ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA"

Transkriptio

1 ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö- Kasvien Veden mekaaninen ja uulienergia bioenergia energia ENERGIAVAROJEN LUOKITTELU: ) UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT - aurinkoenergia (aurinkosähkö ja lämpö) - uulienergia - vesienergia (veden poeniaalienergia ja vuorovesienergia) - bioenergia (biomassa) - geoerminen energia (maankuoren lämpöenergia, ydinreakioisa) - maa- ja ilmalämpö (maahan varasoiunua Auringon energiaa) - veyenergia ) UUSITUMATTOMAT ENERGIAVARAT - fossiilise poloainee (kivihiili, öljy, maakaasu) - urve (hiaasi uusiuuva) - ydinenergia: fissio (uraani), fuusio (suunnieilla) Energian yksiköiä: - joule (J) - kilowaiuni (kwh): kwh = 3,6 MJ (MAOL s. 69 (70)) - elekronivoli (ev): ev =, J (MAOL s. 67, 69 (68, 70)) - ekvivaleni öljyonni (oe): oe =,8 MWh

2 VOIMALAT ) VESIVOIMALA - oiminnan fysikaalinen perusa on veden poeniaali- ja liike-energian muuaminen urbiinin pyörimisenergiaksi ja edelleen generaaorin avulla sähköenergiaksi (mgh mv sähköenergia...) - hyöysuhde η: 80% - 90% Jos poeniaalienergian nollaasoksi valiaan veden pina alhaalla urbiinin asolla, niin vesivoimalan anoeho saadaan yhälösä: W ηe p ηmgh ηρvgh = = = = (E p = mgh, ρ = mv) = missä ηρvgh = eho (W) η = hyöysuhde, η = ano ρ = veden iheys, ρ = 000 kg/m 3 g = puoamiskiihyvyys, g = 9,8 m/s h = pudouskorkeus (m) V = viraama eli ilavuusvira (m3 /s) oo - Suomessa on noin 50 vesivoimalaiosa, joiden yheenlaskeu eho on lähes 3000 MW - Suomen suurin vesivoimalaios on vuonna 99 sähkön uoanoon valjaseu Imarankosken vesivoimalaios Imaralla: eho 85 MW, viraama suurimmillaan 940 m/s 3, pudouskorkeus 5 m, sähköenergian vuouinen uoo on noin 000 GWh - eäskosken vesivoimalaios Kemijoella on oiseksi suurin vesivoimalaios, eho 8 MW, pudouskorkeus 0,5 m ja vuouinen energianuoo 638 GWh - Suomessa uoeaan vesivoimalla noin 9 % sähköenergiasa. - maailman suurin vesivoimalaios on Kiinassa sijaiseva Kolmen rokon pao, jonka pudouskorkeus on 8 m, eho 4500 MW ja vuouinen sähkönuoano 84,7 TWh. ) TUULIVOIMALA - oiminnan fysikaalinen perusa on ilmaan liike-energian muunaminen uulivoimalan siipien pyörimisenergiaksi ja edelleen generaaorin avulla sähköenergiaksi ( mv sähköenergia...) - hyöysuhde η: %. Johdeaan seuraavaksi uulivoimalan ehon lauseke. Tarkasellaan suoran ympyrälieriön muooisa ilmamassaa, joka kohaa uulivoimalan siive

3 (ks. kuvio). Olkoon pohjaympyrän säde r, joka on yhä suuri kuin uulivoimalaan siiven piuus. Ilmamäärä kulkee nopeudella v ajassa Δ makan h, joen lieriön piuus on h = v Δ. Ilmalieriön liike-energia on E = mv. Kun oeaan lisäksi huomioon, eä massa m = ρv, ilavuus V = Ah, niin m = ρv = ρah = ρav Δ, ja liike-energian lauseke saa muodon 3 E = ρ Av v = ρav. k Koska A = πr, niin liike-energia on E k 3 = ρπ r v. k r h = v Δ Teho on energianuoo aikayksikössä eli joen uulivoimalan hyöyeho on E =, = ηe = η ρπ r 3 v missä η on hyöysuhde. Tuulivoimalan hyöyeho on siis = η ρπ r v 3 missä η = hyöysuhde, η = ano oo

4 ρ = ilman iheys, ρ,9 kg/m 3 r = uulivoimalan siipien piuus (m) v = uulen nopeus (m/s) On huomaava, eä uulivoimalan eho on siis suoraan verrannollinen siiven piuuden neliöön ja uulen nopeuden kuuioon eli ~ r v 3. Vuoden 03 lopussa Suomessa oli uulivoimalaa, joiden yheenlaskeu kapasieei oli 448 MW. Tuulivoimalla uoeiin noin % Suomen sähkönkuluuksesa (noin 77 GWh) vuonna 03. Suomessa on uulivoimaloille soveluvia alueia eriyisesi rannikolla, merialueilla ja Lapin unureilla. Usein rakenneaan uulivoimapuisoja, joissa on useia uulivoimalaioksia. Tuulivoimalaiokse ova nimelliseholaan noin 3 MW:n suuruisia, mua suurempia, jopa 5 MW:n, uulivoimaloia on rakeneilla. 3) OLTTOVOIMALAT - poloprosessi: kemiallisa energiaa muueaan lämpöenergiaksi ja edelleen sähköenergiaksi - palamisreakiossa vapauuva kemiallinen energia on siouunu poleavaan aineeseen kasvin käyäessä Auringon säeilyenergiaa yheyämisreakiossa - poloprosesseissa hyöysuhde η: % - erilaise poloprosessi ova ärkeimpiä lämpöenergian läheiä maapallolla Auringon lämpösäeilyn ohella - poloaineiden lämpöarvo eli palamislämpö H ilmoiaa, kuinka paljon palamisreakiossa vapauuu energiaa poloaineen massayksikköä kohi; Q H = m Täsä saadaan palamisreakiossa vapauuvan lämpöenergian määrälle lauseke Q = Hm missä Q = palamisreakiossa vapauuva energia (MJ) m = poleavan aineen massa (kg) H = poloaineen lämpöarvo (MJ/kg), (ks. MAOL s. 85 (85)). Esim. oleaessa,0 kg koksia saadaan energiaa Q = Hm = 8 MJ/kg,0 kg = 56 MJ. olovoimalan lämmiyseho on poloprosessissa vapauuva energia E η Q aikayksikköä kohi; = =. Kun huomioidaan hyöysuhde η ja

5 energia E = ηq = ηhm, niin polovoimalan anoeholle saadaan lauseke missä = ηhm = lämmiyseho eli hyöyeho, anoeho (W) η = hyöysuhde, η = ano oo H = poloaineen lämpöarvo (MJ/kg),(MAOL s. 85 (85)) m = poloaineen massa (kg), = aika (s). ESIM. - Inkoossa on neljä kappalea hiililauhdevoimaloia; 4 x 50 MW = 000 MW - Meri-orin kivihiilä käyävän lauhdevoimalan sähköeho on 565 MW ja hyöysuhde 44 % - iearsaaressa (Alholmens Kraf ) on biovoimalaios, jonka sähköeho on 40 W ja musalipeää käyävä soodakailavoimalaios eholaan 40 MW - Kokassa (Mussalo ) on maakaasukombivoimalaios, jonka sähköeho on 38 MW - Krisiinankaupungissa on öljyvoimalaios, jonka sähköeho on 0 MW - Seinäjoella on urve- ja hakevoimalaios, jonka sähköeho on 5 MW. Taulukossa (MAOL s. 85 (85)) on poloaineiden lämpöarvoja (MJ/kg): o ammoniakki 7, o aseyleeni 48,6 o bensiini 43,5 o eanoli 6,9 o kaupunkikaasu 34 o kivihiili, 6 3 o anrasiii 3 34 o koksi 8 o ruskohiili 0 o maakaasu 46 o meaani 49,8 o meanoli 9,5 o nesekaasu 4 43 o peroli 43 o kuiva halko 8 9 o poloöljy, kevy 43 raskas 4 o urve o vey 9 4) YDINVOIMALA = suurikokoinen vedenkeiin, lämpövoimakone, joka synnyämällä vesihöyryllä pyörieään urbiinia ja urbiinin pyörimisenergia muueaan generaaorissa sähköksi (sähkömagneeinen indukio) - ydinvoimalan energia on pääasiassa uraaniyimien halkeamisuoeiden liikeenergiaa

6 - vapauuvaa energiaa käyeään, kuen lämpövoimaloissa, veden kuumenamiseen ja höyrysämiseen ja höyryurbiinien sekä sähkögeneraaorin väliyksellä sähköenergian uoamiseen Uraani-isooopin 35 U-fisiossa synyy keskimäärin,4 neuronia, yli 60 halkeamisuoea ja kaikkiaan eri nuklideja eli aomiyimiä yli 00. Fissiossa synynee neuroni liikkuva nopeasi ja ne hidaseaan raskaalla vedellä D O, kevyellä vedellä H O ai grafiiilla C. Neuronien lukumäärä pideään vakiona poloainesauvojen välissä olevilla sääösauvoilla (sis. B ai Cd), joka absorboiva (imevä) pois ylimääräise neuroni. Jäljellejäänee neuroni halkaiseva uusia uraaniyimiä, jolloin apahuu halliu kejureakio. Hidasinaineena oimiva vesi lämpenee ja lämpö kuljeeaan veden mukana lämmönvaihimeen, jossa synyvä höyry pyöriää urbiineja. Turbiini on akselilla yhdisey generaaoriin, joka uoaa vaihoviraa mekaanisesa pyörimisliikkeesä. Yleisin oiminaapa on pyöriää sähköjohimesa muodoseua silmukkaa magneeikenässä, mikä synnyää johimeen jännieen ja sähkövirran (sähkömagneeinen indukio). - Ydinvoimalan rakenne ja oiminaperiaae (ks. YO-SYKSY-997-3) fissio (fuusio) Q urbiinin mekaaninen energia generaaori sähkö - ydinvoimalan hyöysuhde η 30 % SIDOSENERGIA E B = energia, joka arviaan hajoamaan ydin prooneiksi ja neuroneiksi - kun nukleoni (prooni ja neuroni) liiyvä yheen osa nukleonien massasa muuuu sidosenergiaksi EB. Tää massan muuosa sanoaan massavajeeksi eli massakadoksi m. Sidosenergia EB vapauuu sidoksen muodosuessa m nukleoni m ydin m ydin < m nukleoni m = m nukleoni - m ydin > 0 - massa pienenee nukleonien liiyessä yheen massavaje m - massavajea m vasaava energia on sidosenergia: E B = m c - EB = sidosenergia (MeV), m = massavaje (u), c = valon nopeus (m/s), (MAOL s. 70 (7)) SIDOSOSUUS b = sidosenergia nukleonia kohi (Mev/nukleoni) - keskimääräinen energia, jolla yksi nukleoni on siouunu yimeen - yimen pysyvyyden mia miä suurempi on sidososuus siä pysyvämpi on aomiydin

7 = - b = sidososuus (MeV/nukleoni) - EB = sidosenergia (MeV) - A = massaluku eli nukleoniluku (A = Z + N) FISSIO n U Q - fissiossa raskas ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi ja samalla vapauuu -3 neuronia ja energiaa - yimen halkeamisen saa aikaan hiaan neuronin örmäys 35 Ydinreakorissa hidaseu neuroni örmäävä uraani-yimeen 9 U, jolloin apahuu fissio eli raskas uraani-35 ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi ja samalla vapauuu 3 neuronia ja energiaa. Vapauunu energia on pääosalaan hajoamisuoeiden liike-energiaa (~90%), joka ilmenee lämpöenergiana. Esim. Eräs mahdollinen uraani-35 halkeamisreakio on seuraava: n + U Ba + Kr + 3 n + 00 MeV Reakiossa vapauunee 3 neuronia absorboidaan sääösauvoihin, niin eä vapauuvien neuronien määrä on vakio ja näin synynee neuroni halkaiseva yhä uusia uraaniyimiä ja näin kejureakio jakuu halliuna. (vr. YO-K95-7). FUUSIO - kevye yime yhyvä raskaammiksi korkeassa lämpöilassa ja energiaa vapauuu. - fuusio vaaii korkean lämpöilan (0 8 K) yimien välisen poisovoiman akia Esim. Eräs mahdollinen fuusioreakio on seuraava: Q deueriumin ja riiumin fuusio (DT-fuusio): d He n H + H He + n + 7,6 MeV 3 4 0

8 Massavaje m ydinreakioissa (esim. fissiossa eä fuusiossa) laskeaan lausekkeesa: m = m m lähöyime ulosyime Ydinreakioissa vapauunu energia Q saadaan Einseinin relaaiolla Q = Δm c. Ydinreakioissa vapauunu energia eli reakioenergia = Q = reakioenergia eli ydinreakiossa vapauunu energia (MeV) m = massavaje (u) c = valon nopeus, c =, m/s (MAOL s. 70 (7)). ********************************************************************* Yksi aomimassayksikkö u = /-osa hiili- isooopin massasa u =, kg (MAOL s. 70 (7)). ev =, J (MAOL s. 67, 69, (68, 70)). KUINKA ALJON ENERGIAA ON u? E = mc = uc =, kg (, m/s) E =, J =,, 93,494 =, (MAOL s. 69 (70)) ********************************************************************* SIDOSOSUUSKÄYRÄ = sidososuus b massaluvun A funkiona; b = b(a) - sidososuus on suurin keskiraskailla yimillä (A ~ 60) noin 8-9 MeV/nukleoni - sidososuuskäyrän avulla voidaan seliää ydinenergian vapauamisen fysikaalinen perusa Sidososuus b = (MeV/nukleoni) Miksi energiaa vapauuu fissiossa ja fuusiossa? (YO-S09-9)

9 SIDOSOSUUSKÄYRÄ; Sidososuus b massaluvun A funkiona b (MeV/nukl.) 9 FISSIO FUUSIO 60 A SIDOSOSUUSKÄYRÄN AVULLA VOIDAAN SELITTÄÄ YDINENERGIAN VAAUTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA: - raskaan yimen hajoessa (fissio) kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi sidososuus kasvaa nukleoni ova siis lujemmin siouunee kuin ennen fissioa sidosen vahvisuessa vapauuu energiaa - kahden kevyen yimen liiyessä yheen (fuusio) sidososuus kasvaa yksiäinen nukleoni on myös lujemmin siouunu kuin ennen fuusioa sidokse vahvisuva energiaa vapauuu Miksi energiaa vapauuu fissiossa ja fuusiossa? eli fissiossa ja fuusiossa sidososuus kasvaa sidokse vahvisuva energiaa vapauuu

10 Ydinvoimalan eho on W ηe ηq η m c = = = = m c = η missä Δm = massakao eli massavaje, m = m m η = hyöysuhde, η = ano oo lähöyime ulosyime c = valon nopeus, c = 3,0 0 8 m/s, = aika (s) - ydinreakioissa vapauuva energia ( MeV) on suuruusluokalaan miljoonakerainen (0 6 ) kemiallisissa reakioissa vapauuvaan energiaan ( ev) verrauna. Kaikesa Suomessa käyeysä sähkösä noin neljännes (6 %) uoeaan ydinvoimalla (03). - Eurajoen Olkiluodossa on kaksi 880 MW kiehuusvesireakoria (Olkiluoo I, II) BWR, x 880 MW), joiden yheenlaskeu neosähköeho on 760 MW. - Loviisassa on kaksi painevesireakoria (WR, x 496 MW), joiden neosähköeho yheensä on 99 MW (Loviisa I, II). - Lisäksi Suomeen on rakeneilla viides ydinvoimalaios (Olkiluoo 3), jonka ehoon 600 MW. Uusi voimalaios on ekniikalaan ns. kolmannen sukupolven kevyvesireakori ja mallilaan eurooppalainen painevesireakori eli ER. Voimala on eholaan maailman suurin voimalayksikkö. Sen lienee kaupallisessa käyössä vuona 08 (?). (vr. YO-K95-7). Lisäksi Suomeen on suunnieilla kaksi ydinvoimalaa: Olkiluoo 4; noin 500 MW (suunnielu 03, kaupallinen uoano noin 00), yhäjoki; 00 MW (suunnieilla, kaupallinen uoano noin 04). kg uraanipoloainea kg hiilä halkeaminen palaminen sama määrä lämpöenergiaa

11 Sähkön uoano energialäheiäin 03 (68, TWh) Kivihiili 4,6 % Öljy 0,4 % Vesivoima 8,7 % Uusiuuva 36 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima, % Turve 4,9 % (v. 0 4 %) Hiilidioksidivapaa 69 % (v %) Ydinvoima 33,3 % Jäe,4 % Biomassa 5,7 % Koimaise: 4 % (v %) hp://energia.fi/energia-ja-ympariso/sahkonuoano ##################################################################### SUOMEN YDINVOIMALAT: Loviisa, : x 496 MW = 99 MW (WR) Olkiluoo, : x 880 MW = 760 MW (BWR) Olkiluoo 3: 600 MW 08? (ER) Olkiluoo 4: noin 500 MW --- suunnieilla--- yhäjoki: 00 MW ---- suunnieilla--- Käyössä ja rakeneilla oleva voimalaiokse Suomessa (04) Laiosyksikkö Toimiaja, Tyyppi Loviisa- Loviisa- Olkiluoo- Olkiluoo- Olkiluoo-3 Aomenergoexpor, VVER-440, WR Aomenergoexpor, VVER-440, WR ASEA-Aom, BWR ASEA-Aom, BWR Areva N & Siemens AG, ER Olkiluoo-4 Suunnieilla n. 500 MW yhäjoki Rosaom, AES- 006 hp://fi.wikipedia.org/wiki/ydinvoima_suomessa Neosähköeho Rakenaminen aloieu Kykey verkkoon Kaupallinen uoano 496 MW MW MW MW MW Rakeneilla? Suunnielu 03 Suunnieilla noin MW Suunnieilla Suunnieilla noin 04

12 Teh.. Ydinvoimaloissa käyeään poloaineena uraani-isoooppia 35 U. Eräs mahdollinen yimen halkeamisreakio eli fissio on seuraava: 4 9U + 0n 0Ne Tässä ydinreakiossa neuroni halkaisee uraani-35 yimen, jolloin synyy neon-4-isoooppi ja kaksi neuronia sekä energiaa. a) ääele aulukon avulla, mikä on oinen synyvä isoooppi neon-4 lisäksi ässä ydinreakiossa? Mikä on ämän kysyyn isooopin hajoamisapa ja puoliinumisaika? Mikä uusi ydin muodosuu, kun kysyy ydin hajoaa? Kirjoia reakioyhälö. b) Laske ehävän alussa mainiun uraanifission massavaje. c) Laske ässä halkeamisreakiossa vapauuva energia eli reakioenergia (Q-arvo). 0 n

13 Teh.. Ydinvoimaloissa käyeään poloaineena uraani-isoooppia 35 U. Eräs mahdollinen yimen halkeamisreakio eli fissio on seuraava: 4 9U + 0n 0Ne Tässä ydinreakiossa neuroni halkaisee uraani-35 yimen, jolloin synyy neon-4-isoooppi ja kaksi neuronia sekä energiaa. a) ääele aulukon avulla, mikä on oinen synyvä isoooppi neon-4 lisäksi ässä ydinreakiossa? Mikä on ämän kysyyn isooopin hajoamisapa ja puoliinumisaika? Mikä uusi ydin muodosuu, kun kysyy ydin hajoaa? Kirjoia reakioyhälö. b) Laske ehävän alussa mainiun uraanifission massavaje. c) Laske ässä halkeamisreakiossa vapauuva energia eli reakioenergia (Q-arvo). RATKAISU:. a) Lyijy-0 eli - ydinreakioyhälöiä kirjoieaessa massaluku A säilyy ja järjesysluku Z säilyy: U + n Ne + b + n A säilyy: 35 + = = 36 Z säilyy: = = 9 β - -hajoaminen. uoliinumisaika T/ =,3 a. Lyijy-0 isooopin beeahajoamisessa synyy Vismui-0. Reakioyhälö on + +. b) Massavaje eli massakao m = ä ö = + =, +,,,, =,,. Vasaus: = 0,0575u. c) Reakioenergia Q = =,,, Vasaus: Q 53,5 MeV. 0 n Huom! Yksi aomimassayksikkö u = 93,4943 MeV/c (MAOL s. 69 (70)).

14 Teh.. Eräs mahdollinen ydinreakorissa apahuva 35 U yimen halkeamisreakio eli fissioreakio on seuraava: U + n Ba + Kr + 3 n + Q o Laske ämän yimen halkeamisreakion a) massavaje m = m lähöyime m ulosyime ja b) halkeamisreakiossa vapauuva energia Q. m( 43 Ba) = 4,9084 u, m( 90 Kr) = 89,9958 u. [V: a) m 0,99 u, b) Q 85 MeV]. Teh. 3. Ranskaan valmisunee vuonna 00 eholaan 500 MW:n koefuusiovoimala (ITER) ja eolliseen uoanoon fuusiovoimala saaava ulla 050-luvulla. Käyökelpoisimpia fuusioreakioia on deueriumin ja riiumin välinen ydinreakio eli ns. DT-fuusio: 3 4 H + H He + Laske ämän ydinreakion m = m ulosyime a) massavaje lähöyime m ja b) ää massavajea vasaava vapauuva energia eli reakioenergia Q. [V: a) m 0,089 u, b) Q 7,6 MeV]. 0 n.

LÄMPÖOPPIA Aineen lämpötila t aineen saaman lämpömäärän Q funktiona; t = t(q)

LÄMPÖOPPIA Aineen lämpötila t aineen saaman lämpömäärän Q funktiona; t = t(q) LÄMÖOIA Aineen lämpöila aineen saaman lämpömäärän Q funkina; (Q) C Q 5 F D Q 4 Q 3 B Q C Q Q A N R G I A A S I T O U T U U N R G I A A V A A U T U U AB: Kiineä aine lämpenee (BA: jäähyy) Q cm BC: Kiineä

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUPERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö-

Lisätiedot

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

2. Suoraviivainen liike

2. Suoraviivainen liike . Suoraviivainen liike . Siirymä, keskinopeus ja keskivauhi Aika: unnus, yksikkö: sekuni s Suoraviivaisessa liikkeessä kappaleen asema (paikka) ilmoieaan suoralla olevan piseen paikkakoordinaain (unnus

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv). 11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Luento 3 7 Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Ytimien ominaisuudet Ydin koostuu nukleoneista eli protoneista ja neutroneista Ydin on

Lisätiedot

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki

YO Fysiikka. Heikki Lehto Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen. Sanoma Pro Oy Helsinki YO Fysiikka Heikki Leho Raimo Havukainen Jukka Maalampi Janna Leskinen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällys Opeajalle ja opiskelijalle 4 1 Kohi fysiikan ylioppilaskoea 5 Yleisä fysiikan ylioppilaskokeesa 6

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

mv 2 - MEKAANISEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E p + E k = vakio - TYÖ W = Fs, W = Fcosα s - MEKAANINEN ENERGIAPERIAATE: a a

mv 2 - MEKAANISEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E p + E k = vakio - TYÖ W = Fs, W = Fcosα s - MEKAANINEN ENERGIAPERIAATE: a a . KURSSI: Lämpö (FOTONI : PÄÄKOHDAT) ENERGIA: = kyky tehdä työtä YLEINEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E kok = vakio MEKAANINEN ENERGIA: potentiaalienergia; E p =mgh, liikeenergia; E k = 1 mv MEKAANISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Energia hintaindekseissä. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Energia hintaindekseissä Kehittämispäällikkö Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 ENERGIA TUOTTAJAHINTAINDEKSEISSÄ TOL Paino o/oo NIMI THI Vienti Tuonti KMPHI TUKKU CA 1,1 91,1 31,8

Lisätiedot

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle.

b) Laskiessani suksilla mäkeä alas ja hypätessäni laiturilta järveen painovoima tekee työtä minulle. nergia. Työ ja teho OHDI JA TSI -. Opettaja ja opikelija tekevät hyvin paljon aanlaita ekaanita työtä, kuten liikkuinen, kirjojen ja eineiden notainen, liikkeellelähtö ja pyähtyinen. Uuien aioiden oppiinen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN YYSILMIÖ J SILÄ VÄLYMIE YYSE SIIRO LJEUS HYVÄSI ÄYÄE ieoliikenneekniikka I 559 ari ärkkäinen Osa 5 4 MILLOI? Milloin ja missä kynnysilmiö esiinyy? un vasaanoimen ulon SR siis esi-ilmaisusuodaimen lähdössä

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset

SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet

ZELIO Time Sarja RE7 Elektroniset aikareleet Zelio Time -aikarelee ZELIO Time Sarja RE7 Elekronise aikarelee Valinaopas 00 Valinaopas 00 Zelio Time RE 7 -aikarelee Valinaopas Sovellukse Elekronise aikarelee mahdollisava yksinkeraisen auomaisoiujen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Ydinfysiikka Atomin ydin kuuluu silmillemme näkymättömään maailmaan, mutta ydinfysiikan ilmiöt ovat osa modernia teknologiaa. Esim ydinvoima, ydinfysiikan käyttö lääketieteessä, ydinjätteet. Luennon tavoite:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot