TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1
|
|
- Urho Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TA3a Makrotalousteoria, kevät 2017 Harjoitus 1 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mihin menojen kategoriaan (yksityinen kulutus, investoinnit, julkiset menot, vienti tai tuonti) seuraavat tapahtumat kuuluvat USA:n talouden kannalta? a) Boeing myy lentokoneen USA:n ilmavoimille b) Boeing myy lentokoneen American Airlinesille c) Boeing myy lentokoneen Air Francelle d) Boeing myy lentokoneen yksityishenkilölle. Vastaus: 1. a) Julkinen investointi (I), lentopalvelun tuottamiseksi. Luettaisiin julkisiin kulutusmenoihin (G) vain, jos kone olisi tuote, joka kulutetaan yhden vuoden aikana, tai luonteeltaan vähäpätöinen. (Muutos on erikseen käsitelty SNA standardissa, ks. fi/wp-content/uploads/2014/10/kak32014sainio_koistinenjokiniemi.pdf ja unstats.un.org/unsd/nationalaccount/docs/sna2008.pdf s. 204.) b) Yksityinen investointi (I), lentopalvelujen tuottamiseksi. c) Vientiä (X) ainakin siinä tapauksessa, että lentokone myydään Air Francen Ranskassa harjoitettavaa liiketoimintaa varten. (SNA-ohjeistus erikseen toteaa, että lentokone lasketaan yhtiön omistajan kotivaltion varallisuudeksi riippumatta siitä, missä kone fyysisesti sijaitsee, SNA s. 42.) Tämä siis pätee siinäkin tapauksessa, että Air France käyttäisi lentokonetta USA:n ja Ranskan välisiin lentoihin, jos tuotannollisen toiminnan kotipaikaksi ajatellaan Ranska. Investointi tämä voisi olla lähinnä siinä tapauksessa, että kone myytäisiin Air Francen Yhdysvalloissa toimivalle tytäryhtiölle, joka harjoittaa tuotannollista toimintaansa Yhdysvaltojen markkinoilla. d) Yksityistä kulutusta (C), jos konetta ei todellisuudessa hankita esimerkiksi lentopalvelujen tuottamiseksi markkinoille. (Koneen ajatellaan kuluvan käytössä; tämän vuoksi kiinteistöt lasketaan investoinneiksi, pitkäikäisetkin koneet kulutukseksi. Toinen perustelu on, että kotitalouden ei ajatella olevan palvelujen tuottaja. Ks. mm. SNA 2008 s ) 1
2 Tehtävä 2. Taloudessa hinnat ja tuotantomäärät ovat seuraavat: 2. Vastaus: Hinnat (euroja) Tuotantomäärät omenat päärynät polttoaine omenat päärynät polttoaine a) Oletetaan, että talous tuottaa vain näitä kolmea hyödykettä. Laske nimellinen BKT 2006 ja Laske reaalinen BKT, vuosien 2006 hinnoilla, vuonna 2006 ja Lisäksi ratkaise BKT-deflaattorin inflaatio vuonna b) Oletetaan, että kuluttajahintaindeksissä hyödykkeitä painotetaan vuoden 2006 kulutusosuuksien mukaisesti (tuotantomäärä = kulutusmäärä). Laske kuluttajahintaindeksin inflaatio vuonna a) Nimellinen BKT käypiin hintoihin omenat päärynät polttoaine yhteensä = = Reaalinen BKT vuoden 2006 hinnoilla omenat päärynät polttoaine yhteensä = = BKT-deflaattori saadaan yksinkertaisesti suhdelukuna: b) Lasketaan ensin hintadeflaattori: BKT N = = = BKT R josta saadaan inflaatioksi 1,2 1 = 20 %. 3 i=1 p 2007,ix 2006,i i=1 p = 2006,ix 2006,i NBKT 2006 = = = 11 5 = 1,2, 2
3 Tehtävä 3. USA:ssa, joka nyt pidetään kotimaana, rahamäärä kasvaa 5 % (vuodessa) ja tuotanto kasvaa 3 %. Kiinassa, jota nyt pidetään ulkomaana, rahamäärä kasvaa 12 % ja tuotanto 7 %. Oletetaan, että molemmissa maissa Cambridgen yhtälön k on vakio. a) Laske inflaatio USA:ssa ja Kiinassa. Käytä hyväksesi Cambridgen yhtälöä. b) Oletetaan, että maiden välinen reaalinen valuuttakurssi pysyy vakiona. Kuinka paljon dollarin nimellinen valuuttakurssi heikkenee tai vahvistuu vuodessa? c) Oletetaan, että reaalinen valuuttakurssi ei ole vakio ja että Kiina ylläpitää kiinteää nimellistä valuuttakurssia. Mitä tapahtuu reaaliselle valuuttakurssille? d) Oletetaan, että maiden välinen reaalinen valuuttakurssi pysyy vakiona. Kiinan keskuspankki muuttaa rahapolitiikan tavoitetta ja haluaa pitää nimellisen valuuttakurssin vakiona suhteessa dollariin. Kuinka suureksi sen pitää asettaa rahamäärän kasvuvauhti, jotta se saavuttaa tämän tavoitteen? Vastaus: 3. a) Oletetaan, että inflaation mittaamisessa riittää hivenen epätarkka approksimointi, koska todennäköisesti myös rahamäärän ja tuotannon mittaukset ovat epätarkkoja. Tällöin voidaan johtaa: MV = P Y M(t) = kp (t)y (t) ln M(t) = ln k + ln P (t) + ln Y (t) D t (ln M(t)) = D t (ln k + ln P (t) + ln Y (t)) = D t (ln P (t) + ln Y (t)) M (t) dt M(t) M M = P (t) dt P (t) P P + Y Y + Y (t) dt Y (t) π = P P M M Y Y π K 12 % 7 % = 5 %, π U 5 % 3 % = 2 % b) Käytetään brittiläistä tapaa esittää valuuttakurssi (kotimaan valuutan hinta) ulkomaan valuutassa, eli S = j/$, missä j on Kiinan valuuttayksikkö juan. Kurssi vastaa siis kysymykseen montako juania täytyy maksaa saadakseen yhden dollarin. Tällöin reaalinen valuuttakurssi saadaan yhtälöstä = j $ $ USAn hyödyke j Kiinan hyödyke = SP U ln = ln S + ln P U ln S S + P U P U S S + P U P U S S % 2 % = 3 % Toisin sanoen Kiinan kotimaisten hintojen noustessa kiinalaiset kuluttajat ja maahantuojat haluavat lisää dollareita ostaakseen lisää yhdysvaltalaisia hyödykkeitä, joka lisää dollarien kysyntää ja nostaa niiden hintaa suhteessa juaniin. (Tämän voi ajan myötä ennakoida joko vähentävän Kiinan tuontikysyntää tai hidastavan inflaatiota Kiinassa.) 3
4 c) Nyt saadaan S S + P U P U 0 + P U P U = 2 % 5 % = 3 % Käytännön tulkinta tälle olisi Yhdysvaltojen hintakilpailukyvyn vahvistuminen. Kiinan keskuspankki kuluttaa valuuttareserviään pitääkseen yllä nimellistä valuuttakurssia. Koska kurssi on vakio, maahantuojat ja kuluttajat Kiinassa lisäävät tuontikulutusta Yhdysvalloista ja vähentävät kotimaista kulutusta, ja kuluttajat Yhdysvalloissa vähentävät tuontikulutusta Kiinasta (hinnat nousseet Kiinassa enemmän). d) Saadaan S S π K π U P U P U P U P U = π K π U M K M K Y K Y K M U M U Y U Y U M K M K M U M U Y U Y U + Y K Y K Toisin sanoen Kiinan tulisi asettaa rahamäärän muutostahti tasolle, joka vastaa Yhdysvaltojen inflaation ja Kiinan BKT:n summaa. 4
5 Tehtävä 4. a) Ajatellaan Jaska Jokusen kulutusta kahden periodin mallissa. Hänen kulutuksensa ensimmäisellä periodilla on 105, korkonsa 5 % ja tulonsa yksikköä molemmilla periodeilla. Kuinka suuri on hänen kulutuksensa toisella periodilla? b) Tarkastellaan ikääntyvän maan julkisen sektorin budjettitilannetta kahden periodin mallissa. Valtion menot ekalla periodilla on AC ja verotulot 95 AC. Lisäksi valtion kohtaama korko on 3 %. Väestön ikääntymisen takia julkiset menot ovat toisella periodilla 110 AC. Kuinka paljon veroja valtio joutuu keräämään toisella periodilla? Vastaus: 4. a) Budjettirajoite voidaan nyt kirjoittaa usealla eri tavalla, esimerkiksi: (1 + r) (y 1 c 1 ) + (y 2 c 2 ) = 0 }{{}}{{} säästö 3. periodille 1. periodi 2. periodi c 1 + c r }{{} kulutuksen nykyarvo = y 1 + y r }{{} tulojen nykyarvo c 2 = y 2 + (1 + r)(y 1 c 1 ) ( ) 105 = + ( 105) = = = 9475 = 94, b) Logiikka on aivan sama kuin yllä: kattaakseen toisen periodin menonsa valtion pitää kerätä toisella periodilla tuloja kattaakseen sekä kulutuksensa ko. periodilla että velkansa ensimmäiseltä periodilta. Nyt saadaan: y 2 = c 2 + (1 + r)(c 1 y 1 ) ( ) 103 = ( 95) = = = 115,15 5
6 Tehtävä 5. a) Taylorin sääntö voidaan kirjoittaa seuraavasti: i t = r + π t + α π (π t π) + α y (y t ȳ t ), Yhtälössä y t on tuotannon luonnollinen logaritmi (ln) ja ȳ t on tuotannon luonnollisen tason luonnollinen logaritmi. Tavoiteltu reaalikorko on 2 % (r = 0,02), keskuspankin inflaatiotavoite on 2 % ( π = 0,02), inflaatio (neljältä edelliseltä vuosineljännekseltä) on 1 % (π t = 0,01) ja α π = α y = 0,5. Lisäksi tuotanto on 97 yksikköä ja tuotannon luonnollinen taso on yksikköä. Kuinka suuri keskuspankin ohjauskoron tulee olla Taylorin säännön mukaan? b) Käytä yllä olevaa versiota Taylorin säännöstä ja laske sen implikoima ohjauskorkotaso, kun tavoiteltu reaalikorko on 1 %, keskuspankin inflaatiotavoite on 2 % ( π = 0,02), inflaatio (neljältä edelliseltä vuosineljännekseltä) on 3 % ja α π = α y = 0,5. Talous kasvaa 1 % ja tuotannon luonnollinen taso kasvaa 2 %. Kuinka suuri keskuspankin ohjauskoron tulee olla Taylorin säännön mukaan? c) Taylorin sääntö voidaan kirjoittaa myös muodossa ( ) Yt i t = ī t + a(π t π) + b Ȳt, missä ī t = r + π. Tavoiteltu reaalikorko on 2 %, inflaatio on 1 %, inflaatiotavoite on 2 % ja tuotannon taso 195 miljardia ja tuotannon luonnollinen taso on 200 miljardia, a = 1,5 ja b = 0,5. Laske Taylorin säännön mukainen korko. d) Taylorin sääntö voidaan kirjoittaa myös muodossa Ȳ t i t = ī t + a(π t π) + by T K t, missä yt T K on tuotantokuilu, prosentteina luonnollisesta BKT:sta. Oletetaan, että EKP:n tavoittelema reaalikorko on 1 %, inflaatiotavoite 2 % ja a = 1,5 ja b = 0,5. Etsi OECD:n Economic Outlookin lisätaulukoista (annex tables) ennuste euroalueen kuluttajahintojen inflaatiolle ja tuotantokuilulle vuodelle Mikä olisi näiden lukujen perusteella oikea ohjauskorko euroalueelle 2017? Huom. kurssin Moodle-sivulta löytyy linkki OECD:n Economic Outlookin sivuille. 5. Vastaus: Sijoitetaan luvut kaavoihin: a) i t = = ln + 1 ( ( ) 97 0,98 % ) + 1 (ln 97 ln ) 2 b) Oletetaan, että tuotantokuilu on edellisenä vuonna ollut lähellä nollaa, eli voimme esittää tuotantoluvut esimerkiksi muodossa 101 (tuotanto) ja 102 (potentiaali). (Olennaista ei ole absoluuttinen määrä vaan suhdeluku, koska ln a ln b = ln a b.) i t = r + π t + α π (π t π) + α y (y t ȳ t ) = ( ) + 1 (ln 101 ln 102) 2 = ( ) ln 102 4,01 % 6
7 Luku on kuitenkin luonnollisella tavalla herkkä arviolle tuotantokuilusta. Kiinnitetään muut luvut ja annetaan reaalisen tuotannon alkuarvon vaihdella: i t (y t0 ) = ( ) ln y t 0 1 ln , ln y t 0 Esimerkiksi arvoilla 99 ja 101 saadaan korkoja 3,50 ja 4,50. Tämä havainnollistaa Taylorin periaatetta, jonka mukaan yhden prosenttiyksikön muutos tuotantokuilussa näkyy likimain kertoimella α y (tässä 1 2 ) koron muutoksena. c) Lasketaan tulos molemmilla kaavoilla: i t = r + π t + α π (π t π) + α y (y t ȳ t ) = ( = ln 1,23 %, ( ) ) ln ( ) tai ( ) Yt i t = ī t + a(π t π) + b Ȳt Ȳ t = ( ) + 1 ( ) = = = = = 1,25 % d) Euroopan komissio, OECD ja IMF esittävät seuraavia ennusteita kuluttajahintojen inflaatiolle ja tuotantokuilulle vuosina 2017: Instituutti Tuotantokuilu Inflaatio Euroopan komissio 0,7 % 1,4 % (headline inflation) IMF 0,842 % 1,095 % OECD 1,2 % (output gaps) 1,2 % (consumer price indices) Lähteet OECD:n taulukoiden lisäksi: European Economic Forecast Autumn 2016: download_en?token=8ckrxplj, s. 63, 164, 166 World Economic Outlook October 2016 Database pubs/ft/weo/2016/02/weodata/index.aspx 7
8 Näillä luvuilla saadaan: i t = ī t + a(π t π) + byt T K = ( ) + 1 ( 12 ) OECD = = 8 0 = 0,8 % i t = ( ) + 1 ( 7 ) komissio = = = 0,25 % i t = ( ) + 1 ( 8 ) IMF = = = 0,75 % 8
9 Tehtävä 6. Seuraavaksi lasketaan Excel-taulukon avulla euroalueelle Taylorin säännön mukaan sopivaa korkotasoa vuosina Oletetaan, että EKP seuraa Taylorin sääntöä i t = 3 + 1,5(π t 2) + 0,5 y T K t Moodlessa oleva Excel-tiedosto (TR_euroalue_harjoitus_2017.xlsx) laskee Taylorin säännön mukaisen koron euroalueelle. Inflaationa käytetään OECD:n kuluttajahintaindeksin muutosta (annex table 15) ja tuotantokuiluina OECD:n arvioita (annex table 11). OECD:n taulukoissa ei löydy EKP:n ohjauskorkoa. Siksi tehtävässä käytetään lyhyttä korkoa (short-term interest rates, annex table 39) ohjauskoron korvikemuuttujana. Siirrä copy-pastella OECD:n taulukoista inflaatio, tuotantokuilu ja lyhyt korko harjoitustehtävässä käytettävään Excel-taulukoon. Tässä Exceltaulukossa kohdat, joihin data lisätään, näkyvät sinisillä. Excel-taulukko laskee tämän jälkeen Taylorin säännön mukaisen koron. a) Todista, että olet tehnyt kuvion, jossa näkyy lyhyt korko ja Taylorin säännön mukainen korko euroalueelle. Tuo kuvio mukanasi harjoituksiin. b) Yleisen tulkinnan mukaan poikkeamia Taylorin säännöstä voidaan myös tulkita tarveharkintaisena rahapolitiikkana: jos ohjauskorko on alle (yli) Taylorin säännön mukaisen tason rahapolitiikkaan voidaan pitää elvyttävänä (supistavana). Harjoittiko EKP ainakin vuosina elvyttävää vai supistavaa rahapolitiikka, jos poikkeamaa Taylorin säännöstä tulkitaan tarveharkintaiseksi rahapolitiikaksi? c) Harjoittiko EKP ainakin vuosina elvyttävää vai supistavaa rahapolitiikka, jos poikkeamaa Taylorin säännöstä tulkitaan tarveharkintaiseksi rahapolitiikaksi? d) Harjoittiko EKP ainakin vuosina elvyttävää vai supistavaa rahapolitiikka, jos poikkeamaa Taylorin säännöstä tulkitaan tarveharkintaiseksi rahapolitiikaksi? Vastaus: 6. a) Todetaan, että laskentataulukon soluissa on ajettavana Taylorin säännön mukainen laskentakaava parametreilla r = 1 %, π = 2 %, α π = α y = 1 2, ja kaavio viittaa näihin soluihin. b) EKP harjoitti tämän tulkinnan mukaan elvyttävää rahapolitiikkaa: ohjauskorko oli keskimäärin 1,3 %-yksikköä matalampi kuin Taylorin säännön mukainen ohjauskorko olisi ollut. c) EKP harjoitti tämän tulkinnan mukaan elvyttävää rahapolitiikkaa: ohjauskorko oli keskimäärin 1,3 %-yksikköä matalampi kuin Taylorin säännön mukainen ohjauskorko olisi ollut. d) EKP harjoitti tämän tulkinnan mukaan kiristävää rahapolitiikkaa: ohjauskorko oli keskimäärin 1,0 %-yksikköä korkeampi kuin Taylorin säännön mukainen ohjauskorko olisi ollut. 9
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotMakrotalousteoria TA4a, kevät 2017 Harjoitus 2
Makrotalousteoria T4a, kevät 2017 Harjoitus 2 Heikki Korpela 15. helmikuuta 2017 Tehtävä 1. nalysoi eri tapahtumien vaikutuksia euroalueen talouteen -TR-mallissa. Siirtääkö muutos - vai TR-käyrää ja mihin
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotKorko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016
Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka, osa II: Taylorin sääntö ja QE KT34 Makroteoria I Juha Tervala Rahapolitiikka lyhyellä ajalla Rahapolitiikka on korkojen, rahan määrän ja valuuttakurssin ohjaamista rahapolitiikan
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotKappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala
Kappale 10: Makrotalouden tasapaino lyhyellä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Suhdannevaihtelut Suhdannevaihtelulla tarkoitetaan kokonaistaloudellisen aktiviteetin, BKT:n, vaihtelua trendinsä ympärillä
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotTaloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti
Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden
LisätiedotTALOUSENNUSTE 13.10.1999
TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotHakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma
Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotÖljyn hinnan romahdus
Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotRahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa Euro & talous 4/2018 4.10.2018 1 Euroalueen bruttokansantuote 2007-2020 Euroalueen reaalinen BKT EKP:n
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTalouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa
Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
Lisätiedot1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys
1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotNouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä
Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotMarkkinakatsaus. Kesäkuu 2015
Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen
LisätiedotBoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla
BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotTalousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus
Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140
LisätiedotMarkotaalateoria Harjoitus 6
Markotaalateoria Harjoitus 6 Heikki Korpela 2. huhtikuuta 2017 Tehtävä 1. Mitä tapahtuu Suomen vaihtotaseelle luennolla 15 opetetun mallin mukaan, kun talous kohtaa alla mainitut tapahtumat? Piirrä kuvio.
LisätiedotKulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus
Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.
LisätiedotMaailmantalouden näkymät
Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4
Lisätiedot19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)
19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole
Lisätiedot