Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Transkriptio

1 Taloustieteen perusteet 31A Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan asteikolla 0 6. Kunkin tehtävän alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä toisin mainita. Tentissä ei tarvita mutta saa käyttää peruslaskinta.

2 1. Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen preferenssinsä päiväkohtaisten tulojen ja vapaa-ajan suhteen alla olevan kuvion mukaiset. Tulot, Vapaa-aika, tun0a a) Jos opiskelija saa opintorahaa 20 euroa päivässä ja jos tarjolla on työtä 10 euron tuntipalkalla, kuinka paljon hän tekee päivittäin töitä maksimoidakseen hyötynsä? Kirjoita budjettirajoite alle ja piirrä se kuvioon. Merkitse optimaalinen ratkaisu myös kuvioon (vihje: Ratkaisu on kokonaisluku). Budjettirajoite: Y = *(8-L), jossa L = vapaa-aika ja Y = tulot. Optimaalinen ratkaisu L = 5, jolloin opiskelija tekee 8-5 = 3 tuntia töitä (ja ansaitsee *3 = 50 euroa). b) Mikä on tulojen ja vapaa-ajan välinen rajasubstituutioaste optimaalisessa ratkaisussa? Miksi? (Vihje: Se määritellään ja lasketaan samalla tavoin kuin kahden kulutushyödykkeen tapauksessa.) Rajasubstituutioaste = -10. Koska optimiratkaisussa indifferenssikäyrä sivuaa budjettisuoraa, on rajasubstituutioaste (eli indifferenssikäyrälle piirretyn tangentin kulmakerroin) yhtä suuri kuin budjettisuoran kulmakerroin eli -10. Vastaukseksi kelpaa myös 10, sillä Mankiw n ja Taylorin kirjassa käsite määritellään kulmakertoimen vastalukuna. c) Entä mitä opiskelija tekee, jos opintoraha onkin 40 euroa päivässä, mutta sen ehtona on, ettei töitä saa tehdä? Ottaako hän opintorahan vastaan vai ei? Perustele! Ottaa opintorahan vastaan, sillä silloin hyvinvointi on korkeampi kuin töitä tehdessä: opiskelija pääsee korkeammalle indifferenssikäyrälle.

3 2. Alla oleva kuvio esittää täydellisen kilpailun markkinatasapainoa. Markkinoilla toimivat yritykset ovat kaikki samanlaisia. Niiden kustannuksia ja voiton maksimoivaa tuotannon määrää kuvataan vasemmanpuoleisessa kuviossa. Oikeanpuoleinen kuvio esittää markkinoiden pitkän ajan tasapainoa. Merkinnät ovat luennoista tutut. a) Mikä on rajakustannusten MC ja markkinatarjonnan S 1 suhde toinen toisiinsa? Kuinka monta yritystä markkinoilla toimii? Markkinoiden tarjontakäyrä S 1 on yritysten tarjontakäyrien MC summa. Koska kaikki yritykset ovat samanlaisia, tuottaa niistä jokainen määrän q 1, joten markkinoilla toimii Q 1 /q 1 yritystä. b) Oletetaan, että tuotteen markkinakysyntä vahvistuu. Piirrä uusi markkinakysyntäkäyrä D 2 oikeanpuoleiseen kuvioon. Oletetaan tässä, että yritysten lukumäärä ei muutu. Selitä lyhyesti, miksi ja miten yritykset reagoivat markkinoilla. Merkitse uusi tasapaino oikeanpuoleiseen kuvioon, yrityksen voiton maksimoiva tuotanto sekä voitto vasemmanpuoleiseen kuvioon. Kysynnän vahvistuessa markkinahinta nousee P 1 => P 2 ja markkinoilla vaihdettu määrä kasvaa Q 1 => Q 2. Hinnan noustessa jokainen yritys tuottaa nyt lisää: MC = P 2 => q = q 2. Voitto on harmaalla merkitty alue vasemmassa kuviossa. c) Oletetaan nyt, että yritysten lukumäärä voi vapaasti muuttua. Selitä lyhyesti, miksi ja mitä markkinoilla tapahtuu. Merkitse uusi markkinatasapaino oikeanpuoleiseen kuvioon. Kuinka paljon kukin yritys nyt tuottaa maksimoidakseen voittonsa? Entä kuinka monta yritystä markkinoilla nyt toimii? Positiivinen voitto houkuttelee uusia yrityksiä markkinoille. Markkinatarjonta kasvaa, jolloin tarjontakäyrä siirtyy vasemmalle. Hinnan laskiessa kukin yritys tuottaa vähemmän. Sopeutuminen päättyy, kun hinta on pudonnut niin alas, että voitto = 0. Markkinatarjonta on vahvistunut asemaan S 2. Markkinoilla tuotetaan alkuperäisellä hinnalla P 1 määrä Q 3, joten markkinoilla toimii Q 3 /q 1 yritystä.

4 3. Tuotteen markkinakysyntäfunktio on P = 10 Q, jossa P on hinta euroina ja Q määrä kappaleina. a) Oletetaan, että markkinoilla on vain yksi yritys. Tuotteen valmistuksen rajakustannus on yhden euron tuotetulta yksiköltä eikä kiinteitä kustannuksia ole. Laske kuinka paljon tämä monopoliyritys tuottaa markkinoille ja millä hintaa se tuotetta myy. Voitto V = PQ C = (10 Q)Q Q = 9Q Q 2 dv/dq = 9 2Q = 0 => Q = 4,5 ja P = 5,5 Saadaan myös kaavasta MR = MC eli 10 2Q = 1. b) Oletetaan, että kilpailuviranomainen määrää monopolin pilkottavaksi kahteen osaan. Molempien yritysten tuotantokustannukset ovat samat kuin monopolilla. Kuinka paljon markkinoille tuotetaan nyt tässä duopolin (Cournot-Nash-) tasapainossa ja mikä on tuotteen markkinahinta? Tämä on suoraan luennoista: P = 10 Q = 10 (q 1 +q 2 ), C 1 = q 1 ja C 2 = q 2 Yrityksen 1 voitto: V 1 = Pq 1 C 1 = 10q 1 q 2 1 q 1 q 2 q 1 Yrityksen 2 voitto: 2 V 2 = Pq 2 C 2 = 10q 2 q 1 q 2 q 2 q 2 Kumpikin maksimoi omaa voittoaan pitäen toisen tuotantoa annettuna vakiona Yritys 1: dv 1 /dq 1 = 10 2q 1 q 2 1 = 0 Yritys 2: dv 2 /dq2 = 10 q 1 2q 2 1 = 0 Tämän kahden yhtälön ryhmän ratkaisuna on q 1 = q 2 = 9/3 = 3, jolloin markkinoille tuotetaan Q = q 1 + q 2 = 6 hinnalla P = 10 Q = 4. c) Entä millainen olisi markkinatasapaino täydellisen kilpailun vallitessa? Miksi? Täydellisessä kilpailussa P = MC eli 10 Q = 1 => Q = 9 ja P = 1. d) Kuinka suuria ovat monopolista ja duopolista syntyvät hyvinvointitappiot? Monopolin hyvinvointitappio: Duopolin hyvinvointitappio: (5,5 1)*(9 4,5)/2 = 10,125 euroa. (4 1)*(9 6)/2 = 4,5 euroa.

5 4. Suomessa käydään talouspoliittista keskustelua muun muassa siitä, johtuvatko kansantaloutemme ongelmat kokonaiskysynnän vähäisyydestä vai kokonaistarjonnan puutteesta. Tarkastellaan asiaa kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan taseen eli huoltotaseen avulla ajanjaksolla a) Millä tavoin saadaan tilastoista laskettua kokonaiskysynnän erien kontribuutiot bruttokansantuotteen volyymin muutokseen ja mitä tiedämme erien keskinäisestä merkityksestä kyseisellä ajanjaksolla? Kokonaiskysynnän kunkin erän volyymin muutos kerrotaan erän osuudella bruttokansantuotteesta. Vastausvaihtoehtoja: a) Vuosimuutosten tulkinta: Yksityisen kulutuksen kontribuutio on ollut positiivinen kaikkina muina vuosina paitsi 2009 ja 2013 Julkisen kulutuksen ja julkisten investointien vaikutus on ollut verrattain vähäinen Nettoviennin (vienti tuonti) kontribuutio on vaihdellut vuodesta toiseen Yksityisten investointien vaikutus on ollut suuri sekä korkeasuhdanteiden että matalasuhdanteiden synnyssä. b) Kumulatiivisen kehityksen tulkinta: Kumulatiivinen laskenta paljastaa bkt:n kasvun tulleen kulutuksen kasvusta, nettoviennin kontribuutio on ollut negatiivinen ja investointien likimain nolla tarkastelujaksolla. b) Entä millä tavoin saadaan laskettua toimialojen kontribuutiot bruttoarvonlisäyksen volyymin muutokseen ja mitä tiedämme kansantalouden tärkeimpien sektorien keskinäisestä merkityksestä kyseisellä ajanjaksolla? Toimialan bruttoarvonlisäyksen volyymin muutos kerrotaan toimialan osuudella bruttoarvonlisäyksestä. Vuoteen 2007 saakka kasvu syntyi tehdasteollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. Vuonna 2008 alkoi tehdasteollisuuden kasvukontribuution romahdus, eikä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut. Yksityiset palvelut ovat pitäneet kasvua yllä. (Julkisten palvelujen kasvukontribuutio on ollut negatiivinen kaiken aikaa vuoden 2008 jälkeen.) c) Kun bruttokansantuotteen kehitystä tarkastellaan potentiaalisen tuotannon ja tuotantokuilun avulla, niin kummasta tekijästä kokonaiskysynnästä vai kokonaistarjonnasta viime vuosien ongelmat johtuvat? Perustele lyhyesti! Potentiaalisen tuotannon kasvu on pysähtynyt => Talouskasvu on pysähtynyt. Tuotantokuilu on negatiivinen => Kansantalous on matalasuhdanteessa ( koska kokonaiskysyntä < potentiaalinen tuotanto). Potentiaalinen tuotanto syntyy tarjontatekijöistä (teknologia, työ ja pääoma). Potentiaalisen tuotannon kasvu on nyt pysähtynyt ensimmäisen kerran (ainakin vuoden 1975 jälkeen). => Kansantalouden nykyiset ongelmat johtuvat pääosin tarjontatekijöistä (kokonaistuottavuuden eli teknologian kehityksen romahduksesta).

6 5. Maamme hallituksen talouspolitiikan yhtenä tavoitteena on lisätä työvoiman määrää. Tarkastellaan sellaisen politiikan vaikutuksia työmarkkinoilla. Alla oleva kuvio esittää työmarkkinoiden tasapainoa alkutilanteessa. LD = työn kysyntä, LS = työn tarjonta ja N = työvoiman määrä. Oletetaan, että työvoiman määrä kasvaa vaikkapa työperäisen maahanmuuton seurauksena. Reaalipalkka LD N N 2 w 1 w 2 LS Työllisyys L 1 L 2 a) Esitä kuviossa työmarkkinoiden uusi tasapaino tilanteessa, jossa työvoiman määrä on kasvanut. Miten reaalipalkka ja työllisyys muuttuvat alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna? Alkuperäinen tilanne: palkka = w 1, työllisyys = L 1, työttömyys = N- L 1 Uusi tilanne: Työvoiman kasvaessa (N => N 2 ) myös työn tarjonta lisääntyy => LS siirtyy oikealle. Uudessa tasapainossa palkka on aiempaa alempi (w 2 < w 1 ) ja työllisyys korkeampi (L 2 > L 1 ). => Palkka siis laskee ja työllisyys kasvaa b) Entä mitä voidaan päätellä työvoiman määrän kasvun vaikutuksesta työttömyyteen? Perustele! Työttömyys alkutilanteessa = N L 1, uudessa tilanteessa N 2 L 2. Työvoiman määrän kasvun vaikutuksesta työttömyyteen ei voi sanoa mitään varmaa: teorian mukaan työttömyys voi kasvaa, vähentyä tai säilyä ennallaan. => Ei ole suurta vaikutusta. c) Millä työttömyysasteen aikasarjoja koskeva havainnolla ja miten voit lisäksi b-kohdan vastaustasi perustella? Selitä lyhyesti! Työttömyyden pitkät aikasarjat osoittavat, ettei työttömyydellä ole trendiä, vaikka väestön määrä ja siten työvoima ovat kasvaneet. => Työvoiman kasvulla ei ole vaikusta työttömyyteen.

7 6. a) Mitkä ovat EKP:n rahapoliittiset korot? Selitä lyhyesti mitä ne ovat ja millä tasolla ne nyt ovat. (3 p) Maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli 0,3 prosenttia helmikuussa 2016 Ohjauskorko (eli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko) korko, jolla pankit saavat keskuspankista lyhytaikaista (1 viikko) luottoa vakuuksia vastaan toimii ohjauskorkona ja asetetaan hintavakaustavoitteen mukaan 0,05 prosenttia helmikuussa 2016 Yön yli -talletusten korko eli yötalletuskorko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista toimii vaihtoehtona eonialle, joka on pankkien välisten rahamarkkinoiden yön yli korko, ja ohjaa siten eonian tasoa -0,3 prosenttia helmikuussa 2016 b) Mistä rahapolitiikan tavoitteisiin liittyvästä syystä ja millä tavoin EKP on harjoittanut poikkeuksellisen kevyttä rahapolitiikkaa kesästä 2014 alkaen? (1 p) Syynä on ollut deflaation uhka (sillä EKP:n rahapolitiikan tavoitteena on pitää inflaatio alle 2 prosentissa mutta lähellä sitä). Negatiivinen yön yli talletuskorko ja rahapolitiikan määrällinen keventäminen arvopapereiden osto-ohjelmalla (yksityiset arvopaperit + tammikuusta 2015 alkaen myös valtion ja muut julkiset arvopaperit. c) Miten EKP toteuttaa rahapolitiikan ns. määrällistä keventämistä ja miten (eli minkä kanavan kautta) sen ajatellaan vaikuttavan reaalitalouteen? (1 p) Keskuspankki luo uutta rahaa elektronisesti ja ostaa tällä rahalla arvopapereita markkinoilta. Arvopaperin myyvä taho (liikepankki tai muu sijoittaja) saa rahaa, jonka se voi sijoittaa tuottavasti esimerkiksi johonkin toiseen arvopaperiin (ml. osakkeet). Liikepankki voi käyttää saamansa rahan myös luotonannon lisäämiseen. => Pankkien antolainauskorot laskevat => Kotitalouksien ja yritysten investoinnit kasvavat. d) Onko se Erkki Liikasen mukaan vaikuttanut ajatellulla tavalla? Perustele havainnoilla. (1 p) Liikasen mukaan kotitalouksien ja yritysten pankkilainojen korot ovat laskeneet ja lainakannat kasvaneet euroalueella (vuoden 2015 aikana). Myös euron arvo valuuttamarkkinoilla on heikentynyt, mikä tukee euroalueen vientiä. (Inflaatio-odotukset eivät sitä vastoin ole kiihtyneet, vaan ovat alentuneet.)