään D* on tasapainoista BKT:a Y* vastaava budjettialijäämä. D* = G+iB+rL-T*, T*=vY* D v =G ib rl [ 1 1 v k ] I G Jos, D>0 kyseessä alijäämäinen budjetti, D<0 kyseessä ylijäämäinen budjetti D=0 kyseessä tasapainoinen budjetti

14 1.3 Valtion budjettialijäämä Seuraavaksi tutkitaan riittävätkö ekspansiivisen finanssipolitiikan avulla saatavat lisäverotulot kattamaan lisääntyneiden julkisten menojen kustannukset. D G =1 [ v 1 1 v k ] D Oletus : G 0 1 [ v 1 1 v k ] 1 1 v k v 1 v 1 v k ;Tulos tosi kun ;0 k 1;0 v 1 Derivaatta >0, BKT:n kasvusta seuraava verotulojen nousu ei riitä lisääntyneiden julkisten menojen kattamiseen.

15 1.3 Valtion budjettialijäämä Edellisen tuloksen mukaan ekspansiivisesta finanssipolitiikasta johtuva verotulojen nousu ei riitä kattamaan syntynyttä budjettialijäämää. Tarkastelemme seuraavaksi mahdollisuuksia, joiden avulla budjettialijäämä on mahdollista rahoittaa Verotuksen kiristäminen Valtion velkakirjojen myynti Kotimaan lainat(ulkomaiset lainat sivuutetaan) (Setelirahoitus)

16 1.3 Verotuksen kiristäminen alijäämän rahoituskeinona Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, missä ekspansiivisesta finanssipolitiikasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan veroastetta nostamalla. Veroasteen korottamisen tapauksessa alijäämän yhtälö on seuraavassa muodossa D v =G ib rl [ ] I G 1 1 v k

17 1.3 Verotuksen kiristäminen alijäämän rahoituskeinona Tuloksen mukaan tasapainoisen budjetin saavuttaminen vaatii veroasteen nostamista.

18 1.4Valtion obligaatiot(velkakirjat) Valtion obligaatio on arvopaperi missä valtio lainaa sijoittajalta rahaa. Obligaation korko, maturiteetti ja lainan määrä ovat ennakkoon sovittuja. Suomessa valtion obligaatiota laskee liikkeelle Valtionkonttori. Yksityissijoittajille tarkoitetun tuotto-obligaation perustiedot: Kuponkikorko 2,4 %, laina-aika 5 v, vähimmäismerkintä 1000 Obligaatiot sisältävät hyvin vähän riskiä. Mahdollisia riskin lähteitä ovat: Valtion maksukyvyttömyys (Venäjä 1998) Inflaatio, joka pienentää reaalista tuottoa Markkinakoron muutokset, jotka vaikuttavat sijoituksen suhteelliseen kannattavuuteen.

19 1.4 Valtion obligaatiot(velkakirjat) Valtionkonttori luonnehtii yksityissijoittajille myytäviä Suomen valtion obligaatioita seuraavasti: Valtion tuottoobligaatiot ovat helppo ja turvallinen tapa kartuttaa varallisuutta. Finanssimarkkinoiden myllerrykset tai korkotason muutokset eivät vaikuta obligaatioiden nimelliskorkoon. Suomen valtio maksaa sijoituksellesi tuottoa kerran vuodessa. Laina-ajan päätyttyä saat sijoittamasi nimellispääoman varmasti takaisin. Valtion tuottoobligaatioihin sijoitetuilla varoilla rakennetaan tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa.tuotto-obligaationomistajana teet arvokasta työtä.

20 1.4 Velkakirjarahoituksen käyttö budjettialijäämän korjaamisessa. Seuraavaksi tarkastellaan miten budjettialijäämän korjaaminen onnistuu velkakirjarahoituksen avulla. Tässä tapauksessa veroparametri v oletetaan vakiomuuttujaksi. Oletetaan myös, että kotitaloudet luokittelevat velkakirjat nettovarallisuudekseen. D=G+iB-T

21 1.4 Velkakirjarahoituksen käyttö budjettialijäämän korjaamisessa. G [1 v 1 1 v k ]= B[ 1 t i ] Mitä pienempi korkokanta, sitä pienempi B tarvitaan budjettialijäämän rahoittamiseen

22 1.4 Kotimaisten lainojen käyttö budjettialijäämän korjaamisessa. Yksinkertaistuksen vuoksi tarkastelu tehdään vain kotimaisten lainojen käyttämisellä alijäämän rahoituksessa Lainarahan käyttö budjettialijäämän korjaamisessa vastaa obligaatioiden käyttöä vastaavassa tilanteessa. Tarvittavaan lainarahan määrään vaikuttaa vallitseva korkotaso r. Vastaava tarkastelu voidaan tehdä lainojen osalta(sivuutetaan). Obligaatioiden maturiteetti vaihtelee Suomessa 2-4 vuoden välillä, mutta lainojen takaisinmaksuajat ovat pidempiä. Lainoilla voidaan rahoittaa pitkäaikaista alijäämää.

23 1.5 Setelistön painaminen (seigniorage) Valtio voi rahoittaa budjettialijäämää hyväksikäyttämällä keskuspankin monopolioikeutta uuden rahan luomisessa. Ongelmaksi muodostuu uuden setelistön painamisen seurauksena kasvava inflaatio. Setelistön määrää voi turvallisesti kasvattaa vuotuisen reaalisen tuotannon verran, jolloin setelistön kasvulla ei ole inflaatiota kasvattavaa vaikutusta. Ongelmaksi muodostuu se, että setelistön painamisen seurauksena inflaatio kasvaa. Setelistön painamista pidetään hyvin äärimmäisenä ja kestämättömänä keinona rahoittaa valtiontaloutta. Keskuspankin voitto on valtion tuloa, seignioragella voidaan kattaa valtion budjettialijäämää.

24 1.5 Setelistön painaminen (seigniorage) Uuden setelistön luomisella on sama vaikutus valtion kansalaisiin kuin verolla. Inflaation vuoksi kansalaisten ostovoima heikkenee kuten verojen tapauksessa. Empiiristen tutkimusten mukaan setelistön painamisen avulla olisi mahdollista kerätä tuloina noin 10% BKT, mutta silloin inflaatio olisi noin 200% vuodessa(carlin 2008) Setelistön painamisella ja hyperinflaatiolla on yhteys. Arvioiden mukaan 50% Robert Mugaben omaisuudesta on peräisin setelistön painamisesta.(wikipedia)

25 1.6 Yksityistäminen Valtion yritysten yksityistämiset alkoivat Euroopassa 1980-luvulla. Taustalla huomio yritysten taloudellisesta tehottomuudesta. Yhdysvalloissa yksityisessä omistuksessa olevien yritysten toiminta oli taloudellisesti tehokkaampaa kuin vastaavilla eurooppalaisilla valtion yrityksillä.

26 1.6 Yksityistäminen Valtion yritysten hinnat olivat säänneltyjä ja hinnat perustuvat suoraan yritysten kustannuksiin. Toiminta oli silti tehotonta verrattuna yhdysvaltalaisiin yrityksiin nähden. Taloustieteessä yksityistämisellä voidaan tarkoittaa kolmea eri asiaa. Yksityistäminen Sääntelyn poistaminen ja markkinoiden vapauttaminen Liikeidean lisensiointi

27 1.6 Yksityistäminen Suurin osa valtion yrityksistä on pörssiyhtiöitä. Jos yritysten osakkeille on kysyntää, niin valtio pystyy saamaan yksityistämisen avulla suuria tuloja nopeasti Ongelmaksi muodostuu myytävien yritysten valitseminen, sillä osa valtion yrityksistä hoitaa yhteiskunnan toimivuuteen kannalta tärkeitä tehtäviä Yksityistämisen ajoittaminen on hankalaa Yksityistämisistä voi aiheutua markkinahäiriöitä.

28 Valtion yritysten arvo Suomessa

29 Valtion yritykset Suomessa

30 Luentojen 1-4 lähteet Blaug: Economic theory in retrospect Burda&Wyplosz: Macroeconomics a European text Carlin& Soskice: Macroeconomics Imperfections, Institutions &Policies Leslie: Advanced macroeconomics Sloman: Economics