Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 merkitsee syyskuun kuukausiraportin tiedoksi 2 päättää siirtää omaisuuslajilta 91 aineettomat hyödykkeet - 54 500 euroa kustannuspaikalle 90008 Kaupunkitieto, hankenumero 9931, Matinkylän palvelutorin ICT-suunnitteluun, - 150 000 euroa kustannuspaikalle 90090 Muut tekniset ja ympäristöpalvelut, hankenumero 0922, katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän käyttöönottoon, - 143 000 euroa kustannuspaikalle 90007 Tietotekniikkapalvelut, hankenumero 0726, integraatiopalvelun määrittelyyn, - 10 000 euroa kustannuspaikalle 90050 Kaupunginkirjasto, hankenumero E014, PKS-verkkomaksamispalvelun käyttöönottoon, - 100 000 euroa kustannuspaikalle 90057 Liikunta- ja nuorisolautakunta valo-ohjausjärjestelmän käyttöönottoon, - 30 000 euroa kustannuspaikalle 90060 Sivistystoimen yhteiset varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän määrittelyyn, - 10 000 euroa kustannuspaikalle 90050 Kaupunginkirjasto kirjastoauton paikannuspalvelun kehittämiseen. Päätös Liite Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti Syyskuun kuukausiraportti Valtuusto hyväksyi seurantaraportti I:n yhteydessä meno- ja tuloarvioiden muutoksia, jotka sisältyvät syyskuun kuukausiraportin muutettuun talousarvioon eli voimassa olevaan talousarvioon. Seurantaraportti I:n yhteydessä kaupungin vuosikatteen arvioitiin vuoden lopussa olevan n. 70
Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 2 / 2 milj. euroa ja tilikauden tuloksen jäävän n. 43 milj. euroa alijäämäiseksi. Toimialojen ennusteet olivat n. 10 milj. euroa heikommat kuin, mitä kaupunkitasoinen ennuste. Syyskuun loppuun mennessä kaupungin vuosikate ja tilikauden tulosennuste ovat parantuneet yli 25 milj. euroa heinäkuun lopun tilanteesta. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät ovat: - maanmyyntivoittojen ennusteen parantuminen 7 milj. eurolla, - verotuloennusteen parantuminen 6 milj. eurolla, - rahoitustuottoennusteen parantuminen 12,6 milj. eurolla. Maanmyyntivoittoja arvioidaan kertyvän yhteensä 21 milj. euroa, mikä on 7 milj. euroa enemmän, kuin heinäkuun lopun arvio. Arvio perustuu loppuvuodelle sovittuihin kauppoihin. Huomioitavaa on, että seurantaraportti I:n yhteydessä valtuusto pienensi maanmyyntituloarviota 24 milj. eurosta 14 milj. euroon. Verotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1 328,6 milj. euroa, joten verotuloarvio jää vajaaksi n. 8 milj. euroa. Ennuste on kuitenkin 6 milj. euroa parempi, kuin heinäkuun lopun tilanteessa. Marraskuussa valmistuu verovuoden 2013 verotus ja tilityksessä oikaistaan kyseisen verovuoden verotus. Joulukuussa oikaistaan tämän vuoden verotus ja mm. kuntaryhmän ja kuntien omat jako-osuudet tarkistetaan. Ennakkotietojen mukaan kuntaryhmän jako-osuus olisi pienenemässä. Nämä tekijät saattavat vielä vaikuttaa lopulliseen verotulokertymään. Rahoitustuottojen ennuste on n. 54 milj. euroa, mikä on n. 12,6 milj. euroa parempi kuin heinäkuun tilanteessa. Rahoitustuotot johtuvat suotuisasta markkinakehityksestä, mutta erityisesti talousarvioon merkitystä 40 milj. euron rahaston purusta. Peruspalveluiden kehittämisrahaston purku kohdistui pääosin valtioiden lainoihin. Nämä sijoitukset ovat olleet kauimmin salkussa, joten tältä osin realisoitunut tuotto on ollut ennakoitua suurempaa. Toimialojen ennusteet muista tulojen kertymistä ja kulujen tasosta ovat lähes samalla tasolla kuin seurantaraportti I:ssä. Sisäisten tulojen ja menojen ennusteissa on edelleen tarkentamista, sillä tilaajilla ja tuottajilla on paikoin eri näkemykset sisäisten erien määristä. Toimintamallin kehittäminen sisäisten erien ennusteiden luotettavuuden parantamiseksi on käynnistetty. Toimialojen ennusteiden mukaan vuosikate olisi vuoden lopussa n. 84,7 milj. euroa ja tilikauden tulos 28,5 milj. euroa alijäämäinen. Kaupunkitasolla arvioituna vuosikate ja tilikauden tulosennuste näyttää muodostuvan toimialojen ennustetta paremmaksi. Erityisesti henkilöstökuluissa määrärahoja ennustetaan säästyvän, sillä niihin on käyttösuunnitelmassa varattu selvästi enemmän määrärahaa kuin mihin nykyinen henkilöstömäärä ja palkkakehitys johtavat.
Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 3 / 3 Toimialat tuovat lokakuun kuukausiraportin yhteydessä tarkemmat ennusteet tuloarvioiden, määrärahojen ja tulostavoitteiden toteutumisesta sekä niiden poikkeamista kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan tiedoksi ennakkotilinpäätös. Tilinpäätöksen ennakkotiedon yhteydessä ei enää käsitellä poikkeamia, vaan mahdolliset lokakuun kuukausiraportin jälkeen ilmenneet poikkeamat käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. ICT-määrärahojen kohdentaminen Talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 on budjetoitu keskitetysti yleishallintoon 4,5 miljoonaa euroa ICT-investointeihin. Määrärahat kohdennetaan tietohallinnon johtoryhmän päätöksillä projekteille toteutuskelpoisuuden perusteella. Määrärahan siirroista yleishallinnosta toimialoille päättää kaupunginhallitus. Tietohallinnon johtoryhmä on kokouksessaan 11.6.2014 esittänyt määrärahan kohdentamista Matinkylän palvelutorin ICT-suunnitteluun sekä katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän (Toivo) käyttöönottoon. Kokouksessaan 26.8.2014 tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista integraatiopalvelun määrittelyyn. 1.10.2014 kokouksessaan tietohallinnon johtoryhmä on esittänyt määrärahan kohdentamista kirjaston verkkomaksamispalvelun käyttöönottoon, urheilukenttien valo-ohjausjärjestelmän käyttöönottoon, varhaiskasvatuksen asiakasjärjestelmän määrittelyyn ja kirjastoauton tosiaikaisen paikannuspalvelun kehittämiseen. Matinkylän palvelutori -projektissa kehitetään kaupungin sisäisten ja ulkoisten toimijoiden yhteinen palvelukonsepti ja siihen liittyvässä ICTsuunnitteluprojektissa määritellään konseptin tarvitsemat uudet ICTratkaisut. Katu- ja viherpalveluiden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän (Toivo) avulla hallitaan katujen ja puistojen uudisrakentamisen sekä ylläpidon tilaaja-tuottajamallin mukainen tarjouspyyntö-tarjous-tilaus-lisätyötilauslaskutus-maksatus -kokonaisprosessi. Käyttöönottoprojekti on alkanut vuonna 2013. Integraatiopalvelu määritellään yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa ja lähtökohtana on sen tekninen ja sopimuksellinen skaalautuvuus koko kuntakentälle. Integraatiopalvelu huolehtii organisaation sisäisistä integraatiotarpeista ja voi liittää organisaation omat tietojärjestelmät ja - palvelut osaksi uutta kansallista palveluarkkitehtuuria. PKS-kaupunkien yhteistyönä kilpailutettu verkkomaksamispalvelu otetaan ensimmäisessä vaiheessa käyttöön kirjastojen Helmet-palvelussa. Valo-ohjausjärjestelmän avulla urheilukenttien ja ulkoilureittien valaistusta voidaan ohjata etänä vaihtelevien asiakastarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmää määritellään PKSyhteistyönä.
Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 4 / 4 Kirjastoautojen asiakaspalvelua parannetaan hankkimalla paikannuspalvelu, jonka avulla asiakkaat voivat seurata auton kulkua ja mahdollisesti saada tekstiviesti-ilmoituksen myöhästymisestä. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 5 / 5