2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin)

Transkriptio

1 1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Kirkkokatu 41, Nurmes. Kiinteistötunnus: Kohteen pinta-ala: n. 250 m 2 (huoneistoala) n. 310 m 2 (kerrosala) + kellarikerros n. 140 m² Kerrosluku: 2 + kellarikerros Rakennusvuosi: 1940 Käyttötarkoitus: Asuinrakennus Arvion tilaaja: Kuntoarvion syy: Pohjois-Karjalan Ulosottovirasto Torikatu 36 A Joensuu Kiinteistön myynti Tarkastuspäivät: Tarkastajat: Läsnä olleet: Jukka Kärkkäinen RI Riitta-Liisa Saastamoinen ja Piia Väkiparta. Tarkastuksessa Tarkastuksessa käytetty apuna pintakosteusmittaria Gann Uni2 käytetyt pinta-anturina B50 sekä puun kosteudenmittausanturina MH 34.. apuvälineet: Tarkastuksessa asiakirjat: Päpiirustukset. 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta sekä käyttäjältä saatuihin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Ala- ja välipohjarakenteet: Ulkoseinärakenteet: Paikalla tehty puutalo. Betonianturat. Teräsbetonia. Kellarikerroksessa on maanvarainen betonilaatta. Kellarikerroksen ja 1. kerroksen välipohja on betonia, jonka päällä puukoolaukset, eristeet sekä puulattia. Asuinkerrosten välinen välipohja on puurakenteinen. Hirsirunko. Julkisivupinnoite: Vaaka- ja pystypaneelit.

2 2 Ikkunat: Ulko-ovet: Väliseinät: Kattomuoto: Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto: Ilmanvaihtojärjestelmä: 2 - lasiset ikkunat. Puukehysovet. Puurakenteiset. Kellarikerroksessa kivirakenteiset. Harjakatto. Terässaumalevykate. Vesikeskuslämmitys. Kaukolämpö. Painovoimainen poistoilmanvaihto. Kunnallistekniikka: Kaupungin vesi ja jätevesi. Suoritetut korjaukset: Vuonna 1981 on tehty muutostyön asuinrakennuksesta toimistotiloiksi. Vuonna 2006 on rakennus liitetty kaukolämpöön. Vuonna 2008 on tehty muutostyö toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi. Vuonna 2008 on uusittu vesikate varusteineen. 3. TARKASTUMENETTELY Kuntoarvioraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä vuokralaisilta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntoarvio on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittavaan rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisällä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta.

3 3 Kuntoarvioijalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntoarvioraportissa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntoarvion tekijää kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntoarvio koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä perusteet suoritetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä. Raportti ei ole työselitys. Toimenpiteet on kirjoitettu lihavoituna ja kursivoituna Pihan rakenteet ja kunnallistekniikka Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja rakennuksen korkeusasema on hyvä. Tonttiaita on laho, joten se on korjattava. Syöksytorvilta on varmistettava veden kulku putkilla tai kouruilla vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Rakennukseen tuleva vesijohto on uusittu muoviseksi. Rakennuksesta lähtevästä viemäriputkesta ei ole tietoa. Jos putki on valurauta- tai betoniputkea, on se uusittava. Tällaisten putkien tekninen käyttöikä on 50 vuotta 4.2. Perustukset Perustukset ovat betonia ja ne ovat silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa. Sokkelin korkeus on yli 600 mm, joka on suositus kellarillisessa rakennuksessa. Maanpinta on pääosin kalteva rakennuksen seinustoilla. Maan tulee viettää rakennuksesta poispäin 150 mm 3 m:n matkalla (1:20). Pesuhuoneen ja saunan perusmuuria vasten olevista puuseinien rakenteista ei ole tietoa. Tällaisten seinien kunnon voi arvioida vain aukaisemalla sitä. Kellarikerroksen lattia on maanvarainen betonilaatta, jonka alla ei välttämättä ole lämmöneristettä. Tällaisessa lattiassa ei ole hyvä olla tiivistä muovimattoa tai puulattiaa pintamateriaalina, koska maaperästä nousee aina hieman kosteutta. Suositeltavammat ovat betoni- ja laattapinnat. Pesutilojen lattioihin on suositeltavaa asentaa lämmöneristys ja lattialämmitys Ulkoseinät Ulkoseinä on hirsirakenteinen. Ulkoverhoukset on huoltomaalattava Ikkunat Ikkunat on huoltomaalattava

4 Ulko-ovet Ovet kaipaavat lähinnä huoltomaalausta. Lisäksi asunnon 1 ovi eteisestä kylmälle kuistille on syytä uusia lämpöeristetyksi oveksi Yläpohja ja kattorakenteet Yläpohjan eristeenä on sahanpurua. Yläpohjan tuuletus on ollut hyvä ja rakenteet ovat pysyneet kunnossa Vesikatto Vesikatteena on muovipinnoitettu terässaumalevykate ja sen alle on asennettu aluskate. Kate on kunnossa sekä turvatuotteet ja sadevesijärjestelmä ovat kunnossa. Piipun päässä on sadekatos Asuintilat Asuintilat kaipaavat lähinnä paikoin pintaremontteja Pesuhuone, sauna ja WC:t Yhteisten tilojen pesutilan lattiat on maalattua betonia, seinässä on laattaa ja paneelia. Tilat ovat toimivat. Asunnossa 1 on pinnoiltaan hyvä pesuhuone. Asunnon 2 pesuhuoneen lattian ja seinien muovimatot ovat hieman vanhemmat ja kulahtaneet, joten ne kannattaa uusia lähiaikoina. Asunnossa 3 on WC. Pintakosteusmittarilla mitattaessa ei tässä tiloissa ollut havaittavissa poikkeuksellista kosteutta Kalusteet, varusteet ja tulisijat Kalusteet ovat käyttökuntoiset. Asunnossa 3 on lieden takana lkäsittelemätön lastulevy, joka on syytä poistaa ja asentaa siihen laatat tai oikea kaluston välitilan levy. Rakennuksessa ei ole tulisijoja Lämmitys Lämmitysjärjestelmänä on vesikeskuslämmitys pattereilla. Ja lämmönlähteenä on kaukolämpö. Järjestelmä on toimiva Vesi- ja viemärilaitteet Vesijohdot ovat pääosin uusittua komposiitti- ja muoviputkea sekä osin pintaan asennettua kupariputkea. Viemäriputket ovat pääosin valurautaputkea. Tällaisten metallisten putkien tekninen käyttöikä on 50 vuotta, joten ne on syytä uusia mahdollisten remonttien yhteydessä Ilmanvaihto Ilmanvaihto on painovoimainen. Poistot menevät hormistoon ja vesikatolle. Asunnon 2 poistoilmaventtiilistä ei poistu ilmaa kunnolla. Rakennuksen asuinkerroksissa ei ole korvausilmaventtiileitä. Olo- ja makuuhuoneiden ikkunoiden yläpuolelle on asennettava korvausilmaventtiilit. Sisäilman tulee vaihtua asuinhuoneistossa kerran 2 tunnin aikana Sähköjärjestelmä ja laitteet Sähköasennukset on tehty eri aikoina. Järjestelmä ja laitteet ovat toimivat.

5 Palovaroittimet Palovaroittimia on oltava vähintään yksi kappale jokaista kerroksen 60 huoneneliötä kohden. Suositeltavaa olisi asentaa palovaroitin kaikkiin makuuhuoneisiin sekä eteisiin. 5. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA HOMEVAURIOT Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on saanut käyttää sideaineena asbestia. Kohteessa on todennäköisesti asbestia ainakin vanhoissa kuitusementtisissä ilmanvaihtoputkissa, jotka menevät ullakon kautta katolle. Jos purkaa asbestia sisältäviä rakenteita, on noudatettava asbestipurkua koskevia määräyksiä ja ohjeita. Kosteuden ja kosteusvaurioiden mahdollistamat homekasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä kohteessa ei kuitenkaan aistinvaraisesti ollut havaittavissa haitalliseen homekasvustoon viittaavia merkkejä. Asbesti- ja homekartoitusten tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. 6. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 7. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Ei vaadi mitään pikaisia korjaustoimenpiteitä. Tärkeimpinä korjauskohteina tulevaisuudessa ovat vanhojen viemäriputkien uusinta ja pintaremontit. Asumisen kannalta on tärkeää tehostaa ilmanvaihtoa asentamalla korvausilmaventtiilit ja tarkkailla ilmanvaihdon toimivuutta. Nurmeksessa Jukka Kärkkäinen Rakennusinsinööri