Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Transkriptio

1 Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

2 Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään kaupungin rajalla seitsemän kilometriä Honkajoen keskustasta lounaaseen Vatajankylän länsipuolella. Pinta-ala Suojeluesityksen suopalstojen yhteenlaskettu pinta-ala on 100 hehtaaria. Omistaja UPM Kymmene Oy Yleiskuvaus Mustakeidas koostuu kolmesta erillisestä keidassuoalueesta. Mustakeidasta luonnehtivat vietto- ja kilpikeitaat, joiden reunaosalla kivennäismaasaarekkeet ja ojitetut suonosat vuorottelevat. Reunojen pienipiirteiset suot ja avosoiden reunat on pääsääntöisesti ojitettu. Mustakeitaalla on virkistykäyttöä paikallisille asukkaille mm. marjastuksessa. Valtaosaltaan Mustakeidas muodostuu puustoisista rämeistä tai keidasrämeestä. Mustakeitaalta löytyy myös pienialaisia korpia ja korpimuuttumia. Ojikot ovat yleensä vaihtelevassa tilassa olevia muuttumia. Satakuntalaiseksi suoksi Mustakeidas on kuitenkin keskimääräistä vähemmän ojitettu ja se on säilynyt keskiosiltaan luonnontilaisen kaltaisena ojituksista huolimatta. Alueen suoluontotyypeistä kolme on erittäin uhanalaista (EN) ja kolme vaarantunutta. Myös eteläiset viettokeitaat -suoyhdistymätyyppi on arvioitu vaarantuneeksi. Mustakeidas sekä sen eteläpuoliset Koiviston - ja Alhonkeidas muodostavat varsin yhtenäisen pohjois-eteläsuuntaisen suoalueen. Soista muodostuva alue on maakunnallisesti merkittävä ja kohtalaisen yhtenäinen keidassuokokonaisuus. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Mustakeitaan suoaltaat ovat kilpi- ja viettokeidasta. Eteläiset keidasosat ovat kilpikeitaita. Pohjoisimman keidasosan eteläosa viettää etelään. Suojeluesityksen eteläisellä palstalla sijaitseva keidasosan allikko voidaan tulkita vesilain mukaiseksi pienvedeksi. Pienet kivennäismaasaarekkeet ovat metsälaissa tarkoitettuja erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pohjoisen keidasosan keskiosassa on pienialaisena, rämeiden seassa, luonnontilaisena säilynyttä sarakorpea, ruoho- ja heinäkorpea sekä luhtanevakorpea. Aivan eteläisemmän suojeluesitysalueen tuntumassa on juolasarakorpimuuttumaa sekä metsäkortekorpea. Alueen suoluontotyypeistä erittäin uhanalaisia (EN) ovat ruoho- ja heinäkorvet, metsäkortekorvet sekä juolasarakorvet. Vaarantuneita (VU) suoluontotyyppejä ovat sarakorvet, sararämeet ja lyhytkorsirämeet. Suoyhdistymätyypiltään Mustakeidas koostuu kilpi- ja viettokeidasosista. Eteläiset viettokeitaat on luokiteltu EteläSuomessa vaarantuneiksi (VU). Lajistoarvot Riekko (VU), teeri, metso (RT), hiirihaukka (VU)

3 Yhteenveto suojeluarvoista Mustakeidas on varsin edustava osa satakuntalaista suoluontoa. Uhanalaisten suotyyppien esiintyminen nostaa Mustakeitaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Mustakeidas on myös suurempi kuin keskimääräinen satakuntalainen suolaikku. Suoalueiden kytkeytyneisyyden näkökulmasta Mustakeitaan lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluviksi voidaan lukea myös Alhonja Mustakeidas. Suokokonaisuus on Satakunnan edustavimpia, suojelematon ja osin reunoiltaankin ojittamattomien keidassoiden ketju. Pohjois-eteläsuuntainen soiden ketju toimii myös ekologisen verkoston osana yhdistäessään eteläisiä ja pohjoisia suoalueita. Mustakeitaan suojelu ja reunaosien ennallistaminen säilyttäisi ja palauttaisi uhanalaisia suoluontotyyppejä. Suojelu ja ennallistaminen luo lisää elinpiiriä alueellisesti uhanalaiselle riekolle. Muuta Mustakeitaan suoluontoa uhkaavat metsätaloudelliset ojitukset ja turvetuotanto. Esitettyjen palstojen ohella ympäröivien yksityismaiden suojelua tulisi edistää vapaaehtoisuuden nojalla pyrkimyksenä ekologisesti yhtenäisen kokonaisuuden suojelu. Tietolähteet maastokäynti Satakunnan luonnonsuojeluselvitys , Hakila, R. (Satakuntaliitto 2000) Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1984, Kalinainen, P. & Hakila, R., Satakunnan seutukaavaliitto Sarja A:145 Satakunnan soiden moninaiskäytön selvitys, Vieno, M.; Manninen, J. (VarELY 2012) Satakunnan maakuntakaava. Satakuntaliitto 2011 Kankaanpään länsiosan suot ja niiden turvevarojen käyttökelpoisuus. Stén, Carl-Göran ja Svahnbäck, Lasse (1988). Raportti 215. Kartat ja ilmakuvat

4 '

5

6 Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: verkkosivut: