ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA"

Transkriptio

1 ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö- Kasvien Veden mekaaninen ja uulienergia bioenergia energia ENERGIAVAROJEN LUOKITTELU: ) UUSIUTUVAT ENERGIAVARAT - aurinkoenergia (aurinkosähkö ja lämpö) - uulienergia - vesienergia (veden poeniaalienergia ja vuorovesienergia) - bioenergia (biomassa) - geoerminen energia (maankuoren lämpöenergia, ydinreakioisa) - maa- ja ilmalämpö (maahan varasoiunua Auringon energiaa) - veyenergia ) UUSITUMATTOMAT ENERGIAVARAT - fossiilise poloainee (kivihiili, öljy, maakaasu) - urve (hiaasi uusiuuva) - ydinenergia: fissio (uraani), fuusio (suunnieilla) Energian yksiköiä: - joule (J) - kilowaiuni (kwh): kwh = 3,6 MJ (MAOL s. 69 (70)) - elekronivoli (ev): ev =, J (MAOL s. 67, 69 (68, 70)) - ekvivaleni öljyonni (oe): oe =,8 MWh

2 VOIMALAT ) VESIVOIMALA - oiminnan fysikaalinen perusa on veden poeniaali- ja liike-energian muuaminen urbiinin pyörimisenergiaksi ja edelleen generaaorin avulla sähköenergiaksi (mgh mv sähköenergia...) - hyöysuhde η: 80% - 90% Jos poeniaalienergian nollaasoksi valiaan veden pina alhaalla urbiinin asolla, niin vesivoimalan anoeho saadaan yhälösä: W ηe p ηmgh ηρvgh = = = = (E p = mgh, ρ = mv) = missä ηρvgh = eho (W) η = hyöysuhde, η = ano ρ = veden iheys, ρ = 000 kg/m 3 g = puoamiskiihyvyys, g = 9,8 m/s h = pudouskorkeus (m) V = viraama eli ilavuusvira (m3 /s) oo - Suomessa on noin 50 vesivoimalaiosa, joiden yheenlaskeu eho on lähes 3000 MW - Suomen suurin vesivoimalaios on vuonna 99 sähkön uoanoon valjaseu Imarankosken vesivoimalaios Imaralla: eho 85 MW, viraama suurimmillaan 940 m/s 3, pudouskorkeus 5 m, sähköenergian vuouinen uoo on noin 000 GWh - eäskosken vesivoimalaios Kemijoella on oiseksi suurin vesivoimalaios, eho 8 MW, pudouskorkeus 0,5 m ja vuouinen energianuoo 638 GWh - Suomessa uoeaan vesivoimalla noin 9 % sähköenergiasa. - maailman suurin vesivoimalaios on Kiinassa sijaiseva Kolmen rokon pao, jonka pudouskorkeus on 8 m, eho 4500 MW ja vuouinen sähkönuoano 84,7 TWh. ) TUULIVOIMALA - oiminnan fysikaalinen perusa on ilmaan liike-energian muunaminen uulivoimalan siipien pyörimisenergiaksi ja edelleen generaaorin avulla sähköenergiaksi ( mv sähköenergia...) - hyöysuhde η: %. Johdeaan seuraavaksi uulivoimalan ehon lauseke. Tarkasellaan suoran ympyrälieriön muooisa ilmamassaa, joka kohaa uulivoimalan siive

3 (ks. kuvio). Olkoon pohjaympyrän säde r, joka on yhä suuri kuin uulivoimalaan siiven piuus. Ilmamäärä kulkee nopeudella v ajassa Δ makan h, joen lieriön piuus on h = v Δ. Ilmalieriön liike-energia on E = mv. Kun oeaan lisäksi huomioon, eä massa m = ρv, ilavuus V = Ah, niin m = ρv = ρah = ρav Δ, ja liike-energian lauseke saa muodon 3 E = ρ Av v = ρav. k Koska A = πr, niin liike-energia on E k 3 = ρπ r v. k r h = v Δ Teho on energianuoo aikayksikössä eli joen uulivoimalan hyöyeho on E =, = ηe = η ρπ r 3 v missä η on hyöysuhde. Tuulivoimalan hyöyeho on siis = η ρπ r v 3 missä η = hyöysuhde, η = ano oo

4 ρ = ilman iheys, ρ,9 kg/m 3 r = uulivoimalan siipien piuus (m) v = uulen nopeus (m/s) On huomaava, eä uulivoimalan eho on siis suoraan verrannollinen siiven piuuden neliöön ja uulen nopeuden kuuioon eli ~ r v 3. Vuoden 03 lopussa Suomessa oli uulivoimalaa, joiden yheenlaskeu kapasieei oli 448 MW. Tuulivoimalla uoeiin noin % Suomen sähkönkuluuksesa (noin 77 GWh) vuonna 03. Suomessa on uulivoimaloille soveluvia alueia eriyisesi rannikolla, merialueilla ja Lapin unureilla. Usein rakenneaan uulivoimapuisoja, joissa on useia uulivoimalaioksia. Tuulivoimalaiokse ova nimelliseholaan noin 3 MW:n suuruisia, mua suurempia, jopa 5 MW:n, uulivoimaloia on rakeneilla. 3) OLTTOVOIMALAT - poloprosessi: kemiallisa energiaa muueaan lämpöenergiaksi ja edelleen sähköenergiaksi - palamisreakiossa vapauuva kemiallinen energia on siouunu poleavaan aineeseen kasvin käyäessä Auringon säeilyenergiaa yheyämisreakiossa - poloprosesseissa hyöysuhde η: % - erilaise poloprosessi ova ärkeimpiä lämpöenergian läheiä maapallolla Auringon lämpösäeilyn ohella - poloaineiden lämpöarvo eli palamislämpö H ilmoiaa, kuinka paljon palamisreakiossa vapauuu energiaa poloaineen massayksikköä kohi; Q H = m Täsä saadaan palamisreakiossa vapauuvan lämpöenergian määrälle lauseke Q = Hm missä Q = palamisreakiossa vapauuva energia (MJ) m = poleavan aineen massa (kg) H = poloaineen lämpöarvo (MJ/kg), (ks. MAOL s. 85 (85)). Esim. oleaessa,0 kg koksia saadaan energiaa Q = Hm = 8 MJ/kg,0 kg = 56 MJ. olovoimalan lämmiyseho on poloprosessissa vapauuva energia E η Q aikayksikköä kohi; = =. Kun huomioidaan hyöysuhde η ja

5 energia E = ηq = ηhm, niin polovoimalan anoeholle saadaan lauseke missä = ηhm = lämmiyseho eli hyöyeho, anoeho (W) η = hyöysuhde, η = ano oo H = poloaineen lämpöarvo (MJ/kg),(MAOL s. 85 (85)) m = poloaineen massa (kg), = aika (s). ESIM. - Inkoossa on neljä kappalea hiililauhdevoimaloia; 4 x 50 MW = 000 MW - Meri-orin kivihiilä käyävän lauhdevoimalan sähköeho on 565 MW ja hyöysuhde 44 % - iearsaaressa (Alholmens Kraf ) on biovoimalaios, jonka sähköeho on 40 W ja musalipeää käyävä soodakailavoimalaios eholaan 40 MW - Kokassa (Mussalo ) on maakaasukombivoimalaios, jonka sähköeho on 38 MW - Krisiinankaupungissa on öljyvoimalaios, jonka sähköeho on 0 MW - Seinäjoella on urve- ja hakevoimalaios, jonka sähköeho on 5 MW. Taulukossa (MAOL s. 85 (85)) on poloaineiden lämpöarvoja (MJ/kg): o ammoniakki 7, o aseyleeni 48,6 o bensiini 43,5 o eanoli 6,9 o kaupunkikaasu 34 o kivihiili, 6 3 o anrasiii 3 34 o koksi 8 o ruskohiili 0 o maakaasu 46 o meaani 49,8 o meanoli 9,5 o nesekaasu 4 43 o peroli 43 o kuiva halko 8 9 o poloöljy, kevy 43 raskas 4 o urve o vey 9 4) YDINVOIMALA = suurikokoinen vedenkeiin, lämpövoimakone, joka synnyämällä vesihöyryllä pyörieään urbiinia ja urbiinin pyörimisenergia muueaan generaaorissa sähköksi (sähkömagneeinen indukio) - ydinvoimalan energia on pääasiassa uraaniyimien halkeamisuoeiden liikeenergiaa

6 - vapauuvaa energiaa käyeään, kuen lämpövoimaloissa, veden kuumenamiseen ja höyrysämiseen ja höyryurbiinien sekä sähkögeneraaorin väliyksellä sähköenergian uoamiseen Uraani-isooopin 35 U-fisiossa synyy keskimäärin,4 neuronia, yli 60 halkeamisuoea ja kaikkiaan eri nuklideja eli aomiyimiä yli 00. Fissiossa synynee neuroni liikkuva nopeasi ja ne hidaseaan raskaalla vedellä D O, kevyellä vedellä H O ai grafiiilla C. Neuronien lukumäärä pideään vakiona poloainesauvojen välissä olevilla sääösauvoilla (sis. B ai Cd), joka absorboiva (imevä) pois ylimääräise neuroni. Jäljellejäänee neuroni halkaiseva uusia uraaniyimiä, jolloin apahuu halliu kejureakio. Hidasinaineena oimiva vesi lämpenee ja lämpö kuljeeaan veden mukana lämmönvaihimeen, jossa synyvä höyry pyöriää urbiineja. Turbiini on akselilla yhdisey generaaoriin, joka uoaa vaihoviraa mekaanisesa pyörimisliikkeesä. Yleisin oiminaapa on pyöriää sähköjohimesa muodoseua silmukkaa magneeikenässä, mikä synnyää johimeen jännieen ja sähkövirran (sähkömagneeinen indukio). - Ydinvoimalan rakenne ja oiminaperiaae (ks. YO-SYKSY-997-3) fissio (fuusio) Q urbiinin mekaaninen energia generaaori sähkö - ydinvoimalan hyöysuhde η 30 % SIDOSENERGIA E B = energia, joka arviaan hajoamaan ydin prooneiksi ja neuroneiksi - kun nukleoni (prooni ja neuroni) liiyvä yheen osa nukleonien massasa muuuu sidosenergiaksi EB. Tää massan muuosa sanoaan massavajeeksi eli massakadoksi m. Sidosenergia EB vapauuu sidoksen muodosuessa m nukleoni m ydin m ydin < m nukleoni m = m nukleoni - m ydin > 0 - massa pienenee nukleonien liiyessä yheen massavaje m - massavajea m vasaava energia on sidosenergia: E B = m c - EB = sidosenergia (MeV), m = massavaje (u), c = valon nopeus (m/s), (MAOL s. 70 (7)) SIDOSOSUUS b = sidosenergia nukleonia kohi (Mev/nukleoni) - keskimääräinen energia, jolla yksi nukleoni on siouunu yimeen - yimen pysyvyyden mia miä suurempi on sidososuus siä pysyvämpi on aomiydin

7 = - b = sidososuus (MeV/nukleoni) - EB = sidosenergia (MeV) - A = massaluku eli nukleoniluku (A = Z + N) FISSIO n U Q - fissiossa raskas ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi ja samalla vapauuu -3 neuronia ja energiaa - yimen halkeamisen saa aikaan hiaan neuronin örmäys 35 Ydinreakorissa hidaseu neuroni örmäävä uraani-yimeen 9 U, jolloin apahuu fissio eli raskas uraani-35 ydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi ja samalla vapauuu 3 neuronia ja energiaa. Vapauunu energia on pääosalaan hajoamisuoeiden liike-energiaa (~90%), joka ilmenee lämpöenergiana. Esim. Eräs mahdollinen uraani-35 halkeamisreakio on seuraava: n + U Ba + Kr + 3 n + 00 MeV Reakiossa vapauunee 3 neuronia absorboidaan sääösauvoihin, niin eä vapauuvien neuronien määrä on vakio ja näin synynee neuroni halkaiseva yhä uusia uraaniyimiä ja näin kejureakio jakuu halliuna. (vr. YO-K95-7). FUUSIO - kevye yime yhyvä raskaammiksi korkeassa lämpöilassa ja energiaa vapauuu. - fuusio vaaii korkean lämpöilan (0 8 K) yimien välisen poisovoiman akia Esim. Eräs mahdollinen fuusioreakio on seuraava: Q deueriumin ja riiumin fuusio (DT-fuusio): d He n H + H He + n + 7,6 MeV 3 4 0

8 Massavaje m ydinreakioissa (esim. fissiossa eä fuusiossa) laskeaan lausekkeesa: m = m m lähöyime ulosyime Ydinreakioissa vapauunu energia Q saadaan Einseinin relaaiolla Q = Δm c. Ydinreakioissa vapauunu energia eli reakioenergia = Q = reakioenergia eli ydinreakiossa vapauunu energia (MeV) m = massavaje (u) c = valon nopeus, c =, m/s (MAOL s. 70 (7)). ********************************************************************* Yksi aomimassayksikkö u = /-osa hiili- isooopin massasa u =, kg (MAOL s. 70 (7)). ev =, J (MAOL s. 67, 69, (68, 70)). KUINKA ALJON ENERGIAA ON u? E = mc = uc =, kg (, m/s) E =, J =,, 93,494 =, (MAOL s. 69 (70)) ********************************************************************* SIDOSOSUUSKÄYRÄ = sidososuus b massaluvun A funkiona; b = b(a) - sidososuus on suurin keskiraskailla yimillä (A ~ 60) noin 8-9 MeV/nukleoni - sidososuuskäyrän avulla voidaan seliää ydinenergian vapauamisen fysikaalinen perusa Sidososuus b = (MeV/nukleoni) Miksi energiaa vapauuu fissiossa ja fuusiossa? (YO-S09-9)

9 SIDOSOSUUSKÄYRÄ; Sidososuus b massaluvun A funkiona b (MeV/nukl.) 9 FISSIO FUUSIO 60 A SIDOSOSUUSKÄYRÄN AVULLA VOIDAAN SELITTÄÄ YDINENERGIAN VAAUTTAMISEN FYSIKAALINEN ERUSTA: - raskaan yimen hajoessa (fissio) kahdeksi keskiraskaaksi yimeksi sidososuus kasvaa nukleoni ova siis lujemmin siouunee kuin ennen fissioa sidosen vahvisuessa vapauuu energiaa - kahden kevyen yimen liiyessä yheen (fuusio) sidososuus kasvaa yksiäinen nukleoni on myös lujemmin siouunu kuin ennen fuusioa sidokse vahvisuva energiaa vapauuu Miksi energiaa vapauuu fissiossa ja fuusiossa? eli fissiossa ja fuusiossa sidososuus kasvaa sidokse vahvisuva energiaa vapauuu

10 Ydinvoimalan eho on W ηe ηq η m c = = = = m c = η missä Δm = massakao eli massavaje, m = m m η = hyöysuhde, η = ano oo lähöyime ulosyime c = valon nopeus, c = 3,0 0 8 m/s, = aika (s) - ydinreakioissa vapauuva energia ( MeV) on suuruusluokalaan miljoonakerainen (0 6 ) kemiallisissa reakioissa vapauuvaan energiaan ( ev) verrauna. Kaikesa Suomessa käyeysä sähkösä noin neljännes (6 %) uoeaan ydinvoimalla (03). - Eurajoen Olkiluodossa on kaksi 880 MW kiehuusvesireakoria (Olkiluoo I, II) BWR, x 880 MW), joiden yheenlaskeu neosähköeho on 760 MW. - Loviisassa on kaksi painevesireakoria (WR, x 496 MW), joiden neosähköeho yheensä on 99 MW (Loviisa I, II). - Lisäksi Suomeen on rakeneilla viides ydinvoimalaios (Olkiluoo 3), jonka ehoon 600 MW. Uusi voimalaios on ekniikalaan ns. kolmannen sukupolven kevyvesireakori ja mallilaan eurooppalainen painevesireakori eli ER. Voimala on eholaan maailman suurin voimalayksikkö. Sen lienee kaupallisessa käyössä vuona 08 (?). (vr. YO-K95-7). Lisäksi Suomeen on suunnieilla kaksi ydinvoimalaa: Olkiluoo 4; noin 500 MW (suunnielu 03, kaupallinen uoano noin 00), yhäjoki; 00 MW (suunnieilla, kaupallinen uoano noin 04). kg uraanipoloainea kg hiilä halkeaminen palaminen sama määrä lämpöenergiaa

11 Sähkön uoano energialäheiäin 03 (68, TWh) Kivihiili 4,6 % Öljy 0,4 % Vesivoima 8,7 % Uusiuuva 36 % Maakaasu 9,9 % Tuulivoima, % Turve 4,9 % (v. 0 4 %) Hiilidioksidivapaa 69 % (v %) Ydinvoima 33,3 % Jäe,4 % Biomassa 5,7 % Koimaise: 4 % (v %) hp://energia.fi/energia-ja-ympariso/sahkonuoano ##################################################################### SUOMEN YDINVOIMALAT: Loviisa, : x 496 MW = 99 MW (WR) Olkiluoo, : x 880 MW = 760 MW (BWR) Olkiluoo 3: 600 MW 08? (ER) Olkiluoo 4: noin 500 MW --- suunnieilla--- yhäjoki: 00 MW ---- suunnieilla--- Käyössä ja rakeneilla oleva voimalaiokse Suomessa (04) Laiosyksikkö Toimiaja, Tyyppi Loviisa- Loviisa- Olkiluoo- Olkiluoo- Olkiluoo-3 Aomenergoexpor, VVER-440, WR Aomenergoexpor, VVER-440, WR ASEA-Aom, BWR ASEA-Aom, BWR Areva N & Siemens AG, ER Olkiluoo-4 Suunnieilla n. 500 MW yhäjoki Rosaom, AES- 006 hp://fi.wikipedia.org/wiki/ydinvoima_suomessa Neosähköeho Rakenaminen aloieu Kykey verkkoon Kaupallinen uoano 496 MW MW MW MW MW Rakeneilla? Suunnielu 03 Suunnieilla noin MW Suunnieilla Suunnieilla noin 04

12 Teh.. Ydinvoimaloissa käyeään poloaineena uraani-isoooppia 35 U. Eräs mahdollinen yimen halkeamisreakio eli fissio on seuraava: 4 9U + 0n 0Ne Tässä ydinreakiossa neuroni halkaisee uraani-35 yimen, jolloin synyy neon-4-isoooppi ja kaksi neuronia sekä energiaa. a) ääele aulukon avulla, mikä on oinen synyvä isoooppi neon-4 lisäksi ässä ydinreakiossa? Mikä on ämän kysyyn isooopin hajoamisapa ja puoliinumisaika? Mikä uusi ydin muodosuu, kun kysyy ydin hajoaa? Kirjoia reakioyhälö. b) Laske ehävän alussa mainiun uraanifission massavaje. c) Laske ässä halkeamisreakiossa vapauuva energia eli reakioenergia (Q-arvo). 0 n

13 Teh.. Ydinvoimaloissa käyeään poloaineena uraani-isoooppia 35 U. Eräs mahdollinen yimen halkeamisreakio eli fissio on seuraava: 4 9U + 0n 0Ne Tässä ydinreakiossa neuroni halkaisee uraani-35 yimen, jolloin synyy neon-4-isoooppi ja kaksi neuronia sekä energiaa. a) ääele aulukon avulla, mikä on oinen synyvä isoooppi neon-4 lisäksi ässä ydinreakiossa? Mikä on ämän kysyyn isooopin hajoamisapa ja puoliinumisaika? Mikä uusi ydin muodosuu, kun kysyy ydin hajoaa? Kirjoia reakioyhälö. b) Laske ehävän alussa mainiun uraanifission massavaje. c) Laske ässä halkeamisreakiossa vapauuva energia eli reakioenergia (Q-arvo). RATKAISU:. a) Lyijy-0 eli - ydinreakioyhälöiä kirjoieaessa massaluku A säilyy ja järjesysluku Z säilyy: U + n Ne + b + n A säilyy: 35 + = = 36 Z säilyy: = = 9 β - -hajoaminen. uoliinumisaika T/ =,3 a. Lyijy-0 isooopin beeahajoamisessa synyy Vismui-0. Reakioyhälö on + +. b) Massavaje eli massakao m = ä ö = + =, +,,,, =,,. Vasaus: = 0,0575u. c) Reakioenergia Q = =,,, Vasaus: Q 53,5 MeV. 0 n Huom! Yksi aomimassayksikkö u = 93,4943 MeV/c (MAOL s. 69 (70)).

14 Teh.. Eräs mahdollinen ydinreakorissa apahuva 35 U yimen halkeamisreakio eli fissioreakio on seuraava: U + n Ba + Kr + 3 n + Q o Laske ämän yimen halkeamisreakion a) massavaje m = m lähöyime m ulosyime ja b) halkeamisreakiossa vapauuva energia Q. m( 43 Ba) = 4,9084 u, m( 90 Kr) = 89,9958 u. [V: a) m 0,99 u, b) Q 85 MeV]. Teh. 3. Ranskaan valmisunee vuonna 00 eholaan 500 MW:n koefuusiovoimala (ITER) ja eolliseen uoanoon fuusiovoimala saaava ulla 050-luvulla. Käyökelpoisimpia fuusioreakioia on deueriumin ja riiumin välinen ydinreakio eli ns. DT-fuusio: 3 4 H + H He + Laske ämän ydinreakion m = m ulosyime a) massavaje lähöyime m ja b) ää massavajea vasaava vapauuva energia eli reakioenergia Q. [V: a) m 0,089 u, b) Q 7,6 MeV]. 0 n.

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA

ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA ENERGIAN TUOTTAMISEN FYSIKAALINEN PERUSTA Energia on kyky ehdä yöä ENERGIAN ALKUPERÄ Ydinreakioiden energia Auringon ydinreakio Maankuoren ydinreakio Auringon säeilyenergia Lämpöenergia Ilmakehän lämpö-

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu

Lisätiedot

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015 Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta Miausekniikan perusee, piirianalyysin kerausa. Ohmin laki: =, ai = Z ( = ännie, = resisanssi, Z = impedanssi, = vira). Kompleksiluvu Kompleksilukua arviaan elekroniikassa analysoiaessa piireä, oka sisälävä

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Luento 3 7 Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Ytimien ominaisuudet Ydin koostuu nukleoneista eli protoneista ja neutroneista Ydin on

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri Monisilmukkainen vaihovirapiiri Oeaan arkaselun koheeksi RLC-vaihovirapiiri jossa on käämejä, vasuksia ja kondensaaoreia. Kykenä Tarkasellaan virapiiriä, jossa yksinkeraiseen RLC-piiriin on kodensaaorin

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

Miltä työn tekeminen tuntuu

Miltä työn tekeminen tuntuu Työ ja teho Miltä työn tekeminen tuntuu Millaisia töitä on? Mistä tiedät tekeväsi työtä? Miltä työ tuntuu? Mitä työn tekeminen vaatii? Ihmiseltä Koneelta Työ, W Yksikkö 1 J (joule) = 1 Nm Työnmäärä riippuu

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry

Energiavuosi 2015. Sähkö. 20.1.2016 Energiateollisuus ry Energiavuosi 215 Sähkö Energiateollisuus ry Sähkön kokonaiskäyttö v. 215 82,5 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 2 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö v. 215 84,8 TWh GWh 95 9 85 8

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Uraanin tuotanto. Kuljetus. Poistetaan sivuaineet =>Yellowcake. Uraanimalmi. Rikastus. Valmis ydinpolttoaine

Uraanin tuotanto. Kuljetus. Poistetaan sivuaineet =>Yellowcake. Uraanimalmi. Rikastus. Valmis ydinpolttoaine Uraai tuotato qmaailma suurimmat uraai tuottajat Australia ja Kaada qydivoimaloissa käytetää U-235-isotooppia (0,7 %)=>Rikastus 3 %:ii (Ydiase 90 %) Kuljetus Uraaimalmi Poistetaa sivuaieet =>Yellowcake

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 1. neljännes Energian hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 ensimmäisellä

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä

Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 3. neljännes Energian hintojen lasku tasaantui kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hintojen pitkään jatkunut lasku tasaantui

Lisätiedot

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä

Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2017 Energian hinnat 2016, 4. neljännes Tuontipolttoaineiden hinnat nousivat viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuontipolttoaineiden hinnat kääntyivät selvään nousuun vuoden

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ZA5783. Flash Eurobarometer 348 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5783. Flash Eurobarometer 348 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA78 Flash Eurobarometer 8 (Energy for All: EU Support for Developing Countries) Country Questionnaire Finland (Finnish) EB FLASH 8 - Energy for All - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla.

Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla. TYÖ 9d. FYSIKAALISEN HEILURIN HITAUSMOMENTTI Tehtävä Välineet Taustatietoja Tehtävänä on määrittää fysikaalisen heilurin hitausmomentti heilahdusajan avulla. Fysikaalisena heilurina on metrin teräsmittana,

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015 Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä

Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2016, 2. neljännes Energian hintojen lasku loiveni toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan vuoden 2016 toisella

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs 8.9.2014 Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUS LYHYT OPPIMÄÄRÄ Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Tuulennopeuksien jakauma

Tuulennopeuksien jakauma Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia ja energiaa Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Alkudemonstraatio: Käsi lämpömittarina Laitetaan kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä.

Lisätiedot