Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Transkriptio

1 Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan asteikolla 0 6. Kunkin tehtävän alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä toisin mainita. Tentissä ei tarvita mutta saa käyttää peruslaskinta.

2 1. Sovelletaan kuluttajan valintateoriaa säästämispäätöksen tarkasteluun. Oletetaan, että kuluttaja maksimoi hyötyään U = U(C 1,C 2 ) kulutuksen suhteen, missä C 1 = kulutus periodilla 1 ja C 2 = kulutus periodilla 2. Oletetaan, että hän saa tuloa Y vain ensimmäisellä periodilla ja että toisen periodin hän elää säästöillään. a) Kirjoita kuluttajan budjettirajoite alle, kun korko on r: C 2 = (1+r)(Y C 1 ) b) Piirrä alla olevaa kuvioon tilanne, jossa koron r nousu lisää säästämistä. Merkitse uusi indifferenssikäyrä, budjettisuora ja optimaalinen valinta kuvioon. c) Piirrä alla olevaan kuvioon tilanne, jossa koron r nousu vähentää säästämistä. Merkitse uusi indifferenssikäyrä, budjettisuora ja optimaalinen valinta kuvioon.

3 2. Tarkastellaan monopolia, jonka valmistaman tuotteen rajatulokäyrää esittää alla olevaan kuvioon piirretty suora ja jonka tuotannosta syntyviä kustannuksia esittävät kuvioon piirretyt ATC, AVC, AFC ja MC -käyrät. a) Piirrä kuvioon tuotteen kysyntäkäyrä. (Punaisella merkitty, leikkaa vaaka-askelin pisteessä määrä = 6). b) Kirjoita alle ja merkitse kuvioon, kuinka paljon voittoaan maksimoiva monopoli tuottaa, mikä tuotteen hinnaksi muodostuu ja kuinka suuri monopolin voitto on. Määrä = 2 kappaletta, hinta = 8 euroa/kappale, voitto = 6 euroa. c) Kuinka suuri on yhteiskunnalle koituva kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summalla mitattu hyvinvointitappio monopolin toiminnasta? Merkitse kuvioon ja kirjoita alle. Kuviossa vihreällä katkoviivalla reunustettu kolmio, tappio = 2 euroa (Huom: Tämä on harjoitustehtävä 3-2 hieman muutettuna.)

4 3. Tarkastellaan ilmastonmuutosta kahden maan (tai alueen) välisenä peliteoreettisena ongelmana. Kumpikin voi joko jatkaa ilmakehän saastuttamista tai puhdistaa päästönsä. Valintojen tulokset ovat alla olevassa taulukossa siten, että 4 on paras ja 1 huonoin tulos. Kussakin ruudussa ensimmäinen numero on maan 1 tulos ja toinen numero on maan 2 tulos. Maa 2 Saastuttaa Puhdistaa Maa 1 Saastuttaa (2, 2) (4, 1) Puhdistaa (1, 4) (3, 3) a) Jos maat eivät harjoita yhteistyötä, niin mikä on tämän ilmastopelin Nash-tasapaino? Perustele taulukon lukujen avulla miksi. Molemmat saastuttavat, jolloin tuloksena on (2, 2). Tämä on Nash-tasapaino, siksi, ettei siitä kummankaan kannata yksin poiketa: Tekipä maa 2 mitä tahansa, niin 1:n kannattaa saastuttaa. Tekipä maa 1 mitä tahansa, niin 2:n kannattaa saastuttaa. b) Entä mikä olisi koko maailman (tässä siis maat 1 ja 2 yhdessä) kannalta paras ratkaisu? Mitä sen toimeenpano edellyttäisi? Perustele taulukon lukujen avulla miksi. Päästöjen puhdistaminen olisi parasta, sillä tulos on silloin (3,3). Tähän pääseminen edellyttäisi molempia osapuolia sitovaa sopimusta siitä, että päästöt puhdistetaan. Perustelu: Jos sellaista ei ole, niin molemmat saastuttaisivat: jos maa 2 puhdistaa, niin 1:n kannattaa saastuttaa, sillä 4 > 3, ja jos maa 1 puhdistaa, niin 2:n kannattaa saastuttaa samoin perustein. c) Mikä markkinoiden toimimattomuuteen liittyvä tekijä tekee ilmastonmuutoksesta käytännössä vaikean pysäyttää? Millä tavoin siihen kuitenkin käytännössä pyritään? Ilmastonmuutoksessa on kysymys globaalista ulkoisvaikutuksesta: ongelmana on, ettei ole olemassa ylikansallista päätöksentekijää => ratkaisua vaikea saada, koska jokainen odottaa muiden hoitavan ongelman. Vapaaehtoiset ilmastosopimukset ovat käytännön keinoja.

5 4. a) Development accounting menetelmää käytetään kansainvälisten elintaso- ja tuottavuusvertailujen tekemiseen. Esitä Cobb-Douglas -tuotantofunktion avulla, miten kahden maan välisen tuottavuuseron voi hajottaa osatekijöihinsä. (3 p) Tuotantofunktio: y = A k α h 1-α ; y = tuottavuus (bkt/työntekijä), k = pääoman määrä työntekijää kohden, h = työvoiman koulutustaso, A = teknologian taso eli kokonaistuottavuus, α = pääomatulojen osuus kansantulosta, yleensä noin 1/3. (Tuotantofunktiota voidaan soveltaa myös elintasolle, jolloin y = bkt/asukas, jne.) Oletetaan että α on sama, esim. 1/3, kaikissa maissa. Nyt maan 1 (köyhä maa) ja maan 2 (rikas maa) tuottavuusero (tai elintasoero) on: y 1 /y 2 = (A 1 /A 2 ) (k 1 /k 2 ) α (h 1 /h 2 ) 1-α Tämän avulla voidaan selvittää, kuinka paljon eroista selittyy milläkin tekijällä: y, k ja h saadaan tilastoista, A lasketaan residuaalina. b) Mitä tätä menetelmää käyttäen on opittu siitä, mitkä tekijät selittävät kansainvälisiä elintaso- ja tuottavuuseroja? Mikä on eri tekijöiden keskinäinen merkitys? (2 p) Valtaosa eroista (50-70 %) selittyy teknologialla eli kokonaistuottavuudella A. Koulutuserot selittävät yllättävän vähän (10-30%) eroista. Pääoman määrä selittää noin viidenneksen eroista. (Prosenttiosuuksien muistamista ei edellytetä, keskinäinen merkitys riittää.) c) Miten Suomi näissä vertailuissa sijoittuu ja mistä syystä? (1 p) Suomen työn tuottavuus y on noin 80 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta (ja samaa luokkaa kuin Ruotsissa). Mikään yksittäinen tekijä ei selitä eroa, vaan se tulee kaikista osatekijöistä (k, h ja A) tasapuolisesti (sillä niistä jokainen on noin 90 % Yhdysvaltojen tasosta.) (Luennon 15 taulukko 1 ja harjoitustehtävä 4-4.)

6 5. a) Yrityksen, toimialan ja myös koko kansantalouden hintakilpailukykyä mitataan usein yksikkötyökustannuksilla. Määrittele, mitä niillä tarkoitetaan, ja selitä, miten niitä mitataan. (2 p) Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset eli palkkasumma WL tuotettua yksikköä Q kohden = WL/Q (tai = W/(Q/L), jossa Q/L = työn tuottavuus) W = palkka, L = työn määrä Q = tuotos. b) Perustele täydellisen kilpailun teorian avulla, missä mielessä yksikkötyökustannukset ovat käyttökelpoinen hintakilpailukyvyn mittari. (2 p) Teorian mukaan oikea tapa arvioida kustannusten vaikutuksia yritysten tarjontapäätöksiin on mitata tuotannon rajakustannukset (mutta ne ovat käytännössä vaikeasti mitattavissa, sillä vaikka palkat W saataisiin selville, emme tiedä työn rajatuottavuutta Q/L). Tietyin oletuksin rajakustannus on suoraan verrannollinen yksikkötyökustannukseen, joka on helposti tilastoista mitattavissa. (Oletus: Cobb-Douglas tuotantofunktio.) MC = W/MPL WL/Q c) Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007) antamasta palkkalupauksesta alkoi palkkakierre nousevin korotuksin. Se vei Suomen kilpailukyvyn. Perustele yksikkötyökustannusten osatekijöiden kehityksen avulla, miksi ongelmien selitys ei ole näin yksinkertainen. (1 p) Yksikkötyökustannukset = WL/Q = W/(Q/L) = palkka/työn tuottavuus. Palkat W kyllä nousivat 2008 ja 2009, mutta yksikkötyökustannusten nopea nousu johtui valtaosin työn tuottavuuden Q/L romahtamisesta. d) Mille toimialoille ja mihin tekijöihin Suomen kansantalouden hintakilpailukyvyn ongelmat voidaan jäljittää? (1 p) Työn tuottavuuden (arvonlisäys/työn määrä) romahtaminen on tapahtunut pääosin tehdasteollisuudessa, erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (Nokian puhelimet), muussa metalliteollisuudessa (metallien jalostus, teräs) ja metsäteollisuudessa. (Luento 10)

7 6. Alla olevassa taulukossa on tietoja Suomen kansantaloudesta vuosina 2014 ja 2015: Käypähintainen BKT viitevuoden bruttokansantuote BKT-deflaattori 2010 hinnoin Vuosi (miljardia euroa) (indeksi, 2010 = 100) (miljardia euroa) ,3 110,1 186, ,2 110,5 187,5 a) Laske yllä olevaan taulukkoon bruttokansantuote viitevuoden 2010 hinnoin vuosille 2014 ja 2015 ja merkitse alle kuinka paljon se muuttui vuonna 2015 prosentteina edellisvuoteen verrattuna. Muutos = 100*(187,5-186,5)/186,5 = 0,5 % b) Jos viitevuoden 2010 hinnoin mitattu kansantalouden potentiaalinen bruttokansantuote oli 190,3 miljardia euroa vuonna 2015, niin kuinka suuri oli tuotantokuilu vuonna 2015 euroissa arvioituna? Tuotantokuilu miljardeina euroina = 187,5 190,3 = -2,8 c) Jos julkisten menojen muutoksen vaikutusta kokonaiskysyntään mittaava kerroin m on arvoltaan 0,75, niin kuinka paljon julkisia menoja tulisi muuttaa tuotantokuilun poistamiseksi olettaen, ettei julkisten menojen muutoksella ole syrjäytysvaikutusta? Perustele! Kokonaiskysyntää (bkt = Y) tulisi kasvattaa ΔY = 2,8 miljardia. Kerroinvaikutuksen kaavasta ΔY = m ΔG saadaan: ΔG = ΔY/m = 2,8/0,75 = 3,7 miljardia (ks. luento 21). d) Mitä pääministeri Sipilän hallitus tämän sijaan tekee ja mistä syystä? Se vähentää julkisia menoja, koska julkinen sektori on jo nyt alijäämäinen ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on ylittämässä EU-sopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan (luennot 7 ja 16). Vastaukseksi kelpaa myös julkisen sektorin suuri kestävyysvaje (luento 7).