Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
|
|
- Sami Hämäläinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kerroinvaikutukset ja finanssipolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
2 Eilen: BKT:n komponentit investoinnit, vienti ja tuonti vaihtelevat voimakkaasti yksityinen kulutus on huomattavasti vakaampaa ja julkinen kulutus vielä vakaampaa
3 Miten julkinen sektori tasoittaa suhdannevaihteluja? Tänään kerroinvaikutukset finanssipolitiikka julkisen sektorin budjettirajoite Maanantaina rahapolitiikka
4 A. Kokonaiskysyntä ja kerroinvaikutus
5 Kerroinvaikutusten malli Malli kokonaiskysynnästä ja tuotannosta kerroinvaikutukset: tuotannon määrän muutos vaikuttaa tuloihin, mikä vaikuttaa kulutukseen, mikä taas tuotantoon julkisen kulutuksen kasvu voi lisätä tuotannon määrään enemmän kuin julkisen kulutuksen verran säästämisen paradoksi Kaksi versiota suppea: kokonaiskysyntä = yksityinen kulutus + investoinnit laaja: kokonaiskysyntä = yksityinen kulutus + investoinnit + julkinen kulutus + vienti - tuonti
6 Kokonaiskulutus Kokonaiskulutus, C Kotitalouksien yhteenlasketun kulutuksen ja kokonaistuotannon välinen suhde C= c 0 + c 1 Y Tulot (= tuotannon määrä), Y
7 Kokonaiskulutus Kokonaiskulutus, C Kotitalouksien yhteenlasketun kulutuksen ja kokonaistuotannon välinen suhde C= c 0 + c 1 Y c 0 = autonominen kulutus (ei riipu tämän periodin tuloista) Tulot (= tuotannon määrä), Y
8 Kokonaiskulutus Kokonaiskulutus, C Kotitalouksien yhteenlasketun kulutuksen ja kokonaistuotannon välinen suhde C= c 0 + c 1 Y ΔC ΔY rajakulutusalttius (c 1 ) (kulutusfunktion kulmakerroin = kuinka paljon kokonaiskulutus nousee tällä periodilla kun talouden kokonaistulot nousevat) c 0 = autonominen kulutus (ei riipu tämän periodin tuloista) Tulot (= tuotannon määrä), Y
9 Kokonaiskulutus Kokonaiskulutus, C Kotitalouksien yhteenlasketun kulutuksen ja kokonaistuotannon välinen suhde ΔC ΔY rajakulutusalttius (c 1 ) (kulutusfunktion kulmakerroin = kuinka paljon kokonaiskulutus nousee tällä periodilla kun talouden kokonaistulot nousevat) c 0 = autonominen kulutus (ei riipu tämän periodin tuloista) C= c 0 + c 1 Y Tulot (= tuotannon määrä), Y Rajakulutusalttiudet vaihtelevat kotitalouksien välillä: pienituloisilla usein luottorajoitteita -> kuluttavat suuren osan lisätuloistaan -> suuri rajakulutusalttius varakkaille kulutuksen tasoittaminen yli ajan helpompaa -> lisätulojen ja kulutuksen yhteys heikompi -> pienempi rajakulutusalttius koko talouden rajakulutusalttius riippuu siitä, millaisia kotitaloudet keskimäärin ovat Autonominen kulutus riippuu elinkaarituloista ja odotuksista (palataan tähän kohta tarkemmin)
10 Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Kokonaiskysyntä,AD Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Y = AD miten esittää tämä ehto koordinaatiossa? Kokonaistuotanto, Y
11 Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Kokonaiskysyntä,AD Y=AD Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Y = AD miten esittää tämä ehto koordinaatiossa? 45 Kokonaistuotanto, Y
12 Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Kokonaiskysyntä,AD Y=AD AD = C + I Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Y = AD miten esittää tämä ehto koordinaatiossa? Kokonaiskysyntä (AD) kulutus + investoinnit (tuodaan julkinen kulutus, vienti ja tuonti mukaan hieman myöhemmin) huom! investoinnit eivät riipu tämän periodin tuotannosta (palataan tähänkin kohta tarkemmin) 45 Kokonaistuotanto, Y
13 Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = C + I Hyödykemarkkinoiden tasapainossa Y = AD miten esittää tämä ehto koordinaatiossa? Kokonaiskysyntä (AD) kulutus + investoinnit (tuodaan julkinen kulutus, vienti ja tuonti mukaan hieman myöhemmin) huom! investoinnit eivät riipu tämän periodin tuotannosta (palataan tähänkin kohta tarkemmin) 45 Kokonaistuotanto, Y
14 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 45 Kokonaistuotanto, Y
15 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD A 1,5 Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? B 45 Kokonaistuotanto, Y
16 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD A 1,5 Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? ei! Y>AD(eli olemme 45 viivan alapuolella) B 45 Kokonaistuotanto, Y
17 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD C 1,5 A 1,5 B Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? ei! Y>AD(eli olemme 45 viivan alapuolella) 45 Kokonaistuotanto, Y
18 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD C 1,5 A 1,5 B Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? ei! Y>AD(eli olemme 45 viivan alapuolella) 45 Kokonaistuotanto, Y
19 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD C 1,5 A 1,5 B Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? ei! Y>AD(eli olemme 45 viivan alapuolella) 45 Kokonaistuotanto, Y
20 Kerroinvaikutus Kokonaiskysyntä,AD C 1,5 A 1,5 B Y=AD AD = c 0 +c 1 Y + I AD = c 0 +c 1 Y + I Mitä tapahtuu jos investoinnit laskevat 1,5 miljardilla? oletetaan lisäksi, että rajakulutusalttius c 1 = 0,6 Kokonaiskysyntäkäyrä liikkuu nyt 1,5 euroa alaspäin onko B uusi tasapaino? ei! Y>AD(eli olemme 45 viivan alapuolella) yritykset vähentävät tuotantoaan -> kokonaistuotanto laskee -> kotitalouksien tulot laskevat -> kulutus laskee -> yritykset vähentävä tuotantoaan -> jne. 45 D 3,75 Kokonaistuotanto, Y Uudessa tasapainossa tuotanto on 3,75 miljardia vähemmän kuin ennen investointien laskua! kerroin on 3,75/1,5=2.5
21 Kerroinvaikutus Mistä edellisen esimerkin 2,5 kerroin tulee? tasapainossa Y = AD Y = c 0 + c 1 Y + I (kirjoitetaan AD auki) Y - c 1 Y = c 0 + I (siirretään Y:t vasemmalle puolelle) Y(1 - c 1 ) = c 0 + I (sievennetään) Y = 1 ( c 1 c 0 + I) 1 (jaetaan molemmat puolet (1-c 1 ):llä) kerroin Kerroinvaikutuksen suuruus riippuu rajakulutusalttiudesta oletimme että c 1 = 0,6 -> kerroin on 1/(1-0,6) = 1/0,4 = 2.5 mitä suurempi rajakulutusalttius, sitä suurempi kerroinvaikutus
22 Kerroinvaikutus: yhteenveto Kulutus, tulot ja tuotanto kiertävät taloudessa -> kokonaiskysynnän muutos voi vaikuttaa tuotantoon enemmän kuin alkuperäinen muutos kokonaiskysynnässä Kerroin (multiplier) kertoo muutoksen suhteellista suuruuden kerroin = 1: BKT:n lisäys kokonaisuudessaan = alkuperäinen investointi- tai kulutusmenojen lisäys kerroin > 1: BKT:n lisäys kokonaisuudessaan suurempi alkuperäinen investointi- tai kulutusmenojen lisäys Seuraavaksi: mistä kulutusfunktio ja investoinnit tulevat?
23 B. Kotitaloudet
24 Kotitalouksien varallisuus Luottorajoitteet ja kulutuksen tasaaminen -> rajakulutusalttius (AD-käyrän kulmakerroin) Kotitalouksien varallisuus -> autonominen kulutus Kotitalouksien keskeisimmät varallisuuserät: asuntovarallisuus rahoitusomaisuus (talletukset, osakkeet, sijoitusrahastot) odotetut tulot ( odotettu = odotusarvo)
25 Varallisuuden muutos: Lama
26 Varallisuuden muutos: Lama Laman vaikutus varallisuuteen: 1. asunto- ja finanssivarallisuus 2. odotetut tulot Tavoitevarallisuus = kotitalouden tavoittelema varallisuuden taso, joka riipuu preferensseistä ja odotuksista
27 Varallisuuden muutos: Lama Laman vaikutus varallisuuteen: 1. asunto- ja finanssivarallisuus 2. odotetut tulot Tavoitevarallisuus = kotitalouden tavoittelema varallisuuden taso, joka riipuu preferensseistä ja odotuksista Varallisuuden lasku johtaa kulutuksen vähentämiseen (varautumissäästämiseen) -> autonominen kulutus
28 Varallisuuden muutos: Lama Laman vaikutus varallisuuteen: 1. asunto- ja finanssivarallisuus 2. odotetut tulot Tavoitevarallisuus = kotitalouden tavoittelema varallisuuden taso, joka riipuu preferensseistä ja odotuksista Varallisuuden lasku johtaa kulutuksen vähentämiseen (varautumissäästämiseen) -> autonominen kulutus Varallisuuden lasku voi myös lisätä luottorajoitteita (vähemmän omaisuutta, jota käyttää vakuutena)
29 Suuri lama kerroinvaikutusmallissa A: hyödykemarkkinoiden tasapaino (1929) B: investointien väheneminen C: autonomisen kulutuksen ja investointien väheneminen (seurausta osake- ja asuntomarkkinoiden romahtamisen sekä pankkikriisin aiheuttamasta epävarmuudesta)
30 C. Investoinnit
31 Investoinnit Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% 4% 3% 2% 1% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) (projekti 2) (projekti 3) Yrityksen investoinnit riippuvat korkotasosta (r) investoinnin odotetusta tuotosta (P) Jos P > r on investointi kannattava mitä matalampi korko, sitä useampi projekti järkevää toteuttaa
32 Investoinnit: kahden yrityksen talous Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) 5% Yritys B 4% 3% (projekti 2) 4% 3% Odotettu tuotto (projekti i) (projekti ii) 2% 2% (projekti iii) 1% (projekti 3) 1% I A I B
33 Investoinnit: kahden yrityksen talous Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) 5% Yritys B 4% 3% (projekti 2) 4% 3% Odotettu tuotto (projekti i) (projekti ii) 2% 2% (projekti iii) 1% (projekti 3) 1% I A I B
34 Investoinnit: kahden yrityksen talous Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) 5% Yritys B 4% 3% (projekti 2) 4% 3% Odotettu tuotto (projekti i) (projekti ii) 2% 2% (projekti iii) 1% (projekti 3) 1% I A I B Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% Koko talous: molemmat yritykset yhteensä 4% 3% 2% 1% I A + I B
35 Investoinnit: kahden yrityksen talous Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% Yritys A Odotettu tuotto (projekti 1) 5% Yritys B 4% 3% (projekti 2) 4% 3% Odotettu tuotto (projekti i) (projekti ii) 2% 2% (projekti iii) 1% (projekti 3) 1% I A I B Korko (r), investoinnin tuotto (P) 5% 4% 3% Koko talous: molemmat yritykset yhteensä Korkotaso laskee 2% 1% Investoinnit lisääntyvät I A + I B
36 Kokonaisinvestoinnit Kaksi reittiä kokonaisinvestointien kasvuun: 1. (C E): korkojen lasku 2. (C D): voitto-odotusten nousu ja/tai liiketoimintaympäristön paraneminen (esim. uskottavat omistusoikeudet) Käytännössä näyttää siltä, että kokonaisinvestointikäyrän siirtymät ovat tyypillisesti tärkeämpiä kuin korot
37 D. Julkinen kulutus
38 Laajennettu kerroinvaikutusmalli Lisätään nyt kokonaiskysyntää julkinen kulutus ja nettovienti AD = C + I + G + X M AD = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my
39 Laajennettu kerroinvaikutusmalli Lisätään nyt kokonaiskysyntää julkinen kulutus ja nettovienti AD = C + I + G + X M AD = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my kulutus (C); huomaa, että nyt verojen jälkeen käteen jäävät tulo on (1-t)Y, missä t on veroaste
40 Laajennettu kerroinvaikutusmalli Lisätään nyt kokonaiskysyntää julkinen kulutus ja nettovienti AD = C + I + G + X M AD = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my kulutus (C); huomaa, että nyt verojen jälkeen käteen jäävät tulo on (1-t)Y, missä t on veroaste tuonti (M) riippuu tuloista; rajatuontialttius m = lisätulosta ulkomaisiin hyödykkeisiin kulutettava osa
41 Laajennettu kerroinvaikutusmalli Lisätään nyt kokonaiskysyntää julkinen kulutus ja nettovienti AD = C + I + G + X M AD = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my vienti (X) määräytyy mallin ulkopuolelta ( eksogeeninen muuttuja) kulutus (C); huomaa, että nyt verojen jälkeen käteen jäävät tulo on (1-t)Y, missä t on veroaste tuonti (M) riippuu tuloista; rajatuontialttius m = lisätulosta ulkomaisiin hyödykkeisiin kulutettava osa
42 Laajennettu kerroinvaikutusmalli Lisätään nyt kokonaiskysyntää julkinen kulutus ja nettovienti AD = C + I + G + X M AD = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my vienti (X) määräytyy mallin ulkopuolelta ( eksogeeninen muuttuja) kulutus (C); huomaa, että nyt verojen jälkeen käteen jäävät tulo on (1-t)Y, missä t on veroaste tuonti (M) riippuu tuloista; rajatuontialttius m = lisätulosta ulkomaisiin hyödykkeisiin kulutettava osa Julkisen sektorin vaikutuskanavat julkinen kulutus (G) kasvattaa kokonaiskysyntää (siirtää AD-käyrää) verot vähentävät käytettävissä olevia tuloja ja siten kulutusta investoinnit riippuvat korkotasosta ja verojen jälkeisistä tuottoodotuksesta (johon julkinen sektori voi vaikuttaa)
43 Kerroinvaikutus laajennetussa mallissa Ratkaistaan samoin kuin edellä: tasapainossa Y = AD Y = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my (kirjoitetaan AD auki) Y - c 1 *(1-t)*Y + my = c 0 + I + G + X (siirretään Y:t vasemalle puolelle) Y = 1 1 c 1 + tc 1 + m c 0 + I +G + X ( ) (sievennetään)
44 Kerroinvaikutus laajennetussa mallissa Ratkaistaan samoin kuin edellä: tasapainossa Y = AD Y = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my (kirjoitetaan AD auki) Y - c 1 *(1-t)*Y + my = c 0 + I + G + X (siirretään Y:t vasemalle puolelle) Y = 1 1 c 1 + tc 1 + m c 0 + I +G + X ( ) (sievennetään) vanha osa uusi osa > 0
45 Kerroinvaikutus laajennetussa mallissa Ratkaistaan samoin kuin edellä: tasapainossa Y = AD Y = (c 0 + c 1 *(1-t)*Y) + I + G + X my (kirjoitetaan AD auki) Y - c 1 *(1-t)*Y + my = c 0 + I + G + X (siirretään Y:t vasemalle puolelle) Y = 1 1 c 1 + tc 1 + m c 0 + I +G + X ( ) (sievennetään) vanha osa uusi osa > 0 Verot ja tuonti pienentävät kerrointa loivempi AD-käyrä osa kotitalouksien tulosta menee suoraan julkiselle vallalle veroina osa tulosta käytetään hyödykkeiden ostamiseen ulkomailta
46 Suuri julkinen sektori tasoittaa suhdannevaihtelua Julkinen kulutus on suhteellisen vakaata yli suhdanteiden vakauttava vaikutus kasvaa kun julkinen kulutus kasvaa Kerroinvaikutus korkeampi veroaste pienentää kerroinvaikutusta (edellinen dia) Automaattiset vakauttajat työttömyysturva ja progressiivinen verotus kasvattavat julkisia menoja ja vähentävät julkisen sektorin tuloja laskusuhdanteessa Päätösperäinen finanssipolitiikalla voidaan pyrkiä elvyttämään taloutta lamakaudella ja hillitsemään ylikuumenemista nousukaudella
47 Finanssipoliittinen elvytys Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = C + I + G + X -M 45 Kokonaistuotanto, Y
48 Finanssipoliittinen elvytys Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M Ajatellaan nyt tilannetta, jossa talous kohtaa vientishokin vienti laskee X X AD-käyrä, tasapaino A B kerroinvaikutus: BKT laskee enemmän kuin vienti tippuu B 45 Kokonaistuotanto, Y
49 Finanssipoliittinen elvytys Kokonaiskysyntä,AD B A Y=AD AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M Ajatellaan nyt tilannetta, jossa talous kohtaa vientishokin vienti laskee X X AD-käyrä, tasapaino A B kerroinvaikutus: BKT laskee enemmän kuin vienti tippuu Valtio päättää pienentää vientishokin vaikutuksia lisäämällä julkista kulutusta G G AD-käyrä, tasapaino B C kerroinvaikutus: BKT kasvaa enemmän G kasvaa 45 Kokonaistuotanto, Y
50 Finanssipoliittinen elvytys Kokonaiskysyntä,AD B C A Y=AD AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M Ajatellaan nyt tilannetta, jossa talous kohtaa vientishokin vienti laskee X X AD-käyrä, tasapaino A B kerroinvaikutus: BKT laskee enemmän kuin vienti tippuu Valtio päättää pienentää vientishokin vaikutuksia lisäämällä julkista kulutusta G G AD-käyrä, tasapaino B C kerroinvaikutus: BKT kasvaa enemmän G kasvaa 45 Kokonaistuotanto, Y
51 Finanssipolitiikan kiristys Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M Entä jos vientishokkiin olisikin vastattu leikkauspolitiikalla verotulot laskevat kun siirrtyään A:sta B:hen julkista kulutusta sopeutetaan vastaamaan verotuloja B Kokonaistuotanto, Y
52 Finanssipolitiikan kiristys Kokonaiskysyntä,AD A Y=AD AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M AD = C + I + G + X -M Entä jos vientishokkiin olisikin vastattu leikkauspolitiikalla verotulot laskevat kun siirrtyään A:sta B:hen julkista kulutusta sopeutetaan vastaamaan verotuloja Valtio leikkaa kuluja G G AD-käyrä, tasapaino B D kerroinvaikutus: BKT pienenee enemmän G laskee B D Kokonaistuotanto, Y
53 Säästämisen paradoksi Taantumassa kotitalouksien tulot pienenevät, varallisuuden arvo laskee ja verotulot laskevat luonnollinen reaktio kotitalouksilta on vähentää kulutusta (lisätä säästämistä) -> autonominen kulutus laskee samoin julkinen sektori voi reagoida vähentämällä julkista kulutusta tai nostamalla verotusta - huomaa että verojen nostaminen vähentää suoraan kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja vaikuttaa tätä kautta kokonaiskysyntään Koko talouden tasolla säästäminen tarkoittaa kulutuksen vähentymistä ja siten koko talouden tulojen laskua toinen huomio: kaikki eivät voi yhtä aikaa säästää, sillä jonkun pitäisi ottaa säästöt vastaankin (eli ottaa velkaa)
54 Julkisen sektorin budjettirajoite Julkinen sektori valtio + paikallishallinto + sosiaaliturvarahastot Budjetti on tasapainossa kun T = G eli julkisen sektorin tulot (verot) = julkisen sektorin menot - todellisuudessa julkisella sektorilla myös jonkin verran muita tuloja kuin verot budjetti on ylijäämäinen silloin kun T> G, alijäämäinen kun T<G Elvyttävä finanssipolitiikka kasvattaa menoja ja/tai supistaa verotuloja ja johtaa alijäämäiseen budjettiin nimellinen jäämä: tulojen ja menojen erotus rakenteellinen: jäämä, josta poistettu suhdannetilanteen vaikutus - rakenteellinen jäämä EI ole suora mittari päätösperäisestä finanssipolitiikasta
55 Julkisyhteisöjen nimellinen ja rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % Rakenteellinen rahoitusjäämä Nimellinen rahoitusjäämä Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM VM Lähde: Taloudellinen katsaus: Syksy Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2019:48.
56 Maailma muuttuu ja ennusteet elävät: vuosi sitten odotukset olivat optimistisempia Julkisyhteisöjen nimellinen ja rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % Rakenteellinen rahoitusjäämä Nimellinen rahoitusjäämä Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM VM Lähde: Taloudellinen katsaus: Syksy Valtiovarainministeriön julkaisuja, 24a/
57 Pidempi perspektiivi
58 Julkisen sektorin velkaantuminen Julkisella sektorilla voi olla pysyvästi velkaa rajatta kasvava velka/bkt ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla - euromääräinen velka voi kasvaa, jos maksukyky (BKT) kasvaa samalla Velka/BKT suhde pienenee kun budjetti on ylijäämäinen BKT kasvaa nopeammin kuin velka inflaatio on nopeaa Valtioiden velkakriisit markkinoilla epävarmuutta valtioiden kyvystä ja/tai halusta hoitaa velkaansa -> valtiolainojen riskipreemiot kasvavat
59 Julkisyhteisöjen velka Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 Lähde: Taloudellinen katsaus: Syksy Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2019:48.
60 Lähde:
61 Kestävyysvaje Väestön ikääntymisestä johtuen terveydenhuolto ja eläkemenot kasvavat seuraavien 20 vuoden aikana Kestävyysvaje pyrkii kertomaan, kuinka paljon julkista taloutta olisi vahvistettava lähitulevaisuudessa (VM:n laskelmissa seuraavien neljän vuoden aikana), jotta julkinen talous olisi pitkän aikavälin tasapainossa. Laskelma perustuu oletuksiin menokehityksestä, väestönkasvusta, tuottavuuden kasvusta, työllisyydestä, korkotasosta ja julkisten sijoitusten (erityisesti eläkerahastot) tuotosta Lähteet: Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmien menetelmäkuvaus (2018) ja VM:n Taloudellinen katsaus: Syksy Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2018, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla
62 Lopuksi Malli kokonaiskysynnästä ja tuotannosta kokonaiskysyntä kasvaa kun tuotanto kasvaa, investoinnit kasvavat kun korot laskevat, julkinen kulutus rahoitetaan veroilla kerroinvaikutukset vahvistavat kokonaiskysyntäsokkeja Julkinen sektori voi tasata taloudellisia suhdanteita automaattiset vakauttajat, finanssipoliittinen elvytys julkisen sektorin velka ei voi kasvaa loputtomasti Tämän luennon mallissa kerroinvaikutukset riippuvat vain rajakulutus- ja tuontialttiudesta sekä veroista todellisuudessa ne riippuvat myös kapasiteetin käyttöasteesta ja yksityisen sektorin odotuksista (näihin palataan myöhemmillä taloustieteen kursseilla)
Luento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
LisätiedotLuentorunko 4: Intertemporaaliset valinnat
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan tarkemmin säästämiseen ja investoimiseen liittyviä intertemporaalisia valintoja ja rajoitteita. Reaalikorko. Yksityisen
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotMakrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen
Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotJULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA
Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2017 Tiedotustilaisuus 19.9.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.9.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Maailmantaloudessa
Lisätiedot16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)
16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2019 talousarvioesityksestä
11.10.2018 Sivu 1 / 5 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 28.9.2018 Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
Lisätiedot18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä
18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
LisätiedotHakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma
Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotMiksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)
Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA
ESIMERKKEJÄ JA HARJOITUKSIA OSA I: MATEMAATTISTEN MERKINTÖJEN JA KIRJAINSYMBOLIEN KÄYTTÖÄ (ja tutustumista tilinpitoon ja keynesiläiseen malliin) Harjoitellaan seuraavassa kirjainsymbolien käyttöä ja yhtälöiden
LisätiedotSuomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010
Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä
24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotToimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?
Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotJulkisen talouden kehys. Päivi Nerg
Julkisen talouden kehys Päivi Nerg 12.2.2019 1 Talouskasvu syntyy työstä, pääomasta ja uusista ideoista 2 Suomi on ollut huikea taloudellinen menestystarina! 102 400 BKT henkeä kohti, vuoden 2011 kansainvälistä
LisätiedotSuhdannevaihtelut. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Suhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki BKT henkeä kohti neljässä maassa BKT henkeä kohti (tuhatta 2011$) 32 16 8 4 2 1 sisällissota nälkävuodet USA Britannia Ruotsi Suomi 2. maailmansota
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
Lisätiedot31 Korko määräytyy maailmalla
31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus
LisätiedotMAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014
MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotSuhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
BKT henkeä kohti neljässä maassa Suhdannevaihtelut Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki BKT henkeä kohti (tuhatta 2011$) 32 16 8 4 2 1 sisällissota nälkävuodet USA Britannia Ruotsi Suomi 2. maailmansota
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotKestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?
Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotYleinen taloustilanne ja kuntatalous
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotSuomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas
Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
Lisätiedot