trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "trafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA"

Transkriptio

1 rafi/jp lvm/jh VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ajoneuvojen käyösä iellä anneua aseusa muueaisiin. Ehdouksen mukaan kolmiakselisen auon suurin salliu massa koroeaisiin ieyin edellyyksin nykyisesä 26 onnisa 28 onniin. Lisäksi koroeaisiin joidenkin puoliperävaunuyhdiselmien suurimpia salliuja massoja sekä ehäisiin vähäisiä arkennuksia ajoneuvojen massoja ja mioja koskeviin säännöksiin, joilla mahdolliseaan LNG-kuljeusen ja niin sanoujen pylväsauojen ehokkaampi käyö. 1. Esiyksen avoiee ja keskeise ehdoukse 1.1 Tavoiee Ehdousen avoieena on, eä kuljeusyriäjä voiva enisä paremmin valia kuljeusehävään parhaien sopivan kuljeuskaluson silloin, kun siiä ei aiheudu liikaa kusannuksia ienpidolle eikä sillä ole negaiivisia vaikuuksia ympärisölle ai liikenneurvallisuudelle. 1.2 Toeuamisvaihoehdo Kolmiakselisen auon salliun massan koroaminen 28 onniin olisi ehdouksen mukaan mahdollisa vain, kun auossa on molemmilla aka-akseleilla paripyörä. Nykyisä suurempi 28 onnin massa voiaisiin sallia myös auolle, jossa on yksi paripyörin varuseu aka-akseli ja yheensä kaksi ohjaavaa ai ohjauuvaa akselia. Lisäehona voisi olla, eä muu kuin paripyörillä varuseu akseli olisi varuseu renkain, joiden nimellisleveys on vähinään 385 millimeriä. Ahaissa paikoissa käyeäväksi arkoieu auo varuseaan usein ohjaavalla ai ohjauuvalla aka-akselilla, joka ekee auosa keerän myös silloin, kun kaikki akseli ova ala-asennossa. Ohjaavaa akselia ei kuienkaan käyännössä varusea paripyörin, joen paripyörien edellyäminen kahdella akselilla suuremman massan ehona käyännössä poisaa mahdollisuuden ällaisila auoila. Yksiäispyörin varuseujen akseleiden iekuormius on kuienkin Liikennevirason ukimusen mukaan niin paljon paripyöräakseleiden vasaavaa suurempi, eä äsä aiheuuisi huomaava lisäys eiden ylläpiokusannuksiin. Puoliperävaunuyhdiselmälle ja puoliperävaunulle säädey vaaimus käänymisesä ieyjen kaarosäeiden sisällä on ällä hekellä EU-säännöksiä vasaava. Käänyvyyssäännön lievenämisellä voiaisiin helpoaa ajoneuvoyhdiselmän kuormaamisa niin, eä 52 onnin yhdiselmämassa olisi useammassa apauksessa mahdollisa saavuaa yliämää puoliperävaunun elille säädeyä 24 onnin enimmäismassaa. Tämä voiaisiin oeuaa käyämällä puoliperävaunuja, joiden akseliso on normaalia aaempana. Suomen ie- ja kauverkon kannala huonompi käänyvyys ei aiheuaisi suuria ongelmia, koska Suomessa on jo ny EU-säännöksiä lievempiä käänyvyysvaaimuksia esimerkiksi äysperävaunuyhdiselmille. Käänyvyyssäännön lievenämisä ei ole sisällyey ehdoukseen, koska siiä seuraisi, eä Euroopassa yleisesi käyey kaluso ei olisi kaikissa kuljeuksissa kilpailukykyisä. Nykyinen käänyvyyssäänö on lisäksi mahdollisa äyää myös silloin, kun akseliso on normaalia aaempana, jos käyeään puoliperävaunun akimmaisena akselina ohjauuvaa akselia.

2 Puoliperävaunuyhdiselmän enimmäismassan korous voiaisiin sallia vain sillä ehdolla, eä puoliperävaunun akseleille ulevasa massasa suurin osa kohdisuisi paripyörin varuseuille akseleille. Näin oeueuna säädösmuuos hieman jopa pienenäisi ienpiokusannuksia. Seurauksena olisi kuienkin, eä ajoneuvoyhdiselmien poloaineenkuluus ja pääsö kasvaisiva, jolloin muuoksella saavueava sääsö kuljeuskusannuksissa jäisivä noin kolmasosaan siiä, miä voidaan saavuaa ilman vaaimusa paripyörisä. Lisäksi seurauksena olisi, eä suurempaa massaa ei voisi hyödynää käyämällä Euroopassa yleisesi käyeyä kalusoa. Puoliperävaunun kolmiakseliselle elille salliun massan koroaminen nykyisesä 24 onnisa esimerkiksi 27 onniin helpoaisi yhdiselmän kuormaamisa niin, eä salliuja elimassoja ei ylieäisi. Tämä olisi mahdollisa ehdä käyäen avanomaisia puoliperävaunuja, koska niiden eknisissä hyväksynnöissä on nykyisin useimmien huomioiu ällainen mahdollisuus. Mainiu 27 onnin massa on salliu joissain EUmaissa. Käänyvyyssäännön muuamiselle ei ällöin olisi niin suura arvea. Telimassan korousa ei kuienkaan ole sisällyey ehdoukseen, koska puoliperävaunun akseli on pääsäänöisesi varuseu yksiäispyörin ja muuoksesa olisi seurauksena ierasiusen ja siä kaua ie- ja kauverkon ylläpiokusannusen kasvu. 1.3 Keskeise ehdoukse Kolmiakselisen auon suurin salliu massa koroeaisiin nykyisesä 26 onnisa 28 onniin. Muuos koskisi käyännössä vain kuorma-auoja. Suuremman massan edellyyksenä olisi, eä auon akseleisa kaksi on varuseu paripyörin. Lokakuun 1 päivänä 2013 voimaan ulleeseen säännökseen, jolla salliaan ennen marraskuun 1 päivää 2013 käyöönoeuille kolmiakselisille auoille 28 onnin massa 30 päivään huhikuua 2018 asi, ei asiallisesi ehäisi muuoksia. Edellä kerrou pysyvä muuos ulisi kuienkin koskemaan myös suura osaa siirymäajan poikkeuksen piirissä olevisa auoisa, koska ne äyävä edellä kerrou vaaimukse. Vähinään kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän suurin salliu massa koroeaisiin nykyisesä 48 onnisa 52 onniin. Nykyinen 48 onnin massa on mahdollisa saavuaa jo viisiakselisella ajoneuvoyhdiselmällä. Muuoksella paranneaisiin liikenneurvallisuuden kannala äysperävaunuyhdiselmiä parempien puoliperävaunuyhdiselmien kilpailuasemaa ja lisääisiin iekuormiuksen kannala parempien useampiakselisen ajoneuvoyhdiselmien houkuelevuua. Lisäksi ehäisiin pieni äsmennys veävällä euakselilla varuseujen auojen salliuihin massoihin ja yhenäiseäisiin kolmiakselisen auon kaksiakselisen elin massaa koskeva säännös neliakselisen auon kaksiakselisen elin massaa koskevaa säännösä vasaavaksi sekä arkenneaisiin, eä lämpöeriseylle korirakeneelle salliua suurempaa leveyä voidaan sovelaa myös lämpöeriseyihin säiliöajoneuvoihin. 2. Esiyksen vaikuukse 2.1 Taloudellise vaikuukse Yriysvaikuukse Kolmiakselisen auon ja kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän salliujen massojen koroaminen alenaisi kuljeuskusannuksia. Liikennevirason arvion mukaan vaikuus olisi yheensä 71 miljoonaa euroa 15 vuoden aikana. Arviossa on huomioiu se, eä puoliperävaunuyhdiselmissä ei aina voida hyödynää

3 suurina salliua 52 onnin massaa, koska puoliperävaunun akselisolle salliu 24 onnin enimmäismassa rajoiaa useissa kuljeuslajeissa myös yhdiselmämassaa. Kolmiakselisen auon salliun massan koroaminen helpoaa ajoneuvoyhdiselmien kuormaamisa, koska kuorman sijoielu veoauon ja perävaunun välillä on vapaampaa. Kolmiakselisen auon veäville pyörille ulevan massan koroaminen paranaa ajoneuvon ja ajoneuvoyhdiselmän eenemiskykyä liukkaalla ien pinnalla ja vähenää sien kiinnijäämisisä aiheuuvia viiveiä ja liikeneen ruuhkauumisia. Siirymäkauden säännöksen nojalla yli 26 onnin kokonaispainoa hyödynää ällä hekellä yli 5000 kolmiakselisa auoa. Lisäksi vuonna 2013 ehdyn muuoksen jälkeen on rekiseröiy kolmiakselisia auoja, joka eivä voi hyödynää siirymäkauden poikkeusa, mua joka voiaisiin ehdoeun muuoksen voimaanulua muuoskasasaa nykyisä suuremmalle massalle. Ehdoeujen muuosen vaikuus koimaiselle ajoneuvoeollisuudelle olisi pieni. Ehdoukse voisiva jonkin verran lisää puoliperävaunuyhdiselmien suosioa ja sien hieman vähenää usein koimaassa valmiseavien äysperävaunujen määrää. Toisaala auon ja kahden puoliperävaunun muodosaman yhdiselmän kilpailuaseman lievä paraneminen voi lisää koimaassa valmiseavien niin sanoujen B- railerien myyniä Vaikuukse liikenneympärisön ylläpiokusannuksiin Ehdoeujen muuosen vaikuus liikenneympärisön ylläpiokusannuksiin jäisi hyvin pieneksi. Todennäköisesi ylläpiokusannukse kasvaisiva hieman. Liikennevirason arvion mukaan vaikuus olisi yheensä 5 miljoonaa euroa 15 vuoden aikana. 2.2 Vaikuukse viranomaisen oiminaan Ehdoeujen muuosen vaikuus viranomaisen oiminaan olisi vähäinen. Muuokse lisäisivä jonkin verran muuoskasasuksia ja aiheuaisiva Liikeneen urvallisuusvirasolle arpeen iedoaa muuoksisa kasasajia ja muia sidosryhmiä. Siirymäajaksi salliujen suurempien massojen muuuminen joilain osin pysyviksi aiheuaisi arpeen ajoneuvoieojen päiviämiselle ja iedoamiselle. Veävällä euakselilla varuseujen auojen rinnasaminen salliujen massojen osala muihin auoihin vähenäisi Liikeneen urvallisuusvirason myönämien poikkeuslupien määrää 1-3 kappaleella vuodessa. 2.3 Ympärisövaikuukse Ehdoeujen muuosen vaikuus ympärisölle olisi vähäinen. Poloaine on useissa kuljeussuorieissa suurin yksiäinen kusannuserä. Muuokse anaisiva kuljeusyriyksille enemmän vaihoehoja ehokkaimman kaluson valinaan ja siä kaua poloaineenkuluus kuljeussuoriea kohden voisi jonkin verran laskea. Kasvihuonepääsö ja haiallise pääsö ova käyännössä suoraan verrannollisia poloaineenkuluukseen, joen niiden osala muuos vasaisi muuosa poloaineenkuluuksessa. Uusien kolmiakselisen auojen kilpailukyvyn paraneminen suheessa vanhoihin edisäisi jonkin verran ajoneuvokaluson uudisumisa ja vähenäisi siä kaua haiallisia pääsöjä. Muuosen vaikuus raskailla ajoneuvoilla ehävien iekuljeusen CO 2 -pääsöihin olisi karkeasi arvioiden noin 0,7 prosenia ja sien kaikkiin liikeneen pääsöihin yheensä alle 0,1 prosenia. Arvio perusuu siihen osaan kuljeuskusannusen alenemisesa, joka johuu poloaineenkuluuksen vähenemisesä. 2.4 Yheiskunnallise vaikuukse

4 Liikenneurvallisuus Liikenneurvallisuuden kannala muuoksen odennäköise vaikuukse olisiva pieniä. Kolmiakselisen auon 28 onnin massaa koskevan säännöksen muuaminen koskemaan myös uusia auoja poisaisi suurela osin arpeen jakaa keinoekoisesi vanhojen auojen käyöikää, koska ne eivä enää saisi kilpailueua uusiin verrauna. Ajoneuvokaluson uudisuminen on liikenneurvallisuuden kannala posiiivinen asia. Kolmiakselisen auon massan koroamisella lisääisiin myös veoauon ohjaaville ja veäville akseleille kohdisuvaa massaa sekä muueaisiin auon ja perävaunun välisä massasuhdea asapainoisemmaksi. Toisaala silloin, jos nykyinen neliakselinen auo korvaaan kolmiakselisella sen paranuneen kilpailuaseman vuoksi, apahuu vasaavaa siirymää oiseen suunaan. Kuusiakselisen puoliperävaunuyhdiselmän salliun massan koroaminen lisäisi puoliperävaunuyhdiselmien hyöykuormaa. Hyöykuorman lisäyksen seurauksena saman avaramäärän kuljeamiseen arviaisiin vähemmän ajoneuvoja, millä olisi lievä posiiivinen vaikuus liikenneurvallisuueen, vaikka energiamäärä örmäysilaneessa olisikin suurempi. Muuoksella myös lisääisiin puoliperävaunuyhdiselmien akselimääriä, millä on pääsäänöisesi ajoneuvon käyäyymisä eriyisesi liukkaalla rauhoiava vaikuus. Ajoneuvon liikeneeseen hyväksymisen ehona on, eä se äyää siä koskeva eknise vaaimukse. Raskaiden kuorma-auojen ja perävaunujen eknise vaaimukse ova sama riippumaa auolle salliusa massasa. Jos ajoneuvon salliua massaa koroeaan, on esimerkiksi jarrujen, ohjauslaieiden ja kykenälaieiden mioiuksessa huomioiava korkeampi massa niin, eä ajoneuvo äyää vaaimukse myös korkeammalla massalla. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 21. Auon massa. Pykälän 1 momenin c kohdassa arkenneaisiin, eä auon 26 onnin massan yhenä edellyyksenä oleva veävien akselien varusaminen paripyörillä koskisi vain veäviä aka-akseleia. Nykyinen muooilu on aiheuanu arpeen myönää ajoneuvokohaisia poikkeuslupia, koska auon veävää euakselia ei käyännössä koskaan varusea paripyörin eikä veävällä euakselilla varuseun auon muia pienemmälle massalle ole peruseia. Lisäksi koroeaisiin c kohdassa mainiu akselikohainen enimmäismassa 9,5 onnisa 10,5 onniin. Muuos yhenäisäisi säännöksen 20 :n e kohdan ja 21 :n g kohdan kanssa sekä muuaisi 21 :n 2 momenissa säädeyn siirymäajan säännöksen älä osin arpeeomaksi. Pykälän 1 momenin uudessa d kohdassa salliaisiin kolmiakselisen auon massaksi 28 onnia silloin, kun sen akseleisa kaksi, käyännössä aka-akseli, on varuseu paripyörin. Vaaimuksella paripyörisä lievenneäisiin iehen kohdisuvaa kuormiusa ja saaaisiin nykyisä suurempi osa kolmiakselisella auolla vedeävän ajoneuvoyhdiselmän massasa kohdisumaan paripyörin varuseuille akseleille. Lisäämällä auon veäville akseleille kohdisuvaa massaa myös paranneaisiin auon ja ajoneuvoyhdiselmän eenemiskykyä liukkaalla pinnalla. Veoauolle salliun massan koroaminen lisäisi jonkin verran myös auon euakselille ulevaa massaa ja paranaisi sien ohjaavuua. Lisäksi veoauolle salliun massan koroaminen helpoaisi ajoneuvoyhdiselmän kuormaamisa niin, eä ei ylieä salliuja massoja. Uuden 1 momenin d kohdan lisäyksen johdosa nykyinen d koha muuuisi e kohdaksi, e koha f kohdaksi, f koha g kohdaksi ja g koha h kohdaksi.

5 Pykälän 1 momenin g kohaan ehäisiin c kohaan ehdoeua muuosa vasaava muuos, jolla arkenneaisiin, eä auon 35 onnin massan yhenä edellyyksenä oleva veävien akselien varusaminen paripyörillä koskisi vain veäviä aka-akseleia. Pykälän 2 momenisa kumoaisiin määräajaksi säädey suurempaa salliua akselimassaa koskeva säännös, koska kyseinen massa salliaisiin 1 momenin c kohdan muuoksella pysyväsi. 23. Auon ja perävaunun yhdiselmän massa. Pykälän 1 momenin a kohaan lisääisiin mainina vähinään kuusiakselisesa auon ja puoliperävaunun yhdiselmäsä, jolle salliaisiin 52 onnin massa. Muuoksella paranneaisiin puoliperävaunuyhdiselmän kilpailukykyä äysperävaunuyhdiselmään verrauna. Esimerkiksi pikän puuavaran ai beonipalkkien kuljeuksessa puoliperävaunuyhdiselmä on usein äysperävaunuyhdiselmää parempi rakaisu. Muuos olisi myös liikenneurvallisuuden kannala peruselu, koska puoliperävaunuyhdiselmä on yleensä halliavuudelaan vasaavaa äysperävaunuyhdiselmää parempi. Puoliperävaunuyhdiselmän enimmäismassan korous helpoaisi myös niin kusuun B-junan eli auon ja kahden puoliperävaunun muodosaman yhdiselmän kuormaamisa niin, eä auolle ja eummaiselle puoliperävaunulle salliu yhdiselmämassa ei yliy. Ajoneuvoyhdiselmän äärimmäisen akselien ja massan välisä suhdea koskevaa 4 momenia ei muueaisi, joen edellyyksenä puoliperävaunuyhdiselmän käyämiselle 52 onnin massalla olisi, eä ajoneuvoyhdiselmän ensimmäisen ja viimeisen akselin välinen eäisyys olisi vähinään 11,8 meriä. Myös ajoneuvoyhdiselmän käänyvyyä koskeva 26 jäisi ennalleen. Pykälään lisääisiin uusi 7 momeni, jossa äsmenneäisiin, eä yhdiselmämassoja koskevia raja-arvoja sovelleaan myös ajoneuvoyhdiselmään, joka muodosaa osan ajoneuvoyhdiselmäsä. Pykälän aiempi muooilu jäää asian ulkinnanvaraiseksi, misä on aiheuunu ongelmia ienvarsivalvonnassa. Ehdoeu säännös vasaisi periaaeelaan yhdiselmän ääriakselivälin ja massan suhdea koskevaa 4 momenin säännösä. 25. Muu päämia. Pykälään lisääisiin uusi 4 momeni, jossa arkenneaisiin, eä 2 momenissa lämpöeriseylle ajoneuvolle salliua suurina leveyä 2,60 meriä saa sovelaa myös säiliöajoneuvoihin, joissa on lämpöerisey korirakenne. Lämpöeriseyn korirakeneen, käyännössä säiliön, seinämän paksuuden ulisi ällöin olla vähinään 45 millimeriä, joka on lämpöeriseyn korirakeneen seinän paksuudelle komission aseuksessa (EU) N:o 1230/2012 säädey minimiarvo. Muuos selkeyäisi yli 22 meriä pikien lämpöeriseyjen säiliöajoneuvoyhdiselmien suurimman salliun leveyden arvon samaksi kuin muilla lämpöeriseyillä ajoneuvoyhdiselmillä. Säiliöajoneuvojen säiliö ova yleensä selväsi ää kapeampia, suurina salliua leveyä arviaan vain kevyiden aineiden, kuen neseyeyjen kaasujen kuljeuksissa. Tällaisia ova esimerkiksi bio- ai maakaasusa valmiseu LNG poloainee. Aseusehdous (muuokse kursiivilla) Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen muuamisesa Valioneuvoson pääöksen mukaisesi

6 muueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen (1257/1992) 21, 23 ja 25, sellaisina kuin niisä ova 21 ja 23 aseuksessa 407/2013 sekä 25 mainiussa aseuksessa ja aseuksessa 1612/2015, seuraavasi: 21 Auon massa 1. Auoa iellä kuljeeaessa sen massa ei saa yliää seuraavia arvoja: 18 a) kaksiakselinen auo 25 b) kolmiakselinen auo c) kolmiakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilmajousieu ai varuseu ilmajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akaakseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva massa yliä 10,5 onnia 26 d) kolmiakselinen auo, jonka akseleisa kaksi on varuseu paripyörin 28 e) kolmiakselinen nivellinja-auo f) neliakselinen auo g) neliakselinen auo, jos sen veävä akseli on varuseu paripyörin ja ilmajousieu ai varuseu ilmajousiusa vasaavaksi unnuseulla jousiuksella aikka jos kukin veävä akaakseli on varuseu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdisuva massa yliä 10,5 onnia h) viisiakselinen auo Edellä 1 momenin a ai c kohdassa arkoieuun auoon, joka on oeu käyöön ennen 1 päivää marraskuua 2013, sovelleaan 30 päivään huhikuua 2018 kaksi onnia a ja c kohdassa säädeyjä ajoneuvon enimmäismassan arvoja suurempia arvoja (pois). 3. Auon kokonaismassa ei kuienkaan saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaisela 0,10 merilä, jonka auon äärimmäisen akselien välinen eäisyys yliää 1,80 meriä, 20 onniin: a) 320 kg, jos auo on neliakselinen; b) 350 kg, jos auo on viisiakselinen. 4. Auon massasa vähinään 20 prosenia ulee kohdisua ohjaavaan akseliin ai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauon massasa, auon ollessa kuormau suurina rekiseröinnissä ja käyössä salliua massaa ja äyä aka-akselisolle kohdisuvaa massaa vasaavasi, kuienkin vähinään 30 prosenia ulee kohdisua euakselille. 5. M 2 -, M 3 - ja N-luokan ajoneuvon massasa vähinään 25 prosenia ulee kohdisua veävään akseliin ai veäviin akseleihin.

7 23 Auon ja perävaunun yhdiselmän massa 1. Auon ja perävaunun yhdiselmän massa ei siä iellä kuljeeaessa saa yliää seuraavia arvoja: a) auon ja puoliperävaunun yhdiselmä: viisiakselisena vähinään kuusiakselisena 52 b) auon ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä c) auon ja varsinaisen perävaunun yhdiselmä ai auon, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdiselmä ahi auon, puoliperävaunun ja sen päälle kykeyn oisen puoliperävaunun yhdiselmä aikka auon, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdiselmä: neliakselisena viisiakselisena kuusiakselisena seisemänakselisena kahdeksanakselisena kahdeksanakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin vähinään yhdeksänakselisena vähinään yhdeksänakselisena, jos vähinään 65 prosenia perävaunun massasa ai perävaunujen massasa yheensä kohdisuu akseleille, joka on varuseu paripyörin Edellä 1 momenissa akselien lukumäärää laskeaessa kuusi- ai useampiakselisissa yhdiselmissä ei oea huomioon akselia, johon kohdisuva massa on pienempi kuin viisi onnia. 3. Edellä 1 momenin c kohdasa poikeen seisemänakseliseen ajoneuvoyhdiselmään, jossa veoauo ai varsinainen perävaunu aikka molemma on oeu käyöön ennen 1 päivää marraskuua 2013, sovelleaan 30 päivään huhikuua 2018 enimmäismassan arvoa 64 onnia. 4. Auon ja siihen kykeyn perävaunun ai kykeyjen perävaunujen muodosaman massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmän massa ei kuienkaan saa yliää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 onniin 320 kg jokaisela 0,10 merilä, jonka ajoneuvon ai ajoneuvoyhdiselmän äärimmäisen akselien väli yliää 1,80 meriä. Miä ässä momenissa edellä säädeään, sovelleaan myös 1 momenin c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun

8 ajoneuvoyhdiselmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 onnia. Ajoneuvoyhdiselmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 onnia, auon akimmaisen ja massalaan yli 10 onnin perävaunun eummaisen akselin välin ulee olla vähinään 3,00 meriä. 5. Jos ajoneuvoyhdiselmän massa on yli 68 onnia, ajoneuvoyhdiselmän massasa vähinään 20 prosenia ulee kohdisua veäville akseleille. 6. Massalaan yli 44 onnin ajoneuvoyhdiselmässä käyeävän auon mooorin ehon on olava vähinään 5 kilowaia jokaisa yhdiselmämassan onnia kohden. Ajoneuvoyhdiselmää, jonka massa on yli 60 onnia, saadaan kuienkin käyää 30 päivään huhikuua 2018, jos auon mooorin eho yliää arvon, joka saadaan kaavasa: 300 kw + 2,625 kw/ x (yhdiselmämassa onneina 60 ). 7. Miä 1 momenin a kohdassa säädeään, sovelleaan myös 1 momenin c kohdassa arkoieun yhdiselmän osana olevaan auon ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdiselmään. 25 Muu päämia 1. Auon ja perävaunun suurin salliu korkeus on 4,40 meriä. Tämä mia ei saa yliyä ajoneuvon ollessa kuormaamaomana ai akselinnosolaie yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 meriä, kuljeuksen suoriajan ja kuljeajan on varmiseava, eä kuljeuksen suoriaminen käyeävällä kuljeusreiillä on mahdollisa ilman riskiä osumisesa ien yläpuolisiin rakeneisiin. 2. Ajoneuvon suurin salliu leveys on 2,60 meriä. Kiineälä rakeneelaan yli 22,00 merin piuisessa yhdiselmässä käyeävän muun kuin lämpöeriseyn ajoneuvon sekä linja-auon suurin salliu leveys on kuienkin 2,55 meriä. Museoajoneuvoksi rekiseröidyn linja-auon, joka on liikennekäyössä eninään 50 päivää kalenerivuoden aikana, suurin salliu leveys on kuienkin 2,60 meriä. Henkilöauon (M 1 -luokka) suurin salliu leveys on 2,50 meriä. 3. Keskiakseli- ai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekiseröinnissä ja käyössä salliu massa on yli 3,5 onnia (O 3 - ja O 4 -luokka), leveys saa yliää veoauon leveyden eninään 0,15 meriä. Puoliperävaunun leveys saa yliää veoauon euakselin kohdala miaun leveyden eninään 0,35 meriä. 4. Edellä 2 momenissa arkoieuna lämpöeriseynä ajoneuvona pideään myös säiliöajoneuvoa, jonka säiliö on lämpöerisey ja jonka säiliön seinän paksuus on vähinään 45 millimeriä. --- Tämä aseus ulee voimaan päivänä kuua 20 Helsingissä x päivänä ykuua 20 (Liikenne- ja viesinäminiseri Esielijä)

kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017

kumotaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 21 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 47/2017 LUONNOS 11.3.2018 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen muuamisesa Valioneuvoson pääöksen mukaisesi kumoaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen (1257/1992) 21 :n 2 momeni, sellaisena

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön

Lisätiedot

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen

Lisätiedot

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki

Onko polttomoottoriautoilla enää asiaa kaupunkeihin? Päästöskandaalin jälkipyykki 1 Onko polomoooriauoilla enää asiaa kaupunkeihin? Pääsöskandaalin jälkipyykki Kaupunkisuunnielulla parempaa ilmanlaaua ja ilmasoa Helsinki 18.1.2018 TkT Nils-Olof Nylund 2 Sisälö Yleisä pääsöisä ja ilmanlaadusa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASE- TUKSEN MUUTTAMISESTA

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Hallitusneuvos VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASE- TUKSEN MUUTTAMISESTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 11.1.2017 Jorma Hörkkö (LVM/1541/03/2016) VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASE- TUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja

Finavian ympäristötyö 2006: Vesipäästöjen hallintaa ja tehokkaita prosesseja 9 Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2006 2 Finavian ympärisöyö 2006: Vesipääsöjen hallinaa ja ehokkaia prosesseja Jääneson aiheuama kuormius aseiain hallinaan Finavia vasaa maahuolinayriysen jäänesoon käyämän

Lisätiedot

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan

Lisätiedot

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla

Tehokasta talvipitoa MICHELIN-renkailla Tehokasa alvipioa MICHELIN-renkailla y y 2014 www.michelinranspor.com 1 Lainsäädänö koskien kuorma- ja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Lainsäädänö koskien kuormaja linja-auonrenkaiden käyöä alvella Seuraavassa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivasaukse KA5-kurssin laskareihin, kevä 2009 Harjoiukse 2 (viikko 6) Tehävä 1 Sovelleaan luenokalvojen sivulla 46 anneua kaavaa: A A Y Y K α ( 1 α ) 0,025 0,5 0,03 0,5 0,01 0,005 K Siis kysyy Solowin

Lisätiedot

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1

SELOSTUS Pääskykallion muutos 1 SELOSUS Pääskykallion muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\7\ Paaskykallion_m.doc\H PÄÄSKYKALLION ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAIJA: LIEDON KUNNAN KAAVOIUS JAEKNISE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 09 Suunnielija

Lisätiedot

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2.

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2:156 6-9901-0 2:156. lak.yht. 2:155. 35 dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo 8-9903-0. No30. sr-2. 00 lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. ras.m ras.m lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. lak.yh. 0 0 No No No0 No0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0:::M0 0::0:M0 0:::M0 0:::M0 0:::M 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Lisätiedot

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:

Lisätiedot

I L M A I L U L A I T O S

I L M A I L U L A I T O S I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla

Lisätiedot

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa Laskelmia verouksen painopiseen muuamisen vaikuuksisa dynaamisessa yleisen asapainon mallissa Juha Kilponen ja Jouko Vilmunen TTässä arikkelissa esieään laskelmia siiä, mien verouksen painopiseen siiräminen

Lisätiedot

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s

Y m p ä r i s t ö k a t s a u s Y m p ä r i s ö k a s a u s 2007 Finavia ja ympärisö vuonna 2007 Ympärisölupia vireillä ympäri maaa Vuonna 2007 Länsi-Suomen ympärisölupaviraso anoi pääöksen ympärisönsuojelulain mukaisesa luvasa Tampere-

Lisätiedot

1 Excel-sovelluksen ohje

1 Excel-sovelluksen ohje 1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO

VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN KÄYTÖSTÄ TIELLÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA / KIITOSIMEON OY:N LAUSUNTO 1 Taustaa Trafi / Otto Lahti on pyytänyt palautetta 11.23.2013 annetusta asetusluonnoksesta

Lisätiedot

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p) LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II:.5.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p).

a) Esitä piirtämällä oheisen kaksoissymmetrisen ulokepalkkina toimivan kotelopalkin kaksi täysin erityyppistä plastista rajatilamekanismia (2p). LUT / Teräsrakenee/Timo Björk BK80A30: Teräsrakenee II: 9.9.016 Oheismaeriaalin käyö EI salliua, laskimen käyö on salliua, lausekkeia ehäväosion lopussa Vasaukse laadiaan ehäväpaperille, joka palaueava,

Lisätiedot

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat!

A-osio. Ei laskinta! Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä vain kaksi joihin vastaat! MAA Koe 7..03 A-osio. Ei laskina! Valise seuraavisa kolmesa ehäväsä vain kaksi joihin vasaa! A. a) Mikä on funkion f(x) määrieljoukko, jos f( x) x b) Muua ulomuooon: 4a 8a 4 A. a) Rakaise hälö: x 4x b)

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS PR44-Y01 28.5.2018 Harela Eelä-Suomi Oy TIELIIKENNEMELUSELTYS Asemakaavan muuos A-2701, Hirsimesänie 5 ja 7, Lahi HELSINKI iikinpori 4 B 18 00790 Helsinki puh. 050 377 6565 TURKU Rauakau 5 A 200 Turku

Lisätiedot

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

12. ARKISIA SOVELLUKSIA MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1 EKHBRD011ADY1 EKHBRD014ADY1 EKHBRD016ADY1 KÄYÖOPAS Ilma vesilämpöpumppujärjeselmän sisäyksikkö ja lisävarusee EKHBRD011ADV1+Y1 EKHBRD014ADV1+Y1 EKHBRD016ADV1+Y1

Lisätiedot

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSUS Harelan muuos L:\KAAVA\EX\KAAVASEL\0\ Harelan_muuos.docx\PS LEO LOUKNANEN HELAN ASEMAKAAVAN MUUOS KAAVAN LAAJA: LEDON KUNA / KAAVOUS JA EKNSE PALVELU: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 0 0 Kaavoiusarkkiehi

Lisätiedot

Ilmavirransäädin. Mitat

Ilmavirransäädin. Mitat Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen

Lisätiedot

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri

Lisätiedot

1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset

1. Pitkien kuormien sijoitteluvaatimukset Pikien kuormien kuormauksen ja kiinniyksen eriyispiireiä 1. Pikien kuormien sijoieluvaaimukse 1.1. Pikiä ova kuorma, joka vaunuun kuormaaessa ulouva aluskehyksen yhden ai kummankin puskinpalkin yli enemmän

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017)

Suunnitteluharjoitus s-2016 (...k-2017) 1 Suunnieluharjoius s-2016 (...k-2017) HAKKURITEHOLÄHDE Seuraavan push-pull-yyppisen hakkurieholäheen komponeni ulisi valia (muunajaa lukuunoamaa). V1 iin 230 V ± 10 % 50 Hz V3 Perusieoja kykennäsä Verkkoasasuunauksen

Lisätiedot

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320

EFG 213-320. Käyttöohjeet 09.09 - 03.13. EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 EFG 213-320 09.09 - Käyöohjee 51151911 03.13 s EFG 213 EFG 215 EFG 216k EFG 216 EFG 218k EFG 218 EFG 220 EFG 316k EFG 316 EFG 318k EFG 318 EFG 320 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina

Lisätiedot

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm

F E . 1. a!? # % b &., @ $ c + ± = e < > [ \ ] ^ g λ Ø ø φ  1 / 2 h Á á É. j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï. o à ã Ñ ñ Õ õ F` = 6mm = 9/12mm = 19mm : A ➎ C ➎ B D = 6mm = 9/12mm = a!? # % b &., @ $ c + ± = d * / : ; ( ) e < > [ \ ] ^ f { } ~ µ ß Ω g λ Ø ø φ " 1 / 2 h Á á É i é Í í Ó ó Ú ú j À à È è Ì ì Ò k ò ù Ä ä Ë ë Ï l ï Ö ö Ü ü ÿ  m â Ê ê î ô

Lisätiedot

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,

Lisätiedot

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia 6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B KÄYÖOPAS -järjeselmän sisäyksikkö SISÄLÖ 1. Määrielmä... 1 1.1. Merkkien ja varoiusen arkoiukse... 1 1.2. Käyeyjen ermien merkiys... 1 2. Yleise varooime... 2 3. Johdano... 2 3.1. Yleisä... 2 3.2. ämän

Lisätiedot

Tasaantumisilmiöt eli transientit

Tasaantumisilmiöt eli transientit uku 12 Tasaanumisilmiö eli ransieni 12.1 Kelan kykeminen asajännieeseen Kappaleessa 11.2 kykeiin reaalinen kela asajännieeseen ja ukiiin energian varasoiumisa kelan magneeikenään. Tilanne on esiey uudelleen

Lisätiedot

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi

Notor Upotettava. 6 www.fagerhult.fi Upoeavan Noor-valaisimen avulla kaoon voidaan luoda joko huomaamaomia ai ehokkaan huomioa herääviä ja yhenäisiä valaisinjonoja ilman minkäänlaisia varjosuksia. Pienesä koosaan huolimaa Noor arjoaa hyvin

Lisätiedot

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen. Erityisasiantuntija Aino Still Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutosehdotus ajoneuvojen ja yhdistelmien pituuksien muuttaminen Erityisasiantuntija Aino Still Tausta Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen edellinen

Lisätiedot

SELOSTUS K muutos 1

SELOSTUS K muutos 1 SELOSTUS K. 0 muuos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\K_0_m.doc\TH LETO LTTONEN LTTOSTEN KORTTELN 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNNAN KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoiusinsinööri Juha Mäki p. 00

Lisätiedot

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13

DFG/TFG 316-435 DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435. Käyttöohjeet 11.09 - 09.13 DFG/TFG 316-435 11.09 - Käyöohjee 51167634 09.13 s DFG 316 DFG 320 DFG 425 DFG 430 DFG 435 TFG 316 TFG 320 TFG 425 TFG 430 TFG 435 Vaaimusenmukaisuusvakuuus Jungheinrich AG, Am Sadrand 35, D-22047 Hamburg

Lisätiedot

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA Harri Hieala Seppo Kari Timo Rauhanen Hanna Ulvinen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 2, 13, 17, 19

Lisätiedot

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2

OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA 2 OV. Isto Jokinen 2012. 1. Mekaniikka 2 OPINTOJAKSO FYSIIKKA 1 OV OPINTOKOKONAISUUTEEN FYSIIKKA JA KEMIA OV Io Jokinen 01 SISÄLTÖ SIVU 1. Mekaniikka Nopeu Kekinopeu Kehänopeu 3 Kiihyvyy 3 Puoamikiihyvyy 4 Voima 5 Kika 6 Työ 7 Teho 8 Paine 9

Lisätiedot

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri. ELEC-A7 Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse LASKUHARJOIUS Sivu 1/11 1. Johda anneun pulssin Fourier-muunnos ja hahmoele ampliudispekri. Käyä esim. derivoinieoreemaa, ja älä unohda 1. derivaaan epäjakuvuuskohia!

Lisätiedot

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä Dynaaminen opimoini ja ehdollisen vaaeiden meneelmä Meneelmien keskinäinen yheys S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 10 - Peni Säynäjoki Opimoiniopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Meneelmien yhäläisyyksiä

Lisätiedot

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA 1 KULMMOULOITUJEN SIGNLIEN ILMISU ISKRIMINTTORILL Millaisia keinoja on PM & FM -ilmaisuun? 51357 Tieoliikenneekniikka I Osa 17 Kai Käkkäinen Kevä 015 ISKRIMINTTORIN TOIMINTKÄYRÄ J -YHTÄLÖ FM-signaalin

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010 MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,

Lisätiedot

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse

Lisätiedot

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön

Lyhyt johdanto Taylorin sääntöön K a n s a n a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 6. v s k. 2 / 2 0 1 0 Lyhy johdano Taylorin säänöön Juha Tervala Johaja Aboa Cenre for Economics 1. Johdano Taylorin säänö on sen kehiäjän

Lisätiedot

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät

Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muutos Aiempaa pidemmät ja uudentyyppiset ajoneuvoyhdistelmät HCT-Foorum 17.1.2019 Aino Still Tausta Edellinen mittojen ja massojen muutos 1.10.2013. Samalla

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte 4/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 4: Yhden vaausaseen vaieneva akkvärähely, harninen kuriusheräe LIIKEYHTÄLÖN JOHTO JA RATKAISU Kuvassa n esiey visksisi vaienneun yhden vaausaseen harnisen akkvärähelijän erusalli.

Lisätiedot

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja. Digiaalinen videonkäsiel Harjoius, vasaukse ehäviin 4-0 Tehävä 4. Emämariisi a: V A 0 V B 0 Hila saadaan kanavekorien (=emämariisin sarakkee) avulla. Kunkin piseen paikka hilassa on kokonaisluvulla kerroujen

Lisätiedot

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s). DEE- Piirianalyysi Ykkösharkan ehävien rakaisuehdoukse. askeaan ensin, kuinka paljon äyeen ladaussa akussa on energiaa. Tämä saadaan laskeua ehäväpaperissa anneujen akun ieojen 8.4 V ja 7 mah avulla. 8.4

Lisätiedot

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus Tieonhakumeneelmä Helsingin yliopiso / TKTL.4.04 Toennäköisyyeen perusuva rankkaus Tieonhakumeneelmä Toennäköisyyspohjainen rankkaus Dokumenien haussa ongelmana on löyää käyäjän kyselynä ilmaiseman ieoarpeen

Lisätiedot

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019

AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 2019 www.urku.fi/oni..0 AMMATTIRAKENTAJILLE LUOVUTETTAVAT ASUNTOTONTIT KEVÄÄLLÄ 0 Tonin kiineisöunnus Osoie Pina-ala m Rak.oik. k-m Käyöarkoius Kärsämäki --0- Heikki Huhamäen polku 0+0 AP- Yli-Maaria ---,,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa

Lisätiedot

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010 DIPLOMITYÖ: BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 29) Beonipäivä 21 DIPLOMITYÖ prosessina Aie: yön eeäjän aloieesa Selviykse beonin, eräksen ja puun osala oli jo ey/käynnissä

Lisätiedot

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli

Sanomalehtien kysyntä Suomessa Sanomalehtien kysynnän kehittymistä selittävä ekonometrinen malli Sanomalehien kysynä Suomessa Sanomalehien kysynnän kehiymisä seliävä ekonomerinen malli Heikki Nikali, Iella BI Research series - Tukimussarja 7/2014 12.3.2014 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit

Tietoliikennesignaalit ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime

Lisätiedot

More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,

Lisätiedot

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA II ADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA Laskenaaajuus akiivisuus Määrieäessä radioakiivisen näyeen akiivisuua (A) uloksena saadaan käyeyn miausyseemin anama laskenaaajuus (). = [II.I] jossa =

Lisätiedot

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11. Kemian laieekniikka 1 Koilasku 1 4.4.28 Jarmo Vesola Tuoee ja reakio: hiilimonoksidi, meanoli, meyyliformiaai C HC (1) vesi, meyyliformiaai, meanoli, muurahaishappo HC CH (2) hiilimonoksi, vesi, muurahaishappo

Lisätiedot

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23

2. Matemaattinen malli ja funktio 179. a) f (-2) = -2 (-2) = = -6 b) f (-2) = 2 (-2) 2 - (-2) = (-8) + 7 = = 23 LISÄTEHTÄVÄT. Maemaainen malli ja funkio 9. a) f (-) = - (-) + = - + = -6 b) f (-) = (-) - (-) + = - (-8) + = 8 + 8 + = 80. a) f ( ) = + f ( ) = 0 + = 0 ( ) = ± = ± = ai = Vasaus: = - ai = b) + = + = 0

Lisätiedot

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83

Pyörätraktorit 1983. Vakolan tiedote 34/83 ..k KCCD 00 OLKKALA 9-6 VALTON MAATALOUSKONEDEN TUTKMUSLATOS STATE RESEARCH NSTTUTE OF ENGNEERNG N AGRCULTURE AND FORESTRY Pyörärakori 9 Vakolan iedoe / ERPANOS KONEVEST n:o / Jukka Aokas Vakola: Trakori

Lisätiedot

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perustamissopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 912 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126

Lisätiedot

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta KK ieoliikennelaboraorio 7.2.27 Seppo Saasamoinen Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali, kun ulosignaali ja järjeselmän

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Sefan Fredriksson Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi

Lisätiedot

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d) Tehävä 1. Oleeaan, eä on käössä jakuva kuva, jossa (,, ) keroo harmaasävn arvon paikassa (, ) ajanhekenä. Dnaaminen kuva voidaan esiää Talor sarjana: d d d d d d O ( +, +, + ) = (,, ) + + + + ( ). (4a)

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

S Signaalit ja järjestelmät Tentti S-7. Signaali ja järjeselmä eni..6 Vasaa ehävään, ehävisä 7 oeaan huomioon neljä parhaien suorieua ehävää.. Vasaa lyhyesi seuraaviin osaehäviin, käyä arviaessa kuvaa. a) Mikä kaksi ehoa kanaunkioiden φ

Lisätiedot

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13 Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen 2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön

Lisätiedot

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5 S-72. Signaali ja järjeselmä Laskuharjoiukse, syksy 28 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Sivu /5 Konvoluuion laskeminen vaihe vaiheela Konvoluuion avulla saadaan laskeua aika-alueessa järjeselmän lähösignaali,

Lisätiedot

Painevalukappaleen valettavuus

Painevalukappaleen valettavuus Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarviaanko ää palkkia? Buil Environmen Process Reengineering (PRE) Infra FINBIM -projeki on saavuamassa visionsa, Buil Environmen Process Innovaions Reengineering Miä on Infra FINBIM?

Lisätiedot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset D-00 ineaarise järjeselmä Harjoius 4, rakaisuehdoukse nnen kuin mennään ämän harjoiuksen aihepiireihin, käydään läpi yksi huomionarvoinen juu. Piirianalyysin juuri suorianee opiskelija saaava ihmeellä,

Lisätiedot

Muutokset asetukseen ajoneuvon käytöstä tiellä, ajoneuvon tai yhdistelmän käyttöä koskevat säännöt

Muutokset asetukseen ajoneuvon käytöstä tiellä, ajoneuvon tai yhdistelmän käyttöä koskevat säännöt Tiedte 1(5) 24.2.2017 Muutkset asetukseen ajneuvn käytöstä tiellä, ajneuvn tai yhdistelmän käyttöä kskevat säännöt Asetusta ajneuvn käytöstä tiellä 1257/1992 (käyttöasetus) n muutettu asetuksella 47/2017

Lisätiedot

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS

SytytysjarjestelmaDIIAPCLH2.4, LH2.4 ETS 6 SyyysjarjesemaD/APCLH 24 LH 24 ETS SyyysjarjesemaDAPCLH24 LH24 ETS 75 cy 100 122A YE 2 +30 230 1063 RO 0 1019 101A RO 25 RO 40 101C RD 25 J73 123 123A CNWH 1S CN/WH 1 13122A J 342A 22 20 YE 10 1 1CY

Lisätiedot

Seinämien risteyskohdat

Seinämien risteyskohdat CAE DS Painevalukappaleen suunnielu Seinämien riseyskohda Sefan Fredriksson - SweCas Käännös: Pekka Savolainen ja Tuula Höök - Tampereen eknillinen yliopiso Riseyskoha muodosuu kun kaksi kappaleen seinämää

Lisätiedot

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu Piennopeuslaie FMH Floormaser FMH on puolipyöreä uloilmalaie, joka on arkoieu käyeäväksi syrjäyävään ilmanjakoon Floormaser- järjeselmässä. KANSIO VÄLI 6 ESITE Lapinleimu.1.0 Floormaser Yleisä Floormaser

Lisätiedot

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013 Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki

Lisätiedot

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) ( TT/TV Inegraalimuunnokse Fourier-muunnos, ehäviä : Vasauksia Meropolia/. Koivumäki v(. Määriä oheisen signaalin Fourier-muunnos. Vinkki: Superposiio, viive. Voidaan sovelaa superposiioperiaaea, koska signaalin

Lisätiedot

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka

Autettu vuotiaita myöhään maahanmuuttaneita nuoria löytämään heille soveltuva opiskelu tai työ(harjoittelu/kokeilu)paikka Maahanmuuajanuoren ohjaushanke MANO 2010 2013 Aueu 16 25 vuoiaia myöhään maahanmuuaneia nuoria löyämään heille soveluva opiskelu ai yö(harjoielu/kokeilu)paikka Kehiey oppivelvollisuusiän yliäneille maahanmuuajille

Lisätiedot

Lasin karkaisun laatuongelmat

Lasin karkaisun laatuongelmat Rakeneiden Mekaniikka Vol. 44, Nro, 11, s. 14-155 Lasin karkaisun laauongelma Ani Aronen Tiiviselmä. Karkaisula lasila vaadiaan hyvää lujuua sekä visuaalisa laaua. Näihin voidaan vaikuaa lasin karkaisuprosessin

Lisätiedot

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. työvoimakustannusindeksistä. (komission esittämä)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. työvoimakustannusindeksistä. (komission esittämä) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.07.2001 KOM(2001) 418 lopullnen 2001/0166 (COD) Ehdous EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yövomakusannusndekssä (komsson esämä) PERUSTELUT Tausaa Aanasasen

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske

Tehtävän 1 moottorin kuormana an työkone, jonka momentti on vakio T=30 Nm. Laske SÄHKÖENERGAEKNKKA Hrjoius - lueno 9 ehävä 1 Oheisess kuvss on ssähkökoneen sijiskykenämlli. Joh pyörimisnopeuden kv momenin funkion, kun mgneoinivuo φ j nkkurijännie V ov vkioin. Piirrä johmsi kv -ω soss,

Lisätiedot