Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka

Transkriptio

1 Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka

2 Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien ja viennin vaihtelujen vuoksi Miten finanssipolitiikka (julkisen kulutuksen ja verotuksen muutos) voi vakauttaa talotta? Mitkä tekijät vaikuttavat finanssipolitiikan tehokkuuteen?

3 Julkinen sektori voi vähentää suhdannevaihteluja Julkiset menot vaihtelevat suhdanteiden mukaan vähemmän kuin yksityiset kulutusmenot, investoinnit tai vienti 5 0 Suuri julkinen sektori tasoittaa jo sellaisenaan suhdannevaihteluja Lisäksi julkinen sektori voi harjoittaa vastasyklistä politiikkaa automaattisten vakauttajien - ja päätösperäisen finanssipolitiikan avulla P3YK/VOL Yksityiset kulutusmenot, volyymin vuosimuutos, % P3JK/VOL Julkiset kulutusmenot, volyymin vuosimuutos, % P51K/VOL Kiinteän pääoman bruttomuodostus, volyymin vuosimuutos % P6K/VOL Tavaroiden ja palvelujen vienti, volyymin vuosimuutos %

4 Kerroinvaikutus Julkisen kulutuksen kokonaisvaikutus tuotannon määrään voi olla suurempi kuin alkuperäinen kokonaiskysynnän muutos Tuotannon määrän muutos vaikuttaa tuloihin, mikä vaikuttaa kulutukseen, mikä taas tuotantoon Kerroin = 1 : Tuotannon määrän muutos sama kuin alkuperäinen kokonaiskysynnän muutos Kerroin > (<1) : Tuotannon määrän muutos suurempi (pienempi) kuin alkuperäinen kokonaiskysynnän muutos

5 Kulutusfunktio Yksityinen kulutus voidaan jakaa tuloista riippumattomaan ja tuloista riippuvaan osaan Kulutusfunktio Tässä on rajakulutusalttius = kulutukseen menevä osuus lisätulosta

6 Kulutusfunktio Rajakulutusalttius vaihtelee eri ihmisten välillä Pienituloiset kotitaloudet, joilla on usein luottorajoitteita, kuluttavat suuren osan lisätuloistaan, eli rajakulutusalttius on suuri Varakkaammilla kotitalouksilla lisätulojen ja kulutuksen yhteys heikompi eli rajakulutusalttius pienempi Odotukset taas vaikuttavat autonomiseen kulutukseen

7 Talouden tasapaino Kokonaiskysyntä (AD) = kulutus + investoinnit Investoinnt riippumattomia tuotannon määrästä (Y) Investoinnit riippuvat odotuksista ja korkotasosta Kokonaiskysyntäkäyrän kulmakerroin < 1 koska MPC < 1 45 suoralla Y = AD Taloudentasapainossa: tuotanto(y) = kokonaiskysyntä(ad)

8 Investoinnit Yrityksen investointipäätökset riippuvat Korkotasosta (r) Investoinnin odotetusta tuotosta (Π) Jos Π > r on investointi kannattava Investoinneilla ja korkotasolla on siis negatiivinen riippuvuus

9 Investoinnit, odotettu tuotto ja korkotaso kahden yrityksen taloudessa Korko / investoinnin tuotto 5% 4% 3% 2% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) (projekti 2) 5% 4% 3% 2% Yritys B Odotettu tuotto (projekti 1) (projekti 2) (projekti 3) 1% (projekti 3) 1% I A I B Korko / investoinnin tuotto Koko talous: molemmat yritykset yhteensä 5% 4% 3% Korkotaso laskee 2% 1% Investoinnit lisääntyvät I A + I B

10 Investointien kerroinvaikutus 1. Investoinnit supistuvat 2. Kokonaiskysntä laskee (AD-käyrä siirtyy alaspäin) 3. Tuotanto vähenee ja tulot pienenevät 4. Kulutus laskee rajakulutusalttiuden mukaiseti 5. Kokonaiskysnyntä laskee. uusi tasapaino (Z)

11 Julkisen sektorin rooli AD = C + I + G + X M Julkinen sektori vaikuttaa kokonaiskysyntään Julkinen kulutus kasvattaa kokonaiskysyntää (siirtää AD - käyrää) Verot vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja siten kulutusta 1 Investoinnit riippuvat korkotasosta ja verojen jälkeisistä tuotto-odotuksesta (johon valtio vaikuttaa)

12 AD = C + I + G + X M Vienti ja tuonti Vienti määräytyy mallin ulkopuolella ja on siis eksogeeninen (riippuu esim. vientimaitten kysynnästä) Tuonti riippuu kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Rajatuontialttius (m) on lisätulosta ulkomaisiin hyödykkeisiin kulutettava osa

13 Laajennettu kokonaiskysyntämalli 1 + I + G + X m Y Säästäminen, verotus, ja tuonti pienentävät kerroinvaikutusta, koska ne vähentävät tuloista kotimaisten hyödykkeiden kulutukseen menevää osaa AD käyrästä tulee loivempi

14 Suuri julkinen sektori tasoittaa talouden vaihteluja Julkinen kulutus on suhteellisen vakaata yli suhdanteiden. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi julkinen sektori Korkeampi veroaste pienentää kerroinvaikutusta Automaattiset vakauttajat kuten työttömyysturva ja progressiivinen verotus kasvattavat julkisia menoja ja vähentävät julkisen sektorin tuloja laskusuhdanteessa Päätösperäisellä finanssipolitiikalla voidaan pyrkiä elvyttämään taloutta lamakaudella ja hillitsemään ylikuumenemista nousukaudella

15 Säästämisen paradoksi Taantumassa kotitalouksien tulot pienenevät ja varallisuuden arvo laskee. Kotitalous voi pyrkiä vähentämään velkaantumista säästämällä Koko talouden tasolla säästämisen lisääminen (ja kulutuksen lasku) vähentää koko talouden tuloja

16 Finanssipoliittinen elvytys Julkinen sektori voi vähentää yksityisen sektorin toiminnasta johtuvaa kokonaiskysynnän laskua elvyttävällä finanssipolitiikalla. Veronalennukset kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kasvattavat kulutusta ja kokonaiskysyntää Julkisten menojen kasvu kasvattaa kokonaiskysyntää (siirtää AD-käyrää ylöspäin) Kerroinvaikutuksen vuoksi BKT voi kasvaa enemmän kuin julkinen kulutus Vastaavasti julkisten menojen leikkauksella on kerroinvaikutus

17 Julkisen sektorin budjettirajoite Julkinen sektori = valtio + paikallishallinto + sosiaaliturvarahastot Budjetti on tasapainossa kun julkisen sektorin menot = tulot Elvyttävä finanssipolitiikka kasvattaa menoja ja/tai supistaa verotuloja ja johtaa alijäämäiseen budjettiin Nimellinen jäämä: tulojen ja menojen erotus Rakenteellinen jäämä: jäämä, josta poistettu suhdannetilanteen vaikutus

18

19 Julkisyhteisöjen rahoitusaseman kehitys ja sektorikohtaiset tavoitteet Lähde: Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto valtion budjettiesityksestä eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle

20

21 Automaattiset vakauttajat Jos veroprosentit pidetään ennallaan, nousukaudella verotulot kasvavat ja laskukaudella pienenevät Vastaavasti mm. työttömyysturvamenot kasvavat laskukaudella ja pienenevät nousukaudella Näiden automaattisten vakauttajien vuoksi julkisen sektorin budjetti on laskukaudella alijäämäinen ja nousukaudella ylijäämäinen Jotta automaattiset vakauttajat voivat toimia ovat suhdanteiden mukaan muuttuvat menot (työttömyysturva, palkkaturva, asumistuki sekä perustoimeentulotuki) valtion budjettikehyksen ulkopuolella

22 Suhdannepuskurit Suomen liityttyä Euroopan talous- ja rahaliittoon ei Suomella ole enää itsenäistä rahapolitiikkaa eikä valuuttakurssipolitiikkaa Suhdanteiden tasaamiseksi perustettiin työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmiin suhdannepuskurit. Tavoitteena oli pitää työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut vakaana suhdanteiden yli. Kuvassa työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin saldon kehitys. Puskurissa saa nykyään olla n. 2 Mrd varoja tai vastaava määrä velkaa.

23 Päätösperäinen finanssipolitiikka Julkinen sektori voi pyrkiä elvyttämään taloutta veronalennuksilla ja menolisäyksillä Finanssipolitiikan kireyttä voidaan mitata (suhdanteiden vaikutuksista puhdistetun) rakenteellisen jäämän muutoksilla: Rakenteellinen jäämä kasvaa = finanssipolittiika on kiristävää Rakenteellinen jäämä pienenee = finanssipolitiikka on elvyttävää

24 Julkisen sektorin velkaantuminen Julkisella sektorilla voi olla pysyvästi velkaa Rajatta kasvava velka ei kuitenkaan on kestävä (sustainable) Velka/BKT suhde pienenee, jos budjetti on ylijäämäinen, BKT kasvaa nopeammin kuin velka tai inflaatio on nopeaa Valtioiden velkakriisissä markkinoilla syntyi epävarmuutta valtioiden kyvystä ja halusta hoitaa velkaansa. Seurauksena valtiolainojen riskipreemiot kasvoivat

25 Kestävyysvaje Väestön ikääntymisestä johtuen terveydenhuolto ja eläkemenot kasvavat seuraavien 20 vuoden aikana Kestävyysvaje kertoo, miten paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi parantaa, jotta julkisen sektorin tulot ja menot olisivat pitkällä tähtäimellä tasapainossa. Laskelma perustuu oletuksiin menokehityksestä, väestönkasvusta, tuottavuuden kasvusta, työllisyydestä, korkotasosta ja julkisten sijoitusten (erityisesti eläkerahastot) tuotosta