19 Avotalouden makroteoriaa

Transkriptio

1 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs

2 1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole vuorovaikutuksessa muiden kansantalouksien kanssa esimerkkinä Pohjois-Korea Avoin kansantalous tuo ja vie tavaroita, palveluja ja pääomaa Suomi (ja muut pienet kansantaloudet) ovat melko avoimia meillä viennin ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen on ollut % (kuvio 1a-b) Avoimen kansantalouden huoltotase Y = C + I + G + X M = C + I + G + NX jossa X = vienti, M = tuonti ja NX = nettovienti 2

3 Kuvio 1a. Suomen vienti, tuonti ja nettovienti bruttokansantuotteeseen suhteutettuina, (%) % vienti tuonti nettovienti Lähde: 3

4 Kuvio 1b. Suomi on aina ollut avoin talous: Viennin ja tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen , % vienti tuonti

5 Korkean teknologian tuotteiden osuus tavaroiden viennistä ja tuonnista, % (korkeaa teknologiaa ovat tavarat, joissa tutkimus- ja kehitysmenojen suhde liikevaihtoon on vähintään 4 %): 5

6 Nettoviennin (X-M) suuruuteen vaikuttavia tekijöitä kuluttajien preferenssit koti- ja ulkomaisten tuotteiden suhteen tavaroiden ja palvelusten hinnat kotimaassa ja ulkomailla valuuttakurssi kotitalouksien tulot kotimaassa ja ulkomailla tavaroiden ja palvelujen kuljetuskustannukset kauppapolitiikka (tullit ja maksut) Nettolainananto ulkomaille (net capital outflow, NCO) kotimaan asukkaiden tekemät ulkomaisten varojen (assets) ostot ulkomaiden asukkaiden tekemät kotimaisten varojen ostot Tekijöitä, jotka vaikuttavat nettolainanantoon ulkomaille reaaliset korkokannat kotimaassa ja ulkomailla ulkomaisten varojen hankkimiseen liittyvät taloudelliset ja poliittiset riskit ulkomaista omistusta säätelevä talouspolitiikka NCO = NX nettolainananto ulkomaille = vaihtotaseen ylijäämä eli nettovienti 6

7 Säästäminen Opimme aiemmin (luento 16), että S = I + X-M eli S = I + NX jolloin S = I + NCO Kotimaiset säästöt voidaan joko investoida kotimaassa tai lainata ulkomaille Nimellinen valuuttakurssi (e) kertoo eri valuuttojen vaihtosuhteen 1 euro oli 1,11 Yhdysvaltain dollaria keskimäärin vuonna 2015 Reaalinen valuuttakurssi kertoo tavaroiden ja palvelujen hintasuhteen olkoon P* hintataso ulkomailla ja P hintataso kotimaassa reaalinen valuuttakurssi = ep/p* Esimerkki yhden hyödykkeen osalta: Big Mac maksoi euroalueella 3,70, Yhdysvalloissa $4,80 vuonna 2015 Reaalinen valuuttakurssi = 1,11 3,70/4,80 = 0,86 Reaalisen valuuttakurssin lasku tarkoittaa sitä, että kotimaisten tuotteiden hinta laskee ulkomaisiin verrattuna, jolloin niiden kysyntä kasvaa 7

8 Euron dollari- ja kruunukurssit kuukausittain, ,7 12,0 1,6 1,5 11,0 1,4 10,0 1,3 9,0 1,2 1,1 8,0 1,0 7,0 0,9 6,0 0,8 Yhdysvaltojen dollari (vasen asteikko) 0,7 5,0 0,6 Ruotsin kruunu (oikea asteikko) 4,0 0,5 0,4 3,0 0,3 2,0 0,2 0,1 1,0 0,0 0, Lähde: Suomen Pankki 8

9 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Ostovoimapariteettiteoria (purchasing-power parity) kertoo, miten valuuttakurssit määräytyvät pitkällä aikavälillä Teorian mukaan reaalisen valuuttakurssin tasapainotaso = 1 Nimellinen valuuttakurssi kertoo silloin hintatasojen erosta: ep/p* = 1 => e = P*/P Esimerkkinä Big Mac: e = $4,80/ 3,70 = 1,30 eli 1 euro = 1,30 dollaria tällaista ostovoimapariteettikurssia käytettiin Suomeen sovellettuna elintasovertailuissa luennossa 14 9

10 Perustuu yhden hinnan lakiin jos valuuttakurssi poikkeaa tasapainoarvostaan, on arbitraasi kannattavaa Valuutan sanotaan olevan yliarvostettu, jos sen kurssi ylittää pitkän ajan tasapainokurssin...ja aliarvostettu jos se alittaa tasapainokurssin => Euro oli Big Maciin perustuvan ostovoimapariteettiteorian mukaan 14 prosenttia aliarvostettu vuonna 2015 koska nimellinen valuuttakurssi 1,11 alitti tasapainokurssin 1,30 tämän verran eli reaalinen valuuttakurssi oli 0,86 (< 1) Teorian heikkous on se, ettei kaikilla hyödykkeillä käydä kauppaa 10

11 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä Ostovoimapariteettiteoria on pitkän aikavälin teoria valuuttakurssi asettuu tasolle, jolla valuuttojen ostovoimat ovat yhtä suuret kaikissa maissa yhdellä eurolla saa yhtä paljon hyödykkeitä Euroopassa kuin Yhdysvalloissa... ja yhdellä dollarilla saa yhtä paljon hyödykkeitä Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin Valuuttoja kysytään kuitenkin myös sijoitustoiminnan harjoittamiseksi eurooppalainen sijoittaja tarvitsee dollareita ostaakseen amerikkalaisia arvopapereita tai kiinteistöjä sijoituskysyntä dominoi valuuttakauppaa lyhyellä aikavälillä 11

12 Valuutan sijoituskysyntä reagoi korkoeroihin eri maissa Kun EKP laskee ohjauskorkoa, markkinakorot alenevat Euroopassa, jolloin sijoituksia siirtyy Euroopasta Yhdysvaltoihin...minkä seurauksena euro heikkenee Rahapolitiikan ja valuuttakurssin välillä on näin kiinteä yhteys kotimaisen koron noustessa valuutta vahvistuu, koron laskiessa valuutta heikkenee Lyhyellä aikavälillä hinnat ovat annettuja Arbitraasi ei toimi lyhyellä aikavälillä, sillä se vaatii aikaa ja siitä syntyy kustannuksia 12

13 4. Avotalouden makromalli Oletetaan kansantalouden bkt ja hintataso vakioiksi keskitytään vaihtotaseen ja valuuttakurssin selittämiseen Malli muodostuu kaksista markkinoista lainavarojen markkinat ja valuuttamarkkinat Tarkastellaan ensin lainavarojen (loanable funds) markkinoita avoimessa taloudessa S = I + NCO Lainavarojen tarjonta tulee kotimaisesta säästämisestä S kasvaa reaalisen korkokannan noustessa 13

14 Kysyntä tulee kotimaisista investoinneista I ja nettolainanannosta ulkomaille NCO vähenee reaalisen korkokannan noustessa...koska investointikysyntä vähenee ja koska ulkomaiset sijoituskohteet eivät ole enää yhtä houkuttelevia Tässä lainavarojen kysyntä tulee siis kotimaisista investointitarpeista (I) ja tarpeista sijoittaa ulkomaisiin sijoituskohteisiin (NCO) Reaalinen korkokanta asettuu tasolle, jolla lainavarojen kysyntä = tarjonta 14

15 Kuvio 2. Lainavarojen markkinat avotaloudessa Reaalinen korkokanta Lainavarojen tarjonta (säästämisestä S) r* Lainavarojen kysyntä (kotimaisiin investointeihin ja nettolainanantoon, I+NCO) L* Lainavarojen määrä 15

16 Tarkastellaan seuraavaksi valuuttamarkkinoita euroja vaihdetaan ulkomaisiin valuuttoihin Valuuttamarkkinoiden tarkastelu perustuu identiteettiin NCO = NX Jos vaihtotase on ylijäämäinen (NX > 0), niin ulkomaan valuutan määrä kotimaassa kasvaa Tällä valuutalla ostetaan ulkomaisia varoja, jolloin pääomaa virtaa ulkomaille (NCO > 0) NCO kuvaa eurojen tarjontaa valuuttamarkkinoille jos esimerkiksi suomalainen sijoitusrahasto haluaa ostaa amerikkalaisia osakkeita, niin se tarjoaa euroja ostaakseen dollareita 16

17 NX kuvaa eurojen kysyntää valuuttamarkkinoilla jos esimerkiksi amerikkalainen yritys haluaa ostaa suomalaista paperia, kysyy se euroja kaupan maksamiseen Reaalinen valuuttakurssi on tässä se hinta, joka tasapainottaa valuuttamarkkinat se mittaa kotimaisten ja ulkomaisten hintojen suhdetta kurssin laskiessa kotimaan tuotteiden hinnan alenevat, jolloin nettovienti kasvaa ja eurojen kysyntä kasvaa eurojen tarjonta ei riipu valuuttakurssista vaan reaalisesta korkokannasta Tasapainossa eurojen kysyntä = tarjonta Huom: jos ostovoimapariteettiteoria pätisi, niin eurojen kysyntäkäyrä olisi tässä vaakasuora valuuttakurssi olisi silloin aina vakio, koska hinnat ovat tässä mallissa annettuja 17

18 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 3. Valuuttamarkkinat Reaalinen valuuttakurssi ep/p* Eurojen tarjonta (nettolainanannosta, NCO) Tasapainokurssi Eurojen kysyntä (nettoviennistä NX) Tasapainomäärä Vaihdettujen eurojen määrä 18

19 Lainavarojen markkinat tarjonta tulee säästämisestä S kysyntä investoinneista I ja nettolainanannosta ulkomaille NCO Valuuttamarkkinat tarjonta tulee nettolainanannosta NCO kysyntä tulee nettoviennistä NX Nettolainananto ulkomaille NCO yhdistää markkinat sen määrä riippuu reaalisesta korkokannasta koron laskiessa nettolainananto ulkomaille kasvaa ja noustessa vähenee (kuvio 4) Molemmilla markkinoilla hinnat (reaalikorko ja reaalinen valuuttakurssi) sopeutuvat samanaikaisesti siten, että kysyntä = tarjonta mallista määräytyvät S, I, NX ja NCO (kuvio 5) 19

20 Kuvio 4. Nettolainanannon ja korkokannan välinen yhteys Reaalinen korkokanta NCO Nettolainananto on negatiivinen 0 Nettolainananto on Nettolainananto positiivinen ulkomaille 20

21 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 5. Avoimen talouden tasapaino (a) Lainavarojen markkinat (b) Nettolainananto ulkomaille Reaalinen korkokanta Tarjonta S r 1 Lainavarat Kysyntä I+NCO Reaalinen valuuttakurssi Nettolainananto NCO Tarjonta NCO Nettolainananto E 1 Kysyntä NX (c) Valuuttamarkkinat Eurojen määrä 21

22 Kuvio 5: a-osassa on lainavarojen markkinat, jotka tasapainottuvat reaalisen korkokannan tasolla r 1 tämä korkokanta määrää nettolainannon määrän kuvion b-osassa nettolainananto määrittää valuutan tarjonnan c-osassa, koska ulkomaiset varat on ostettava ulkomaan valuutalla reaalinen valuuttakurssi ei vaikuta tarjontaan, joten tarjontakäyrä on pystysuora reaalinen valuuttakurssi asettuu tasolle E 1, jolla eurojen kysyntä = eurojen tarjonta valuuttamarkkinoilla Malli määrittää kaksi hintaa reaalikoron, joka on tällä hetkellä tarjottavien tavaroiden ja palvelujen hinta tulevaisuudessa tarjottaviin nähden reaalisen valuuttakurssin, joka on kotimaisten tavaroiden ja palvelujen hinta ulkomaisiin verrattuna 22

23 5. Politiikkaa Tarkastelimme aiemmin luennossa16, miten valtion budjettialijäämä vaikuttaa säästämiseen ja investointeihin suljetussa taloudessa Voimme nyt yleistää tämän tarkastelun avoimeen talouteen Kuvio 6: budjettialijäämä vähentää kotimaista säästämistä ja nostaa reaalista korkokantaa tämä vähentää nettolainanantoa ulkomaille, koska kotimaisia sijoituskohteita kysytään nyt enemmän eurojen tarjonta vähenee valuuttamarkkinoilla koska ulkomaan valuuttaa ei enää tarvita yhtä paljon kuin ennen ulkomaisten varojen hankintaan tämä nostaa reaalista valuuttakurssia mikä puolestaan vähentää nettovientiä 23

24 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 6. Budjettialijäämän vaikutukset 1. Budjettialijäämä vähentää lainavarojen tarjontaa... r S S r r 2 B r mikä nostaa reaalista korkokantaa... r A Kysyntä Lainavarat r 3... mikä vähentää nettolainanantoa. NCO Nettolainananto E S S 4. Eurojen tarjonta vähenee E mikä nostaa reaalista valuuttakurssia. E 1 Kysyntä Eurojen määrä 24

25 Kuviossa 7 tarkastellaan valuuttakriisin vaikutuksia sellaisen kuin Islannissa muutama vuosi sitten ja Suomessa luvun alussa ja mitä euroalueellakin pelättiin syksyllä 2011 Kreikan kriisin ollessa pahimmillaan ja mikä nyt on käynnissä Venäjällä ajatellaan että jostakin syystä sijoittajat haluavat siirtää sijoituksensa kotimaasta ulkomaille tämä näkyy siten, että kuvion b-osassa pääomapaon seurauksena ulkomainen nettolainananto kasvaa... mikä lisää kuvion a-osassa lainavarojen kysyntää... jolloin korkokanta nousee. Samalla nettoluotonannon kasvu lisää valuutan tarjontaa kuvion c- osassa...mikä saa aikaan valuuttakurssin heikkenemisen eli devalvoitumisen 25

26 Copyright 2003 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 7. Pääomapako ja valuuttakriisi (a) Lainavarojen markkinat (b) Nettolainananto Reaalikorko Tarjonta Reaalikorko 1. Nettolainanannon kasvu.. r 2 r 2 3. mikä nostaa korkokantaa. r 1 r lisää lainavarojen kysyntää (c) Valuuttamarkkinat D 2 = I+NCO 2 D 1 = I +NCO 1 Lainavarat Reaalinen valuuttakurssi E E 2 mikä johtaa valuutan heikentymiseen. S 1 S 2 NCO 1 NCO 2 Nettolainananto 4. Samalla nettolainanannon kasvu lisää valuutan tarjontaa Kysyntä NX Valuutan määrä 26

27 Esimerkki: Venäjän ruplan heikentyminen 0,030 Yhden ruplan arvo euroissa 0,025 0,020 0,015 0,010 0,005 0,