Talousraportti 6/

Transkriptio

1 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli henkilöä, joista Lieksassa asui , Nurmeksessa ja Valtimolla asukasta. Juuassa asui henkilöä. Vuoden alusta alkaen kuntien välinen nettomuutto on ollut positiivinen kaikissa muissa alueen kunnissa paitsi Lieksassa. Kesäkuun lopun väestön ennakkotietoja ei ollut saatavissa talousraporttia kirjoittaessa. Tilastokeskus tiedotti 26.7 että Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia alkuvuonna Lapsia syntyi alkuvuonna koko maassa 912. Nurmeksessa syntyvyys on pysynyt tasaisena ja alkuvuonna syntyi 31 lasta. Määrä on muutama lapsi enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Työllisyys Kuten aiempinakin vuosina, Nurmeksen työttömyysaste aleni alkuvuoden luvuista toukokuulle saakka ja nousi jälleen kesällä. Työttömyysaste oli kesäkuussa 16,8 ja työttömänä 565 henkilöä. Vuosi sitten työttömyysaste oli 16,5 ja työttömiä 567. Kesäkuu oli ensimmäinen kuukausi tänä vuonna, jolloin työttömiä oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän. Nuorten työllistämistoimissa onnistuttiin alkuvuonna tehokkaasti ja tammikuun korkeasta 102 alle 25-vuotiaan henkilön työttömyydestä päästiin huhtikuussa 60 nuoreen työttömään. Toukokuussa nuorten työttömyys nousi hieman ja kesäkuussa opiskeluiden ja armeijan päätyttyä määrä nousi 85 nuoreen. Nuorten alle 20-vuotiaiden työttömien määrä nousi peräti yhdeksällätoista toukokuusta kesäkuuhun. Tukitoimenpiteet ovat toukokuussa vaikuttaneet merkittävästi yli 50- vuotiaiden työttömyyteen, sillä toukokuussa yli 50-vuotiaita oli työttömänä 49 vähemmän kuin huhtikuussa. Huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut alkuvuonna kuudella ja yhteensä 40 henkilöllä vuoden 2014 kesäkuuhun verrattuna. Vuonna 2014 erityisesti palkkatukityöpaikkoja oli huomattavasti nykyistä enemmän tarjolla. Pohjois-Karjalan TE-toimisto ilmoitti kesäkuussa että uusia palkkatukirahoja ei kuntien työllistämiseen enää tälle vuodelle myönnetä. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Nurmeksen työllisyysohjelman toteuttamiseen.

2 2 (5) Työmarkkinatuen kuntaosuutta Nurmes on maksanut tammi-kesäkuussa ,2 euroa. Kunnan maksuvelvollisuuden piirissä oli kesäkuussa yhteensä 127 henkilöä ja toukokuussa 119 henkilöä. Maksuvelvollisuudella olevien henkilöiden määrä oli kesäkuussa 127 henkilöä kun viime vuoden kesäkuussa heitä oli 132 henkilöä. Valtuuston asettama tavoite työmarkkinatuen kuntaosuudesta euroa tulee ylittymään.

3 3 (5)

4 4 (5) Talousarvion toteutuminen Nurmeksen kaupungin verotulot ovat kehittyneet alkuvuonna odotettua paremmin, mutta verotulotavoitteen saavuttaminen on haastavaa marraskuussa perittävien viime vuonna tilitettyjen liian suurten verotulojen takia. Nurmeksen kuntaveron kasvuprosentti on ollut kesäkuuhun saakka 2,4 ja heinäkuun loppuun saakka 2,1 prosenttia. Kunnallisveron rytmihäiriön takia tänä vuonna takaisin perittävät viime vuoden osuudet heikentävät verotulojen kertymää niin paljon, että verotulojen ennakoidaan todellisuudessa tippuvan alkuvuoden hyvistä kasvuprosenteista huolimatta. Marraskuun verotilityksestä peritään yli miljoona euroa takaisin viime vuonna tilitettyjä veroja. Kuntaliiton kesäkuun lopun ennusteessa on ennakoitu vielä aiempia verotuloennusteista huonommasta lopputuloksesta. Toukokuussa Kuntaliitto ennusti Nurmeksen verotulojen vuosimuutokseksi -4,1 prosenttia ja kesäkuussa - 4,6 prosenttia. Euroissa ennusteen muuttuminen vaikuttaa euroa ja uuden ennusteen mukaan koko vuoden verotulokertymä on talousarvionkin mukainen 24,1 miljoonaa. Tammikuussa annetun valtionosuuspäätöksen mukaisesti Nurmeksen valtionosuudet tulevat jäämään talousarviosta euroa. Tämä lisää entisestään tarvetta toimintakulujen kasvun maltillisena pitämisessä. Kesäkuun lopun tilanteessa vuosikate oli 1,23 miljoonaa euroa. Vuosikatetavoitteen saavuttaminen on mahdollista mutta haasteellista ja vaatii sosiaali- ja terveystoimen maksuosuuksien pysymistä alkuvuoden trendin mukaisena. Nurmeksen taloudessa on vielä monia haasteita sekä tulojen että menojen osalta loppuvuodelle. Kesäkuun lopun tilanne on hieman korjannut tilikauden vuosikatteen tilannetta, mutta on syytä muistaa että aiempien vuosien tapaan vuosikatteen tulisi kasvaa syyskuun loppuun saakka ja sitten heikentyä loppuvuotta kohden.

5 5 (5) Ta 2016 Toteutunut 2016 Toteutunut 2015 Tot % Toimintatuotot , , ,00 48,8 Myyntituotot , , ,00 49,3 Maksutuotot , , ,00 43,9 Tuet ja avustukset , , ,00 27,5 Muut toimintatuotot , , ,00 50,7 Valmistus omaan käyttöön , , ,00 45,7 Toimintakulut , , ,00 53,1 Henkilöstökulut , , ,00 52,7 Palkat ja palkkiot , , ,00 53,1 Henkilösivukulut , , ,00 51,7 Eläkekulut , , ,00 50,2 Muut henkilösivukulut , , ,00 62,5 Palvelujen ostot , , ,00 53,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,00 48,6 Avustukset , , ,00 49,9 Muut toimintakulut , , ,00 51 Toimintakate , , ,00 53,7 Verotulot , , ,00 54 Valtionosuudet , , ,00 49,9 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,00 167,8 Korkotuotot , , ,00 56,4 Muut rahoitustuotot , , ,00 99,3 Korkokulut , , ,00 39,4 Muut rahoituskulut ,0-397, ,00 2 Vuosikate , , ,00 32,4 Kaupunginkamreeri Jakelu: Jussi Sallinen Kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, tilintarkastaja, johtoryhmä ja terveyskeskuksen ylilääkäri