Kuntotarkastus. Itäpalontie Raahe

Transkriptio

1 Kuntotarkastus Itäpalontie Raahe

2 Kuntotarkastus 2 1. YHTEENVETO 1.1 YLEISKUVAUS KOHTEESTA Rakennus on yksikerroksinen 1965 rakennettu puurunkoinen omakotitalo, jota on peruskorjattu. Talo edustaa aikakaudelleen tavanomaisia rakenteita ja järjestelmiä. Rakennus sijaitsee tasaisella tontilla ja on perustettu betoniperustukselle. Lattianpinnat ovat kokonaan maanpinnan yläpuolella. Maanpinnat talon ympärillä ovat lähes tasaiset. Rakennukseen on tehty vuosien varrella remonttia. Kylpyhuone on remontoitu 2010, keittiökalusteet on uusittu aika ei tiedossa, ulkoverhous on uusittu aika ei tiedossa ja lämmityskattila on uusittu Havaitut puutteet tai ehdotetut toimenpiteet johtuvat pääosin alkuperäisestä toteutustavasta. Merkittävimmät korjaustarpeet ovat rakennuksen vierustan korjaukset (maanpintojen muotoilu, salaojien asennus ja ränniviemärien asennus rakennuksen ympärille), lattiarakenteiden ja kantavanväliseinän/ ulkoseinän alaosan korjaustarpeen selvitys/ suunnitelmat korjauksesta/ korjaus tarvittavassa laajuudessa, sisäpuolinen pintaremontti, vesikattopinnoitteen uusiminen ja samalla yläpohjan korjaustarpeen selvitys/ suunnitelmat korjauksesta/ korjaus tarvittavassa laajuudessa, yläpohjan tuuletuksen parantaminen ja tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestäminen Samalla kun rakenteet avataan, on selvitettävä ja suunniteltava, että rakenteiden korjaustyöt tehdään tarpeeksi laajana, jotta saadaan poistettua kaikki asumisterveyteen liittyvät vauriot ja - riskit. Rakennuksen tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tärkeä huomioitava asia on ikkunoiden puuosien kunnostus ja maalaus. Rakennuksen puurunkoa ei ole voitu kauttaaltaan tarkastaa, eikä puurungossa mahdollisesti olevia vauriota ole voitu luotettavasti kartoittaa, koska vaurioiden kartoittaminen vaatisi mm. julkisivuverhousten poistamista, ym. laajoja rakenteiden purkutoimenpiteitä. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida pois sulkea.

3 Kuntotarkastus OLEELLISIMMAT HAVAINNOT Viite Havainto Huollon tarve Lisätutkimustarve 6. Rakennuksen vierusta x x Alapohja ja ulkoseinän alaosan, tarkastus/ korjaus/ x x x uusiminen tarvittavassa laajuudessa 8. Vanhojen ikkunoiden puuosien huoltomaalaus tai x (x) x ikkunoiden uusiminen (x) 8. Ulko-ovien uusiminen energiataloudellisempiin x 9. Vesikattopinnoitteen uusiminen ja x x x yläpohjarakenteiden tarkastus/ korjaus. 10. Märkätilat, silikonisaumausten uusiminen x 12. Muut sisätilat, lattiarakenne x x x 15. Ilmanvaihto, tulo- ja poistoilmanvaihdon järjestäminen x x Korjaus/ uusiminen Riskiraken ne Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä.

4 Kuntotarkastus 4 2. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Raahen seudun ulosottovirasto Kummatinkatu 6, Raahe Kohteen omistaja - Tarkastaja Paavo Koskela, Rkm Ilmoitettu pinta-ala (kokonaispinta-ala) n. 146 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi 1965 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Läsnä olleet Kiinteistön myynti Juha Vähäsantanen, kihlakunnanvouti Pasi Siuvatti, kiinteistövälittäjä Tarkastushetken sää RH% C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 24,5 10,5 2,2 Selkeä Huoneilma 43,5 20,6 7,8 Olosuhteet ennen tarkastusta Normaali Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Tarkastuksen rajaukset Tarkastuksessa käytettiin mittareita - Vaisala HMP (lämpö- ja kosteusmittalaite) - Gann Hydrotest LG3 (mittalaite) B50 mittapää (pintakosteus) M18/ M20 mittapää (puun kosteus) - Mittauslaite Vaisala HMP on kalibroitu 12/ Mittauslaite Gann Hydrotest LG3 on kalibroitu 1/ Mittapää B50 on kalibroitu 1/2016 Yläpohjatilaan ei ole huoltoaukkoa

5 Kuntotarkastus 5 3. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku 1 Rakennustapa Paikalla rakennettu * Perustukset Maanvarainen betoniperustus * Alapohjarakenteet Maanvarainen alapohja * Ulkoseinärakenteet Puurunko * Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Karaattilevyverhous Puurakenteiset Puuristikkorakenteinen Välipohja - Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Harjakatto Peltikate Vesikeskuslämmitys öljyllä* Seinäpatterit* Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen * Kunnallistekniikka Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat - vesijohtoliittymä on kunnallinen* - jätevesijärjestelmä on kunnallinen* Ei tietoa Talon ja autohallin piirustukset Kappaleen 3 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Kappaleessa 3 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. * Merkityt tiedot on saatu omistajaa haastateltaessa.

6 Kuntotarkastus 6 4. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA 4.1 Alkuhaastattelu 4.2 Tarkastuksessa saadut lisätiedot Omistajalta saadut tiedot, joita ei esiin-ny haastattelulomakkeessa 4.3 Isännöitsijältä saadut tiedot Taloyhtiön korjausvastuunjako Suunnitteilla olevat korjaukset Asunnossa tehdyt korjaukset Taloyhtiössä yleisesti tehdyt korjaukset Kohteen omistajalta on kerätty tietoa kuntotarkastuksen yhteydessä suoritetusta alkuhaastattelusta. Haastattelulomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset. Lomake on raportin liitteenä. - - Kiinteistö on omakotitalo.

7 Kuntotarkastus 7 5. HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA 5.1 Luentaohje 5.2 Sisältöön liittyvää Otsikot 6-16 käsittelevät kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja. Osiossa on eritelty havainnot, johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja perustelut seuraavasti: - Havainnot on esitetty normaalilla fonttityypillä. - Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. - Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Korjausohjeiden tulkinta - Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekniset käyttöiät - Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: Rakennustieto Oy, työryhmä TK 260, 2007). - Raportin liitteenä olevassa Käyttöiät ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä ja kunnossapitojakso. Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin - Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana.

8 Kuntotarkastus KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 6. Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta 6.1 Sokkeli ja tasoerot - Maanpinnan tasoerot rakenteisiin: Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm) Ei tarkastettavissa cm min Maanpinta sokkelin yläreuna 30 Alueet missä tasoero on riittämätön Maanpinta - lattiataso 40 Maanpinta seinän puurungon alareuna Maanpinta alemman alapohjalaatan yläpinta Talon perustukset ovat maanvaraiset, betoniperustukset. - Sokkelia ei ole pinnoitettu. - Perustuksiin tulee asentaa vedeneristys salaojaremontin yhteydessä. - Pinnoitteiden pääasiallinen tehtävä sokkelissa on antaa rakennukselle viimeistelty ilme ja kosteusteknisesti toimivampi rakenne. - Sokkeli tulee maalata hengittävällä maalilla 6.2 Maanpintojen muotoilu ja rakennuksen sijainti 6.3 Sadevesien poisjohtaminen - Rakennuksen sivustoilla maanpinta on lähes tasainen. Maanpintoja tulee muotoilla poispäin rakennuksesta viettäviksi ja samalla pudottaa maanpintaa seinän vieressä mahdollisimman paljon alaspäin. Maanpintojen korkeusero tulee olla noin 15 cm kolmen metrin matkalla talon vierustalta. Näin sade- ja sulamisvedet eivät aiheuta vaurioita rakenteille. - Puut, pensaat ja muut istutukset on siirrettävä pois rakennuksen seinän vierestä. - Talossa on ollut sadevesikourut ja syöksytorvet, ne irrotettu jostakin syystä. Alastulojen alla ei ole rännikaivoja. - Kattovedet roiskuvat ulkoseinälle. - Sadevesikourujen alastulojen alle tulee asentaa rännikaivot ja siitä edelleen ohjata vedet putkella pois seinän vierestä avoojaan liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. - Sadevesikourut tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa

9 6.4 Salaojat - Rakennuksen ympärillä ei ole salaojia 6.5 Portaat, kaiteet, luiskat, terassit 6.6 Alapohja - Lattiarakenteet: 6.7 Ryömintätila - Kuntotarkastus 9 - Salaojat tulee asentaa talon ympärille liitteenä olevan ohjeen Pientalon kuivatusputkistot mukaan. Talon suojaaminen veden aiheuttamilta haitoilta on tärkeää. Salaoja kerää haitallisen veden pois perustusten luota ja näin estää omalta osaltaan kosteusvaurioiden syntymisen. - Samalla kun rakennuksen ympärille asennetaan salaojat, kannattaa asentaa myös routaeristys rakennuksen ulkopuolelle. - Portaiden puuosat ovat huoltomaalauksen tarpeessa - Sisäänkäyntikuistin katto on huoltomaalauksen tarpeessa. - Puurakenteet tulee huoltomaalata n. kymmenen vuoden välein. - Katoksen katto tulee huoltomaalata Maanvarainen betonilaatta+ eriste + betonilaatta + lattiapinnoite Märkätilat, maavarainen betonilaatta + eriste + betonilaatta + lattiapinnoite - Lattioiden ja seinän alaosan rakenteiden kunto on selvitettävä kuntotutkimuksella ja rakenteet on korjattava tarvittavassa laajuudessa. 6.8 Maan vastaiset seinärakenteet - Maanvastaisten seinärakenteiden kosteuskartoitus tehtiin 1 3 metrin mittapistevälillä, jota tarkennettiin riskihavaintojen alueilla 0,2 0,5 m mittapisteväliin. - Maanvastaisten seinärakenteiden kosteuskartoituksessa mittausarvot ovat normaalit, ei kosteusvaurioon viittaavaa. 7. Ulkoseinät ja julkisivut 7.1 Julkisivuverhous - Rakennuksessa on karaattilevyverhous. Verhouslevy on paikoin irti kiinnityksestä ja levy on pullistunut irti seinästä. - Talosta on poistettu sadevesikourut ja sadevedet roiskuvat ulkoseinille. Seinän alaosa on kastunut roiskeveden seurauksena. - Ulkoverhouksen takana ei ole kunnollista taustatuuletusrakoa. - Ulkoseinäverhoilun mahdollinen uusiminen ja taustatuuletuksen korjaus samalla, kun ulkoseinän alaosa korjataan.

10 Kuntotarkastus Ulkoseinärunko ja - Ei havaittu vaurioita. sisäpuoliset havainnot 8. Ikkunat ja ulkoovet 8.1 Ikkunat - Ikkunat ovat alkuperäisiä, ikkunoiden puuosat ovat huonokuntoisia ja huoltomaalauksen tarpeessa. - Ikkunoiden kunnostus/ huoltomaalaus. 8.2 Ulko-ovet - Ulko-ovet ovat vanhoja. 9. Vesikatto ja yläpohja 9.1. Vesikatto - Ikkunoiden puuosien huoltomaalaus tulee tarpeelliseksi silloin, kun edellinen käsittely on siinä määrin kulunut tai vaurioitunut, että se on menettänyt suojaavan ja esteettisen merkityksensä (yleensä n. 10 vuoden välein) - Vaihtoehtoisesti ikkunoiden uusiminen huoltovapaisiin ja energiataloudellisempiin. - Ulko-ovien uusiminen energiataloudellisempiin. - Ulko-ovien toimivuus tulee tarkastaa, lukot ja saranat tulee rasvata kerran vuodessa Vesikate ja läpiviennit Räystäskourut ja kattokaivot - Kattomuoto on harjakatto. - Vesikattopinnoite on peltikate, vesikattopinnoite on alkuperäinen. - Kattopinnoite on huonokuntoinen, kattopinnoitteen uusiminen. - Sadevesikourut ja alastulot on poistettu talosta. - Sadevesikourujen ja alastuloputkien uusiminen vesikattoremontin yhteydessä. - Sadevesikourut tulee puhdistaa kaksi kertaa vuodessa Vesikaton varusteet - Vesikatolla ei ole lapetikkaita ja lumiesteitä. Seinätikkaat ovat huonokuntoiset. - Vesikattovarusteiden asennus kattopinnoitteen uusimisen yhteydessä Suoruustarkastelu - Vesikatto on silmämääräisesti suora 9.2 Yläpohja ja ullakkotila Aluskate - Peltikatteen alle ei ole aluskatetta.

11 Kuntotarkastus 11 - Aluskatteen asennus vesikattopinnoitteen uusimisen yhteydessä Ullakkotila ja kantavat rakenteet Yläpohjan lämmöneristeet Yläpohjan tuuletus ja rakenteet Ullakkotilassa olevat LVIS-laitteet ja hormit - Yläpohjatilaan ei ole huoltoaukkoa, rakenteita ei voitu tarkastaa. - Kantavat rakenteet on tarkastettava kattopinnoitteen uusimisen yhteydessä ja on tehtävä mahdolliset korjaukset. - Yläpohjatilaan ei ole huoltoaukkoa, eristeitä ei voitu tarkastaa. - Eristeet on tarkastettava kattopinnoitteen uusimisen yhteydessä ja on tehtävä mahdolliset korjaukset. - Yläpohjatilan tuuletus on puutteellinen. Tuulettumaton yläpohja on riskirakenne. - Yläpohjatilan tuuletus tulee tapahtua räystäillä olevan tuuletusraon ja harjakolmioissa olevien tuuletussäleikköjen kautta. Yläpohjan tuuletus toimii yleensä huonosti, jos tuuletustila matala. Yläpohjan lämmin, kostea ilma tai talvella tasaisesti pinnoilla näkyvä kuura kertoo heikosta yläpohjatilan tuuletuksesta. Heikon tuuletuksen seurauksena kosteus tiivistyy rakenteiden ja eristeiden pinnoille nostaen näin riskiä yläpohjatilan kosteusvaurioille. - Lisäksi tuuletuksen tulisi tapahtua harjakolmioissa olevien tuuletussäleikköjen kautta. - Rakennuksen päätyihin tulee asentaa yläpohjatilan tuuletussäleiköt. Näiden avulla ilma vaihtuu ja auttaa yläpohjatilaan kertynyttä kosteutta haihtumaan. Liian tiivis yläpohjatila on altis kosteusvaurioille. Yläpohjatilan tuuletussäleiköt päätykolmioissa tulee olla 200 x 200 mm kokoiset. - Yläpohjatilaan ei ole huoltoaukkoa, rakenteita ei voitu tarkastaa. - Putkien eristykset ja hormien kunto on tarkastettava kattopinnoitteen uusimisen yhteydessä ja on tehtävä mahdolliset korjaukset. - Yläpohjatilan putkien ympärillä tulee olla eristettä 100 mm Sisäkatot - Keittiön katosta on irronnut verhoilulevyjä. - Sisäkattojen kunnossa ei havaittu muuta huomautettavaa. 10. Märkätilat 10.1 Pesuhuone Pinnoitteet, rakenteet ja vedeneristys - Pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on laatta, katossa paneeli. - Märkätiloissa on vedeneristys - Märkätilat on kunnostettu Pesuhuoneesta ei mitattu kohonneita pintakosteusmittausarvoja. - Silikonisaumausten uusiminen tulee ajankohtaiseksi 5 vuoden

12 Kuntotarkastus 12 välein Lattiakaivot ja läpiviennit Lattioiden kallistukset Pintapuolinen kosteuskartoitus - Lattiakaivon ja läpivientien kunnossa ja toimivuudessa ei havaittu huomautettavaa. - Pesuhuoneen lattian kallistuksissa ei havaittu puutteita. - Kallistukset ovat riittävät ja ohjaavat vedet oikeaan suuntaan lattiakaivolle. - Pesuhuoneen lattiat ja seinäpinnat suihkun ympärillä kartoitettiin pintakosteudentunnistimella 0,2 0,5 m mittapistevälillä. - Pesuhuoneesta ei havainnoitu kohonneita pintakosteusmittausarvoja Kosteusmittaukset tai havainnot rakenteiden sisältä - Pesuhuoneen iän ja pintakosteudentunnistimella tehdyn kosteuskartoituksen perusteella pesuhuoneeseen ei ole perusteltua tehdä kosteusmittausta rakenteiden sisältä. 11. Sauna 11.1 Pinnoitteet, rakenteet ja vedeneristykset - Saunan lattia on betonirakenteinen ja seinät osin kiviainesrakenteisia ja osin levyrakenteisia. Saunan lattia ja seinien alaosat ovat laattaa. Loput seinät ja katto on paneloitu. - Sauna on remontoitu Saunassa on vedeneristys. - Silikonisaumaukset tulee uusia märkätiloissa. Silikonisaumaukset tulee uusia 5 vuoden välein. - Saunassa on puukiuas Lattian kallistukset - Saunan lattian kallistuksessa ei havaittu puutteita. - Kallistukset ovat riittävät ja ohjaavat vedet oikeaan suuntaan lattiakaivolle Lattiakaivo - Lattiakaivon ja läpivientien kunnossa ja toimivuudessa ei havaittu huomautettavaa Kosteuskartoitus, lattiat ja seinien alareunat 11.5 Kosteusmittaukset tai havainnot rakenteiden sisältä - Saunan lattiat ja seinäpinnat kartoitettiin pintakosteudentunnistimella 0,2 0,5 m mittapistevälillä. - Saunassa ei havainnoitu kohonneita pintakosteusmittausarvoja. - Pesuhuoneen iän ja pintakosteudentunnistimella tehdyn kosteuskartoituksen perusteella pesuhuoneeseen ei ole perusteltua tehdä kosteusmittausta rakenteiden sisältä Turvallisuus - Ei turvallisuuspuutteita.

13 Kuntotarkastus Muut sisätilat 12.1 Keittiö - Keittiön pinnoilla ei havaittu rakenteelliseen tai kosteusvaurioon viittaavaa. - Keittiössä ei havaittu kohonneita pintakosteusmittausarvoja. - Keittiön allaskaapissa astianpesukoneen poistoputkesta puuttuu poistoputken kaarituki. Tuki tulee kiinnittää mahdollisimman ylös kaapin rakenteisiin - Keittiön allaskaapin pohja ei ole tiivis - Lieden takaa puuttuu kaatumarauta - Astianpesukoneen poistoputkeen tulee lisätä kaarituki ja se tulee asentaa mahdollisimman ylös kaapin rakenteisiin - Allaskaapin pohja tulee tiivistää esim. muovimatolla - Lieden taakse tulee asentaa kaatumarauta 12.2 Wc- tilat - Wc-tilassa ei havaittu rakenteelliseen - tai kosteusvaurioon viittaavaa Asuinhuoneet - Asuinhuoneiden pinnoilla ei havaittu rakenteelliseen tai kosteusvaurioon viittaavaa. - Asuinhuoneiden pinnoitteet ovat kunnostuksen tarpeessa. - Asuinhuoneiden pinnoitteiden uusiminen Autohalli - Tonilla on iso autohalli, autohallin pintarakenteet ovat huonokuntoisia. - Autohallin pinnoitteiden uusiminen. - Pinnoitteiden purkamisessa on huomioitava, että pinnoitteet sisältävät asbestia Väliseinät - Väliseinissä ei havaittu rakenteelliseen vaurioon viittaavaa Välipohjat - 13 Lämmitysjärjestelmä 13.1 Havaitut vauriot tai puutteet 13.2 Tiedot lämmityslaitteista - Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu silmämääräisesti vaurioita tai puutteita. - Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys öljyllä, lämmityskattila on uusittu Lämmönjako tapahtuu seinäpattereilla ja pesuhuoneessa on lattialämmitys 13.3 Tekniset käyttöiät - Liitteen mukaan.

14 Kuntotarkastus Öljysäiliö - 14 Vesi ja viemärilaitteet 14.1 Tiedot vesi- ja viemärilaitteista 14.2 Havaitut vauriot tai puutteet 14.3 Vesipisteiden virtaamat ja lämpimän veden lämpötilamittaukset - Käyttövesiputkistot on uusittu useammassa vaiheessa. - Viemäriputket ovat muoviputkia. - Vesi- ja viemärilaitteissa ei havaittu silmämääräisesti vaurioita tai puutteita. - Vesipisteiden virtaamat vastasivat ohjearvoja. - Lämpimän käyttöveden lämpötila pitää olla +55 C +65 C (RakMk D1) mukaan Käyttöveden laatu - Käyttöveden laadussa ei havaittu puutteita tarkastuksen aikana Tekniset käyttöiät: - Liitteen mukaan. 15 Ilmanvaihto 15.1 Havaitut vauriot tai - Ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu vaurioita tai puutteita. puutteet 15.2 Ilmanvaihtoventtiilien - Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto virtaussuunnat 15.3 Korvausilma - Korvausilman saanti on puutteellinen. Rakennuksesta puuttuvat korvausilmaventtiilit. - Korvausilmaventtiilit tulee asentaa kaikkiin asuinhuoneisiin. - Märkätiloissa ja wc:ssä korvausilma otetaan oven alta viereisestä huoneesta 15.4 Siirtoilmaraot - Väliovien yhteydessä ei ole riittäviä ilman siirtymisen mahdollistavia rakoja wc:n oven alla eikä pesuhuoneen oven alla Sisäilman laatu aistinvaraisesti 16 Sähköjärjestelmä 16.1 Tekninen käyttöikä - Liitteen mukaan. - Väliovien yhteydessä ei ole kaikilta osin riittäviä ilman siirtymisen mahdollistavia rakoja. - Talon ilma on tunkkainen (sisätiloissa oli kaksi isoa koiraa) ei havaittu tarkastuksen aikana muuta huomautettavaa Havaitut vauriot tai puutteet - Sähköjärjestelmässä ei tarkastuksessa havaittu huomautettavaa. - Sähkökalusteita on uusittu remonttien yhteydessä. - Talon sähköpääkeskus on autohallissa ja talossa on sulaketaulu.

15 Kuntotarkastus Liitteet - Yleistä kuntotarkastuksesta, 2 s. - Kuntotarkastuksen haastatteluosa, 4 s - Valokuvat kohteesta, 52 kpl, 9 s. - Riskirakennekuvat, yläpohja, 1 s. - Piirustukset talo ja autohalli, 2 s. - Kiinteistönhoitotehtävät, 2 s. - Käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 6 s. - Pientalon kuivatusputkistot (Uponor Oy), 8 s. - Tarkkaile taloasi esite, 1 s. Raahe Paavo Koskela Paavo Koskela, RKM, AKK- Fise- pätevyys SVAPA OY

16 Kuntotarkastus 16 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Kuntotarkastuksen Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa.

17 Kuntotarkastus 17 Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle , minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa.