Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Transkriptio

1 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina ma klo 10 mennessä. En ota vastaan myöhässä enkä sähköpostitse palautettuja tehtäviä. Postitse tehtävät voidaan palauttaa osoitteeseen: Piia Aatola Taloustieteen laitos PL 28 (Latokartanonkaari 9), Helsingin yliopisto Opiskelijan nimi Tein laskutehtävät yksin kyllä ei Tein laskutehtävät yhteistyössä seuraavien opiskelijoiden kanssa. Tehtävä 1 Kansantalous tuottaa mustikoita ja sieniä seuraavan taulukon mukaisesti. Vuosi Mustikat litrahinta Mustikat määrä Sienet litrahinta Sienet määrä a) Laske nimellinen ja reaalinen BKT sekä BKT-deflaattori kullekin vuodelle käyttäen vuotta 2007 perusvuotena. Täydennä taulukko vastauksillasi Vuosi Nimellinen BKT Reaalinen BKT (perusvuosi 2007) BKT-deflaattori *100+3*50=850 7*100+3*50= /850*100=100 8*120+4*80=1280 7*120+3*80= /1080*100= *150+4*90=1710 7*150+3*90= /1320*100=129.55

2 b) Laske nimellisen ja reaalisen BKT:n sekä BKT-deflaattorin vuosimuutos prosentteina vuosille 2008 ja Täydennä taulukko vastauksillasi 2 Vuosi Nimellinen BKT %-muutos Reaalinen BKT (perusvuosi 2007) %- muutos BKT-deflaattori %-muutos ( )/850*100=50.59 ( )/850*100=27.06 ( )/100*100= ( )/1280*100=33.60 ( )/1080*100=22.22 ( )/118.52*100=5.85 Tehtävä 2 Laske kulutuskorin arvo ja kuluttajahintaindeksi jokaiselle vuodelle, kun kulutuskori sisältää 5 kg Tofua ja 2 litraa Oliiviöljyä. Perusvuosi on Laske inflaatiovauhti vuosina 2008 ja Täydennä taulukko vastauksillasi: Vuosi Tofun kilohinta Oliiviöljy litrahinta Kulutuskorin arvo Kuluttajahintaindeksi Inflaatiovauhti *4+2*5=30 100*(30/30)= *7+9*2=53 100*(53/30)= *( /100)= *5+11*2=62 100*(62/30)= *( /176.67)=16.98

3 Tehtävä 3 (Mankiw luku 26, practice question 2, Alla on kuvattu erään suljetun kansantalouden tunnuslukuja. Niiden avulla vastaa seuraaviin kysymyksiin Y = BKT = 6,000 (miljardia euroa) T = verokertymä = 1,000 C = kotitalouksien kulutus = 4,000 G = julkinen kulutus = 1,200 a) Mikä on investointien ja säästöjen taso kansantaloudessa? ( 6,000 1,000 4,000) + ( 1,000 1,200) = 800 miljardia b) Mikä on yksityisten säästöjen taso? 6,000 1,000 4,000 = 1,000 miljardia c) Mikä on julkisten säästäjien taso? 1,000 1,200 = 200 miljardia 3

4 4 Tehtävä 4 Lainamarkkinat Olkoon lainavarojen kysynnän ja tarjonnan sekä reaalisen korkokannan riippuvuus seuraavan taulukon mukainen. Reaalinen korkokanta Lainavarjojen tarjonta (miljardia euroa) Lainavarojen kysyntä (miljardia euroa) (Real interest rate %) (Supply for loanable funds) (Demand for loanable funds) a) Havainnollista lainavarojen kysyntää ja tarjontaa kuvaajalla ja kerro, mikä on lainavarojen markkinatasapaino? Lainavarojen markkinatasapaino on (1000, 4).

5 b) Oleta, että hallitus kasvattaa budjettialijäämää 400 miljardia euroa. Miten lainavarojen markkinatasapaino muuttuu? Perustele 5 Lainavarojen markkinatasapaino on (800, 5). Valtion budjettialijäämän kasvu nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää, koska valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla. Valtion velanotto vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille ja tarjontakäyrä siirtyy oikealle. Seurauksena reaalinen korkokanta nousee ja vaihdettu määrä laskee. Valtion velanoton kasvu aiheuttaa syrjäytymisvaikutuksen (crowding out) eli yksityisten investointien syrjäytymisen (korvaamisen) julkisilla kulutuksella ja investoinnilla.

6 6 c) Aloittaen alkuperäisestä markkinatasapainosta oleta, että hallitus tarjoaa verohelpotusta yrityksille, jotka toteuttavat investointeja (investment tax credit). Verohelpotukseen käytetty kokonaissumma on 400 miljardia euroa kaikilla reaalisilla korkokannoilla. Mikä on tällaisen verohelpotuksen vaikutus markkinatasapainoon? Näytä alla olevalla kuvaajalla uusi tasapaino sekä kerro mikä on tasapainokorkokanta ja lainavarojen määrä. Verohelpotus lisää lainavarojen kysyntää ja nostaa korkokantaa. Uusi lainavarojen markkinatasapaino on (1200, 5). d) Voisitko kuvitella tilannetta, jossa tällaisella verohelpotuksella ei olisi vaikutusta lainavarojen kysyntään? Otteita vastauksista 1) Jos taloudessa on vallitse suuret deflaatio-odotukset, sitten verohelpotuksilla ei välttämättä ole vaikutusta lainavarojen kysyntään. Deflaatio aiheuttaa kulutuksen ja investointien laskua: deflaatiossa ostoksia ja investointeja lykätään, mikäli ne eivät ole välttämättömiä, koska hintojen odotetaan laskevan lähitulevaisuudessa 2) Esimerkiksi tilanteessa, jossa ollaan syvässä lamassa/taantumassa, voi olla että lainoille ei olisi kysyntää vaikka siitä saisi verohelpotuksia. Yritykset voivat olla epävarmoja mahdollisuudesta maksaa lainaa takaisin. Samoin voi olla että korkokanta on niin korkea, ettei lainaaminen ole kannattavaa vaikka siihen saisi verohelpotuksiakin. 3) Jos verohelpotukset toteutetaan niin, että valtio ottaa lainaa, voi tapahtua syrjäytymisvaikutus.