GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperäosasto, Raportti P 13,4/82/100 Ari luukkanen VÄLIRAPORTTI PIELAVEDELLÄ 1981 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN KÄYTTöKELPOISUUDESTA Kuopio 1982
S isä 1 y s 1 u e t t e.l 0: 1-2. 3. Sivu Johdanto 3 Tutkimusmenetelmät 4 Tutkitut suot 3.1 Suurisuo 6 3.2 Veteläsuo 6 3.3 Kapustasuo 11 3.4 Haapasuo 11 3.5 Otrasuo 16 3.6 Valkeissuo 16 3.7 Kivisuo 21 3.8 Teerisuo 21 3.9 Ruostesuo 26 3.10 P;rttisuo 26 3.11 Joussuo 29 3. 12 H i rs i suo 29 3.13 Pien; Kivisuo 33 3.14 Lyytisensuo 33 3.15 Heinäsuo 38 3.16 Kettusuo 38 3.17 Hevossuo 42 3.18 Jokisalo 42 3.19 Katajasuo 42 3.20 Orisuo 48 3.21 Kiukoonsuo 48 3.22 Lapinsuo 53 3.23 Pilkansuo 57 3.24 Luominsuo 59 3.25 Sulunsuo 59 3.26 Hanhisuo 59 3.27 Ventosuo 66 3.28 Ruokosuo 66 3.29 Pieni Penkki suo 71 3.30 Koirasuo 71 3.31 Kenkäsuo 75 3.32 Pangansuo 75
- 2-3.33 Nikaransuo 81 3.34 Iso Leväsuo 81 3.35 Polvi suo 86 3.36 Majakankaanalussuo 86 3.37 Pihasuo 91 3.38 Amerikansuo 91 ------------------------------------------------ 3.39 Raivosuo 96 3.40 Ruokosuo 96 3.41 Pyöreäsuo ~ 101 3.42 Talliv;ita 101 3.43 Jänisahonsuo 1M~ 3.44 Hanhisuo 104 --------------------------------------------------- 3.45,Katajasuo 108 3.46 Koskenalussuo 108 3.47 Saarisenpuronsuo 113 3.48 Komulaisensuo 116 ---------------------------------------------- 3.49 Takunsuo 116 3.50 Kivisuo 120 ---------------------------------------------------- 3.51 Uudissuo 120 3.52 Persauksensuo 124 3.53 Itäjärvensuo 124 3.54 Peurusuo 129 Tulosten tarkastelua 132 Taulukot ja liitteet Yhteenveto laboratoriotuloksista 134 Yhteenveto tuotantokelpoisesta alueesta 135 Turvetuotantoon soveltumattomia soita ------------------------------- 136 Kartoissa ja profiileissa käytetyt lyhenteet ja symbolit (liite). 137
:3 JOHDANTO Pohjoi s-savoss,a on tutkittu turpeen määrää ja käyttöä usei ssa eri selvityksissä. Tähän saakka päähuomio on kiinnitetty jyrsinpolttoturvetuotantoon soveltuvien suhteellisen laajapinta-alaisten suoalueitten tutkimiseen. Tutkimuksia ovat suorittaneet Vapon Pohjois-Savon turvepiiri ja GTL usean vuoden kuluessa. Palaturpeen käyttö on lisääntynyt ja tarve saada tietoja pinta-alaltaan pienemmistä soista on kasvanut. Geologinen tutkimuslaitos aloitti valtakunnan turvevarojen kokonaisinventointiin liittyvät turvetutkimukset Pielaveden alueella 1980. Työtä on jatkettu kahden vuoden projektilla seutukaavaliiton toimiessa aloitteentekijänä. Nyt käsillä oleva raportti sisältää ensimmäisen kesän tutkimusten tulokset. Tutkimuksen rahoituksesta on vastannut pääasiassa kauppa- ja teollisuusministeriö. Päähuomio tässä tutkimuksessa kiinnitetään pienille suoalueille, jotka sijaitsevat lähellä suurimpia Pohjois-Savon käyttäjiä. Pielaveden kunta, Kuopion kaupunki ja Vapo osallistuivat kenttätutkimukseen palkkaamalla tarvittavan aputyövoiman. Kalusto saatiin GTL:lta. Kesän 1981 tutkimukset olivat jatkoa Pielaveden kunnan alueella jo edellisenä vuonna alo;- tetuille turvetutkimuksille polttoturvetuotantoon soveltuvien soiden kartoittamiseksi. Kesällä ja syksyllä 1981 tutkittiin kaikkiaan 54 suota yhteispinta-alaltaan 3505 ha. Tutkimukset keskittyivät Pielaveden kunnan pohjois-, itäja eteläosiin. Työ jatkuu vuonna 1982 alkaen Juankosken, Kaavin ja Lapinlahti-Varpaisjärvi-alueilla.
4 Tutkimusmenetelmät Tutkimustapana oli Geologisen tutkimuslaitoksen käyttämä menetelmä, missä suot tutkitaan linjaverkostoa käyttäen. Kuvasta 1 selviää tutkittujen soiden sijainti. Siinä tutkitut suot on merkitty vinoviivoituksella. Tutkimuslinjastot vaaittiin korkeussuhteiden selvittämiseksi Kairaamalla selvitettiin turpeen laatu ja halutut ominaisuudet. Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näyttenottopisteet valittiin mahdollisimman edustavalta paikalta. Jokaisesta suosta piirrettiin kartta, josta selviää suon turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus ja heikosti maatuneen pintakerroksen paksuus eri puolilla suota, sekä suon pinnan kaltevuus. Soiden kerrostumia on vielä havainnollistettu poikkileikkausprofiilein (selitykset merkinnöistä liitteessä 1).
5 Pielavedellä 1981 tutkitut- suot 0f{t --,( '~ I i~ "- "- \ 1r o > GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto 1981 \ \ \ \ \ \ \ v Kuva 1. Pielavedellä vuonna 1981 tutkitut suot
6 2. TUTKITUT SUOT 1. Suurisuo (kl. 331409, x=70347, y=4834) sijaitsee n. 24 km päässä Pielaveden kirkolta pohjoiseen paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 160 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 82 ha ja yli 2 m aluetta 23 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan ja vesien laskusuunta on pohjoiseen kohti Sopenjärveä. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,76 m, mistä saatava luonnontilainen turvemäärä on n. 1,44 milj.m 3 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 52 ha, keskisyvyys 2,22 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 0,25 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä pisteellä A 700-100 vaihtelee välillä 59-133 kg/m 3 ja keskiarvo on 94 kg/m 3. Tuotantokelpoinen kuiva-ainemäärä on n. 83'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,4%. Suuri suo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,3 milj.toimitus-m 3 2. Veteläsuo (kl. 331410, x=70183, y=4992) sijaitsee Löytynmäen kylässä n. 15 km kirkonkylästä vanhan Iisalmentien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 39 ha ja yli 2 m aluetta 24 ha. Suo on ojitettu reunoiltaan. Keskellä on pieni alue luonnontilaisena. Vedet laskevat pohjoiseen Mustapuroon. Suovedet on myös mahdollista laskea etelään Löytynjärveen. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 3,59 m ja luonnontilainen turvemäärä n. 1,5 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 35 ha, keski syvyys 3,74 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 1,03 suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä pisteellä A 500-100 vaihtelee välillä 57-101 kg/m 3 ja on keskimäärin 73 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on n. 75'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,5%. Veteläsuon paksu (keskimäärin 0,69 m), heikosti maatunut pintakerros ja turpeen alhainen kuiva-ainepitoisuus alentavat suon soveltuvuutta polttoturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,3 milj.toimitus-m 3.
11 3. Kapustasuo (kl. 331402, x 0290, y=4677) sijaitsee n. 35 km Pielaveden kirkolta luoteeseen maantien (nro 5613) varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 115 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 48 ha ja yli 2 m aluetta 5 ha. Suo on ojitettu reunoiltaan. Keskiosissa on nuorempaa ojikkoa sekä luonnontilaista suota. Suovedet laskevat pääasiassa Korppiseen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 ~ syvyisen alueen keskisyvyys on 1,66 m ja luonnontilainen turvemäärä n. 0,80 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 39 ha, keskisyvyys 1,74 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 0,48 milj.suo-m 3. Kapustasuo soveltuu osittain palaturve- osittain jyrsinturvetuotantoon. 4. Haapasuo (kl. 331408, x=70206, y=4887) sijaitsee n. 5 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Iisalmen pikatien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 40 ha. Yli 1 m syvyinen alue on 30 ha ja yli 2 m alue 2 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan, vedet laskevat Lampaanjokea pitkin länteen Haapajärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Suon keskellä on viljelyksessä oleva peltosarka. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,50 m ja luonnontilainen turvemäärä n. 0,44 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 25 ha, keskisyvyys 1,48 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä 0,29 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä on keskimäärin 107 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 31'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,7%. Haapasuo soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,1 milj.toimitus-m 3.
16 5. Otrasuo (kl. 331402, x=70272, y=4682) sijaitsee n. 35 km Pielaveden kirkolta luoteeseen maantien (nro 5613) varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 100 ha, mistä yli m syvyistä aluetta on 34 ha ja yli 2 m aluetta 19 ha. Suo on ojitettu reunoiltaan ja eteläisiltä osiltaan. Kesk;- osissa sijaitsevat syvimmät altaat ovat luonnontilaisina. Suovedet laskevat Kortepuroa pitkin länteen Korppiseen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,88 m ja luannontilainen turvemäärä n. 0,98 milj,m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 28 ha, keskisyvyys 3,26 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 0,71 milj.suo-m 3. Otrasuon paksu (keskimäärin 0,95 ml, heikosti maatunut pintaturve alentaa suon polttoturpeen tuotantoarvoa, samoinku1n suon pohjan epätasaisuus (syvät altaat/matalat reunat), Soveltuu vain polttoturvetuotannon vara-alueeksi. 6. Valkeissuo (kl, 331409, x=70368, y=4864) sijaitsee n. 25 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Kiuruveden tien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 25 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m aluetta 7 ha. Suo on ojitettu lähes kokonaan. Suovedet laskevat pohjoiseen Pihlajapuroon ja sitä kautta Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keski syvyys on 2,04 m ja luonnontilaista turvetta on n. 0,31 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 14 ha, keskisyvyys 2,14 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,25 milj.suo-m 3. Valkeissuo soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon, tosin huomattavasti kustannuksia nostavana tekijänä on suuri liekoisuus (keskim. 3,4%).
21 7. Kivisuo (kl. 331409, x=70388, y=4806) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Sopenkylässä alle 1 km päässä maantieltä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 100 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 80 ha ja yli 2 m aluetta 48 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan ja suovedet laskevat suon halki kulkevaa Lämpsänpuroa pitkin luoteeseen Aittojärveen. Pieniä kuivatusvaikeuksia saattaa kuitenkin olla. Suon kaakkoisosassa on viljelyksessä oleva pelto. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,20 m ja luonnontilaista turvetta n. 1,76 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pintaala on 63 ha, keskisyvyys 2,25 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 1,16 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä vaihtelee 73-125 kg/m 3 välillä ja on keskimäärin 97 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuivaainemäärä on 112'000 t. TUrpeen tuhkapitoisuus vaihtelee 4,1-10,2% välillä ja on keskimäärin 7,2% (tutkimuspisteellä A990!0). Korkea tuhkapitoisuus pudottaa Kivisuon arvoa polttoturvetuotannossa, samoin osittaiset kuivatusvaikeudet. Muut ominaisuudet poultavat jyrsinturvetuotantoa. VAPO suoritti syksyllä 1981 Kivisuolla puuston raivausta oletettavana tarkoituksena turvetuotannon aloittaminen. Arvio saatavasta tuotanto~äärästä on n. 0,4 milj.toimitus-m 3. 8. Teerisuo (kl. 331409, x=70320, y=4833) sijaitsee n. 20 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Kyyhkyskylässä alle 1 km päässä paikallistiestä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 100 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 30 ha ja yli 2 m aluetta 18 ha. Suo on ojitettu reunoiltaan sekä etelä- ja pohjoisosiltaan. Keskiosassa on pienehkö luonnontilainen alue. Suon eteläosien vedet laskevat etelään Hirvijärveen ja pohjoisosien vedet kohti pohjoista Suurisuolle. Kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 3,11 m ja luonnontilaista turvatta n. 0,93 milj.m 3.Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pintaala on 23 ha, keskisyvyys 3,38 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,64 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä vaihtelee 73-137 kg/m 3 välillä (tutkimuspisteellä A400), keskiarvon ollessa 103 kg/m 3 Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 66'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,4%. Teerisuon paksu (keskimäärin 0.93 m yli 1 m syvyisillä alueilla) heikosti maatunut pintaturve heikentää suon arvoa polttoturvetuotannossao Muuten suo soveltunee osittain palatur etuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3.
26 9. Ruostesuo (kl. 331409, x=10341, y=4848) sijaitsee runsaan 20 km päässä Pielaveden kirkolta pohjoiseen paikallistien ja maantien välimaastossa. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 85 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 8 ha ja yli 2 m aluetta vain 1 ha. Suolla on vanha, kattava ojitus. Suovedet laskevat Suuri suon kautta luoteeseen Sopenjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,56 m ja luonnontilainen turvemäärä n. 0,23 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 5 ha, keskisyvyys 1,10 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,07 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä vaihtelee 89-163 kg/m 3 välillä (tutkimuspisteellä A400+300) keskiarvon ollessa 132 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 9'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,3%. Ruostesuon suuri liekoisuus (keskimäärin 4,5%) estänee suon hyväksikäytön polttoturvetuotannossa. 10. Pirttisuo (kl. 331409, x=10328, y=4860) sijaitsee 20 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Kiuruveden tien läheisyydessä (alle 1 km tieltä). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 45 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 21 ha ja yli 2 m aluetta 9 ha. Suolla on melko uusi, kattava ojitus. Suon pintaa viettää jyrkähkösti pohjoiseen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,02 m ja luonnontilaista turvetta on n. 0,42 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 15 ha, keskisyvyys 2,18 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,27 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä vaihtelee, tutkimuspisteellä A300!0, 90-149 kg/m 3 välillä ja on keskimäärin 113 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 30'000 t. Turpeen tuhkapitoisuuden vaihteluväli on 5,1-19,5% ja keskiarvo 9,4%. Pirttisuon korkea tuhkapitoisuus pudottanee sen pois polttoturvetuotannon piiristä. Muuten suo olisi sovelias pienialaiseen palaturvetuotantoon. 3 Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,1 milj.toimitus-m.
29 11. Joussuo (kl. 331410, x=70195, y=4970) sijaitsee vajaat 20 km Pielaveden kirkolta koilliseen Venetmäen kylässä paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 24 ha ja yli 2 m aluetta 15 ha. Joussuol1a sijaitsevien Jousjärvien vetisyys esti suon etelä- ja kaakkoispään tutkimisen. Suon pinta on maljamainen ja viettosuunta loivasti luoteeseen Oravaisjärveen. Kuivatusvaikeuksia on melkoisesti. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on ',99 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,48 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon ~oveltuvan alueen pinta-ala on 21 ha, keski syvyys 1,96 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,35 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A30a, vaihtelee 111-164 kg/m 3 ja keskiarvo on 136 kg/m 3. TUotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 47'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,9%. Joussuo soveltuisi turpeensa puolesta hyvin jyrsinturvetuotantoon, mutta kuivatusvaikeudet ovat suuret. Turvetuotanto edellyttäisi Jousjärvien kuivatusta. Arvioa saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,1 milj.toiml 't us-m 3. 12. Hirsisuo (kl. 331409, x=70339, y=4811) sijaitsee n. 27 km Pielaveden kirkolta Tommonmäen kylässä paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 40 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 12 ha ja yli 2 m aluetta 5 ha. Suo on ojitettu. Vedet laskevat etelään Tommonlampeen ja lounaaseen Lapinlahden kanavaan. Kuivatusvaikeuksia ei liene. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,05 m ja luonnontilainen turvemäärä n. 0,25 milj.m 3 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 9 ha, keskisyvyys 2,24 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 0,17 milj.suo-m 3. Hirsisuon lounaisosa soveltuu palaturvetuotantoon ja pohjoisosa metsänkasvatukseen.
33 13. Pieni Kiv;suo (kl. 331409~ x=70364, y=4807) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta Selkäydenkylässä paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 50 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 15 ha ja yli 2 m aluetta 4 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat sekä pohjoiseen Lämpsänpuroon että etelään Kortteiseen. Pieniä kuivatusvaikeuksia saattaa olla. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,87 m j~ luonnontilainen turvemäärä n. 0,28 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 10 ha. keskisyvyys 1,93 m ja tuotantokelpoinen turvemäärä n. 0,15 milj.suo-m 3. Pienen Kivisuon keskiosa soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon. 14. Lyytisensuo (kl. 331410~ x=70118, y=4971) sijaitsee n. 1U km Pielaveden kirkolta kaakkoon (Pulkonkoskentieltä itään yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 24 ha ja yli 2 m aluetta 8 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan ja vedet laskevat Iso Pajuseen. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,02 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,48 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-alaan 17 ha, keskisyvyys 2,40 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,35 milj.suo-m 3. Lyytisensuon melko alhainen (5,0) keskimaatuneisuus ja paksuhko pintaturve pudottanevat sen pois palaturvetuotannon piiristä. Tupasvillaturpeen runsas (16%) esiintyminen haittaisi toisaalta jyrsinturvetuotantoa.
38 15. Heinäsuo (kl. 331410, x=70177, y=4904) sijaitsee n. 6 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Sarvijärven kylässä yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 75 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 30 ha ja yli 2 m aluetta 17 ha. Heinäsuo jakautuu kahteen osaan, pohjoisemmassa altaassa (A-linjasto) on vanha, kattava ojitus, eteläisemmässä on nuorempi ojitus. Vedet laskevat suon halki kulkevaa Sarvipuroa pitkin länteen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,09 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,62 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 27 ha, keskisyvyys 2,17 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,50 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A3UU!O, vaihtelee 76-173 kg/m 3 välillä ja on keskimäärin 114 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 57'000 t. Turpeen tuhkapitoisuuden vaihteluväli on 2,0-6,7% ja keskiarvo on 4,0%. Heinäsuo (A-linjasto kokonaan ja eteläpää 8-1injastosta) soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3. 16. Kettusuo (kl. 331410, x=70166, y=4933) sijaitsee vajaat 10 km Pielaveden kirkolta koilliseen yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli m sysyitä aluetta on 7 ha ja yli 2 m aluetta 1 ha. Suo on ojitettu kauttaaltaan ja vedet laskevat suon itäpuolitse kulkevan Jordaninpuron kautta etelään Raatelampeen, Kortelampeen ja lopuksi Iso Pajuseen. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,83 m ja luonnontialisen turpeen määrä n. 0,12 milj.m 3. Kettusuo ei sovellu polttoturvetuotantoon suon rikkonaisuuden ja pienialaisuuden takia.
42 17. Hevossuo (kl. 331406, x=70394, y=4774) sijaitsee n. 35 km Pielaveden kirkolta vanhan Kiuruvedentien varrella Pielaveden ja Kiuruveden kunnan rajamailla. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 100 ha, mistä yli m syvyistä aluetta on 40 ha ja yli 2 m aluetta 1Q hae Suon pohjois- ja luoteisnurkassa on vanhaa ojitusta, kun taas etelä- ja itäpää on tuoreen ojituksen piirissä. Vedet laskevat suon länsipuolitse virtaavaan Kiertojokeen ja edelleen etelään Savijärveen. Kuivatusvaikeuksia ei ole. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,64 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,65 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 28 ha, keskisyvyys 1,98 rn ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,41 milj.suo-m 3. Hevossuo soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. 18. Jokisalo (kl. 331411, x=70278m y=4941) sijaitsee n. 17 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Iisalmen pikatien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 40 ha. Koko suo on alle 1 m syvyinen. Suo on osittain ojitettu ja vedet laskevat etelään Lampaanjokeen. Jokisalo ei sovellu polttoturvetuotantoon. 19. Katajasuo (kl. 331412, x=70355, y=4912) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 135 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 81 ha ja yli 2 m aluetta 50 hae Katajasuo on monisaarekkeinen suokompleksi. Vanhin ojitus on suon pohjois- ja keskiosissa, eteläpäässä on nuoremaa ojitusta. Vesien laskusuunta on luoteeseen Katajapuroon ja edelleen Ventojokea pitkin Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,50 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 2,02 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 60 ha, keski syvyys 3,01 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 1,48 milj.suo-m 3. Katajasuon eteläosa sovltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon, pohjoisin osa soveltunee pienialaiseen palaturvetuotantoon.
48 20. Orisuo (kl. 331412, x=70382, y=4918) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen uuden metsäautotien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 50 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 33 ha ja yli 2 m aluetta 19 ha. Suolla on vanha, kattava ojitus. Suovedet laskevat länteen Ventojokeen tai luoteeseen Kortesuolle. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,97 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0;98 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 25 ha, keski syvyys 2,92 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,63 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä pisteellä A200, vaihtelee välillä 50-82 kg/m 3 ja on keskimäärin 62 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 39'000 t. Turpeen tuhkapitoisuuden vaihteluväli on 3,6-11,4% ja keskiarvo 5,2%. Ori suo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3. 21. Kiukoonsuo (kl. 333201, x=70178, y=5013) sijaitsee n. 15 km Pielaveden kirkolta koilliseen Iisalmen vanhan maantien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 60 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 36 ha ja yli 2 m aluetta 17 ha. Kiukoonsuolla on vanha, kattava ojitus. Vedet laskevat suon luoteisnurkasta luoteeseen Mustapuroon ja eteläisistä osista kaakkoon Naurispuroa pitkin Kiukoiseen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,52 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,90 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 28 ha, keskisyvyys 2,63 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,66 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä B300, vaihtelee välillä 74-167 kg/m 3 ja on keskimäärin 101 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 66'000 t. Turpeen tuhkapitoisuuden vaihteluväli on 1,9-10,5% ja keskiarvo 4,5%. Kiukoonsuo soveltuu jyrsin- ja/tai palaturvetuotantoon. Arvio 3 saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m
53 22. Lapinsuo (kl ~ 331409, x=70330, y=4887) sijaitsee n. 25 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen lähellä Kiuruveden pikatietä yksityistein päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 130 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 90 ha ja yli 2 m aluetta 46 ha. Lapinsuo on useampialtainen suo, jonka länsiosa (C-linjasto) on ojitettu ja osittain viljelyksessä. Keskiosassa (B-linjasto) on myös vanhaa ojifusta ja heinäpeltosarkoja. Kaakkoisosa. on osittain ojitettu. Vedet laskevat suon itäpuolitse kulkevaan Ventojokeen ja siitä edelleen pohjoiseen Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,79 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 2,44 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala On 65 ha, keski syvyys 2,80 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 1,50 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainamäärä, pisteellä B300, vaihtelee välillä 79-170 kg/m 3 ja on keskimäärin 130 kg/m 3 Tutkimuspisteellä C5+200 keskimääräinen kuiva-ainemäärä on 106 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainamäärä on 176'000 t. Turpeen tuhkapitoisuuden vaihteluväli (pisteellä B300) on 3,1-23,8% ja keskiarvo 8,6%. Pisteellä C500 00 tuhkapitoisuuden keskiarvo on 4,7%. Lapinsuo soveltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,6 milj.toimitus-m 3.
~ I 57 23. Pilkansuo (kl. 331410, x=7d168, y=4959) sijaitsee n. 12 km Pielaveden kirkolta koilliseen metsaautotien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mista yli 1 m syvyista aluetta on 21 ha ja yli 2 m aluetta 4 ha. Pilkansuo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat lounaaseen Pihlajapuroon ja siita edelleen Kortelampeen. Kortepuroon ja Iso Pajuseen. Suolla sijaitseva Pilkanlampi vaikeuttaa kuivatusta. Kuivatusmahdollisuudet uvat muuten hyvat. Yli 1m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,80 m ja luonnontilaisen turpeen maara n. 0,37 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 10 ha, keskisyvyys 2,01 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,16 milj.suo-m 3 Pilkansuo soveltuu korkeintaan polttoturvetuotannon vara-alueeksi.
59 24. Luominsuo (kl. 331406, x=70374, y=4777) sijaitsee n. 32 km Pielaveden kirkolta luoteeseen Kiuruveden vanhan maantien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 15 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 12 ha ja yli 2 m aluetta 1 ha. Luominsuo sijaitsee viljelysmaiden keskellä. Suon ojius on vanha ja kattava. Vedet laskevat etelään Selkäydenkanavaan ja sitä pitkin edelleen lounaaseen Savijärveen. Osittaisia kuivatusvaikeuksia. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,49 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0~18 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 9 ha, keskisyvyys 1,67 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,10 milj.suo-m 3 Heikko keskimaatuneisuus (4,8) pudottaa Luominsuon pois palaturvetuotannosta. 25. Sulunsuo (kl. 331412, x=70332, y=4961) sijaitsee n. 24 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Iisalmen pikatien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 15 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 8 ha ja yli 2 m aluetta 5 ha. Suo on keskeltä luonnontilainen. Suo vedet ovat laskettavissa etelään Mölönpuroon, Pahkapuroon ja edelleen Lampaanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,75 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,22 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 5 ha, keskisyvyys 2,75 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,11 milj.suo-m 3. Sulunsuo soveltunee pienialaiseen palaturvetuotantoon. 26. Hanhisuo (kl. 333201, x=70114, y=5018) sijaitsee n. 18 km Pielaveden kirkolta koilliseen Jylängin kylässä, kärrytien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 20 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 11 ha ja yli 2 m aluetta 7 ha. Hanhisuolla on vanha, kattava ojitus. Suovedet laskevat kaakkoon pitkin Hanhipuroa. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,57 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,28 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 8 ha, keskisyvyys 2,57 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,17 milj.suo-m 3. Hanhisuo soveltuu pienialaiseen jyrsinturvetuotantoon.
66 27. Ventosuo (klo 33,1412, x=70320, y=4917) sijaitsee n. 23 km pohjoiseen Pielaveden kirkolta Kukkaromäen kylässä. Yksityistieltä on matkaa suolle yli 1 km. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 115 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 25 ha ja yli 2 m aluetta 5 hae Ventosuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Suovedet laskevat luoteeseen Ventojokeen ja siitä edelleen luoteeseen Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,55 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,38 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 11 ha, keskisyvyys 2,10 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,18 milj.suo-m 3. Ventosuo ei sovellu polttoturvetuotantoon vaikean sijaintinsa takia. Kohtalainen liekoisuus (keskimäärin 2,9%) nostaisi myös kustannuksia. 28. Ruokosuo (kl. 331406, x=70310, y=4736) sijaitsee n. 34 km Pielaveden kirkolta luoteeseen Länsi-Laukkalan kylässä. Maantieltä (nro 5613) on matkaa tuotantokelpoiselle alueelle n. 1 km. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 140 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m aluetta 6 hae Ruokosuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Vedet laskevat suon halki kulkevaa Ruokosuonpuroa pitkin kaakkoon Pielaveteen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keski syvyys on 1,71 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. O~77 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 33 ha, keskisyvyys 1,56 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,38 milj.suo-m 3. Ruokosuo soveltuu pienialaiseen jyrsinturvetuotantoon.
71 29. Pieni. Penkki suo (kl. 331410, x=70186, y=4946) sijaitsee vajaat 10 km Pielaveden kirkolta koilliseen. Lähimmälle maantielle on matkaa n. 3 km. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 5 ha ja yli 2 m aluetta ei ole lainkaan. Pien; Penkkisuo on ojitettu lähes kokonaan. Suovedet laskevat etelään Jordaninpuroon. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,14 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,05 milj.m 3.. Pieni Penkkisuo ei sovellu polttoturvetuotantoon. 30. Koirasuo (kl. 331409, x=70376, y=4895) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen yksityistien päässä. Suon tutkitt~ kokonaispinta-ala on 30 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 24 ha ja yli 2 m aluetta 10 ha. Koirasuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Suovedet laskevat itään Ventojokeen, mistä edelleen luoteeseen Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,40 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,57 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 17 ha. keskisyvyys 2,41 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,32 milj.suo-m 3. Koirasuo soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon.
75 31. Kenkäsuo (kl. 331412, x=70390, y=4964) sijaitsee n. 31 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen Iisalmen pikatien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 30 ha ja yli 2 m aluetta 16 ha. Kenkäsuo on osittain ojitettu, keski- ja eteläosien avosuo on luonnontilaisena. Suon pinta viettää loivasti pohjoiseen, mutta suovedet laskevat kuitenkin etelään kaivettua Kenkäkanavaa pitkin Lampaanjärveen. KenkäJärvi vaikeuttaa kuivatusta. Yli 1 m syvyisen alueen keski syvyys on 2,02 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,60 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 21 ha, keskisyvyys 2,18 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,31 milj.suo-m 3. Kenkäsuo soveltuisi muuten polttoturvetuotantoon, mutta kuivatusvaikeudet estänevät hyväksikäytön. Kenkäjärven pintaa täytyisi laskea n. 2 m, jotta suo saataisiin kuivattua turvetuotantoa varten. 32. Pangansuo (kl. 331312, x=70d53, y=4955) sijaitsee n. 13 km Pielaveden kirkolta kaakkoon metsäautotien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 190 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 125 ha ja yli 2 m aluetta 60 ha. Pangansuo on osittain ojitettu. Avosuo-osuudet ovat luonnontilais;na. Suon pinta viettää pohjoiseen, minne myös vedet laskevat Syrjäpuroa pitkin. Syrjäpuro on nykyisin kaivettu syväksi kanavaksi (vain suon pohjoisosassa, eteläosa edelleen luonnonpurona). Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,30 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 2,87 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 106 ha, keskisyvyys 2,39 ITI ja tuotantokelpoista turvetta n. 2,00 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A30a, vaihtelee välillä 62-120 kg/m 3 keskiarvon ollessa 85 kg/m 3 Tuotåntokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on n. 176'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,0%. Pangansuo soveltuu sekä jyrsin- että palaturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärä~tä on n. 0,6 milj.toimitus-m 3.
81 33. Nikaransuo (kl. 331312, x=70098, y=4942) sijaitsee vajaat 10 km Pielaveden kirkolti kaakkoon metsäautotien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 85 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 54 ha ja yli 2 m aluetta 26 ha. Nikaransuo on ojitettu reuna- ja pohjoisosiltaan. Keskiosan avosuo on luonnontilainen. Vedet laskevat suon eteläpuolitse kulkevaan Pankajokeen ja edelleen länteen Petäjäjärveen. Suon pinta viettää 10;- vasti länteen ja etelään. Kuivatusvaikeuksia on. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,06 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 1,11 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 46 ha, keskisyvyys 2,17 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,65 milj.suo-m 3, Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A300, vaihtelee välillä 55-159 kg/m 3 ja keskiarvo on 94 kg/m 3, Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 58'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,8%. Nikaransuo soveltuu lähinnä jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3. 34. Iso Leväsuo (kl. 331312, x=70021, y=4924) sijaitsee vajaat 20 km Pielaveden kirkolta etelään Leväsen kylässä yksityisautotien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 85 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 55 ha ja yli 2 m aluetta 30 ha. Iso Leväsuo on ojitettu kauttaaltaan. Vedet laskevat etelään Levälampeen ja Leväpuroon, mistä edelleen Ristisenjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,99 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 1,09 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 44 ha, keski syvyys 1,86 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,64 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200-100, vaihtelee välillä 74-119 kg/m 3 keskiarvo~ ollessa 97 kg/m 3 Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 62'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 5,4% (vaihteluväli 3,7-7,5%), Iso Leväsuo soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3
86 35. Polvisuo (kl. 331312, x=70084, y=4937) sijaitsee n. 10 km Pielaveden kirkolta kaakkoon metsäautotien läheisyydessä, Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 55 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 24 ha ja yli 2 m aluetta 7 ha. Polvisuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Suon pinta viettää loivasti koilliseen suon halki kulkevaan Pankajokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko heikot. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,47 mja luonnontilaisen turpeen määrä n, 0,35 milj.m 3, Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 12 ha, keskisyvyys 1,76 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,15 milj.suo-m 3. TUrpeensa puolesta Polvisuo soveltuisi jyrsinturvetuotantoon, mutta kuivatusvaikeudet lienevät liian suuret. Suon liekoisuus on myös kustannuksia lisäävä (keskimäärin leikoisuus 3,2%). 36. Majakankaanalussuo (kl. 331312, x=70034, y=4905) sijaitsee n. 15 km Pielaveden kirkolta etelään yksityistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 70 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m aluetta 29 ha. Majakankaanalussuo on ojitettu reunoiltaan ja pohjoispäästään. Suon pinta viettää koilliseen. Keskiosaltaan suo on luonnontilainen ja kohosuotyyppinen. Vedet laskevat länsiosista länteen Soidinpuroon ja suon itäosista Vehmaspuron kautta koilliseen Palosjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,39 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 1,07 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 35 ha, keskisyvyys 2,64 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,66 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200, vaihtelee välillä 46-149 kg/m 3 keskiarvon ollessa 107 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainamäärä on 66'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,5%. Suuri liekoisuus (keskimäärin 3,3%) nostaa tuotantokustannuksia sen verran, että suon soveltuvuus polttoturvetuotantoon on kyseenalaista. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus-m 3.
91 37, Pihasuo (kl, 331312, x=70075, y=4927) sijaitsee n. 13 km Pielaveden kirkolta etelään yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 25 ha ja yli 2 m aluetta 10 ha. Pihasuo on ojitettu kauttaaltaan, Suon pinta viettää loivasti luoteeseen, minne myös vedet laskevat ensin Pankajokeen ja siitä edelleen Petäjäjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m'syvyisen alueen keskisyvyys on 1,74 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,43 milj,m 3 Polttoturvetuotantoon ~oveltuvan alueen pinta-ala on 19 ha, keskisyvyys 2,00 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,28 milj.suo-m 3, Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä Al00, vaihtelee välillä 110-141 kg/m 3 keskiarvon ollessa 123 kg/m 3, Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 34'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,1% (vaihteluväli 2,3-5,0%), Liekojen runsaus (keskimäärin 3,3%) estänee Pihasuon käytön polttoturvetuotantoon. Muilta osin suo olisi sovelias pienialaiseen palaturvetuotantoon, Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n, 0,1 milj.toimitus-m 3, 38. Amerikansuo (kl, 331312, x=700n, y=4913) sijaitsee n. HJ km Pielaveden kirkolta etelään paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 20 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 12 ha ja yli 2 m aluetta 2 ha. Amerikansuolla on vanhaa ojitusta kauttaaltaan. Pankajoen ja Petäjäjärven läheisyys estää suon kuivattamisen. Yli 1 m syvyisen alueen keski syvyys on 1,74 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,20 milj,m 3. Amerikansuo ei sovellu polttoturvetuotantoon.
96 39. Raivosuo (kl. 331312, x=70051, y=4910) sijaitsee n. 13 km Pielaveden kirkolta etelään paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 70 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 45 ha ja yli 2 m aluetta 27 ha. Raivosuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Suovedet laskevat itään Palosenpuroon ja Palosjärveen sekä lopuksi pohjoiseen Petäjäjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,20 m ja lyonnontilaisen turpeen määrä n. 0,99 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 34 ha, keskisyvyys 2,44 rn ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,68 milj.suo-m 3. Raivosuo soveltuu sekä pala- että jyrsinturvetuotantoon. 40. Ruokosuo (kl. 331312, x=70046, y=4933) sijaitsee n. 14 km Pielaveden kirkolta etelään metsäautotien paassa. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 120 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 70 ha ja yli 2 m aluetta 47 ha. Ruokosuo on ojitettu lähes kauttaaltaan. Suovedet laskevat luoteeseen Sydänrnaanpuroon ja edelleen Petäjäjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,52 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 1,76 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 62 ha, keskisyvyys 2,58 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 1,13 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200, vaihtelee välillä 60-80 kg/m 3 keskiarvon ollessa 70 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 79'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,1% (vaihteluväli 2,7-3,7%). Ruokosuo soveltuu tietyin varauksin (paksuhko, heikosti maatunut pintaturvekerros) jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,3 milj.toimitus-m 3.
101 41. Pyäreäsuo (k). 332310, x=70412, y=4915) sijaitsee n. 33 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 40 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 21 ha ja yli 2 m aluetta 7 hae Pyäreäsuo on ojitettu eteläpäästään. Suo viettää lounaaseen, minne myös vedet laskevat päätyen lopulta Kortepuroon. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m ~yvyisen alueen keskisyvyys on 2,00 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,42 milj.m 3 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 12 ha, keskisyvyys 2,04 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,18 mi lj,suo-m 3. Pyöreäsuo soveltuu eteläosiltaan pienialaiseen palaturvetuotantoon. 42. Talliviita (kl. 331409, x=70352, y=4837) sijaitsee n. 24 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen paikallistien varrella (Kuva 2.). Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 40 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 10 ha ja yli 2 m aluetta 1 ha. Talliviita on ojitettu kauttaaltaan ja suovedet laskevat Talliviidan länsipuolisen Suurisuon kautta luoteeseen Sopenjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,63 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,16 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 8 ha, keskisyvyys 1,62 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,11 milj.suo-m 3 Talliviita soveltuu osittain jyrsinturvetuotantoon, ainoana haittana on suuri liekoisuus (keskimäärin 3,1%).
104 43. Jänisahonsuo (kl. 331409, x=70338, y=4892) sijaitsee n. 26 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen yksityistien n. 1 km päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 65 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 38 ha ja yli 2 m aluetta 10 ha. Jänisahonsuo on ojitettu reunoiltaan ja vedet laskevat itäpuolitse kulkevaan Ventojokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,11 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,80 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 24 ha, keskisyvyys 2,16 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,40 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200, vaihtelee välillä 55 144 kg/m 3 keskiarvon ollessa 102 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 40'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,1%. Liekoisuus on kohtalaisen suuri (keskimäärin 2,8%). Jänisahonsuo soveltuu osittain jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,16 milj.toimitus-m 3. 44. Hanhisuo (kl. 331412, x=70352, y= 4948) sijaitsee n. 28 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 25 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 9 ha ja yli 2 m aluetta 5 ha. Hanhisuo on luonnontilainen. Suovedet laskevat suon eteläosassa sijaitsevan Hanhilammen kautta etelään. Hanhisuota ei kannata yrittää kuivata. Yli 1 m syvyisen alueen keski syvyys on 2,48 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,22 milj.m 3 Syvyytensä puolesta tuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 7 ha, keski syvyys 2,98 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,16 milj.suo-m 3. Hanhisuo on syytä säilyttää luonnontilaisena.
108 45. Ka~ajasuo (k.l. 331412, x=70392, y=4919) sijaitsee n. 30 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen metsäautotien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 24 ha ja yli 2 m aluetta 12 ha. Katajasuo on ojitettu lounais- ja pohjoispäästään, keski- ja itäosat ovat luonnontilaisina. Suovedet laskevat luoteeseen Kortelampeen sekä edelleen länteen Ventojokeen ja Sulkavanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,99 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,47 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 17 ha, keski syvyys 2,26 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,30 milj".suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A300-100, vaihtelee välillä 10-189 kg/m 3 keskiarvon ollessa 115 kg/m 3 Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 34'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 3,0% (vaihteluväli ~1-4,5%). Katajasuo soveltuu jyrsinturvetuotantoon. Arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,12 milj.toimitus-m 3. 46. Koskenalussuo (klo 331311. x=69982, y=4907) sijaitsee runsaat 20 km Pielaveden kirkolta etelään paikallistien varrella Pielaveden ja Tervon rajan läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 18 ha ja yli 2 m aluetta 1 ha. Koskenalussuo on ojitettu kauttaaltaan. Ojitus on luultavasti 1910-luvulta. Vedet laskevat suon luoteispäästä Iso Vehmaaseen, mutta valtaosaltaan vedet laskevat kaakkoon Likasjokeen. Kuivatusmahdollisuudet ovat melko hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,45 m ja luonnontilaisen turpeen rnäärä n. 0,26 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 11 ha, keskisyvyys 1,58 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,13 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A30a, vaihtelee välillä 97-171 kg/m 3 ja on keskimäärin 124 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 16'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,5% ja vaihteluväli 3,6-6,0%. Koskenalussuo soveltuu pääasiassa pienialaiseen jyrsinturvetuotantoon. Laskennallinen arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,05 milj.toimitus-m 3
113 47. SaarisenpuroDsuo (kl. 331309, x=70066, y=4855) sijaitsee vajaat 20 km Pielaveden kirkolta lounaaseen Tervon-Karttulan tien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 80 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 39 ha ja yli 2 m aluetta 15 ha. Saarisenpuronsuo on ojitettu kauttaaltaan. Topografialtaan suo on kohosuomainen. Suon pohjoispään vedet laskevat koilliseen Saariseen kun taas eteläosien vedet laskevat etelään vesijättöpelloille ja sieltä edelleen länteen Nilakkaan. Kuivatusmahdollisuudet ovat eteläänpäin kohtalaiset, mutta pohjoiseenpäin heikommat. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,93 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,75 milj.m 3 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 33 ha, keskisyvyys 2,01 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,50 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200, vaihtelee välillä 77-159 kg/m 3 ja on keskimäärin 120 kg/m 3 Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on 60 000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on alhainen, keskimäärin 2,9% ja vaihteluväli 2,2-3,6%. Saarisenpuronsuon eteläpään paksut liejukerrostumat vaikeuttavat suon käyttöönottoa, samoin pohjoisosien kuivatusvaikeudet. Suuri liekojen määrä (keskimäärin 3,3%) nostaa raivaus- ja tuotantokustannuksia merkittävästi. Turpeensa puolesta Saarisenpuronsuo soveltuu polttoturvetuotantoon, läntinen allas jyrsin- ja itäinen allas pala- tai jyrsinturvetuotantoon. Laskennallinen arvio saatavasta turpeen tuotantomäärästä on n. 0,2 milj.toimitus~m3.
116 48. Komulaisen?uo.(kl. 331411, x=70243, y=5002} sijaitsee n. 21 km Pielaveden kirkolta koilliseen paikallistien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha. mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 18 ha. Komulaisensuolla on tuore, kattava ojitus. Suon pinta viettää koilliseen ja luoteeseen, joten vedet laskevat suota kiertävään Komulaisenpuroon pohjoisessa päätyen lopulta luoteeseen Lampaanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,43 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,25 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 10 ha, keskisyvyys 1,62 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,11 milj.suo-m 3 Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A200. vaihtelee välillä 82-142 kg/m 3 ja on keskimäärin 100 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on n. 11'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 2,8%. Komulaisensuo ei pohjan epätasaisuuden ja lohkareisuuden takia sovellu polttoturvetuotantoon. Suuri liekoisuus (keskimäärin 3,5%) estänee myös osaltaan turvetuotannon. Laskennallinen arvio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,04 milj.toimitus-m 3. 49. Takunsuo (kl. 331311, x=69977, y=4902) sijaitsee n. 29 km Pielaveden kirkolta etelään paikallistien varrella. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 45 ha. mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 32 ha ja yli 2 m aluetta 15 ha. Takunsuo on ojitettu kauttaaltaan. Suon halki virtaa Takunpuro. Vesien laskusuunta on kaakkoon Takunpuroa pitkin Likasjokeen sekä edelleen Likaslampeen ja lopulta länteen Pirttijärveen. Takunpuron yläpuolisen vesistön takia kuivatusmahdollisuudet ovat heikot. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,00 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,64 milj.m 3. Takunsuo ei sovellu kuivatusvaikeuksiensa takia polttoturvetuotantoon.
120 50. Kivisuo (klo 331411, x=70278, y=4921) sijaitsee n. 17 km Pielaveden kirkolta pohjoiseen yksityistien päässä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 6 ha ja yli 2 m aluetta 1 ha. Kivisuo on ojitettu kauttaaltaan. Suovedet laskevat kaakkoon Lampaanjokeen ja edelleen lounaaseen Haapajärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät.. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,74 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,10 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 5 ha, keskisyvyys 2,26 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,08 milj.suo-m 3. Kivisuo soveltuu korkeintaan pienialaiseen palaturvetuotantoon. 51. Uudissuo (kl. 331411, x=70213, y=4983) sijaitsee n. 17 km Pielaveden kirkolta koilliseen paikallistien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 25 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 7 ha ja yli 2 m aluetta 2 ha. Uudissuo on ojitettu lähes kokonaan. Suovedet laskevat luoteeseen ja edelleen länteen Keukoiseen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 1,72 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 0,12 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 5 ha, keskisyvyys 1,52 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,06 milj.suo-m 3. Uudissuo soveltuu pienialaiseen palaturvetuotantoon.
124 52. Persauksens~Q (kl. 331411, x=70239, y:::4972) sijaitsee n. 2U km Pielaveden kirkolta koilliseen metsäautotien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 35 ha, mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 17 ha ja yli 2 m aluetta 2 ha. Persauksensuo on ojitettu kauttaaltaan. Suovedet laskevat luoteeseen ja pohjoiseen Kokkosuolle ja sieltä edelleen Könönpuroa pitkin pohjoiseen Lampaanjärveen. Kuivatusmahdollisuudet ovat hyvät. Yli 1 m sy~yisen alueen keskisyvyys on 1,56 m ja Juonnontilaisen turpeen määrä n. 0,26 milj.m 3. Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 11 ha, keskisyvyys 1,64 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 0,14 milj.suo-m 3. Suokuution kuiva-ainemäärä, pisteellä A600, vaihtelee välillä 85-137 kg/m 3 ja on keskimäärin 121 kg/m 3. Tuotantokelpoisen turpeen kuiva-ainemäärä on n. 17'000 t. Turpeen tuhkapitoisuus on keskimäärin 4,0%. Persauksensuo soveltuu pienialaiseen jyrsinturvetuotantoon. A~vio saatavasta tuotantomäärästä on n. 0,05 milj.toi~itus-mj. 53. 1 ärvensuo (kl. 331411, x=70209, y=4967) sijaitsee n. 17 km Pielaveden kirkolta koilliseen paikallistien läheisyydessä. Suon tutkittu kokonaispinta-ala on 105 ha. mistä yli 1 m syvyistä aluetta on 70 ha ja yli 2 m aluetta 39 ha. Itäjärvensuo on ojitettu kauttaaltaan. Suon pinta on lähes horisontaalinen, selkälinja viettää loivasti itään, muuten suo on lievästi maljamainen. Suon eteläosien vedet laskevat Itäpuron kautta länteen Oravaisjärveen ja pohjoisosien vedet Keukoisen ja Keukoisenkanavan kautta Oravaisjärveen. Kuivatusvaikeuksia on varsinkin Itäjärven ja Oravaisjärven suhteen. Yli 1 m syvyisen alueen keskisyvyys on 2,38 m ja luonnontilaisen turpeen määrä n. 1,66 milj.m 3 Polttoturvetuotantoon soveltuvan alueen pinta-ala on 56 ha, keskisyvyys 2,43 m ja tuotantokelpoista turvetta n. 1,13 milj.suo-m 3. Itäjärvensuo soveltuu jyrsinturvetuotantoon, mikäli kuivatusvaikeudet pystytään selvittämään.