Kuntotarkastus RS 3. Nirvankatu Tampere Haarlankatu Tampere p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Nirvankatu 4 33820 Tampere 17.06.2015 Haarlankatu 1 33230 Tampere p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1952 rakennettu puolitoistakerroksinen kellarillinen omakotitalo, jota laajennettu vuonna 1979. Rakennus on ollut nykyisessä omistuksessa vuodesta 2008 lähtien. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan, joilta on noustu betoniperusmuurilla (laajennuksen osalla harkkoperusmuuri). Alapohjana on maanvastainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Välipohjat alkuperäisellä osalla ovat puurakenteisia ja laajennuksen osalla kiviainesrakenteinen. Kattomuotona on harjakatto ja katteena on rivipeltikate. Yläpohja on puurakenteinen. Lämmönlähteenä on suorasähkölämmitys, lämmönjako tapahtuu sähköpattereiden ja kellarissa pienellä osalla sähköisen lattialämmityksellä avulla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennukseen suoritettuja korjaus ja huoltotoimenpiteitä on lueteltu liitteenä olevassa alkuhaastattelulomakkeessa. Kellarin osalla havaittiin kosteutta lähes kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosassa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta. Kellarin osalla tilojen käyttötarkoituksella tulevaisuudessa on merkittävä vaikutus tarvittavien korjaustoimenpiteiden tarpeellisuuteen ja laajuuteen. Tulevissa korjauksissa tulee huomioida maaperästä seinärakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus (salaojitukset, patolevyt, sadevesien ohjaus) Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat kasvillisuuden poistamiseen rakennuksen vierustoilta, kellarikerroksen tiiviiden lattia- ja seinäpinnoitteiden poistamiseen, sadevesien ohjauksen puutteiden korjaamiseen ja räystäskourujen kunnostamiseen/uusimiseen, julkisivun puuosien (lautaverhous, räystään otsalaudat, puuikkunat ja ovet) huoltokäsittelytarpeeseen, parvekkeen ja terassin puuosien huolto/kunnostustarpeeseen, peltikaton huolto/kunnostustarpeeseen, pesuhuoneen huolelliseen puhdistamiseen ja silikonisaumojen uusimiseen, takan irronneen luukun korjaamiseen, ilmalämpöpumpun asentamiseen, kellarin lattialämmityksen ja termostaatin asennuksen parantamiseen sekä pesutilojen ja autotallin ilmanvaihdon tehostamiseen. Lisätutkimuksia on suositeltavaa kohdistaa laajennusosan yläpohjatilan tarkastamiseen, kun tilaan on järjestetty kulku (esim. luukku laajennusosan päätyyn). Kellarin makuuhuoneen kattopaneelit on suositeltavaa poistaa ja selvittää välipohjan painuman tarkka syy (takan paino vai joku muu?) ja mahdollinen korjaustarve. Rakennuksen salaojituksen asentamis/uusimistarve riippuu kellarin käyttötarkoituksesta. Sähköasennuksia on paikoin tehty hieman huolimattomasti ja sulakkeita on palanut, joten sähköasennukset on suositeltavaa tarkastuttaa sähköalan ammattilaisella. Ikääntymisestä johtuen tulee varautua sähköpatterien uusimistarpeeseen. Kohteen kellarin makuuhuoneessa on havaintojen mukaan maanvastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä rakenteita. Riskinä on perusmuurin sisäpuolisten rakenteiden vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee siirtymään kosteutta maaperästä. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Seinän sokkeliosassa havaittiin kohonnutta kosteutta kosteudentunnistimella, joten sisäpuoliset lämmöneristeet ja puukoolaukset on suositeltavaa poistaa. Alkuperäisen osan ullakkokerroksessa on vino vesiakaton suuntainen yläpohja. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on myös luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakennetta tutkittiin rakenneavauksella, eikä siinä havaittu vaurioita avauksen kohdalla. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 / 33

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT HAVAINTOTAULUKKO Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Korjaus/ uusiminen Riskirakenne 9. Kellarin rakenteissa havaittu kosteus ja tiiviit pinnoitteet vasten rakenteita. 9. Vierustoilla on kasvillisuutta 9. 9. 10. 10. 11. 11. Portaissa ja tukimuurissa halkeamia/painumia Maanvastaiset sisäpuolelta eristetyt seinärakenteet kellarin makuuhuoneessa, kosteus seinän alaosassa Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa, huomioitava kellarin käyttötarkoitus Sadevesien ohjauksen puutteet, roikkuvat / irronneet räystäskourut Julkisivun puuosien huolto/kunnostustarpeet Parvekkeen ja terassin puuosien huolto/kunnostustarpeet 13. Peltikatteen huolto/kunnostustarpeet Koko yläpohjatilaa ei voitu tarkistaa kulkureitin puutteiden vuoksi 14. 14. 15. 18. 18. 19. 19. 20. 22. Laajennusosan yläpohjatilaa ei päästy tarkistamaan Vinon tuulettumaton yläpohjarakenne alkuperäisellä osalla Pintahome pesuhuoneen laatta- ja silikonisaumoissa Takan luukku on osin irti, nokijäljet katossa Painuma kellarin makuuhuoneen katossa (välipohjassa) Ilmalämpöpumpun asennus ja kellarin mh:n lattialämmityksen asennuksen korjaustarve Sähköpatterit ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella, toimintaa ei testattu Pesuhuoneen ja autotallin ilmanvaihdon tehostamistarve Sähköasennusten tarkastuttaminen, rasioiden kansia puuttuu Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. 3 / 33

Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa riskirakennekortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativatkohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Laajennusosan päätyä ei voitu tarkastaa runsaan kasvillisuuden takia. Laajennusosan yläpohjatilaa ei voitu tarkastaa tarkastusluukun puuttumisen vuoksi Autotallia ei voitu kaikilta osin tarkastaa, koska tilassa oli runsaasti tavaraa. Laajennusosan yläpohjatilaa ei päästy tarkistamaan, koska tilaan ei ollut tarkastus/kulkuluukkua. 4 MUUTA Kohteeseen on tehty kuntotarkastus vuonna 2000 Vaateri Oy:n toimesta. 4 / 33

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaajat Nina Lehtinen Nirvankatu 4 33820 Tampere Kohteen omistaja Nina Lehtinen Nirvankatu 4 33820 Tampere Ranki Ville Juuti Saila Näsilinnankatu 16 B 29 33210 Tampere Tarkastuspäivä 17.06.2015 Tarkastaja Ilmoitettu pinta-ala 118/178 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi Tuomas Repo, Rakennusinsinööri (amk), 030-6705643 Alkuperäinen: 1952 Laajennus: 1979 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaajat halusivat selvittää rakennuksen kunnon ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Omistaja Nina Lehtinen Välittäjä Timo Lampi Tilaaja Ranki Ville Juuti Saila Kuntotarkastaja Tuomas Repo, Raksystems Insinööritoimisto Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 51,9 12,5 5,7 Aurinkoinen Huoneilma 40,5 20 7 Olosuhteet ennen tarkastusta Viileää kesäsäätä Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LG 2 ja B50 mittapää, 8/2014 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42-mittapää, 2/2015 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, 9/2014 Veden lämpötilamittari 5 / 33

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Laajennus 1979: Rakennustapa# Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus 1½ + Kellari Paikalla rakennettu Paikalla rakennettu Perustukset#: Maanvaraiset betonianturat Alapohja#: Maanvastainen betonilaatta Ulkoseinät#: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät: Levyrakenteiset asuinkerroksissa, Kiviainesrakenteiset kellarissa Välipohja kellari/1.krs.#: Puurakenteinen 1.krs / 2.krs#: Puurakenteinen Kattomuoto#: Harjakatto Vesikate#: Rivipeltikate # Puurakenteinen # Takka Lämmöntuotto*: Sähkölämmitys Lämmönjako: Sähköpatterit, Sähkövastuslattialämmitys kellarissa yhdessä huoneessa # Painovoimainen ilmanvaihto Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesiliittymä Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Jätevesiviemäriliittymä Sähköpiirustuksia Kuntotarkastusraportti Vaateri Oy 18.4.2000 ja pesutilojen korjaustyön tarkastus lausunto 4.11.2004 Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 33

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 33

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Luentaohje Sisältöön liittyvää Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia.mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 33

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna (laajennuksen pääty) n 10-20 Maanpinta-kellarin lattiataso n - 150 Maanpinta-seinän puurungon alareuna (laajennuksen pääty) n 10-20 RAJAUS: Laajennusosan päätyä ei voitu tarkastaa runsaan kasvillisuuden takia. Suositellaan laajennusosan päädyn tarkastamista kun kasvillisuutta on karsittu. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkeleissa ei havaittu rakennuksen painumiseen viittaavia halkemia tai vauroita. Alkuperäisen osan päädyssä sokkelissa/seinän alaosassa havaittiin reikä, josta on valunut purua maahan. Kolosta on mahdollisesti päässyt jyrsijöitä sisätiloihin. Suositellaan sokkelin/ulkoseinän alaosan kolon tiivistämistä Perusmuurin kosteuseristyksestä tehtiin havaintoja maanpinnan yläpuolelta rakennuksen vierustoilta. Osalla rakennuksen alkuperäistä osaa kosteuseristeenä on muovinen patolevy ja osalla styrox-eristelevy.toimiva perusmuurin kosteus/vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. KELLARIN KOSTEUS Kellarin osalla havaittiin kosteutta lähes kauttaaltaan lattiassa ja seinien alaosissa. Lattialämmityksellä varustetun makuuhuoneen lattiassa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus tulee huomioida kellarin käyttötarkoituksessa, mikäli kellari on varasto/teknisenä tilana ei kosteus rakenteissa ole kovin merkittävää. Tiiviiden pintamateriaalien käyttämistä pinnoitteina tulee välttää, samoin asentamasta kiinteitä umpinaisia kalusteita suoraan rakennetta vasten, jolloin kosteus ei pääse poistumaan vaan se voi tiivistyä rakenteeseen. Kun kellariin tehdään korjaustöitä tai kellarin käyttötarkoitus muuttuu, tulee kosteus huomioida. Suositellaan tiiviiden lattia- ja seinäpinnoitteiden (muovimatot, tiiviit puu- ja levyrakenteet) poistamista kellarin lattioilta ja seiniltä. 9 / 33

VIERUSTAT Maanpinnat rakennuksen ympärillä ovat melko tasaisia ja autotallin edustalla kaatavat rakennukseen päin, mikä voi kovalla sateella ja keväisin lisätä rakennuksen perustuksiin ja kellarin rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Autotallin oven edessä on sadevesikaivo, joka tulee pitää puhtaana. Nykymääräysten mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta ( korkeusero vähintään 0,15 m ). ( RakMk C2 Kosteus ) Suositellaan kallistusten lisäämistä rakennuksesta poispäin, mikäli vierustoille tehdään korjaustoimenpiteitä Rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta. Kasvillisuus rakennuksen vierellä lisää rakenteiden kosteusrasitusta, heikentävät kuivumista ja juuret saattavat tukkia salaojia. Suositellaan kasvillisuuden poistamista/karsimista rakennuksen vierustoilta. Sisäänkäynnin rappusissa ja autotallin luiskan viereisessä tukimuurissa havaittiin painumaa ja halkeamia. Suositellaan rappusten ja tukimuurin painumien ja halkeamien seuraamista. Mikäli painumat / halkeamat pahenevat selkeästi, on ne suositeltavaa korjata RISKIRAKENTEET Kohteen kellarikerroksen makuuhuoneessa on havaintojen mukaan sisäpuolelta eristettyjä maanvastaisia seiniä. Riskinä on rakenteen vaurioituminen, mikäli rakenteeseen pääsee kosteutta. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Seinän sisäpuolella sokkeliosassa havaittiin kohonnutta kosteutta kosteudentunnistimella. Suositellaan kellarin sisäpuolelta eristettyjen seinärakenteiden poistamista. Mikäli kellarin seiniä halutaan eristää sisäpuolelta, tulee rakenteiden ulkopuolinen kosteuseristys ja salaojitukset olla kunnossa ja eristeinä suositellaan käytettäväksi esim. uretaani -eristeitä. 1. Kellarin lattioilla on tiivitä hengittämättömiä rakenteita 2. Vierustoilla on kasvillisuutta 10 / 33

3. Autotallin luiskan tukimuurin halkeamia 4. Kellarin makuuhuoneen sisäpuolelta eristettyä seinän alaosaa 11 / 33

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksesta ei tehty havaintoa tarkastuksella, eikä omistajalla ollut tietoa niiden olemassaolosta. Kellarin rakenteissa havaittu kosteus viittaa usein salaojituksen puutteisiin. Salaojien tekninen käyttöikä on noin 30-40 vuotta ja huoltamattomana lyhyempi. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä oleellisesti. Rakennuksen salaojitustarve riippuu kellarin käyttötarkoituksesta. Kellarin käyttötarkoituksesta riippuen tarvittaessa salaojituksen olemassaolon ja toiminnan selvittäminen/salaojien asentaminen. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Rakennuksen vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtaminen on puutteellista. Räystäskouruja on irronnut/roikkuu ja sadevesiä on johdettu umpinaisiin sadevesiviemäreihin, joissa havaittiin vaurioita. Syksytorvien alla olevat umpiputket myös tukkeutuvat helposti, mikäli sadevesiputkiin pääsee roskia räystäskouruista. Suositellaan räystäskourujen ja syöksyjen uusimista/kunnostamista ja nurkilla sadevesien johtamista riittävän kauaksi rakennuksesta (suositus vähintään kolmen metrin etäisyydelle rakennuksesta) 5. Sadevesien poisjohtamista nurkalla 6. Räystäskouru on irronnut 12 / 33

11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT, PARVEKKEET JA TERASSIT ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT Rakennuksen ulkoseiniä on havaintojen mukaan lisäeristetty jossain vaiheessa. Lisäeristys on tehty ulkopuolella mineraalivillalevyllä, joka näkyy seinän alaosasta. Julkisivuverhouksen maalipinta on hilseillyt ja haalistunut ja lautaverhousten alaosissa on kosteuden aiheuttamaa pehmentymää ja kosteusjälkeä. Lautaverhouksen takana on tuuletusrako. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6-12 vuoden välein maalityypistä ja ilmansuunnasta riippuen. Suositellaan julkisivuverhouksen huoltokäsittelyä. Räystään otsalaudoituksessa havaittiin kosteusjälkiä kohdassa, jossa räystäskouru on irronnut. Räystäille ei ole asennettu otsapeltejä ja kattopellit on jätetty melko lyhyiksi, mikä aiheuttaa kattovesien valumisen otsalautaa pitkin ja vaurioitaa otsalautoja. Suositellaan räystään otsalautojen huoltoa ja mahdollisten lahojen uusimista. PARVEKKEET Parvekkeen ja terassin puurakenteissa on huolto/kunnostustarvetta. Lahovaurioita ei havaittu näkyvillä osilla. Suositellaan terassin ja parvekkeen puuosien huoltoa/kunnostusta. 7. Julkisivua takapihan puolella 8. Lautaverhouksen alaosassa on kosteusjälkiä 13 / 33

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Rakennuksen ikkunat ovat puurakenteisia 3-puitteisia ja 3-lasiasia. Ikkunoiden ja ulko-ovien puuosien maalipinnat ovat haalistuneet. Kellarin ikkunat alkavat läheltä maantasoa, jonka takia niissä on havaittavissa kosteuden aiheuttamaa jälkeä. Parvekkeen ulko-oven sisäpiolella maalipinnassa on kosteuden kondensoitumisesta johtuvaa jälkeä. Suositellaan ikkunoiden ja ovien puu-osien huoltokäsittelyä. VESIPELLIT Ikkunoiden vesipeltien asennuksessa ei havaittu huomautettavaa. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Ikkunat ja ulko-ovet on uusittu omistajalta saadun tiedon mukaan vuonna 1979. Välitöntä uusimistarvetta ei havaittu. Puurakenteisten ikkunoiden tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 9. Ikkunaa 10. Parvekkeen ovea sisäpuolelta 14 / 33

13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Peltikatto on uusittu arviolta vuonna 1979 tehdyn laajennuksen yhteydessä. Kattopelltien liitoksissa ja saumoissa on epätiiveyskohtia laajennusosan katolla, eikä harjatiivistettä ole havaintojen mukaan asennettu. Harjalta ja epätiiveyskohdista on mahdollista päästä kosteutta alusrakenteisiin, mikäli aluskatetta ei ole asennettu. Aluskatteen olemasaolosta laajennusosalla ei ole tietoa, sillä yläpohjatilaa ei päästy tarkastamaan. Takapihan puoleisella lappeella kattopeltejä on osin irti, koska kiinnitysnauloja on irronnut ja noussut ylös. Myös etupihan puoleisella lappeella nurkkapeltien kiinnitysruuveja on osin irti. Kattopelleissä näkyy ruostejälkiä sekä yksi rivi kattopeltiä on maalaamatta. Alkuperäisen osan peltikatossa ei havaittu epätiiveyskohtia ja piipun läpivienti oli tiiviin näköinen. Ullakkokerroksen katossa ja piipun ympärillä ei näkynyt akuutteihin vuotoihin viittaavia jälkiä. Kattopeltien irronneet/ylösnousseet kiinnitysnaulat on suositeltavaa korvata kateruuveilla, pellitysten epätiiveyskohdat tiivistää, peltikate puhdistaa ja huoltomaalata käyttöiän jatkamiseksi HORMI JA SADEHATTU Savupiipun päällä on sadehattu. Piipun yläosan muurauksissa havaittiin rapautumaa, mutta piippu on pellitetty kokonaan. Piipun yläosa on suositeltavaa kunnostaa viimeistään katon uusimisen yhteydessä SADEVESIKOURUT Sadevesikouruja roikkuu ja ne ovat osin irronneet. Toimenpiteet esitelty kohdassa 10. Sadevesien ohjaus VESIKATON VARUSTEET Autotallin kohdalla ei ole lumiestettä, eikä laajennuosan katolle ole kiinteää kulkureittiä, jotka ovat käyttöturvallisuuspuutteita. Talotikkaiden ja lapetikkaiden kiinnityksissä ei havaittu huomautettavaa. Suositellaan lumiesteen ja laajennusosan katolle kiinteän kulkureitin asentamista viimeistään katon uusimisen yhteydessä. 11. Laajennusosan kattoa 12. Peltien kiinnitysnauloja on irronnut ja noussut ylös 15 / 33

13. Ruostejälkeä katteessa 14. Piipun yläosassa on rapautumaa 16 / 33

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Laajennusosan yläpohjatilaa ei päästy tarkistamaan, koska tilaan ei ollut tarkastus/kulkuluukkua. Suositellaan yläpohjatilan tarkastamista, kun tilaan on järjestetty kulku. ALUSKATE Havaintojen mukaan alkuperäisellä osalla aluskatteena on vanha vesikate. Räystäältä tarkasteltuna peltikatteen alla on huopakate ja ullakkokerroksen katon rakenneavauksen kautta tarkasteltuna aluskatteena on vanha pärekatto. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Alkuperäisen osan ullakkokerroksen sisäkatoissa ei havaittu katon vuotoihin viittaavia jälkiä. Piipun ympärillä on muutama pieni nokinen valumajälki, jotka eivät olleet märkiä tarkastushetkellä. Jäljet ovat usein peräisin alkuperäisen vesikaton ajoilta,. RISKIRAKENTEET Kohteen yläkerrassa on vino vesikaton suuntainen yläpohjarakenne. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi Asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteen kuntoa tutkittiin rakennetta avaamalla ullakkokerroksen varastotilassa. Rakenteeksi todettiin sisältä ulospäin lautaverhous, rakennuspaperi, mineraalivillaeriste/runkotila (noin 25-30 cm), vanha vesikate (ilmeisesti pärekatto), korokerima, koolaus ja peltikate. Puurakenteiden kosteudeksi mitattiin avatulla kohdalla 7p%, mikä ei ole kohollaan oleva arvo, eikä rakenteissa havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai vaurioita, joten riski ei ole ole avatulla kohdalla toteutunut. 15. Piipun ympärystä ullakkokerroksessa 16. Rakenneavaus vinooon yläpohjaan 17 / 33

15 PESUHUONE JA SAUNA RAKENTEET JA PINNOITTEET Lattiarakenteet ja -pinnoitteet Seinärakenteet ja -pinnoitteet Kattopinnoitteet Kiviainesrakenteinen ja pinnoitteena laatat. Levy-/puurakenteinen ja pinnoitteena pesuhuoneessa laatat sekä saunassa paneeli sekä alareunassa laatoitus. Puurakenteinen ja pinnoitteena paneeli. VEDENERISTYS Vedeneristyksestä tehtiin havainto ovikynnyksestä. Vedeneristyksen laajuutta ja kuntoa ei voida tarkistaa rakennetta rikkomatta. LATTIAKAIVO Lattiakaivon tiivistesilikonit ovat huonokuntoiset. Lattiakaivo on suositeltavaa puhdistaa huolellisesti ja tiivistää reunaosat silikonila. LATTIAKALLISTUS Lattian kallistuksissa ei havaittu huomautettavaa silmämäärisellä tarkastelulla. ILMANVAIHTO Tilojen ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Pesu- ja löylyhuoneen lattiat ja seinien alareunat kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä ja pesuhuoneen seinien yläosat havaintopisteiden välillä 1 m. Kosteutta ei havaittu saunassa tai pesuhuoneen seinien yläosissa. Kosteutta havaittiin pesuhuoneen suihkunurkassa seinässä ja lattiassa suihkun roiskevesialueella sekä lattiakaivon ympärillä. Suihkujen roiskevesialueella havaitaan tyypillisesti kosteudentunnistimella kosteutta, mikäli suihku on normaalissa käytössä. Laatan ja vedeneristeen välissä oleva kiinnityslaasti sekä laatan taustapinta kastuvat saumoista taustalle imeytyvän veden vaikutuksesta. Kosteudentunnistimella ei pystytä määrittelemään kosteuden sijaintia rakenteessa. Suihkun ja pukuhuoneen välisen puu/levyrakenteisen seinän eristetilasta mitattiin kosteutta 6 mm porareiän kautta pukuhuoneen puolelta. Kosteusmittaustulos ei viittaa kosteuteen seinän sisällä. Mittapiste T ( C) RH (%) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Suihkun ja pukuhuoneen välinen seinä, eristetila 20.1 50.2 8.7 > 15 minuuttia 17.06.2015 Ulkoilma 12.5 51.9 5.7 > 15 minuuttia 17.06.2015 Sisäilma pesuhuone 20.1 56 9.7 > 15 minuuttia 17.06.2015 HAVAINNOT PESUHUONE Pesuhuone on asiakirjojen perusteella peruskorjattu vuonna 2004, jolloin rakenteet on myös vedeneristetty. Laatta- ja silikonisaumoissa havaittiin mustaa pintahometta. Home ei normaalisti ole haitallista ihmisille, vaan enemmänkin ulkonäöllinen haitta. Pintahome johtuu puutteellisesta ilmanvaihdosta ja saniteettisilikonin homeenesto aineen vaikutuksen lakkaamisesta. Suositellaan laattasaumojen puhdistamista, silikonisaumojen uusimista ja pesuhuoneen ilmanvaihdon tehostamista 18 / 33

HAVAINNOT SAUNA Omistajalta saadun tiedon mukaan saunaa ei ole juurikaan käytetty. Saunan seinäpaneloinnin ja jalkalistalaatoituksen välillä tuuletusrako havaittiin niukaksi. Hyvän rakennustavan mukaan märkätilojen paneloinnin taustalla tulisi olla vapaasti tuulettuva tuuletusväli, Käytännössä on kuitenkin havaittu etteivät tuuletusvälin puutteet normaalitapauksissa merkittävästi vaikuta paneloinnin kestoikään. Ei toimenpiteitä. 17. Pesuhuonetta 18. Saunaa 19. Lattiakaivo 20. Laatta- ja silikonisaumoissa on pintahometta 19 / 33

16 WC:T 2 KPL LATTIAKAIVO Kellarin wc:ssä 2 kpl. Lattiakaivot olivat kuivuneet tarkastushetkellä. Kuivuvat lattiakaivot saattavat aiheuttaa viemärin hajua. Suositellaan lattiakaivojen pitämistä puhtaana ja veden kaatamista kaivoihin ajoittain. ILMANVAIHTO Tiloissa on poistoilmaventtiilit ilmahormiin KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinien alareunat sekä seinäpinnat vesipisteen ympärillä kartoitettiin kosteudentunnistimella 0,2-0,5 m havaintopiste välillä. Kosteutta ei havaittu HAVAINNOT Kellarin wc-tila on yleisesti melko ikääntynyt, mutta välittömiä korjauksia vaativia puutteita ei havaittu. 21. WC-tilaa kellarissa 22. WC-tilaa keskikerroksessa 20 / 33

17 KEITTIÖ ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu huomautettavaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmaventtiili piipun ilmahormiin HAVAINNOT Astianpesukoneen alapuolelle on asennettu valumasuojakaukalo. Ei välittömiä korjaustarpeita 23. Keittiötä 21 / 33

18 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT RAJAUS Autotallia ei voitu kaikilta osin tarkastaa, koska tilassa oli runsaasti tavaraa. Suositellaan tilan tarkastamista sen tyhjentämisen jälkeen. KOSTEUDEN AIHEUTTAMAT JÄLJET MUISSA TILOISSA Tiloissa ei havaittu kosteuteen viittaavia jälkiä. HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Sisätiloissa on nähty hiiri edellisenä talvena. Hiiri on voinut päästä sisään ulkoseinän ja sokkelin liitoskohdassa olevasta raosta. Esitelty kohdassa 9. AUTOTALLI Lattialla on muovimattoja, jotka eivät ole soveltuvia kellaritilan lattiapinnotteeksi. Autotallin korvausilmakanava on tukittu, ks. kohta ilmanvaihto. Suositellaan muovimattojen poistamista autotallin lattiasta TULISIJAT Takan luukku on yläreunasta osin irti ja noki on tummentanut takkan pintaa ja paneelikattoa takan yläpuolella. Luukun yläpuolella takan rappauksissa on hiushalkeamia, jotka eivät ole rakenteellisesti merkittäviä. Muuten takassa ei havaittu huomautettavaa pintapuolisella tarkastelulla ja omistajalta saadun tiedon mukaan takka on toiminut normaalisti. Suositellaan takan luukun korjaamista ja nokijälkien puhdistamista. MUUT TILAT Kellarin ja 1. kerroksen välipohjassa on painumaa, jota on tuettu kellarin makuuhuoneessa vaakasuuntaisella palkilla ja tukipilarilla. Painuma voi johtua olohuoneeseen asennetun takan painosta. Tarkkaa syytä välipohjan painumalle ei voida kuntotarkastuksella todeta. Suositellaan kellarin makuuhuoneen katon paneelien poistamista ja painuman syyn selvittämistä. Välipohjaa voidaan koittaa tunkata ja tukea lisää alhaaltapäin 22 / 33

19 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Sähköpattereiden asennusajankohta ei ole tiedossa (arviolta 1970-80 luvulta). Sähköpatterien toimintaa ei testattu tarkastuksen aikana, mutta ne ovat omistajalta saadun tiedon mukaan toimineet normaalisti. Kellarin makuuhuoneen lattialämmityksen asennus on tehty hieman huolimattomasti (lattialämmityskaapeleita on näkyvissä ja termostaatti on lattialla). Ilmalämpöpummpua ei ole asennettu. Ilmalämpöpumpun asentamisella voidaan alentaa sähkölämmitteisen rakennuksen lämmityskustannuksia. Suositellaan ilmalämpöpumpun asentamista ja kellarin makuuhuoneen lattialämmityskaapeleiden ja termostaatin asennusten korjaamista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähkölämmityslaitteiden elinkaari normaalirasituksessa on 25-30 vuotta (ST 97.00, Sähköja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). 24. Sähköpatteria 25. Kellarin makuuhuoneen lattialämmityksen kaapeleita 23 / 33

20 ILMANVAIHTO SISÄILMANLAATU Sisätiloissa ei ollut havaittavissa poikkeavia hajuja tarkastuksen aikana. HAVAINNOT Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Järjestelmän toimivuus riippuu ratkaisevasti sääolosuhteista. Pesutilojen ilmanvaihto on havaintojen mukaan puutteellista, koska laatta- ja silikonisaumoissa on mustaa pintahometta. Autotallin korvausilmakanava oli tukittuna tarkastushetkellä. Kellarissa ilmanvaihto on toteutettu osin pitämällä ikkunoita auki. Suositellaan pesutilojen ilmanvaihdon tehostamista asentamalla kanavapuhallin ilmanvaihtokanavaan ja autotallin korvausilmakanavan avaamista. Kellarin ilmanvaihto tulee olla riittävää kaikissa tilanteissa. 26. Wc:n ilmanvaihtoa 24 / 33

21 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarin wc:ssä. KÄYTTÖVESIVARAAJA Varaaja on kellarissa. Varaaja on arviolta 1970-80 -luvulta ja tilavuudeltaan 300 litraa. Omistajalta saadun tiedon mukaan varaajaan on uusittu vastukset vuonna 2013 ja on toiminut sen jälkeen normaalisti. Varaajasta puuttuu sähkörasian suojakansi. Lämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta, joten varaaja on teknisen käyttöikänsä päässä. Suositellaan suojakannen asentamista varaajan sähkörasian päälle. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamissa ei havaittu oleellisia eroja RakMK D1:n ohjearvoihin. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Ei havaittu huomautettavaa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaksi mitattiin keittiössä 46.8 C, joka alittaa asumisterveysohjeen suositusarvon. Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on +55 C. Välttävä lämpötila on +50 C. Välttävän lämpötilan alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan vedenlämpötilan säätämistä ohjeen mukaiseksi. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiliittymä Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Muovia suojaputkessa Käyttövesijohdot on uusittu muoviputkiksi, jotka on sijoitettu suojaputkien sisään. Vesijohdoissa ei havaittu vuotoja tai vaurioita näkyillä osilla. Vesimittarin osoitin ei liikkunut, kun vettä ei laskettu, mikä viittaa siihen ettei vesijohdoissa ole vuotoja. Omistajalta saadun tiedon mukaan vesijohdot ovat jäätynet vuonna 2011, jonka jälkeen on lisätty lämmitin, eikä jäätymistä ole sen jälkeen tapahtunut. Lämmitin tulee laittaa päälle kovimpien pakkasten aikana JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Jätevesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Jätevesiviemäriliittymä Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Viemäriputkissa ei havaittu vuotoja tai vaurioita näkyvillä osilla tarkastuksen aikana. Rakennukseen on uusittu muoviviemärit ilmeisesti vuonna 1979. 25 / 33

TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesi- ja viemärijärjestelmän osien tekniset käyttöiät normaalirasituksessa ovat: kuparisten vesijohtojen, riipuen asennustavasta ja pinnoituksista, 40-50 vuotta, valurautaisten viemärien 50 vuotta, muovisten viemärien, riippuen asennusajasta, 40-50 vuotta ja betoniset viemärit sekä galvanoidut teräsputket ovat saavuttaneet teknisen käyttäikänsä. (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 27. Vesimittaria 28. Käyttövesivaraajaa 26 / 33

22 SÄHKÖT Sähköasennuksia on paikoin tehty huolimattomasti pinta-asennettuina ja sähkörasioiden kansia puuttuu, mikä aiheuttaa käyttöturvallisuusriskin. Kellarissa osa pistorasioista ei omistajalta saadun tiedon mukaan toimi, mikä voi johtua palaneista sulakkeista. Suositellaan sähköasennusten tarkastuttamista sähköalan asiantuntijan toimesta ja tarvittaessa sähköasennusten korjaamista. Palaneet sulakkeet tulee uusia. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähköja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). Sähköjärjestelmiä on suositeltavaa uusia muiden remonttien yhteydessä. 29. Sähkökaappia RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Tampere 22.06.2015 Tuomas Repo Rakennusinsinööri (amk) Kuntotarkastaja 030-6705643 27 / 33

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS 3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 28 / 33

KIINTEISTÖ- JA ASUNTOKAUPAN REKLAMAATIOAJAT JA RISKIEN TURVAAMINEN Käytetyn asunnon tai kiinteistön ostajalla on oikeus reklamoida myyjää kaupan kohteessa kaupan jälkeen havaitsemistaan laatuvirheistä. Kiinteistön kaupassa reklamaatio tulee esittää 5 vuoden sisällä hallinnan luovutuksesta ja asunto-osakkeen kaupassa 2 vuoden sisällä hallinnan luovutuksesta. Mikäli reklamaation aiheena on kaupan kohteessa oleva salainen vaurio tai puute, jonka vuoksi kaupan kohde poikkeaa merkittävästi siitä, mitä ostajalla on käytettävissä olleiden tietojen perusteella ollut perusteltua aihetta olettaa (ns. salainen laatuvirhe), voi myyjälle syntyä velvollisuus kauppahinnan alentamiseen jälkikäteen. Myyjän on mahdollista ottaa kiinteistön kauppaan liittyen piilevien virheiden varalle Raksystemsin Piilovirhevakuutus RS 10. Vakuutuksesta korvataan kohteessa hallinnan luovutushetkellä olleet piilovirheet 75 000 euroon saakka vakuutusehtojen mukaisesti. Edellytyksenä korvaukselle on, että virhettä ei ole havaittu suoritetussa Kuntotarkastuksessa RS³ eikä kyseiselle rakenteelle ole suositeltu lisätutkimuksia tai muita toimenpiteitä. Vakuutus ei koske mm. LVIS- ja vastaavia järjestelmiä ja niihin liittyviä laitteita, tulisijoja, hormeja eikä virheitä tai virheen aiheuttamia vahinkoja, joiden syydä on radon, kivihiilipiki (kreosootti) tai asbesti tai joka aiheutuu jätteistä, painumisesta tai saastuneista maaaineksista. Omavastuu 3 000 euroa vähennetään korvaustilanteessa ostajalle maksettavasta korvauksesta. Vakuutuksenottajana on oltava luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja kohteen bruttoala voi olla enintään 350 m². Lisätietoja ja täydelliset vakuutusehdot Piilovirhevakuutuksesta RS 10 www.raksystems.fi, p. 030 670 5500. ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessaaiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 29 / 33

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 30 / 33

JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980- luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 31 / 33

KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 32 / 33

LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 33 / 33

1/2 Riskirakennekortti Maanvastaiset sisäpuolelta lämmöneristetyt seinät YLEISTÄ MAANVASTAISISTA SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYISTÄ SEINISTÄ Maanvastaisia sisäpuolelta lämmöneristettyjä seiniä on yleisesti rakennettu mm. 1960 1980 luvuilla. Kellarikerrosten käyttötarkoitusta jälkikäteen muutettaessa ko. seinärakennetta on myös tyypillisesti käytetty mm. 1950-luvun ns. rintamamiestaloissa. Mikäli kosteutta pääsee ulkopuolelta seinärakenteeseen voi seinää vasten asennettuihin lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisä ilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä kiviainesrakenteisen maanvastaisen seinän ja lämmöneristeen rajapintaan. MAANVASTAISEN SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN SEINÄN VAURION AIHEUTTAJIA Ulkopuolisen kosteuden pääseminen rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus, maanvastaisen seinän vedeneristyksen puutteet tai puuttuminen ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines perustusten alla ja maanvastaisen seinän vierellä. Sisäilman kosteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja maanvastaisen kiviainesrakenteisen seinän rajapintaan. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUKIMUKSELLA Maanvastaisen sisäpuolelta lämmöneristetyn seinärakenteen selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lämmöneristeen ja sen takana olevan kivi ainesrakenteisen seinän rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

2/2 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: (kuva periaatteellinen, ei vastaa tarkalleen kohteen rakennetta) Rännivedet Pintavedet Maaperän kosteus Kosteuden tiivistyminen Betoni/kevytsorabetoniharkko Salaojituspuutteet Veden kapillaarinen nousu Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 26032015 asiakaspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

1/2 Riskirakennekortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA Vinoja yläpohjarakenteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA Sisäilman kosteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA Tuulettumattoman vinon yläpohjarakenteen rakennetyypin selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

2/2 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: (kuvat periaatteellisia, eivätkä vastaa tarkalleen kohteen rakennetta) Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 26032015 Höyrynsulun puuttuminen asiakaspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).