Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Lepola D:no 165/2014 Kaavaselostus 1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 17.10.2014 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Kortteli 120 rakennuspaikka 1 Autopaikkojen korttelialue 120/1 Katualue Asemakaavan muutoksella muodostuu Kortteli 120 rakennuspaikat 1 ja 3-5 Autopaikkojen korttelialue 120/1 Katualue Asemakaavan on laatinut Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Maankäyttö Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti Juttilantie 1, 14200 Turenki Aloituspäätös kunnanhallitus 12.5.2014 Ilmoitus kaavan vireilletulosta 21.5.2014 Valtuuston hyväksymispäätös 2.3.2015 13
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1Tunnistetiedot 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Kaava-alueen sijainti 1.4 Kaavan tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Vaikutusalue 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen 4.2.3 Lausuntovaihe 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset 5.2.2 Muut alueet 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.5 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja kuvista 1. Ote maakuntakaavasta, kaavaselostuksen sivulla 5 2. Ote yleiskaavasta, kaavaselostuksen sivulla 5 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Ympäristön nykytilanne, rakennettu ympäristö, peitteisyys, ilmakuva 2012, kaavaselostuksen sivulla 4 5. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot, kunnan maanomistus 6. Yleistarkastelu 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Asemakaavan seurantalomake Kuva 1 Peruskartta vuodelta 1963
1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Tervakosken keskustassa Paperintekijäntien ja Tervajoentien välissä. 3 1.4 Kaavan tarkoitus Asemakaavalla muutetaan Lepolan korttelin käyttötarkoitusmerkintää siten, että nykyiset toiminnat säilyvät ja lisäksi sallitaan asuinympäristöön soveltuvia palveluja, esim. yksityinen päiväkoti. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vaihe Aloituspäätös kunnanhallitus 12.5.2014 118 Vireilletulosta kuuluttaminen ja kaavaluonnoksen nähtävänäolo 21.5.2014 Tekninen lautakunta 28.10.2014 74 Kunnanhallitus 3.11.2014 226 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65, MRA 27 7.11.-6.12.2014 Tekninen lautakunta 16.12.2014 95 Kunnanhallitus 9.1.2015 1 Valtuusto 2.3.2015 13 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muutetaan Lepolan korttelin käyttötarkoitusmerkintää siten, että nykyiset toiminnat säilyvät ja lisäksi sallitaan asuinympäristöön soveltuvia palveluja, esim. yksityinen päiväkoti. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,9 ha. Alue sijaitsee n. 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän ja Tammirannan alueen välissä. Alue sijoittuu valmiiseen katuverkkoon. 3.1.2 Luonnonympäristö Tervajoentien länsipuolella, koulun tontilla, on vähän luonnonympäristöä. Sekapuustoa kasvava metsä reunustaa kevyen liikenteen väylää. Pinnanmuodostus Lepolan tontti on tasainen. Maasto kohoaa Tervajoentien länsipuolella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristö Kaavamuutosalue käsittää Ns. Lepolan korttelin, joka on alun perin rakennettu paperitehtaan eläkeläisten asunnoiksi. Sittemmin alue on ollut Janakkalan Palvelutalosäätiön omistuksessa ja sen jälkeen myyty yksityiseen käyttöön. Kortteli on jaettu kolmeksi eri tilaksi. Korttelissa on kolme ryhmäperhepäiväkotia ja asuntoja. Tervakoskentien vastakkaisella puolella on Lepolan kokonaisuuteen kuuluneet sauna- ja varastorakennukset. Ko. rakennukset omistaa Lepolan isoimman yksikön omistaja, maapohja on kunnan. Rakennukset ovat asukkaiden käytössä. Kortteli sisältyy kohteen Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta osana valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, RKY. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.
Kortteli sisältyy Janakkalan rakennusinventointiin, Teija Ahola 2005, kohde 114 Lepola. Suojelusuositus on KI, säilytettävä kohde. 4 Vanhassa kartassa Lepola sijoittuu rakennetun alueen reunalle. Kuva 1 Peruskartta vuodelta 1963. Väestö, palvelut ja työpaikat Alueella asuu 17 asukasta. Liikenne Alue tukeutuu valmiisiin katuihin rajoittuen Tervakoskentiehen, Lepolantiehen ja Paperintekijäntiehen. Tervakoskentie on kokoojakatu, muut ovat tonttikatuja. Liite 4 Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö, peitteisyys. Ilmakuva 2012 Tekninen huolto Kaavamuutosalue on Janakkalan Veden toiminta-aluetta. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelukohteita (Hertta tietokanta).
5 3.1.4. Maanomistus Janakkalan kunta omistaa katualueen ja LPA 120/1-alueen. Kunnan maanomistus esitetään liitekartassa 5 keltaisella. Liite 5 Vesihuolto- ja kaukolämpöverkostot, kunnan maanomistus 3.1.5 Vaikutusalue Välitön vaikutusalue ilmenee sivun 1. sijaintikartasta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVOITUS Liite 1 Ote maakuntakaavasta YLEISKAAVA Liite 2 Ote yleiskaavasta Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmä. Maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006 ja 1. vaihemaakuntakaava 2.4.2014. Maakuntakaavassa alue on merkinnällä As Asuntovaltainen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään oikeusvaikutuksettomaan Tervakosken yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen alue, AP. RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen asuntoalueeksi. Asemakaava Alueella on voimassa 8.10.1991 ja 29.3.1999 vahvistetut asemakaavat. Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.6.2014. Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v. 2013 ja tarkistettu v. 2014. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Selvitykset: Rakennusinventointi, Teija Ahola 2002-2004 Kaavamuutosta varten ei tehdä uusia selvityksiä.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve syntyi yksityisen toiminnanharjoittajan tarpeesta. 6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisia ovat: Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut Janakkalan Vesi Museovirasto Hämeen ELY-keskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Elenia Verkko Oy Elenia Lämpö Oy Elisa Itella Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry 4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 21.5.2014. Kaavaluonnos oli nähtävänä MRL 62 :n tarkoituksessa 21.5.-16.6.2014. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisille kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla. Aineisto oli lisäksi nähtävänä Tervakosken kirjastossa sekä kunnan internetsivulla. Kaavaluonnoksesta ei saatu mielipiteitä. Lausunnot kaavaluonnoksesta Lausunnot pyydettiin Hämeen ELY-keskuksilta, Hämeen liitolta, Museovirastolta, ympäristölautakunnalta, Janakkalan Vedeltä, Elenia Verkko Oy:ltä ja Elenia Lämpö Oy:ltä, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Elisalta, AinaCom Oy:ltä, Itellalta ja Janakkalan luonto ja ympäristöltä. Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot: Museovirasto Museoviraston lausunnossa todetaan, että kaavaluonnokseen on asuinrakennukset merkitty asiaankuuluvasti sr merkinnöillä. Kaavamääräystä näiden osalta voisi kehittää seuraavasti: Suojeltu rakennus, rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä ei rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo saa vähentyä. Lisäksi määräyksissä sallitaan kullekin rakennukselle yhden enintään 30 k-m2 suruisen talousrakennuksen rakentaminen. Mikäli talousrakennuksille ei kaavassa osoiteta selvää rakennusalaa, on vaarana Lepolan hyvin säännöllisen ja selkeän korttelirakenteen pirstoutuminen. Koko AP korttelin määräykseen on myös hyvä lisätä /s merkintä määräyksellä ympäristö on säilytettävä. Vastine Museoviraston lausunnossa esitetty on huomioitu. Kaavamääräykset on muutettu lausunnossa esitetyn mukaisiksi. Talousrakennuksia koskeva kommentti on huomioitu siten, että korttelin 120 tontin 1 tarpeisiin on osoitettu yksi rakennusala joka on sijoitettu piha-alueelle symmetrisesti.. Elenia Lämpö Oy Kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa.
7 Suunnittelualueella sijaitsee kaukolämpöverkon runkolinja jonka päälle ei saa rakentaa rakennuksia. Vastine Runkolinja on merkitty kaavakarttaan. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoittaa, ettei pelastusviranomaisilla ole huomauttamista kaavan suhteen. 4.2.3 Lausuntovaihe Kaavaehdotus oli nähtävänä MRL 65 :n tarkoituksessa 7.11.-6.12.2014. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla. Aineisto oli lisäksi nähtävänä Tervakosken kirjastolla. Lausunnot pyydettiin ympäristölautakunnalta, Hämeen ELY-keskukselta ja museovirastolta. Lausuntoja ei saatu. Muistutus Kaavaehdotuksesta saatiin yksi muistutus. Tilan Pikku-Lepola 1:1712 omistajat esittivät, että kaavaehdotukseen lisätään rakennusalat talousrakennukselle ja autotalli/talousrakennukselle. Vastine Asiasta neuvoteltiin muistutuksen jättäjien kanssa ja päädyttiin esittämään tontille 5 2 talousrakennuksen rakennusalaa. Samalla osoitettiin korttelin pohjoisosan tonteille 3 ja 4 rakennusalat talousrakennuksia varten. Asiasta neuvoteltiin museoviraston kanssa, koska museovirasto oli kiinnittänyt talousrakennusten sijoittamiseen huomiota luonnosvaiheessa. Asiasta tiedotettiin tonttien 3 ja 4 omistajia. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on saatettu vireille yhden maanomistajan aloitteesta. Aloitteessa esitetään, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että alueella voisi toimia yksityinen päiväkoti. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä ryhmäperhepäiväkotia. Tavoitteena on yhdistää tilat ja muuttaa toiminta yksityiseksi päiväkodiksi. Lapsien lukumäärä ei nouse, mutta tiloja ja henkilökuntaa voidaan käyttää tehokkaammin. Yksityisen päiväkodin perustaminen asuinkortteliin ei ole mahdollista ilman sitä tarkoittavaa kaavamerkintää. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet 9 kohdan perusteella alueidenkäytön suunnittelulla tulee mm. edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kunnan varhaiskasvatuksen näkökulmasta yksityinen päivähoitotoiminta on toivottua ja se täydentää hyvin kunnallista tarjontaa. 4.3.1 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Kaavamuutoksen keskeiset valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteuttavat piirteet ovat Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisesti Tervakoskella ja yhteydet asuinalueilta ovat hyvät. Kevyen liikenteen väylät ovat valmiit. Kaavamuutoksella täydennetään Tervakosken yksityisien päiväkotipalvelujen tarjontamahdollisuuksia.
8 Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Huomioitu kaavamääräyksessä. Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alue on valmista ja kaavalla mahdollistetaan vähäistä lisärakentamista korttelialueelle. Kaavan rakenne pysyy ennallaan. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,9 ha. Korttelin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on n. 1750 k-m². Asemakaava ei mahdollista asuinrakennusten laajentamista. Korttelin tontille 1 saadaan rakentaa uusi 120 k-m²:n suuruinen talousrakennus. Lisäksi autopaikoille osoitetulle rakennusalalle saadaan rakentaa 108 k-m² suuruinen autokatos tai talli. Korttelin tonteille 3-5 saadaan rakentaa yhteensä 240 k-m² talousrakennuksia. Korttelin Käyttötarkoituta-ala Vanha pin- Uusi pinta- Vanha raken- Uusi rakennusoikeus nro n. ala n. nusoikeus k-m² k-m² 120 AP 11808 11808 2168 2328 Katu 6435 6435 120/1 LPA 425 425 Yhteensä 18668 18668 2168 2328 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet A-korttelialueet Kaavamuutoksella osoitetaan ohjeellinen tonttijako toteutuneen nykyisen omistusjaon mukaiseksi. Lisäksi osoitetaan mahdollisuus erottaa tontti 3 omakseen maanomistajan toiveen mukaisesti. AP-16 Asuinpientalojen korttelialue. Korttelialueelle saadaan asumisen lisäksi sijoittaa asuinympäristöön soveltuvia tuki-, palvelu ja toimitiloja, esimerkiksi lasten päiväkoti. Muiden kuin asuintilojen osuus saa olla korkeintaan 45 % korttelialueella sallitusta kerrosalasta. LPA-120/1-alueelle saadaan sijoittaa korttelin 120 tontin 1 autopaikkoja. Autopaikkojen sijoittaminen edellyttää erillistä sopimusta. / s Alue, jolla ympäristö säilytetään. sr -5 Suojeltu rakennus, rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä ei rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo saa vähentyä.
9 t-3 Talousrakennuksen rakennusala. Rakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla vaalea puu tai rappaus ja kattokaltevuuden ja materiaalin on noudatettava korttelin asuinrakennusten ominaisuuksia. Talousrakennuksen tulee olla alisteinen asuinrakennukseen nähden. LPA-korttelialue LP-120/1-alueelle saadaan sijoittaa korttelin 120 tontin 1 autopaikkoja. Kaavamääräykset Autopaikkoja on varattava: Asunnot 1 ap / asunto Muut tilat 1 ap / 1 samanaikaisesti paikalla oleva työntekijä + 1 vieraspaikka / 200 k-m². 5.2.2 Muut alueet Katualueet Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia katualueita. Katu ja kevyen liikenteen väylä ovat valmiit. Tervajoentien katualue säilytetään ennallaan. Lepolan talousrakennukset ovat katualueella. Rakennuksille ei osoiteta rakennusalaa. Ne voivat olla paikoillaan niin kauan kuin omistaja haluaa säilyttää rakennukset. 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Kaavamuutosalueen ympäristö katuineen on valmiiksi rakennettu. Tervakosken ns. eteläisen kehän ratkaisu on avoin kysymys. Tämän kaavamuutoksen osalta on ilmeistä, että Tervakoskentien rooli jatkossa on kokoojakatu. Liite 5 Yleistarkastelu 5.4 Asemakaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Kaavamuutoksella mahdollistetaan asuinympäristöön soveltuvien palvelu- ym. toimintojen sijoittuminen asuinympäristöön. Kaavamuutoksella sallitaan vähäistä lisärakentamista ja rakennusten suojelumääräykset säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Alueen rakenne säilyy ennallaan. Kaavan suojelumääräystä on kehitetty Museoviraston suosituksen mukaisesti. Taajamakuva pysyy ennallaan. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia liikenneoloihin. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon eikä luonnonympäristöön. Kaavamuutoksella on vaikutusta elinkeinoihin ja palveluihin, koska se mahdollistaa asuinympäristöön soveltuvia muitakin toimintoja. Kaavamuutos ei aiheuta kunnalle yhdyskuntatekniikan investointitarvetta. 5.5 Nimistö Ei uusia kadunnimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla. Janakkalassa 5.12.2014 Leena Turkka kaavoitusarkkitehti
10 Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Lepola Kaavaselostuksen liitteet Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
Liite 5 Vesihuolto ja kaukolämpö verkostot, kunnan maanomistus keltaisella 11
Liite 6 Yleistarkastelu kaavamuutosalueen sijoittuminen taajamarakenteessa ja palvelujen sijainti. 12
13 Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 Lepola Asemakaavan muutos Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän ja Tammirannan alueen välissä. KAAVAMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT Lepolan korttelin yksi maanomistaja on esittänyt, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että alueella voisi toimia yksityinen päiväkoti. Rakennuksessa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä ryhmäperhepäiväko-
14 tia. Tavoitteena on yhdistää tilat ja muuttaa toiminta yksityiseksi päiväkodiksi. Lapsien lukumäärä ei nouse, mutta tiloja ja henkilökuntaa voidaan käyttää tehokkaammin. Yksityisen päiväkodin perustaminen asuinkortteliin ei ole mahdollista ilman sitä tarkoittavaa kaavamerkintää. KAAVAMUUTOSALUEEN NYKYTILANNE Kaavamuutosalue käsittää Ns. Lepolan korttelin, joka on alun perin rakennettu eläkeläisten asunnoiksi. Sittemmin alue on ollut Janakkalan Palvelutalosäätiön omistuksessa ja sen jälkeen myyty yksityiseen käyttöön. Kortteli jakautuu kolmeksi eri tilaksi. Korttelissa toimii kolme ryhmäperhepäiväkotia. Korttelissa asuu 17 asukasta. Tervakoskentien vastakkaisella puolella sijaitsevat sauna- ja varastorakennukset ovat asukkaiden käytössä ja sisältyvät kaavamuutosalueeseen. Liite 1 Nykytilanne ARVOT Kortteli sisältyy kohteen Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta osana valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, RKY. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Kortteli sisältyy Janakkalan rakennusinventointiin, Teija Ahola 2005, kohde 114 Lepola. Suojelusuositus on KI, säilytettävä kohde. Ote rakennusinventoinnista: SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden yleistavoitteita: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat:
15 Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa alue on merkinnällä rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue, Ar. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään oikeusvaikutuksettomaan Tervakosken yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on asuinpientalojen alue, AP. RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen asuntoalueeksi. ASEMAKAAVA Alueella on voimassa 8.10.1991 vahvistettu asemakaava. Liite 2 Ote asemakaavayhdistelmästä SELVITYKSET Kaavamuutosta varten ei tehdä selvityksiä. KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Ympäristö Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenteen taloudellisuus, palvelujen järjestäminen) Liikenne (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne) Sosiaaliset vaikutukset (lähiympäristö) Kulttuuri- ja muut vaikutukset (taajamakuva) OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut, sivistystoimi
Janakkalan Vesi Museovirasto Hämeen ELY-keskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Elenia Verkko Oy Elenia Lämpö Oy Elisa AinaCom Oy Itella 16 TAVOITEAIKATAULU Kesäkuu 2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä Lokakuu 2014 kaavaehdotus nähtävillä Joulukuu 2014 valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksen TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa ja lisäksi Tervakosken kirjastossa os. Kivimiehentie 2. Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ELY-keskus Museovirasto YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-680 1293 etunimi.sukunimi@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki
17 Liite 1 Nykytilanne
Liite 2 Ote asemakaavayhdistelmästä 18
Liite 3 Kunnan maanomistus ja johtokartta 19
20 Liite 4 Alustava kaavaluonnos
21 Liite 8 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 165 Janakkala Täyttämispvm 03.03.2015 Kaavan nimi Lepola Hyväksymispvm 02.03.2015 Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 21.05.2014 Hyväksymispykälä 13 Kunnan kaavatunnus 165aa052014 Generoitu kaavatunnus 165V020315A13 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8669 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,8669 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8669 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8668 100,0 160 0,01 0,0000 160 A yhteensä 1,1808 63,3 160 0,01 0,0000 160 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6860 36,7 0,0000 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]
Alamerkinnät 22 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8668 100,0 160 0,01 0,0000 160 A yhteensä 1,1808 63,3 160 0,01 0,0000 160 AP 1,1808 100,0 2328 0,20 1,1808 2328 AR -2168-1,1808-2168 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6860 36,7 0,0000 Kadut 0,6435 93,8 LP -0,0425 LPA 0,0425 6,2 0,0425 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä