KUNTOTARKASTUS. Tervalammintie 38, Haapavesi Tarkastuspäivä Varjakka Oy

Transkriptio

1 KUNTOTARKASTUS Tarkastuspäivä Varjakka Oy

2 2 Kuntotarkastus 1. YLEISTÄ TIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaajat: Kohde: Kohteen omistaja: Raahen seudun ulosottovirasto Omakotitalo Ei tiedossa Tarkastuspäivä: Tarkastaja: Tarkastuksen syy: Läsnäolijat: Tapio Sikala, kuntotarkastaja, Varjakka Oy Kohteen kunnon selvittäminen Satu Luokkanen, kihlakunnan vouti, tarkastuksen alussa Satu Kukkonen, ulosottomies, tarkastuksen alussa Tapio Sikala, kuntotarkastaja, Varjakka Oy Olosuhteet Ulko: Lämpötila +11,9⁰C, suhteellinen kosteus 71,4 %, absoluuttinen kosteus 7,5 g/m³ Sisä: Lämpötila +16,1 C, suhteellinen kosteus 67,8 %, absoluuttinen kosteus 9,3 g/m³ Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Kosteusmittari: Gann Hydrotest LG2 mittalaite, Gann B50 mittapää, kalibroitu 9/2016 Rakennekosteusmittari: Vaisala HMI 41 mittalaite, HMP 42 mittapää,kalibroitu9/2016 Puunkosteusmittari Gann Hydromette BL Compact 2. YHTEENVETO Rakennus on 1-kerroksinen, 1970 luvulla rakennettu ja 1990 luvulla laajennettu omakotitalo Haapavedellä. Rakennuksen ulkoseinät ovat puurakenteiset ja julkisivu on lautaverhoiltu. Kohteessa on betonisokkeli ja alapohjana on maanvarainen betonilaatta jonka päällä on puukoolaus ja eristeet. Pesutiloissa ja eteisessä on betonilaatta lattiat. Rakennuksessa on harjakatto ja vesikatteena on palahuopa. Rakennuksessa on sähkölämmitys ja lämmönjako tapahtuu seinäpattereiden ja lattialämmityksen avulla. Ilmanvaihtona on koneellinen poistoilmanvaihto (talotuuletin). Rakennuksen käytön ja kunnossapidon kannalta tulee huomioida alla olevassa taulukossa esitetyt asiat sekä raportissa tehdyt huomiot. Rakenteiden sisällä olevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea.

3 3 Kuntotarkastus 3. OLEELLISIMAT HAVAINNOT KOHTA HAVAINTO LISÄTUT KIMUS KORJAUS/ UUSIMINEN RISKI- RAKENNE HUOLTO- TOIMENPIDE 6 Rakennuksessa on matalaperustus ja riskirakenne lattiat X X 7 Sadevedet jäävät rakennuksen vierustoille. Salaojien olemassa olo/toimivuus ei ole tiedossa X X 11 Yläpohjatiloja ei voitu tarkistaa X 12 Pesutilojen tekninen käyttöikä on umpeutunut X 16 Rakennuksen sisäilmassa oli mikrobivaurioon viittaavaa hajua X X MUUTA HUOMIOITAVAA Kiinteiden kalusteiden, laitteiden ja kodinkoneiden peittämät alueet eivät ole tarkastettavissa ilman niiden siirtämistä paikoiltaan. Kyseisten paikkojen edustoilta ei havaittu viitteitä vaurioista.

4 4 Kuntotarkastus 4. TARKASTUKSESSA KÄYTÖSSÄ OLLEET LÄHTÖTIEDOT Kohdetyyppi Omakotitalo Pinta-ala n.120m² Kerrosluku 1 Käyttötarkoitus Asuinrakennus Rakennusvuosi 1970 luku ja laajennus 1990 luvulla Rakennustapa Paikalla rakennettu Tehdyt korjaukset Rakenteet Lämmitysjärjestelmä -Rakennusta on laajennettu 1990 luvulla, jonka jälkeen ei todennäköisesti ole korjauksia tehty Vesi- ja viemärijärjestelmä Tulisijat Ovet ja ikkunat Muut

5 5 Kuntotarkastus RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Perustukset Alapohja rakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Lämmin käyttövesi Tulisijat Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Betonisokkeli Maanvarainen betonilaatta, päällä puukoolaus ja eristeet Puurakenteiset Lauta Puu-/kivirakenteiset Puurakenteinen Harja Palahuopa Sähkö Seinäpatterit/lattialämmitys pesutiloissa Lämminvesivaraaja Puuhella Koneellinen poistoilmanvaihto Vesi kunnan, viemärit kaivoihin Loppukatselmus - Käytettävissä olleet asiakirjat Käytettävissä ei ollut asiakirjoja Kappaleen 4. tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yläpuolella tai jos tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on lähde esitetty. Kappaleessa 4. ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. *

6 6 Kuntotarkastus 5. HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia. Mahdolliset perusteen suositetulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekninen käyttöikä Raportti ohjaa jatkotoimenpiteisiin, mutta ei ole rakennustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jolloin rakennusosa tai laite täyttää sille asetetut toimivuustavoitteet kestävyyden ajanmukaisuuden ja taloudellisuuden suhteen. Kun toimivuus tavoitteet eivät enää täyty, käyttöikä on kulunut umpeen ja rakennusosa tai laite tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä. (määritelmät: KH kortti) Raportin lopussa olevassa kappaleessa tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakennusosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Kunnossapitojakso Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide uusitaan. Kunnossapitotoimenpide voi olla rakennusosan, laitteen, tai niissä käytetyn materiaalin tai osan korvaaminen toisella tai korjaaminen osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai maalaamalla. Tarkastusväli Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Tarkastusvälillä tarkoitetaan aikaa, jonka kuluttua rakennusosan tai laitteen toimivuus on tarkastettava. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassaoleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana.

7 7 Kuntotarkastus KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 6. PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA Maanpinnan tasoerot rakenteisiin Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Maanpinta-sokkelin yläreuna +15 Koko rakennus Maanpinta-lattiataso +20 Koko rakennus Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-lattian eristeiden alapinta +5 Koko rakennus Havainnot Rakennuksen laajennusosalla on betonisokkeli, jonka näkyvä pinta on maalattu. Maalipinta on pääsääntöisesti hyväkuntoinen, eikä sokkelissa havaittu rikkoutumia. Sokkelin pinnoilla on sammalkasvustoa, mikä viittaa liian korkeaan kosteuteen sokkelirakenteessa. Laajennusosan sokkeli on peitetty kivilevyillä, eikä näin ollen ollut tarkistettavissa. Sokkelin vierustalla oli kasvillisuutta, mikä lisää sokkeliin, alapohjaeristeisiin ja ulkoseinien alaosiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Pihat olivat hoitamatta ja rakennuksen vierustoilla oleva laatoitus oli heinittynyt. Maanpinnan vietot rakennuksen vierustoilla ovat tasaiset/loivasti poispäin viettävät. Sokkelin ja maaperän välistä puuttuu vedeneriste. Mikäli alkuperäisessä rakennuksessa on rakennusaikakaudelle ( luvut) tyypillinen matalaperustus, eli ns. valesokkelirakenne, voi ulkoseinien alasidepuut ja eristeet sijaita liian lähellä maanpintaa. Ulkoseinän alaosan sijaitessa lähellä maanpintaa, voi ulkoseinän alaosaan kohdistua maaperän kosteusrasitusta, mikäli kapillaari- ja lämpökatkot ovat puutteelliset. Tällainen rakenne lasketaan riskirakenteisiin nykypäivänä. Ulkoseinien korkeusasema suhteessa maanpintaan ja seinien rakenteiden kunto voidaan todeta ainoastaan rakenteita avaamalla. Rakennuksen asuin tiloissa on alapohjana maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolaus ja eristeet. Laajennusosalla eristevahvuus on n.150mm. Laajennusosan eristevahvuutta ei voitu tarkistaa tavarapaljouden vuoksi. Puukoolattujen lattioiden eristeet sijaitsevat lähellä rakennuksen viereistä maanpintaa, jolloin lattian eristeisiin ja puurakenteisiin voi kohdistua maaperän

8 8 Kuntotarkastus kosteusrasitusta. Tällainen lattia lasketaan riskirakenteisiin nykypäivänä. Mikäli alapohjalaatan ja maaperän välissä ei ole lämmöneristettä ja laatan pinnassa kapillaarikatkoa, pääsee alapohjalaattaan kapillaarisesti nousemaan kosteutta maaperästä. Betonilaattaan nouseva maaperäkosteus voi vaurioittaa alapohjan eristeet, sekä lattian ja seinä rakenteiden alaosat. Alapohjalaatan reuna-alueille voi tiivistyä sisäilman kosteutta betonilaatan ollessa kylmä. Alkuperäisen rakennuksen osalle käveltäessä, puukoolattu lattia notkahti voimakkaasti tarkastajan painon alla, takapihan puoleisen ikkunan edustalla. Tämä, sekä sisäilmassa havaittu mikrobikasvuston haju, viittaa lattioiden vaurioitumiseen. Laajennusosan alapohjan eristetilan kosteus tarkastettiin porareikä mittauksella kolmesta mittauskohdasta. Mittaustulokset olivat: Mittapiste 1, keittiön lattian eristetila jääkaapin kohdalta. RH (suhteellinen kosteus): 73,8 %, lämpötila: 13,3⁰C ja absoluuttinen kosteus: 8,6 g/m³. Eristetilan kosteus on koholla. Mittapiste 2, olohuoneen lattia, pesuhuoneen seinän vierestä. RH (suhteellinen kosteus): 96,4 %, lämpötila: 13,6⁰C ja absoluuttinen kosteus: 11,3 g/m³. Eristetila on märkä, kosteus johtuu todennäköisesti pesuhuoneen vuodosta. Mittapiste 3, vaatehuoneen lattia. RH (suhteellinen kosteus): 76,1 %, lämpötila: 11,9⁰C ja absoluuttinen kosteus: 8,1 g/m³. Eristetilan kosteus on koholla. Pesutiloissa ja eteisaulassa on betonilaatta lattiat. Betonilattiat tarkastettiin pintakosteuden osoittimella n 0,2-0,5 metrin mittapistevälillä ja hieman kohonneita pintakosteuslukemia havaittiin pesuhuoneista, koko lattioiden osalta. Eteisen lattiassa ei havaittu kohonneita pintakosteuslukemia. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydelle sokkelista on 1:20, korkeus ero vähintään 15 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998) Rakennuksen vierustoilta tulee poistaa kasvillisuus ja rakennuksen vierustalle on hyvä tehdä n. 30 cm leveä kivetetty kaista koko rakennuksen osalle, jotta perustuksille ja ulkoseinien alaosiin ei kohdistuisi niin suurta kosteusrasitusta. Maanpinnan vietot tulee parantaa ylläolevien ohjeiden mukaisiksi. Nykyisten ohjeiden mukaan ulkoilmaa vasten olevan ulkoseinän alareunan on yleensä oltava vähintään 30 cm viereisen maanpinnan

9 9 Kuntotarkastus yläpuolella, sekä maanvastaisen lattian yläpinnan on oltava vähintään 30 cm rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. (RakMK C2 Kosteus 1998) Sokkelin ja maaperän väliin on suositeltavaa asentaa vedeneristys esim. patolevyt, sekä madaltaa maanpintoja rakennuksen vierustoilta. Rakennuksen ulko-/väliseinien alaosiin ja puukolattuihin lattiarakenteisiin on suositeltavaa tehdä rakennustekninen kuntotutkimus, rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Lattioiden kokonaisvaltaiseen korjaamiseen ja ulkoseinien alaosien korjaamiseen tulee varautua. Kuva1. Maanpintojen vietot ovat tasaiset. Rakennuksen vierustoilla on kasvillisuutta.

10 10 Kuntotarkastus Kuva2. Maanpinta on lähellä ulkoseinä/lattiarakenteita. Kuva on otettu alkuperäisen rakennuksen kohdalta. Kuva3. Lattia antaa painuu alkuperäisellä osalla tarkastajan painon alla.

11 11 Kuntotarkastus Kuva4. Sokkelin pinnalla on kasvustoa. Kuva4. Vaatehuoneen lattian eristetilan kosteus oli koholla.

12 12 Kuntotarkastus Kuva5. Olohuoneen lattian eristetilan kosteus oli korkea pesuhuoneen vastaisen väliseinän vierestä. Kuva6. Leikkauskuva lattiarakenteesta. Lähde: sisailmayhdistys.fi

13 13 Kuntotarkastus 7. SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT Havainnot Vesikatolta tulevat sadevedet on johdettu sadevesikourujen avulla syöksytorviin. Syöksytorvista tulevat sadevedet on joissakin kohdissa johdettu loiskekouruilla n. 1metrin päähän rakennuksen vierustoilta ja joidenkin syöksytorvien kohdalla vedet jäävät rakennuksen vierustoille. Sadevesikourut olivat tukkeutuneet ja osassa kohtaa kouruissa seisoi vesi. Salaojituksen olemassa olosta/toimivuudesta ei ole tietoa. Tarkastuksessa ei löydetty salaojien purkuputkea maastosta tai tarkastuskaivoa. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Nykyisten ohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haitta. (RakMK C2 Kosteus 1998) Syöksytorvista tulevat sadevedet tulee johtaa pois rakennuksen vierustoilta yllä mainitun ohjeen mukaisesti. Sadevesikourut tulee puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. kourujen kaadot syöksytorvien suuntaan tulee tarkistaa. Salaojien olemassa olo ja toimivuus tulee selvittää. Mikäli salaojitusta ei ole, tai sen toiminnassa on puutteita, tulee rakennuksen ympärille asentaa salaojajärjestelmä. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää huomattavasti perustuksille ja alapohjarakenteisiin kohdistuvaa maaperän kosteusrasitusta.

14 14 Kuntotarkastus Kuva7. Syöksytorvista tulevat sadevedet on johdettu osassa kohtaa loiskekouruilla n. 1 metrin päähän rakennuksesta. Kuva8. Sadevesikourussa seisoi vesi tarkastushetkellä.

15 15 Kuntotarkastus 8. JULKISIVUT JA ULKOSEINÄT Havainnot Rakennuksessa on pystylaudoitettu julkisivu. Julkisivulaudoituksien taustalla on vaakakoolaus, jolloin julkisivulaudoituksen taustalle jää tuuletusrako, mutta ilma ei pääse virtaamaan tuuletusraossa. Julkisivujen taustojen tuulettuvuus jää hieman puutteelliseksi. Julkisivulaudoituksien ja räystään aluslaudoituksien pinnoilla on homekasvustoa. Ikkunoiden vesipeltien ja liitoskohdat ovat epätiiviit ja sadevedet voivat päästä kastelemaan ulkoseinärakenteita. Osassa ikkunoista puuttuu tuuletusluukuista ulkopuolen ritilät, jolloin sadevesillä on mahdollista päästä kastelemaan seinärakenteita. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Julkisivuverhouksen uusiminen on suositeltavaa. Uusimisen yhteydessä seinien kunnot on tarkistettava ja seinän taustan tuuletusta muutettava niin, että ilma pääsee virtaamaan verhouksen taustalla. Ikkunoihin tulee lisätä tuuletusluukkujen ulkopuolen ritilät puuttuvilta osin ja tiivistää vesipeltien liitoskohdat. Kuva9. Julkisivuverhouksessa ja räystään aluslaudoissa on homekasvustoa.

16 16 Kuntotarkastus Kuva10. Ikkunoista puuttuu tuuletusluukuista ulkopuolen ritilät ja vesipeltien liitoskohdat ovat epätiiviit. Kuva11. Julkisivuverhouksen pinnassa on homekasvustoa.

17 17 Kuntotarkastus 9. IKKUNAT JA ULKO-OVET Havainnot Alkuperäisen rakennuksen osalla on alkuperäiset kaksi lasiset ja puitteiset puuikkunat. Ikkunat ovat huonokuntotoiset. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Laajennusosassa on kaksi puitteiset, tuuletusluukuilla varustetut puuikkunat. Sisäpuitteissa on eristyslasit. Osasta ikkunoista puuttuu tuuletusluukkujen ulkopuolen ritilät. Joissakin ikkunoiden ja ulko-ovien sisäpinnoilla on sisäilman kosteuden tiivistymisestä johtuvaa mikrobikasvustoa puitteiden sisäpinnoilla. Ulko-ovissa on käyntihäiriöitä. Alkuperäisen rakennuksen ikkunat on suositeltavaa uusia. Laajennusosan ikkunoiden huoltokunnostaminen tarvittavilta osin on suositeltavaa. Ulko-ovien uusimiseen on syytä varautua. Kuva12. Alkuperäisen rakennuksen ikkunat ovat huonokuntoiset.

18 18 Kuntotarkastus Kuva13. Ikkunan sisäpuitteen pinnalla on mikrobikasvusto. Kuva14. Joistakin tuuletusluukuista puuttuu ulkopuolen ritilät.

19 19 Kuntotarkastus 10. VESIKATTO JA VESIKATTOVARUSTEET Havainnot Rakennuksessa on harjakatto ja vesikatteena on palahuopa. Huovan asennusvuosi ei ole tiedossa, mutta olettamus on 1990 luvulla tehdyn laajennuksen yhteydessä. Alkuperäisen rakennuksen etupihan puoleisella lappeella on sammalkasvustoa. Sammalkasvusto kerää kosteutta ja aiheuttaa pakkasravistumaa vesikatteelle. Vesikatteen ja läpivientien (savupiippu ja poistoilmapuhallin) liitoskohdat ovat epätiiviit. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Huopakatteen tekninen käyttöikä on vuotta. Tekninen käyttöikä on täyttymässä lähivuosina. Vesikatteen ja läpivientien liitoskohdat tulee tiivistää ja vesikatto puhdistaa havunneuloista, sammaleesta ja muusta kasvustosta. Vesikaton uusimiseen tulee varautua. Kuva15. Vesikatolla on sammalkasvustoa.

20 20 Kuntotarkastus Kuva16. Vesikatteen ja läpivientien liitoskohdat tulee tiivistää. Kuva17. Yleiskuva vesikatolta.

21 21 Kuntotarkastus 11. YLÄPOHJAT Havainnot Tarkastajan tikkailta ei yletetty nousemaan yläpohjatilaan, joten yläpohjatiloja ei voitu tarkistaa. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Yläpohjatilat on suositeltavaa tarkistaa mahdollisuuksien mukaan. 12. WC/ PESUHUONE/ SAUNA Pääasialliset pintarakenteet/ pinnoitteet Lattiat Pesutiloissa on laatoitetut lattiat betonilaatan päällä ja wc:ssä on muovimatto. Seinät Pesuhuoneessa on laatoitetut seinät, wc:ssä on maalatut levypinnat ja saunassa puupaneelit. Pesuhuoneen seinistä on laatoitusta irronnut isolta alalta. Saunan seinälle nosto laatoituksessa on halkeama. Katto Puupaneelit Veden/kosteudeneristys Pesutilat on rakennettu 1990 luvulla. Rakennusvuodesta pääteltynä tiloissa on käytetty kosteussulkusivelyä. Kosteussulkusivelyn tekninen käyttöikä on vuotta. Teknisestä käyttöiästä on kerrottu tarkemmin raportin lopussa. WC:n lattiassa vedeneristeenä on muovimatto. Muovimatossa ei havaittu epätiiveyksiä. Lattiakaivot Lattiakaivoissa ei havaittu puutteita. Lattian kallistukset Lattian kallistuksissa ei havaittu puutteita. Ilmanvaihto Tiloista on koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma on järjestetty ovikynnysten alta asuintiloista. Ei havaittu

22 22 Kuntotarkastus puutteita. Havainnot pintakosteudentunnistimella Lattiat ja pesuhuoneen seinät tarkastettiin pintakosteudenosoittimen avulla 0,2-0,5m mittapistevälillä. Kohonneita pintakosteuslukemia havaittiin saunan ja pesuhuoneen lattiasta koko lattian alalta, sekä suihkun alapuoleisesta seinästä. Kosteus johtuu suihkun käyttökosteudesta sekä mahdollisesti maaperäkosteuden kapillaarisesta noususta betonilattiarakenteessa. Asunnossa ei ole asuttu n. kolmeen kuukauteen ennen tarkastusta, joten kosteus voi olla syvällä rakenteessa. Muut havainnot WC-istuimen taustalla on jalkalistassa kosteuden aiheuttama jälki. Jälki voi johtua istuimen pinnoille tiivistyneestä sisäilman kosteudesta. Toimenpidesuositus Pesutilojen ja wc:n remontointi on ajankohtainen. Remontoinnin yhteydessä tiloihin tulee asentaa nykyiset vaatimukset täyttävä vedeneristys. Remontoinnin yhteydessä on suositeltavaa uusia lattiakaivot. Lattia ja seinärakenteiden kunto tulee tarkistaa remontin yhteydessä ja kastuneet kivirakenteet tulee kuivattaa ennen pinnoittamista. Kuva18. Pesuhuoneen seinästä puuttuu laattoja.

23 23 Kuntotarkastus Kuva19. Lattiasta ja pesuhuoneen seinien alaosista mitattiin kohonneita pintakosteuslukemia. Kuva20. Pesuhuoneen ikkunan yläpuolella on laatoitus irti.

24 24 Kuntotarkastus Kuva21. Saunan seinälle nosto laatoitus on halki. Kuva22. Pesuhuone-olohuone väliseinän alaosassa näkyy kosteuden aiheuttamia jälkiä.

25 25 Kuntotarkastus Kuva23. Yleiskuva pesuhuoneesta. Kuva24. WC-istuimen takana on jalkalistassa kosteuden aiheuttama jälki.

26 26 Kuntotarkastus 13. KEITTIÖ Allaskaappi Allaskaapissa ei havaittu puutteita eikä vaurioita. Ilmanvaihto Talotuulettimen liesikuvun pinnoilla ja suodattimissa oli rasvaa, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Havainnot pintakosteudentunnistimella Keittiön lattiat on puukoolatut jolloin kosteuden mittaaminen pintakosteuden osoittimella ei anna luotettavia lukemia. Pintakosteuden mittausta ei suoritettu. Muut havainnot Keittiön kaikki pinnat olivat pinttyneen lian peitossa. Toimenpidesuositus Keittiön kaikki pinnat tulee puhdistaa. Kuva25. Yleiskuva keittiöstä tarkastushetkellä.

27 27 Kuntotarkastus 14. MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT Kosteuden aiheuttamat jäljet muissa asuin tiloissa Mahdollisten jälkien havainnoiminen oli vaikeaa rakennuksessa olevien tavaroiden estäessä kulkemisen ja näkyvyyden. Hyönteis-ja tuhoeläinhavainnot Rakennuksessa oli paljon hiirien/muiden jyrsijöiden ulosteita ja ulkona liikuttaessa havaittiin kaksi kertaa hiiri/muu jyrsijä. Tulisijat Asunnossa on puuhella. Tulisijan turvallisuutta ei voitu tarkistaa tavaroiden estäessä liikkumisen. Tulisijojen toimivuuden testaaminen ei kuulu tarkastuksen sisältöön. Muut havainnot - Toimenpidesuositus Rakennus tulee tyhjentää ylimääräisistä tavaroista, jonka jälkeen voidaan suorittaa silmämääräiset tarkastukset. Jyrsijöiden hävittämisestä tulee olla yhteydessä asiantuntijaan. Kuva26. Rakennuksessa olleiden tavaroiden vuoksi silmämääräinen tarkastus oli vaikeaa.

28 28 Kuntotarkastus Kuva27. Rakennuksessa on paljon jyrsijöiden ulosteita. 15. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Havainnot Rakennuksessa sähkölämmityskattila ja lämmönjako tapahtuu seinäpattereiden avulla. Pesutiloissa on lattialämmitys. Lattialämmityksen termostaatti on rikkoutunut. Muilta osin lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita/vaurioita. Lämmitysjärjestelmän toimivuuden testaaminen ei kuulu tarkastuksen sisältöön. Toimenpidesuositus ja nykyisiä ohjeita Lattialämmitys on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan pesuhuoneremontin yhteydessä.

29 29 Kuntotarkastus Kuva28. Lattialämmityksen termostaatti on rikkoutunut. 16. ILMANVAIHTO Aistinvarainen sisäilman laatu Ilman virtaussuunnat Sisäilmassa sekoittui savun, tupakan ja mikrobivaurion hajut. Haju oli voimakas. Ilman virtaussuuntia ei tarkistettu. Havainnot Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto mutta ei korvausilmaventtiileitä. Toimenpidesuositus Rakennuksen sisäilma on suositeltavaa tarkastuttaa sen jälkeen kun kaikki remontit on suoritettu. Rakennukseen tulee järjestää hallittu korvausilman saanti.

30 30 Kuntotarkastus 17. VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO Vesimittari Vesimittarissa ei havaittu puutteita. Vesilaitteet Ei havaittu puutteita tai vaurioita. Lämminvesivaraajaa ei voitu tarkistaa tavarapaljouden vuoksi. Vesijohdot (näkyviltä osin) Vesijohdoissa ei havaittu vuotoja/vaurioita. Viemärit osin) (näkyviltä Viemäreissä ei havaittu puutteita/vaurioita näkyviltä osin. Toimenpidesuositus Lämminvesivaraajan toimivuus ja putkiliitokset on suositeltavaa tarkistaa, kunnes rakennus on tyhjennetty. 18. SÄHKÖT Havainnot Sähköjärjestelmässä ei havaittu silmämääräisesti tarkasteltuna puutteita eikä vaurioita. Sähköjärjestelmän toimivuuden testaaminen ei kuulu tarkastuksen sisältöön. Toimenpidesuositus Ei toimenpidesuosituksia. Varjakka Oy Haapajärvellä Tapio Sikala kuntotarkastaja p

31 31 Kuntotarkastus YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA VARIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisena on nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH Kuntotarkastus asuntokaupanyhteydessä Suoritusohjetta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomioita pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassa oloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita voida välttämättä havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä ja jatkotutkimuksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksessa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ole ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää.

32 32 Kuntotarkastus Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. KIINTEISTÖ- JA ASUNTOAKAUPAN REKLAMAATIOAJAT JA RISKIEN TURVAAMINEN Käytetyn asunnon tai kiinteistön ostajalla on oikeus reklamoida myyjää kaupan kohteessa kaupan jälkeen havaitsemistaan laatuvirheistä. Kiinteistön kaupassa reklamaatio tulee esittää 5 vuoden sisällä hallinnan luovutuksesta ja asunto-osakkeen kaupassa 2 vuoden sisällä hallinnan luovutuksesta. Mikäli reklamaation aiheena on kaupan kohteessa oleva salainen vaurio tai puute, jonka vuoksi kaupan kohde poikkeaa merkittävästi siitä, mitä ostajalla on käytettävissä olleiden tietojen perusteella ollut perusteltua aihetta olettaa (ns. salainen laatuvirhe), voi myyjälle syntyä velvollisuus kaupanhinnan alentamiseen jälkikäteen. ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on ollut rakennusmateriaaleissa kokonaan kiellettyä Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassa olo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältäviä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Tähän kuntotarkastukseen ei sisälly asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita Radonpitoisuuksia. Tähän kuntotarkastukseen ei sisälly radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään. ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisenkosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa suositellaan noudatettavaksi Konsultointi toiminnan sopimusehtoja KSE Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH , luku 8).

33 33 Kuntotarkastus Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta, tai siitä kun se olisi pitänyt havaita). TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisten ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. Nimike Tekninen käyttöikä/v Tarkastusv äli Kunnossapit o- jakso/v Rakennustekniset järjestelmät tai materiaalit Piha-alueen rakenteet Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta Salaojajärjestelmä, rakennettu v jälkeen Piha-alueen asfalttipinnoitteet Betoniset pihakivitykset Perusmuurin vedeneristys-kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys-kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys-muovinen 50 perusmuurilevy Roudaneristys(perusmuurin ulkopuolinen) 50 Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste min.villa tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste min.villa tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta yläpuolinen lämmöneriste min.villa tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Julkisivut

34 34 Kuntotarkastus Lautaverhous Rappaus Metalliverhous Kuitusementtilevy Ikkunat ja ulko-ovet Puuikkunat Puu-alumiini-ikkunat Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit Puurakenteiset parvekkeet Puiset pihatasot ja ulkoterassit kk Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. Kumibitumikermi, 3-kerroskate Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut Saavutettu tuotannosta 1980-luvulla) Sinkitty ja maalattu rivipeltikate Profiilipeltikate Tiilikate Kuitusementtikate Räystäskourut ja syöksytorvet kk 10 Kattokuvut Kattoikkunat Kuivien tilojen pinnoitteet Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai 30 linoleum Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia Lattialaminaatti 15 Seinienmaalaus ja tapetointi 20 Kattopintojen pintakäsittely 30 Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet Muovimatto Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneristys ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v jälkeen 30 3 Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3

35 35 Kuntotarkastus Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 Märkätilojen kattopinnoitteet Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) Kiintokalusteet Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-Tekniset järjestelmät tai materiaalit Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa Öljysäiliö, muovia, maassa Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa Öljysäiliö, terästä, ulkona Savupiiput, tiilipiiput kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys Saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys kk märkätilassa Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, kk lattialämmitys Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket kk Käyttövedenlämmittimet Vesijohdot, kupariputket Vesijohdot, muoviputket Vesijohdot, galvanoidut teräsputket saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemassa käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH )