1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset

Transkriptio

1 Pikien kuormien kuormauksen ja kiinniyksen eriyispiireiä 1. Pikien kuormien sijoieluvaaimukse 1.1. Pikiä ova kuorma, joka vaunuun kuormaaessa ulouva aluskehyksen yhden ai kummankin puskinpalkin yli enemmän kuin 400 mm Pikän kuorman suurin salliu piuus, kun se on yhden vaunun kannauksella, ja sen poikkileikkaus on sama koko piuudelaan, paino jakauunu asaisesi ja painopise cg ld o sijaisee vaunun poikiaisessa symmeriaasossa, valiaan aulukoisa 1 ja 2. Taulukko 1 Kuorman suurin salliu piuus, kun sen poikkileikkaus on koko piuudelaan sama, paino jakauunu asaisesi ja se on kuormau symmerisesi maalalaiaisen avovaunun piuus ja poikiaissuunaiseen symmeriaasoon nähden Kuorman paino, Kuorman piuus, m Kuorman paino, Kuorman piuus, m ,0 27,0 24,0 22,5 21, ,0 19,0 18,5 18,0 14,3 Huomauus: eäisyys maalalaiaisen avovaunun keskipiseesä kuorman päihin saa olla eninään puole kuorman piuudesa. Taulukko 2 Kuorman suurin salliu piuus, kun sen poikkileikkaus on koko piuudella sama, paino jakauunu asaisesi ja se on kuormau symmerisesi korkealaiavaunun piuus ja poikiaissuunaiseen symmeriaasoon nähden Kuorman paino, Kuorman piuus, m Kuorman paino, Kuorman piuus, m ,3 25,5 22,6 21,2 19, ,9 17,9 17,4 17,0 13,5 Huomauus: eäisyys korkealaiavaunun keskipiseesä kuorman päihin saa olla eninään puole kuorman piuudesa Yheenkykeyyn vaunuryhmään kuormaun kahden vaunun kannauksella olevan pikän kuorman painopiseen on sijaiava vaunuryhmän piuussuunaisen ja poikiaissuunaisen symmeriaason leikkauslinjassa Pikä kuorma sijoieaan yheenkykeyyn vaunuryhmään sien, eä ne ova kuorman piuudesa ja painosa riippuen yhden ai kahden vaunun kannauksella. Vaunuryhmä voi koosua kuormaa kanavisa vaunuisa, suojavaunuisa ja välivaunuisa. Suojavaunuihin saa kuormaa saman vasaanoajan osoieeseen menevää kuormaa Käänöalusoja ei käyeä sijoieaessa pikiä kuormia yheenkykeyyn vaunuryhmään yhden vaunun kannauksella. Kun kuorma ulouu aluskehyksen puskinpalkin yli enemmän kuin 400 mm vaunun oisela puolela, käyeään yhä suojavaunua (kuva 1а). Kun kuorma ulouu vaunun aluskehyksen puskinpalkkien yli enemmän kuin 400 mm vaunun kummalakin puolela, käyeään kaha suojavaunua (kuva 1б). 70

2 suojavaunu suojavaunu Kuva 1 Tällöin on eäisyyden kuormaa kanavaan maalalaiaiseen avovaunuun kiinnieyn pikän kuorman ja suojavaunuun sijoieun kuorman välillä olava vähinään 270 mm. Sijoieaessa pikiä kuormia kuvan 2 mukaisesi on eäisyyden pikien kuormien välillä kummankin kuorman suojavaunun yläpuolella olava vähinään 490 mm. suojavaunu Kuva Sijoieaessa yheenkykeyyn vaunuryhmään kahden vaunun kannauksella olevia pikiä kuormia käyeään käänöalusoja (kuva 37). Kuva 3 Käänöalusapari on kahdesa uki ja kiinniysalusasa koosuva kokonaisuus, jonka ehävänä on kompensoida kaikenlaise kuormaan kuljeuksen aikana kohdisuva voima ja aaa vaunuryhmän urvallinen kulku kaaruvilla ja profiililaan vaihelevilla raaosuuksilla eri liikenneilaneissa. Käyössä on kahdenlaisia käänöalusapareja: kiineä käänöalusapari, joka urvaa kuorman kiineän piuussuunaisen kiinniyksen oiseen kuormaa kanavaan maalalaiaiseen avovaunuun nähden; liikkuva käänöalusapari, joka urvaa kuorman kiinniyksen kaheen kuormaa kanavaan maalalaiaiseen avovaunuun sien, eä kuormalla on rajallinen siirymämahdollisuus piuussuunnassa kumpaankin vaunuun nähden Kun kuorma on kiinniey kiineän käänöalusaparin avulla, pikän kuorman pään ja suojavaunussa olevan kuorman välinen eäisyys on: kiineällä käänöalusalla varuseun maalalaiaisen avovaunun puolela vähinään 270 mm (kuva 4 ja 5); 71

3 mm mm suojavaunu suojavaunu Kuva 4 1 kiineä käänöalusa; 2 liikkuva käänöalusa mm mm suojavaunu suojavaunu Kuva 5 1 kiineä käänöalusa; 2 liikkuva käänöalusa liikkuvalla käänöalusalla varuseun maalalaiaisen avovaunun puolela vähinään 490 mm, kun yheenkykeyssä avovaunuryhmässä ei ole välivaunua: vähinään 710 mm, kun vaunuryhmässä on välivaunu Kun kuorman kiinniykseen on käyey liikkuvaa käänöalusaparia, pikän kuorman pään ja suojavaunussa olevan kuorman välisen eäisyyden on olava vähinään (270 + l pr) mm (kuva 6 ja 7). sv sv suojavaunu suojavaunu Kuva 6 1 liikkuva käänöalusa sv sv suojavaunu suojavaunu Kuva 7 1 liikkuva käänöalusa l pr on käänöalusaparin yhdensuunaisen vapaaliikkeen ja yöliikkeen yheenlaskeu arvo (mm) ja valiaan käänöalusaparin suunnieluasiakirjojen mukaan Pikän kuorman sijoiaminen vaunuryhmään sien, eä se on yhden vaunun kannauksella ja kuorman pää ulouva eri piuuksille puskinpalkkien yli, on salliua seuraavilla ehdoilla: kuorman poikkileikkaus on koko piuudella sama ja paino on jakauunu asaisesi; 72

4 kuorman oinen pää ulouu vaunun puskinpalkin yli eninään 400 mm; o kuorman piuus ja sen painopiseen cg ld piuussuunainen siirymä vaunun poikiaissuunaisesa symmeriaasosa eivä yliä aulukoissa 3 ja 4 esieyjä arvoja. Taulukko 3 Pikän kuorman suurin salliu piuus ja painopiseen piuussuunainen siirymä 4akselisessa avovaunussa, jonka elikeskiöväli on 9720 mm Kuorman paino, Eninään Kuorman suurin salliu piuus, m kuorman oisen pään ulouessa aluskehyksen puskinpalkin yli 400 mm 17,20 16,70 16,43 16,30 16,20 16,10 16,04 16,00 15,96 15,10 14,72 14,59 14,33 14,29 14,29 kuorman oisen pään ollessa iiviisi vasen pääylaiaa 16,40 15,90 15,63 15,50 15,40 15,30 15,24 15,20 15,16 14,30 13,92 13,79 13,53 13,49 13,49 Suurin salliu yheisen painopiseen piuussuunainen siirymä maalalaiaisen avovaunun poikiaissuunaisesa symmeriaasosa, m 3,00 2,48 2,23 2,07 1,97 1,89 1,84 1,80 1,76 0,85 0,42 0,39 0,13 0,09 0 Huomauus: Kuorman painon väliarvoille suurin salliu kuorman piuus ja kuorman painopiseen siirymä määrieään lineaarisella inerpoloinnilla. 73

5 Taulukko 4 Pikän kuorman suurin salliu piuus ja painopiseen piuussuunainen siirymä 4akselisessa korkealaiavaunussa, jonka elikeskiöväli on 8650 mm Kuorman paino, Eninään Kuorman suurin salliu piuus, m kuorman oisen pään ulouessa aluskehyksen puskinpalkin yli 400 mm 16,5 16,0 15,73 15,57 15,47 15,38 15,34 15,3 15,26 14,35 13,96 13,84 13,61 13,57 13,17 kuorman oisen pään ollessa iiviisi vasen pääykynnysä 15,7 15,2 14,93 14,77 14,67 14,58 14,54 14,5 14,46 13,55 13,16 13,04 12,81 12,77 12,37 Suurin salliu yheisen painopiseen piuussuunainen siirymä korkealaiavaunun poikiaissuunaisesa symmeriaasosa, m 3,0 2,48 2,23 2,07 1,97 1,89 1,84 1,8 1,76 0,85 0,46 0,34 0,11 0,07 0 Huomauus: Kuorman painon väliarvoille suurin salliu kuorman piuus ja painopiseen siirymä määrieään lineaarisella inerpoloinnilla Kuormaaessa yhden vaunun kannaukselle kuormaa, jonka poikkileikkaus vaihelee piuussuunnassa (kuva 8) ja painopise cg ld o sijaisee vaunun poikiaissuunaisessa symmeriaasossa, eäisyys vaunun keskipiseesä kuorman päihin saa olla eninään puole aulukoissa 3 ja 4 mainiusa piuudesa. Kuva Jos pikä kuorma, jonka poikkileikkaus on koko piuudella sama, kuormaaan kuvien 37 mukaisesi, kuorman suurin salliu piuus yheenkykeyn vaunuryhmän kuormauskaaviosa riippuen valiaan aulukosa 5. 74

6 Kuorman enimmäispiuus kuormaaessa käänöalusaparien varaan yheenkykeyyn avovaunuryhmään vaunujen elikeskiövälin ollessa 9720 mm Taulukko 5 Käyeäessä kiineää käänöalusaparia Käyeäessä liikkuvaa käänöalusaparia Kuvan numero Kuorman piuus (m) Kuvan numero Kuorman piuus (m) Kuormauskaaviokuv an numero Kuormauskaaviokuv an numero 44 28, ,82 2 l pr 45 57, ,62 2 l pr 46 71, ,24 2 l pr Huom.: kuorman enimmäispiuus päee, kun suojavaunuissa ei ole oheiskuormaa Yhden vaunun kannauksella olevaa pikää kuormaa kuljeeaessa käyeävien alusukien piuuden on olava vaunun leveyden suuruisia. Alusukien leveys ja korkeus määrieään laskennallisesi ämän liieen kohdan 5 mukaan Pikiä kuormia kiinnieäessä on alusukien ja käänöalusojen suurimpien salliujen piuussuunaisen siirymien vasaava ämän liieen kohdan 4 vaaimuksia Kuormaaessa pikää kuormaa käänöalusaparin varaan on erillise kuormayksikö yhdiseävä yhenäiseksi pakeiksi Ennen kuormausa käänöalusaparin varaan on: arkaseava, eä käänöalusapari ja sen lisäksi käyeävä kiinniysvälinee ova kunnossa eikä niisä puuu osia; puhdiseava ja voidelava käyöohjeen mukaisesi elikeskiön vasakappaleen ja ukilaakerin hankauspinna kohdissa, joissa välikehys on koskeuksissa kunkin käänöalusan ala ja yläkehykseen. 2. Pikien kuormien kuljeukseen yheenkykeyissä vaunuryhmissä käyeävien vaunujen vaaimukse 2.1. Yheenkykey vaunuryhmä pikän kuorman kuljeukseen muodoseaan sien, eä kuormaa kanavien vaunujen ollessa yhjinä on niiden auomaaikykinen piuussuunaisen keskilinjojen korkeuden kiskonselän yläpinnasa olava mm suoja ja välivaunujen auomaaikykinen keskilinjan korkeua suurempi Yheenkykeyn vaunuryhmän muodosamiseen saa käyää elikeskiövälilään erilaisia vaunuja Joa yheenkykeyä vaunuryhmää ei pureaisi makan aikana, sen jokaiseen vaunuun on ehävä kummallekin puolelle vasempaan laiaan merkinä: "Yheenkykeyä vaunuryhmää ei saa purkaa" ja vaunuryhmän kaikkien vaunujen irrousvipujen kahva on kiinnieävä avovaunujen pääykannaimiin ai korkealaiavaunujen lenkkeihin hehkueulla raualangalla, jonka halkaisija on vähinään 4 mm. 3. Pikän kuorman ominaisvärähelyaajuuden määriys Pikän kuorman ominaisvärähelyaajuus määrieään, kun kuorman piuussuunainen aivuusjäykkyys on eninään 9000 f m 2. Kahdelle uelle (alusue, käänöalusa) sijoieun pikän kuorman ominaisvärähelyaajuus Ω laskeaan kaavasa 1: K EI / Q (Hz), (1) r v ld jossa Е on kuorman maeriaalin kimmomoduuli, f/m 2 ja 75

7 Kuorman piuus, m Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) I v on kuorman poikkileikkauksen hiausmomeni, m 4, jonka arvo laskeaan kaavasa: I v = I o n, (2) jossa I o on kuormayksikön poikkileikkauksen hiausmomeni suheessa vaakaakseliin, m 4, n on kuormayksikköjen lukumäärä, Q ld on kuorman paino, ja K r on kerroin, jonka arvo riippuu kuorman piuudesa ja ukien välisesä eäisyydesä (aulukko 6). Taulukko 6 Keroimen K r arvo määrieäessä kahdelle uelle sijoieun pikän kuorman ominaisvärähelyä Keroimen K r arvo ukien välisillä eäisyyksillä, m ,91 4,16 4,42 4,68 4,96 5,23 5,48 5,78 6,04 6,32 6,59 6,86 7,16 7,46 7,70 7,98 8,27 8,54 8,82 3,41 3,67 3,93 4,20 4,48 4,76 5,04 5,31 5,59 5,86 6,16 6,44 6,72 6,99 7,29 7,55 7,84 8,13 8,42 2,83 3,11 3,39 3,68 3,96 4,24 4,54 4,82 5,13 5,40 5,68 5,95 6,25 6,53 6,81 7,12 7,39 7,69 7,99 2,14 2,46 2,78 3,09 3,41 3,71 4,01 4,31 4,60 4,90 5,18 5,48 5,77 6,07 6,34 6,62 6,94 7,22 7,53 1,20 1,64 2,04 2,40 2,74 3,08 3,40 3,72 4,03 4,32 4,64 4,94 5,25 5,55 5,83 6,14 6,41 6,73 7,02 1,14 1,60 2,01 2,39 2,75 3,09 3,43 3,75 4,08 4,39 4,70 5,00 5,31 5,63 5,92 6,20 6,53 1,14 1,60 2,01 2,40 2,77 3,12 3,46 3,79 4,12 4,45 4,76 5,08 5,56 5,69 6,01 1,13 1,59 2,01 2,40 2,77 3,14 3,47 3,82 4,16 4,47 4,80 5,12 5,43 1,17 1,61 2,03 2,43 2,80 3,17 3,68 3,86 4,20 4,53 4,86 1,21 1,65 2,06 2,46 2,85 3,21 3,57 3,91 4,14 1,25 1,69 2,11 2,51 2,89 3,25 3,62 1,29 1,74 2,14 2,54 2,93 Jos kuorman ominaisvärähelyaajuus, joka on määriey kaavasa 1, ei vasaa aulukossa 7 esieyjä aajuusalueia, on alusukien ai käänöalusojen välisä eäisyyä muueava. 76

8 Kuorman poikkileikkaus sen ääripään kohdala Kuorman ominaisvärähelyn suosieu aajuusaluee Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) Taulukko 7 4akselisen vaunun yyppi Korkealaiavaunu, elikeskiöväli 8650 Maalalaiainen avovaunu, elikeskiöväli 9720 Kuorman ominaisvärähelyn suosieu aajuusaluee, Hz 0 1,6; 3,4 4,7; 17,2 21,7; 54,3 0 1,6; 3,4 9,7; 18,7 26,6; 55,2 4. Kuormauloumaan sopivan pikän kuorman leveyden määriys 4.1. Yhden vaunun kannauksella olevan pikän kuorman suurin salliu leveys, joka pysyy kuormaulouman rajoissa kaaruvilla raaosuuksilla, laskeaan kaavoilla 3 ja 4: kuorman osille, joka sijaiseva elikeskiövälilään vähinään 17 m piuisen vaunun elikeskiöiden (ohjaavien) poikkileikkausen välissä ja siiryvä kaareen sisäpuolelle: B sis = B k 2f sis (mm); (3) kuorman osille, joka sijaiseva vaunun elikeskiöiden (ohjaavien) poikkileikkausen ulkopuolella (vaunun elikeskiövälin ulkopuolella) ja siiryvä kaareen ulkopuolelle: B ulk =B k 2f ulk (mm), (4) jossa B k on kuormaulouman leveys määräyllä korkeudella kiskon seläsä, mm; f sis ja f ulk ova kuorman leveyden rajoiukse, kun oeaan huomioon sen siirymä kaareen sisä ja ulkopuolelle, mm, joka määrieään aulukoiden 8 ja 9 mukaan riippuen vaunun elikeskiövälisä l sis ja eäisyyksisä n sis arkaselavasa kuorman osasa, joka sijaisee vaunun elikeskiövälin rajoissa, lähimpään vaunun elikeskiön poikkileikkaukseen ja n ulk arkaselavasa kuorman osasa, joka sijaisee vaunun elikeskiövälin ulkopuolella, lähimpään elikeskiön poikkileikkaukseen (kuva 9). Kuorman uloimman kohdan poikkileikkaus ulk. (kuorman piuus) Vaunun poikkileikkaukse elikeskiöiden kohdalla Kuorman sisäpoikkileikkaus Kuorman keskikohdan poikkileikkaus Kuorman uloimman kohdan poikkileikkaus ulk. v (elikeskiöväli) Kuva 9 77

9 Jos kuorman poikkileikkausmia ova koko piuudela sama, kuorman leveys laskeaan vaunun keskipoikkileikkauksesa ja uloimman kohdan poikkileikkauksesa; suurimmaksi salliuksi leveydeksi oeaan pienempi kaavoilla (3) ja (4) saaduisa arvoisa. Siina apauksessa: n sis = 0,5 l sis (м) (5) n ulk :ksi oeaan suurempi kuorman uloimman kohdan poikkileikkauksen arvoisa. Jos kuorma on sijoieu symmerisesi maalalaiaisen avovaunun poikiaissuunaiseen symmeriaasoon nähden, n ulk :n arvoksi oeaan: n ulk = 0,5 (L l sis ) (m), (6) jossa L on kuorman piuus, m. 78

10 l sis ai l vr, m 79 Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) Taulukko 8 Kuorman leveysrajoiusen arvo kaareen ulkopuolelle siirymä f ulk huomioiden vaunun l sis ai yheenkykeyn vaunuryhmän l vr elikeskiövälisä riippuen f ulk :n arvo, mm, eäisyydellä n ulk, m, arkaselavasa kuorman elikeskiövälin ulkopuolisesa poikkileikkauksesa lähimpään vaunun ai vaunuryhmän elikeskiön (ohjaavaan) poikkileikkaukseen 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 9,5 10 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Huomauus Huom. f ulk elikeskiövälin ja eäisyyksien n ulk väliarvoille määrieään lineaarisella inerpoloinnilla, lukuun oamaa n sis arvojen vaihelualueia, joissa f ulk arvojen alueen vasen raja on 0, esim. arvolle n ulk = 3,75 kuormaaessa yheenkykeyyn vaunuryhmään, jonka elikeskiöväli on 14,62 m. Näissä apauksissa f ulk arvo on laskeava kaavasa 60.

11 Kuorman leveysrajoiusen arvo kaareen sisäpuolelle siirymä f sis huomioon oaen vaunun l sis ai vaunuryhmän l vr elikeskiövälisä riippuen Taulukko 9 lsis ai lvr, m f sis :n arvo, mm, eäisyydellä n sis, m, arkaselavasa kuorman elikeskiöiden välisesä poikkileikkauksesa lähimpään vaunun ai yheenkykeyn vaunuryhmän elikeskiön (ohjaavaan) poikkileikkaukseen 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,6 8,0 8,6 9,0 9,5 10,0 10,5 11,0 11,6 12,0 13,0 14,0 15,0 max Huomauus Huom. f sis elikeskiövälin ja eäisyyksien n sis väliarvoille määrieään lineaarisella inerpoloinnilla, lukuun oamaa n sis arvojen vaihelualueia, joissa f sis arvojen alueen vasen raja on 0, esim. arvolle n sis = 5,75 kuormaaessa yheenkykeyyn vaunuryhmään, jonka elikeskiöväli on 19 m. Näissä apauksissa f sis arvo on laskeava kaavasa 8. 80

12 Arvo f sis ja f ulk voidaan määriää kaavoilla 7, 8 ja 9: Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) f sis = 500/R (l sis n sis ) n sis 105 (mm) (7) f ulk = 500/R (l sis + n ulk ) n ulk K (mm) (8) jossa 105 on raidevälin ja vapaanilan ulouman levenemä mioiuskaareessa, mm, R on mioiuskaareen säde, joksi oeaan 350 m ja K on kuorman pääypoikkileikkausen lisäsiirymä, jonka aiheuaa vaunun vinouma raieessa radan ja liikkuvan kaluson kunnossapioasosa riippuen. Vaunuissa, joissa on TsNIIH3 [ЦНИИХ3] eli K=70(L/l sis 1,41) (mm) (9) K oeaan huomioon kaavassa 8 vain, kun sen arvo ova posiiivise. Jos f sis :n ja f ulk :n arvo ova negaiivise, niiä ei oea huomioon, ja kuorman leveys voi arkaselavassa poikkileikkauksessa olla kuormaulouman miainen. 4.2 Kahden vaunun kannauksella olevan pikän kuorman suurin salliu piuus, joka pysyy kuormaulouman rajoissa kaaruvilla raaosuuksilla, laskeaan kaavoilla 3 ja 4, joissa on f sis :n ja f ulk :n asemesa käyeävä rajoiuksia f sis с ja f ulk с, joka laskeaan kaavoilla 10 ja 11: kuorman osille, joka sijaiseva yheenkykeyn vaunuryhmän ohjaavien poikkileikkausen välissä: f sis с = f sis + f (mm); (10) (kuorman piuus) l vr n sis max n ulk max n ulk n sis n sis n ulk l v l v Kuva 10 kuorman osille, joka sijaiseva vaunuryhmän ohjaavien poikkileikkausen ulkopuolella (vaunuryhmän elikeskiövälin ulkopuolella) f ulk с = f ulk f (mm) (11) f ulk :n ja f sis :n arvo määrieään aulukoiden 8 ja 9 mukaan ai laskeaan kaavoisa 7 ja 8, joissa l sis korvaaan l vr :llä. f:n arvo, kuormaa kanavien vaunujen siirymä, määrieään riippuen niiden elikeskiövälisä l sis aulukon 10 mukaan. 81

13 l sis (m) f (mm) l sis (m) f (mm) Taulukko 10 Vaunuryhmän ohjaava poikkileikkaus on pysyaso, joka kulkee käänöalusan ukiason keskipiseen kaua. Jos vaunuryhmän kuormaa kanavien avovaunujen elikeskiöväli ova erisuuruisia, kaavaan (10) sijoieaan f:n arvo, joka on määriey elikeskiövälin suuremmalle arvolle, ja kaavaan (11) sijoieaan f:n arvo, joka on määriey elikeskiövälin pienemmälle arvolle. Jos f sis с :n ja f ulk с :n arvo ova negaiivise, niiä ei oea huomioon, ja kuorman leveys voi arkaselavassa poikkileikkauksessa olla kuormaulouman miainen. Jos kuorman poikkileikkausmia ova koko piuudela sama, kuorman leveys laskeaan vaunun keskipoikkileikkauksesa ja uloimman kohdan poikkileikkauksesa; suurimmaksi salliuksi leveydeksi oeaan pienempi kaavoilla (3) ja (4) saaduisa arvoisa. Siinä apauksessa n sis saadaan kaavasa 12: n sis = 0,5 l vr (m) (12) n ulk :ksi oeaan suurempi kuorman uloimman kohdan poikkileikkauksen arvoisa. Jos kuorma on sijoieu symmerisesi yheenkykeyn vaunuryhmän poikiaissuunaiseen symmeriaasoon nähden, n ulk :n arvon voi laskea kaavasa 13: n ulk = 0,5 (L l vr ) (m), (13) jossa L = L + L/1000 on kuorman mioiuspiuus, m; L on kuorman piuuden referenssilisäys, joka johuu sen siirymisesä kuormaa kanaviin avovaunuihin nähden, kun käyeään käänöalusoja. L:n arvo määrieään aulukon 11 mukaan riippuen vaunuryhmän avovaunujen määräsä ja käänöalusayypisä (kuva 37). Käänöalusojen avulla kuormaun kuorman piuuden referenssilisäys Kuvan numero Larvo, mm , l pr Taulukko 11 82

14 f sis с :n ja f ulk с :n arvo voi määriää kaavoilla 14 ja 15: f с 2 sis = ( l cц n sis ) n sis l sis (mm); (14) R R 83

15 f с 2 ulk = ( l cц + n ulk ) n ulk 105 l sis + K (mm) (15) R R 4.3. Avovaunuihin kuormaun kuorman odellinen leveys ei saa yliää suurina salliua (laskennallisa) leveyä. Jos kuorma sijaisee epäsymmerisesi kuormaukseen käyeävän vaunun piuussuunaiseen symmeriaasoon nähden, kuorman poikiaismia, joka laskeaan vaunun piuussuunaisesa symmeriaasosa, saava olla eninään 0,5B sis ja 0,5B ulk Kun pikiä kuormia, joiden poikiaismia ova sama koko piuudella, kuljeeaan yheenkykeyssä vaunuryhmässä, kahden korkealaiavaunun kannauksella, kuorman suurin salliu leveys laskeaan kaavoisa 16 ja 17: oaen huomioon kuorman pään siirymän kaareen ulkopuolelle: B ulk =B kv 2( nv + K) (mm); (16) oaen huomioon kuorman keskipiseen siirymän kaareen sisäpuolelle: B sis =B oa 2 oa (mm), (17) jossa B kv on korkealaiavaunun korin sisäleveys poikiaissuunaisessa pysyasossa, joka kulkee kuorman pään kaua, mm, B oa on oviaukon leveys, mm ja nv on kuorman pään siirymä, joka laskeaan kaavasa 18: L 2 l vr 2 nv = 1000 (mm) (18) 8R Kuorman keskiosan siirymä oa oviaukon asossa laskeaan kaavasa 19: l vr 2 l mv 2 oa = 1000 (mm), (19) 8R jossa l mv on eäisyys yheenkykeyjen korkealaiavaunujen sisäpuolisen pääyovien ulkoasojen välillä; 4akselisille korkealaiavaunuille l mv = 1,75 m. 5. Pikän kuorman ukien korkeuden ja leveyden määriys 5.1. Alusukien ja käänöalusojen korkeus kuljeeaessa pikiä kuormia yheenkykeyissä vaunuryhmissä, joihin kuuluu elikeskiövälilään 9720 mm:n suuruisia avovaunuja ai 8650 mm:n suuruisia korkealaiavaunuja, määrieään kaavoilla 20 ja 21: kuvissa 11 ja 12 esieyillä kuormauskaavioilla: h o = а n g + h e + f ld + h s + h k + h c (mm); (20) 84

16 Kuva 11 Kuva 12 kuvan 13 mukaisella kuormauskaaviolla: (l vr 14,6) h o = f ld + h c (mm), (21) 2 Kuva 13 jossa а n (а 1, а 2, а 3 ) on eäisyys piseesä, jossa kuorma mahdollisesi koskeaa vaunun laiaan, käänöalusan keskipiseeseen (kuormaaessa kuvan 11 mukaisesi) ai kuormaa kanavan vaunun uloimman pyöräkerran akseliin (kuormaaessa kuvan 12 mukaisesi), mm. käyeäessä käänöalusaa eäisyyeen а n lisäään aulukossa 11 mainiu L:n arvo, on kuorman ja yheenkykeyn vaunuryhmän vaunun piuussuunaisen keskilinjojen välinen kulma, jonka angeni valiaan aulukosa 12, h e = 100 mm, yheenkykeyn vaunuryhmän vierekkäisen vaunujen laiaasojen erouksen suurin salliu arvo, h s = 25 mm, urvaväli, f ld on kuorman kimmoinen aipuma, mm (läheäjän ilmoiama), h k on korkealaiavaunun pääykynnyksen korkeus, 90 mm (oeaan huomioon kuormaaessa yheenkykeyyn korkealaiavaunuryhmään), l vr on yheenkykeyn vaunuryhmän elikeskiöväli, m ja h c on kuorman ulouma alusuen ason alapuolelle kohdassa, jossa arkiseaan, koskeaako kuorma vaunun laiaa. 85

17 Kulman angenin arvo kuormausavasa riippuen Taulukko 12 Vaunuryhmän kuormausapa kuorma on kahden vierekkäisen vaunun kannauksella (myös käyeäessä suojavaunua) kuorma on yhden vaunun kannauksella g :n arvo kuorman eri osille keskiosa pääyosa 0,036 0,017 0, Alusukien ja käänöalusojen leveys (b o ) kuljeeaessa pikiä kuormia määrieään kaavasa 22: 2(1,25N o h o P h ) b o (mm), (22) N o jossa N o on alusukeen / käänöalusaan kohdisuva kuormius, jonka aiheuava kuorman paino ja voiman pysykomponeni kiinniyksessä, f, P on ukien voima, joka piää alusuen (käänöalusan) paikallaan piuussuunnassa,, h on voiman P vaikuuskorkeus, mm ja on kuorman ja uen välisen kikan kerroin. 6. Yheenkykeyn vaunuryhmän vakauden määriys, kun pikä kuorma on ueu kahden vaunun kannaukselle 6.1. Poikiaisvakaus arkiseaan, jos pikää kuormaa kuljeavan vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen yheinen painopise on yli 2300 mm:n korkeudella kiskon seläsä ai kuormaa kuljeavan vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen purjepinaala on yli 80 m 2. Kuormaa kuljeavan vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen yheisen painopiseen korkeus (kuva 14) määrieään kaavasa 23 riippumaa siiä, käyeäänkö välivaunuja: Q ld h cg + 2Q H cg в + Q ur h cg ur H cg o = (mm), (23) Q ld + 2Q + Q ur jossa Q ld on kuorman paino,, Q on vaunun aarapaino,, Q ur on käänöalusan paino, ja h cg, H cg в, h cg ur ova kuorman, yhjän vaunun ja käänöalusan painopiseen korkeude kiskon seläsä, mm. ur/2 ld ur/2 ur cg cg Kuva Kuormaun vaunuryhmän poikiaisvakaus on kunnossa seuraavan epäyhälön oeuuessa: P kp + P w 0,55, (24) P s 86

18 jossa P kp ja P w ova keskipakoisvoimien ja uulikuorman aiheuama pyörään kohdisuva ylimääräinen pysykuorma, f ja P s on kiskoon kohdisuva saainen pyöräkuorma, f Keskipakoisvoimien ja uulikuorman aiheuama pyörään kohdisuva ylimääräinen pysykuorma laskeaan kaavasa 25: 1 P kp +P w = (0,075(2 Q + Q ur + Q ld )Н cg o +W p h+1000(2p q)) (f), (25) n p (2S+ f k ) jossa n k on kuormaa kanavien vaunujen pyörien määrä, q on kerroin, jolla oeaan huomioon yheenkykeyjen vaunujen ukikehän leveneminen ja pikän kuorman painopiseen siirymä kaaruvilla raaosuuksilla. p ja qarvo on esiey aulukossa 25, 2S on eäisyys pyöräkerran kulkukehien välillä (arvoksi oeaan 1580 mm) ja f k on yheenkykeyjen vaunujen ukikehän leveneminen kaareissa, joiden laskennallisen säeen arvo määrieään kaavasa 26: l ku 2 l ks 2 f k = (mm), (26) 8 R lask jossa l ku on eäisyys vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen ulkoelien keskiöappien keskilinjojen välillä, mm; l ks on eäisyys vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen sisäelien keskiöappien keskilinjojen välillä, mm; R lask on kaareen laskennallinen säde maksiminopeudella 100 km/h (arvoksi oeaan 10 6 mm) Kun kuorman painopise ei siirry piuus eikä poikiaissuunnassa vaunuryhmän symmeriaasoihin nähden eiväkä käänöalusa siirry piuussuunnassa kuormaa kanavien vaunujen poikiaisiin symmeriaasoihin nähden, kiskoon kohdisuva saainen pyöräkuorma määrieään kaavasa 27: 1 P s = (2Q + Q ld + Q ur ) (f) (27) n p Kun kuorman painopise siiryy vaunuryhmän symmeriaasoihin nähden samanaikaisesi sekä piuus eä poikiaissuunnassa ja käänöalusa siiryvä kuormaa kanavien vaunujen poikiaisiin symmeriaasoihin nähden (vähemmän kuormieun elin osala), kiskoon kohdisuva saainen pyöräkuorma määrieään kaavasa 28: 1 l o b off b off P s = (0,5Q + (Q ld min + 0,5 Q ur )(0,5 )(1 )) (f) (28) n p l v S+0,5 f k 87

19 Kaavoissa 27 ja 28: Q ld min on kuorman painonosa, joka kohdisuu vaunuryhmän vähemmän kuormieuun vaunuun: Q ld (l vr 2 l off ) Q ld min = (f); (29) 2l vr l off ja b off ova kuorman painopiseen CG piuus ja poikiaissuunaise siirymä yheenkykeyn vaunuryhmän poikiais ja piuussuunaiseen symmeriaasoon nähden, mm ja b o on yheenkykeyn vaunuryhmään kuormaun pikän kuorman ylimääräinen poikiaissiirymä kaareissa, mm: (l с ± 2l o ) 2 l с 2 b o = (mm), (30) 8 R p jossa l с on eäisyys vaunuryhmän kuormaa kanavien vaunujen keskipiseiden välillä, mm, l o on eäisyys käänöalusasa kuormaa kanavan vaunun keskipiseeseen, mm. Kun käänöalusa siiryvä kuormaa kanavien vaunujen keskipiseesä vaunuryhmän ulkopuolelle, valiaan merkki (+), kun sisäpuolelle, valiaan merkki ( ) ja n k on vaunun elin pyörien määrä. 7. Eriyyppisen käänöalusaparien käyö pikien kuormien kuljeukseen 7.1. Liikkumaon käänöalusapari koosuu kahdesa käänöalusasa, joisa kumpikin koosuu aluskehyksesä ja kuormaasosa, joka on liiey yheen käyämällä elikeskiöappia ai elikeskiön vasakappalea ai molempia yhdessä. Toinen käänöalusa on liikkuva, oinen kiineä. Kiineän käänöalusan kuormaaso voi käänyä vain pysysuoran keskilinjan eli elikeskiöapin ympäri (kuva 15). Liikkuvan uen keskiöappi ja kuormaaso voiva siiryä myös maalalaiaisen avovaunun piuussuunaisa symmeriaasoa pikin kompensoiden avovaunuryhmän vaunujen keskinäise siirymä. Liikkumaomia käänöalusapareja voi käyää eninään 60 onnin painoisen pikien kuormien kiinniykseen. Kuva Liikkuva käänöalusapari mahdollisaa kummankin kuormaason ja niiden kuorman piuussuunaisen siirymisen vaunujen örmäyksissä sekä käänymisen vaunuryhmän kulkiessa kaaruvilla ja profiililaan vaihelevilla raaosuuksilla. Liikkuva käänöalusapari voi jakaa rakeneen mukaan kolmeen yyppiin: 88

20 yksiukise käänöalusa, joissa ukielemeni (ela, kuula, liukukappalee) sijaiseva käänöalusan yhdessä poikiaisasossa (kuva 16); Kuva 16 kaksiukise käänöalusa, joissa ukielemeni sijaiseva käänöalusan kahdessa poikiaisasossa (kuva 17); Kuva 17 heiluriyyppise käänöalusa (kuva 18), joiden kuormaaso voi siiryä piuussuunnassa heiluriripusimien liikkeiden ansiosa; ripusimien yläpää on yhdisey nivelkiinniyksellä aluskehyksen pylväisiin ja alapää kuormaasoon. Kuva 18 Yksiukisia liikkuvia käänöalusoja valmiseaan kolmea eri versioa: 89

21 F lg =a lg ( Q ld + n p Q ur.liik ) (f) (31) 90 Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) kiilaalusa, joilla kuorma siiryy piuussuunnassa kuormaan jäykäsi sidoun kuormaason kalevien ukipinojen liukuessa pikin kiilaukia, joka on kiinniey käänöalusan aluskehykseen; vierinäalusa, joissa kuormaaso ukeuuu alusaan eloilla ai kuulilla, joka vierivä aluskehyksen uraohjaimia pikin; kikaalusa, joissa kuormaason ukiosa on oeueu kikalohkoina ja alusassa on vasaava uraohjainpinna. Kaksiukisia liikkuvia käänöalusoja on rakeneelaan kahdenlaisia: vierinä ja kikaalusoja, joiden oiminaperiaae on samanlainen kuin vasaavissa yksiukisen käänöalusojen rakeneissa. Heiluriyyppisesä käänöalusasa on kaksi muunnosa, jolloin ukinivele ova joko ylhäällä ai alhaalla. Näisä yleisemmin käyeyjä ova käänöalusa, joissa nivele sijaiseva ylhäällä. Tango, joka yhdisävä pylväiden pää kuormaasoon, ova aseen kulmassa pysylinjaan nähden ja niissä on ylhäällä piuussuunaise kapea auko. Kuorman siiryessä pikin avovaunua aso on ripuseu vain yhden ankoparin varassa ja oinen ankopari liukuu urien avulla suheessa ukiniveliin. 8. Pikiin kuormiin vaikuavien voimien määriäminen ja kuljeukseen käyeävä käänöalusa 8.1. Kuormaaessa avaroia kahden vaunun kannaukselle käänöalusojen varaan ehdään laskelma välineisä, joilla kuorma kiinnieään käänöalusojen kuormaasoihin ja käänöalusa kiinnieään vaunuun. Suunnielaessa uusia käänöalusarakeneia on ehävä laskelma käänöalusoisa ja välineisä, joilla ne kiinnieään vaunuihin. Laskelmissa oeaan huomioon piuus, poikiais ja pysysuunaise hiausvoima sekä kikavoima ja uulikuorma. Voimien määriyskaavoissa käyeään seuraavia symboleja: paino: Q ur on käänöalusaparin paino Q ur.kn on käänöalusan liikkumaomien osien paino Q ur.liik on käänöuen liikkuvien osien paino piuussuunaise kikavoima: F lg ur.avo käänöalusan ja maalalaiaisen avovaunun välillä F lg ur.lk käänöalusan liikkuvien ja liikkumaomien osien välillä F lg ur.k kuorman ja kuormaason välillä poikiaissuunaise kikavoima: F l ur.avo käänöalusan ja maalalaiaisen avovaunun välillä F l ur.lk käänöalusan liikkuvien ja liikkumaomien osien välillä F l ur.k kuorman ja kuormaason välillä Kun kuorma on sijoieu yheenkykeyyn vaunuryhmään kahden vaunun kannauksella, piuussuunaisen hiausvoimien kohdisuspiseeksi valiaan kuorman painopise (cg ld ). Poikiais ja pysysuunaisen hiausvoimien kohdisuspiseiksi oeaan kuorman poikkileikkausen painopisee, joka sijaiseva käänöalusojen keskipiseen kaua kulkevissa pysyasoissa. Kokonaisuulikuorman kohdisuspiseeksi oeaan kuorman ja käänöalusojen yheisen purjepinaalan geomerinen keskipise Piuussuunaise hiausvoima, joka vaikuava pikään kuormaan ja käänöalusoihin, riippuva käänöalusarakeneesa sekä avasa, jolla kuorma on kiinniey käänöalusoihin ja käänöalusa vaunuun. Kuormaan vaikuava piuussuunainen hiausvoima laskeaan kaavasa 31:

22 Piuussuunainen hiausvoima, joka vaikuaa käänöalusan kiinniykseen vaunuun, laskeaan seuraavisa kaavoisa: kiineän käänöalusaparin kiineä käänöalusa: F lg = a lg (Q ld + 0,5Q ur + Q ur.liik ) (f) (32) kiineän käänöalusaparin liikkuva käänöalusa: F lg = 1,25(0,5Q ld +Q ur.liik ) liuk + Q ur.kn a lg (f); (33) liikkuvan käänöalusaparin kumpikin alusa: F lg = a lg 0,5(Q ld + Q ur ) (f) (34) jossa а lg on piuussuunainen ominaishiausvoima, liuk on liikkuvan kuormaason ja kiineän käänöalusaparin liikkuvan alusan aluskehyksen välinen liukukikakerroin, joksi oeaan 0,1 ja n p on käänöalusaparin liikkuvien käänöalusojen lukumäärä: n p = 1 kiineässä käänöalusaparissa, n p = 2 liikkuvassa käänöalusaparissa. Piuussuunaisen ominaishiausvoiman a lg arvo määrieään riippuen käänöalusaparin yypisä ja rakeneesa. Liikkuvissa käänöalusapareissa, joissa on eräksise kikaosa, a lg riippuu kiilapinnan ai kaaruvien joheiden kallisuskulmasa vaakaasoon nähden piseessä, joka sijaisee 400 mm:n päässä käänöalusan liikkuvan osan perusasennosa. Jos kuorman ja käänöalusojen liikkuvien osien yheispaino on yli 65, a lg valiaan seuraavasi: Kallisuskulma, ase a lg arvo, f/ 0,48 0,53 0,58 0,7 Jos kuorman paino on alle 65 onnia, а lg arvo määrieään kokeilemalla; jos se on mahdoona, käyeään kaavaa 35. Kun käyeään muun yyppisiä liikkuvia käänöalusapareja ai kiineiä käänöalusapareja, а lg määrieään kaavasa: (Q ld + n p Q ur.liik )( a lg 44 a lg 188 ) a lg = a lg 44 (f/) (35) 144 Kaavassa (88) a lg 188 ja a lg 44 arvoiksi valiaan: liikkuvilla käänöalusapareilla sekä kiineillä (keskiö) käänöalusapareilla, joilla kuorma on kiinniey kiineään käänöalusaan jousavasi, a lg 188 = 0,86 f/; a lg 44 = 1,2 f/; liikkumaomilla (keskiö) käänöalusapareilla, joilla kuorma on kiinniey kiineään käänöalusaan jäykäsi: kiineäsi asenneu käänöalusapari (kiinniey avovaunuun hisaamalla) a lg 188 = 2,0 f/, a lg 44 = 3,0 f/; irroeava käänöalusapari a lg 188 = 1,56 f/, a lg 44 = 1,9 f/ Pikään kuormaan ja käänöalusoihin vaikuava poikiaise vaakasuunaise hiausvoima laskeaan kaavoilla 36 ja 37: kuormaan vaikuava voima: 91

23 F l =a l (Q ld + n l Q ur.liik )/1000 (f) (36) jossa a l = 450 kgf/ on poikiainen ominaishiausvoima kuorman ollessa kahden vaunun kannauksella; voima, joka vaikuaa liikkuvan ja kiineän käänöalusaparin alusojen kiinniykseen vaunuun: F l = a l 0,5 (Q ld + Q ur )/1000 (f) (37) 8.4. Kuormaan ja käänöalusoihin vaikuava pysysuunaise hiausvoima määrieään kaavoisa 38 ja 39: kuormaan vaikuava voima: F v = a v Q ld /1000 (f); (38) kuormauun käänöalusaan vaikuava voima: F v = a v 0,5(Q ld + Q ur )/1000 (f), (39) jossa a v on pysysuunainen ominaisvoima, joka määrieään kaavasa 40: 2140 a v = l ld + (kgf/), (40) Q ld + Q ur jossa l ld on eäisyys maalalaiaisen avovaunun poikiaissuunaisesa symmeriaasosa käänöalusan poikiaissuunaiseen keskilinjaan, m. Jos kuorman paino vaunuryhmässä on vähinään 10 onnia, Q ld arvoksi oeaan Tuulikuorman oleeaan suunauuvan kohisuoraan vaunuryhmän piuussuunaiseen symmeriaasoon nähden ja se määrieään kaavasa 41: W p = 50(S ld + S ur ) (kgf) (41) jossa S ld on kuorman ja S ur käänöalusojen purjepinaala, m 2. Jos pina on lieriömäinen, pinaala S ld on puole kuorman pinnan projekiosa vaunun piuussuunaiseen symmeriaasoon Tehäessä laskelmaa kuorman ja kiineän käänöalusaparin käänöalusojen kiinniyksesä kikavoima määrieään kaavoisa Piuussuunnassa: kun kuorma kiinnieään kiineään käänöalusaan: F ur lg = 0,5 (Q ld + Q ur.liik ) ( kk + liuk ) (f); (42) kun käänöalusa kiinnieään vaunuun: lg F ur = 0,5 (Q ld + Q ur ) (f), (43) jossa on käänöalusan ja vaunun laian välisen kikan kerroin; 92

24 kk on kuorman ja käänöalusan kuormaason välisen kikan kerroin. Liie 1 lukuun 1 (kohaan 1.3.) 8.7. Tehäessä laskelmaa kuorman ja liikkuvan käänöalusaparin käänöalusojen kiinniyksesä kikavoima määrieään seuraavisa kaavoisa. Piuussuunaise kikavoima: kun kuorma kiinnieään käänöalusan ukiasoon: F ur lg = (0,5Q ld + Q ur.liik ) kur (f) (44) jossa kur on kuormaason ja käänöalusan aluskehyksen välisen kikan kerroin; kun käänöalusa kiinnieään vaunuun: F ur lg = 0,5(Q ld +Q ur ) (f) (45) 8.8. Liikkuvan ja kiineän käänöalusaparin käänöalusan poikiaissuunaise kikavoima määrieään seuraavilla kaavoilla: kun kuorma kiinnieään käänöalusan ukipinaan: F ur l = 0,5 Q ld г (1000 a v )/1000 (f); (46) kun käänöalusa kiinnieään vaunuun: F ur l = 0,5(Q ld + Q ur ) (1000 a v )/1000 (f) (47) Lisäksi ehdään laskelma kuorman kiinniyksesä käänöalusojen kuormaasoihin ja käänöalusojen kiinniyksesä vaunuihin. 9. Käänöalusaparien suunnielua koskeva eknise ja käyöä koskeva perusvaaimukse Käänöalusojen liikkuvilla ja kiineillä osilla on olava mekaanisesi luoeava rakenne, joka esää liikkuvien osien suisumisen joheila laskeaessa vaunuryhmiä mäesä sekä kuljeuksen ja vaihoöiden aikana. Liikkuvien käänöalusaparien käänöalusojen liikkuvien osien on piuussuunaisen hiausvoimien vaikuuksen lakaua sekä niihin kohdisuvien pysykuormiusen poisuua palaava lähöasenoon (keskiasenoon). Irroeava käänöalusapari on voiava asenaa maalalaiaiseen avovaunuun ja poisaa siiä nosolaieilla mahdollisimman vähällä yöllä ja millään avalla vaunun rakennea rikkomaa. Käänöalusaparien rakenne ei saa esää pääsyä käsiksi säädeäviin ja huolleaviin komponeneihin. Käänöalusaparien on pysyävä oiminakykyisinä ja vahingoiumaomina vaunuryhmien örmäysnopeuden ollessa eninään 9 km/h. Käänöalusaparien rakeneen on olava sellainen, eä: kuorma ja liikkuva kaluso eivä vahingoiu kulkeminen osana avarajunaa enimmillään 100 km:n uninopeudella on urvallisa kulku ei esy kaareissa, joiden säde on yheenkykeyn vaunuryhmän kaareeseen mukauumisen minimisäeen suuruinen, ja kuorma pysyy kuormauloumassa kaareissa, joiden säde on 350 m vaunuryhmän kulku laskumäen harjan yli ei esy; ää varen käänöalusan liikkuvan osan on käännyävä pysyasossa vähinään 5 aseen kulmassa 93

25 kuorma ei kierry vaunuryhmän kulkiessa kaaruvalla raaosuudella ulomman kiskon maksiminousulla kuorman suurimman laskennallisen käänökulman suheessa radan piuussuunaiseen akseliin ollessa kaareeseen ulaessa eninään 0,5 o. Kuorman kiinniäminen käänöalusoihin suosieaan ehäväksi sandardikiinniimillä (puli, ruuvi, vaarnaruuvi ym.). Vaikka ulkoisen kuormiusen yhdiselmä ja käänöalusaosien keskinäinen sijaini olisiva mahdollisimman epäsuouisa, käänöalusan sijoiaminen maalalaiaiseen avovaunuun ei saa johaa vaunun aluskehyksessä aivuusmomeneihin, joiden arvo yliävä aulukossa 14 mainiu. Maalalaiaisen avovaunun aluskehyksen aivuusmomenin arkisuslaskelma ehdään ämän luvun liieessä 4 anneujen suosiusen mukaan. Telikeskiöapin piuussuunaisen liikkeen mahdollisavan aukon piuus laskeaan kaavasa 48: С lg =(4l a +20)(n1)+d+50 (48) jossa l a on auomaaikykimen jousolaieen jouso, mm (valiaan 100 mm), n on yheenkykeyjen vaunujen lukumäärä lukuun oamaa kuorman päiden suojavaunuja ja d on elikeskiöapin halkaisija, mm. Käänöalusaparille kuormaaessa on elikeskiöapin olava aukon keskellä. 94