Asiantuntijalausunto. Lemmenkuja Pyhäranta Kärsämäentie Turku p Y-tunnus:

Transkriptio

1 Asiantuntijalausunto Lemmenkuja Pyhäranta Kärsämäentie Turku p Y-tunnus:

2 1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1992 rakennettu pientalo, joka on otettu päiväkotikäyttöön. Rakennus on perustettu maanvaraisten betonianturoiden varaan. Perusmuuri on betonirakenteinen. Alapohjana on maanvastainen betonilaatta, jonka päällä eristys ja pintalaatta. Ulkoseinät ovat puurakenteisia ja puuverhoiltuja. Yläpohja on puurakenteinen. Merkittävimmät korjaus-, kunnostus- ja huoltotoimenpiteet kohdistuvat yläpohjatilan rakenteet vaurioituneet palossa. Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Rakenteen kuntoa selvitettiin rakenteen avauksella, kohdassa havaittiin kohollaan olevaa kosteutta. Suositellaan rakenteen korjaamista. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin pois sulkea pääosin rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. 2 RAJAUKSET Betonilattian osalle ei porattu koereikää, rakenne havaittiin vain ulkoseinän liitoksessa. Yläpohjatilaa ei tarkastettu. 3 4 MUUTA Rakennepiirustusten puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Olli Lahtonen Pajamäentie Pyhäranta Pyhärannan kunta Tarkastuspäivä Tarkastaja Pasi Heikkinen, Rakennuttaja Kuntotutkija Ilmoitettu pinta-ala Ilmoitettu rakennusvuosi 1992 Kohdetyyppi Päiväkoti Käyttötarkoitus Päiväkoti Tarkastuksen syy Tarkastus tilattiin rakennuksen korjaustarpeiden selvittämiseksi. Läsnä olleet Tilaaja Olli Lahtonen, tarkastuksen alussa Kuntotutkija Pasi Heikkinen, Raksystems Insinööritoimisto Oy 2 / 11

3 Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 55 26,7 14 Aurinkoinen Huoneilma 67,3 22,4 13 Olosuhteet ennen tarkastusta Kesäiset Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Pintakosteudentunnistin Gann Hydrotest LG 1 ja B50 pinta-anturi, helmikuu 2019 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 JA HMP42, hemikuu 2019 Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter, helmikuu / 11

4 5 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Perustukset, alapohjat Ulkoseinät Yläpohja Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Rakennustapa#: Paikalla rakennettu Perustukset*: Maanvaraiset betonianturat sorakurskeen päällä tai kalliolla Alapohja#: Maanvastainen betonilaatta, yläpuolella lämmöneristys styrox-eristeet n. 150 mm, sekä pintalaatta mm. Ulkoseinät#: Puurakenteisia, sisältä purerru levytykset ja höyrynsulku, runko 50x125 mm, eristeenä mineraalivilla 125 ja tuulensuojavilla 50 mm, koolaus 22x100 mm+ilmarako, ulkoverhosupaneeli. Julkisivupinnoite#: Puuverhous Väliseinät#: Levyrakenteiset # Puurakenteinen, tehdasvalmisteiset ristikot Käytössä ei ollut asiakirjoja Loppukatselmuspöytäkirja ei ollut käytössä Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 4 / 11

5 6 PERUSTUKSET, ALAPOHJAT RAJAUS: Betonilattian osalle ei porattu koereikää, rakenne havaittiin vain ulkoseinän liitoksessa. PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Sokkelissa on kosteudenjälkiä ja likaantumaa. Suositellaan sokkelin pinnoittamista ja kosteuden syyn poistamista. Perusmuurin vedeneristyksenä toimivasta patolevystä tehtiin havaintoja maanpinnan yläpuolelta rakennuksen vierustoilta osittain. Patolevyn yläreunasta puuttuu peitelista. Perusmuurilevyn reunalistan tarkoitus on estää sade- ja pintavesien pääseminen perusmuurilevyn taakse. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan peitelistan asentamista ja puuttuvien vedeneristeiden asennusta. ALAPOHJA MAANVARAINEN BETONILAATTA Lattia ja seinien alaosat kartoitettiin kosteudentunnistimella (havaintopisteiden väli 1-2 m, jota tarkennettiin riskihavaintojen alueilla 0,2-0,5 m havaintopisteväliin). Kosteutta ei havaittu. Ulkoseinien ja lattian liittymissä havaittiin rakoa. Rakojen kautta voi kulkeutua ilmavirtauksien mukana alapohjan alapuolelta epäpuhtauksia sekä hajuja huoneilmaan. Suositellaan seinien ja alapohjan liittymien tiivistämistä, kun rakenne korjataan. VIERUSTAT Maanpintojen kallistuksissa rakennuksen ympärillä ei havaittu merkittäviä puutteita. Ei toimenpiteitä. Rakennuksen vierustoilla ei ole kasvillisuutta tai multapenkkejä. Ei havaittu huomautettavaa. RISKIRAKENTEET Kohteessa on betonilaatan yläpuolinen puulattiarakenne. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenteen kuntoa selvitettiin suhteellisen kosteuden mittauksella ja rakenteeseen tehdystä avauksesta IV-konehuoneen lattiassa. Suhteellisen kosteuden mittaus tulokset on esitetty erillisessä taulukossa. Mikrobikasvuston syntymiselle riittävä kosteus on 70 % RH. Tarkastushetkellä ei mitattu kohollaan olevaa kosteutta alapohjan eristetilasta, mutta yksittäisten mittaustuloksien perusteella ei voida arvioida kosteusrasitusta pitkällä aikavälillä. Avauksesta ei havaittu mikrobiperäistä hajua. Rakenteeksi todettiin pintavalu 50 mm, vanerilevy 18 mm, eristeenä puukuituvilla n. 300 mm, runkotila (painekyllästetty 50x100 betonin päällä + 2 x ristikoolaus 50x100) ja maanvarainen betonilaatta. Painekyllästetystä puusta mitattiin yläpinnasta 19 paino-% ja alapinnasta 21 paino-% kosteuksia, kosteudet ovat kohollaan olevia ja myös hieman kohollaan painekyllästetyn puun päällä olevissa runkopuissa. Kosteuden ollessa pitempi aikaisesti yli 18 paino-% se mahdollistaa puurakenteen vaurioitumisen ja olosuhteet mikrobikasvustolle, mikäli kosteus on yli 23 paino-% alkaa puurakenne vaurioitua. Suositellaan rakenteen korjaamista erikseen laadittavan korjausselosteen mukaisesti, jossa huomioidaan ulkopuolinen kosteus. Puukoolattua lattirakennetta on tehty vain pienelle osalle ulko-oven edustan tiloihin, jotka on saneerattu päiväkodin sisätiloiksi. 5 / 11

6 Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Mittaus, puukoolatun lattian eristetilasta > 15 minuuttia Ulkoilma > 15 minuuttia Sisäilma > 15 minuuttia Sokkelissa kosteusjälkiä. 2. Kosteusjälkiä / likaantumaa sokkelissa. 3. Patolevyä asennettu. 4. Patolevyä 5. Ulkoseinän ja lattian liitoksen höyrysulun tiivistyksessä on ollut puutteita. 6. Pintalaatan reuna ja styrox-eristeet alla ulkoseinäliitoksen kohdalla. 6 / 11

7 7. Rakennuksen vierustaa. 8. Rakennuksen vierustaa. 9. Puukoolatun lattiarakenteen rakenneavausta. 10. Puukoolatun lattiarakenteen rungon alaosan kosteusmittausta. 7 / 11

8 7 ULKOSEINÄT PUUVERHOUS Ulkoverhouksessa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Ei toimenpiteitä. RUNKORAKENNE Runkorakenteen alapinta sisjitsee n. 10 cm pintalaatan yläpinnan alapuolella länsisivulla ja eteläpäädyssä, tästä ei kuitenkaan haittaa koska puurungon alapinta on reilusti maanpinnan yläpuolella. Itäsivulla ja pohjoispäädyssä puurungon alapuolella on betonisokkelin päällä harkkokorotus, jolloin puurungon alapinta on n. 10 cm pintalaatan yläpuolella ja reilusti sokkelin vierustan maanpintaa ylempänä. Puurungon ja sokkelin välissä on huopakaistale, joka estää kapilaarisen veden nousun puurunkoon. Ulkoseinärunkojen paikalla olevissa höyrynsuluissa havaittiin tiiviyden puutteita ja paikoin käytetty höyrynsuluksi sopimatonta materiaalia. Korjauksessa suositellaan käytettävän erityistä huolellisuutta höyrynsulkumuovien teippaukseen ja alapohjaliitoksen tiivistykseen. Mittapiste RH (%) T ( C) g/m 3 Tasaantumisaika Mittauspäivä Mittaus 1 > 15 minuuttia Ulkoilma > 15 minuuttia Sisäilma > 15 minuuttia Julkisivua pohjoispuolelta. 12. Julkisivua itäpuolelta. 13. Runkorakenne länsipuolen seinässä. 14. Seinäavaus saunan sainässä. 8 / 11

9 15. Ulkoseinäavaus itäsivun seinässä. 16. Palovaurioita rungossa. 17. Palovaurioita yläpohjassa. 18. Palovaurioita yläpohjassa. 19. Runkoa on lisäeristetty eteläpäädyn osalla osittain. 9 / 11

10 8 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Yläpohjatilaa ei tarkastettu. HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Yläpohjarakenteena olevat puukoolaukset, muovit, villaeristeet ja puurungot ovat vaurioituneet pahasti tapahtuneen palon seurauksena, rakenteissa havaittiin hiiltymiä, savuvahinkoja ja palon sammutuksessa vaurioituneita rakenteiden vaurioita. Talotekniikan ilmanvaihtoputket ovat nokiintuneita ja sähköjohdotukset ovat vaurioituneet paloalueen osalla. Yläpohjarakenteiden puhdistaminen / korjaaminen on erittäin isotöinen korjaus, koska pinnoilla oleva noki ja hajuhaitta on saatava poistettua, jotta rakennuksen toimintaa esim. päiväkotikäytössä voidaan jatkaa. Yläpohjan korjauksen osalla on vaihtoehtona yläpohjarakenteen ja vesikaton uusiminen, jolloin rakenne voidaan suunnitella nykyistä tilavammaksi yläpohjaeristeiden ja talotekniikan asennusten takia ja esim. huonekorkeutta pystytään korottamaan. Vesikate saadaan myös uusittua, eikä tarvita vanhan vesikaton laajaa korjausta. 20. Yläpohjarakenteiden vaurioita. 21. Yläpohjan kattolämmitysmattoja. 22. IV-putki nokeentunut sisältä. 10 / 11

11 RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Turku Pasi Heikkinen Rakennuttaja Kuntotutkija RAP-pätevyys PKA-pätevyys / 11

12 Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, Vantaa Y-tunnus

13 ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy p Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

14