Mat Lineaarinen ohjelmointi

Samankaltaiset tiedostot
Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Kokonaislukuoptimointi

Painokerroin-, epsilon-rajoitusehtoja hybridimenetelmät

4. A priori menetelmät

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

6. Stokastiset prosessit (2)

Epälineaaristen pienimmän neliösumman tehtävien ratkaiseminen numeerisilla optimointimenetelmillä (valmiin työn esittely)

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

VERKKOJEN MITOITUKSESTA

1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.

Epätäydelliset sopimukset

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Monte Carlo -menetelmä

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Moraalinen uhkapeli: N:n agentin tapaus eli moraalinen uhkapeli tiimeissä

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

11. Vektorifunktion derivaatta. Ketjusääntö

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Yrityksen teoria ja sopimukset

Pro gradu -tutkielma. Whitneyn upotuslause. Teemu Saksala

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

Tuotteiden erilaistuminen: hintakilpailu

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

b 1. b m ) + ( 2b Ax) + (b b)

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

T p = 0. λ n i T i B = Käytetään kohdan (i) identiteetin todistamiseen induktiotodistusta. : Oletetaan, että väite on totta, kun n = k.

Jäykän kappaleen liike

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

Thlousmatematiikan perusteet, orvrs ro:o

Eräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä

Tilastollisen fysiikan luennot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Kanoniset muunnokset

d L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Reaaliarvoinen funktio f : on differentioituva pisteessä x, jos f:lle on siinä voimassa kehitelmä. h h. eli. Silloin

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Mat Lineaarinen ohjelmointi

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen

Kokonaislukutehtävien formulointeja ( ) 1.4) Mirko Ruokokoski S ysteemianalyysin. Laboratorio. Mirko Ruokokoski

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Aamukatsaus

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Käytetään säteille kompleksiesitystä. Tuleva säde on Ee 0 iw t ja peräkkäisiä heijastuneita säteitä kuvaaviksi esityksiksi saadaan kuvasta: 3 ( 2 )

Simplex-menetelm. S ysteemianalyysin. 11. luento: Duaali-simplex. 1. vaiheen duaali-simplex. Hinnoittelu. Pivot-rivin laskeminen. Degeneroituneisuus

Äärellisten ryhmien hajotelmat suoriksi tuloiksi

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

Luento 4: Lineaarisen tehtävän duaali

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

1, x < 0 tai x > 2a.

A = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Hanna-Kaisa Hurme Teräksen tilastollinen rakenneanalyysi Diplomityö

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

NeuroHaku monikerroksisen perceptron-neuroverkon epälineaarinen optimointi

Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarinen optimointitehtävä Graafinen ratkaisu Ratkaisu Excel Solverilla

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

Transkriptio:

Mat-2.340 Lneaarnen ohjelmont 3.9.2007 Luento Johdanto (krja.-.4) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 /

Luentorunko Hstoraa Lneaarnen optmonttehtävä Kästtetä Ylenen muoto Standardmuoto Epälneaarsesta lneaarseks Palottan lneaarnen kohdefunkto Itsesarvot Ratkasun graafnen estys S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 2

Hstoraa (/3) Kehtty 2. maalmansodan akana: Mten sjotella sotajoukot ja -nvestonnt sten, että omat kulut mnmotuvat ja vhollsen tappot maksmotuvat? George Dantzg: Smple-menetelmä 947 Mullst tehokkuuden suurn osa kakesta tetokonella tehtävästä laskennasta tuollon Smple-optmonta! Myös John von Neumann (duaalsuus), Leond Kantorovts (talousteteen Nobel 975) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 3

Hstoraa (2/3) Smple hyvä käytännössä, huono teorassa Ratkasuaka saattaa olla eksponentaalnen (kasvaa eksponentaalsest malln parametren lkm:n funktona) Leond Katchyann ellpsodmenetelmä 979 huono käytännössä, hyvä teorassa Polynomakanen; menetelmä kutenkn käytännössä htaamp kun Smple... Narendra Karmakarn ssäpstemenetelmä 984 Polynomakanen ja Smpleä tehokkaamp suurlle tehtävlle! S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 4

Hstoraa (3/3) Uusa läpmurtoja odotellessa... Esm. vahvan polynomakasuuden osottamnen Sllä väln: Jatkuvat tehtävät: esm. optmhnnottelu Dskreett: esm. nventaaron hallnta Bnäär: esm. projektportfolon valnta Verkkotehtävät: esm. kuljetusongelmat Ohjelmstokehttely: mahdollsuus jo mljoonn muuttujn, satohn tuhansn rajotusehtohn S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 5

Lneaarnen optmonttehtävä Kohdefunkto ja rajotusehdot lneaarsa päätösmuuttujen = (,..., ) suhteen n Kustannusvektor c lttää kuhunkn päätösmuuttujaan j c kustannuksen. j mn/ma s.e. n j= n j= c a j j j j = c = a = b Kohdefunkto m kpl yhtälö- ja epäyhtälörajotuksa S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 6

Lneaarnen optmonttehtävä: Esmerkk (/2) Yrtys valmstaa knusk- ja suklaakakkuja, joden myymsestä saatavat votot ovat 5 ja 0 euroa. Kauppa sjatsee syrjäseudulla, joten knuskkakkuja menee enntään 2 ja suklaakakkuja enntään 3 pävässä. Lsäks jauhoja saadaan pävttän enntään neljään kakkuun. Mkä on optmaalnen lepomssuunntelma? S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 7

Lneaarnen optmonttehtävä: Päätösmuuttujat : suklaakakkujen lkm : knuskkakkujen lkm 2 Esmerkk (2/2) 2 2 = 3 + = 4 ehtävä ma s.e 5 + 0 2 2 3 + 4 2, 0 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu 2 tuotto kysyntä resursst (jauhot) e-negatvsuus tuoton kasvusuunta = 2 Krjassa paljon esmerkkejä! Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 8

S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Lneaarnen optmonttehtävä: Kästtetä Käypä ratkasu (feasble soluton): vektor = (,... n ), joka toteuttaa kakk tehtävän rajotusehdot Käypä joukko/alue (feasble set/regon): kakken käypen ratkasujen joukko Optmratkasu (optmal soluton): käypä ratkasu *, joka mnmo/maksmo kohdefunkton arvon Optmkustannus (optmal cost): kohdefunkton arvo optmratkasulla el c * Käypä ratkasu * Käypä alue Optmkustannus c * Kustannus c Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 9

Lneaarnen optmonttehtävä: Ylenen muoto (/3) Mkä tahansa LP vodaan muuttaa yleseen muotoon (general form), jossa kustannusfunktota mnmodaan ja kakk rajotteet -muotosa ) Kertomalla maksmotava kohdefunkto -:llä: ma mn 2) Kertomalla vääränsuuntanen ey-rajote -:llä: 3) Muuttamalla yhtälörajote kahdeks ey-rajotteeks: S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu a a = c c b b a a b b ja a b Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 0

Lneaarnen optmonttehtävä: Esmerkk: Ylenen muoto (2/3) 3 + 2 2 = ma 2 3 () mn ( ) 2 3 s.e. (2) s.e. (2 a) 5 3 0 3 0 2 3 + 2 2 2 + + 2 3 5 0 0 3 (2 b) (3) (3 ) (4) (4) (5) (5) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 /

Lneaarnen optmonttehtävä: Ylenen muoto (3/3) Nän päästään mukavast ylesen muodon matrsestykseen: mn s.e. c A b ulknta: käypä alue on puolavaruuksen lekkaus Esmerkssä ss: a = b 5 5 2-0 -2 0 - -3 A = 0 - b = -5 c = -2 = 0 0 0 0 0 0 a = b 2 3 a = b 4 4 a = b 2 2 a = b 3 3 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 2

Lneaarnen optmonttehtävä: Standardmuotonen tehtävä: mn s.e standardmuoto (/3) c A= b 0 Standardmuoto on hyödyllnen laskennallsessa melessä, ertysest Smple-menetelmän kehttelyssä ja käytössä ulknta: A:n sarakkesta (merk. A j, j=,...,n) sellanen kombnaato, joka mnmkustannuksella yhtyy b:hen + + = 3 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 3

Lneaarnen optmonttehtävä: standardmuoto (2/3) Mkä tahansa LP vodaan muuttaa standardmuotoon ) Kertomalla maksmotava kohdefunkto -:llä: 2) Elmnomalla vapaat muuttujat (e merkkrajotuksa) korvaamalla ne kahden e-negatvsen luvun erotuksella: + +,, 0 j = j j j j 3) Muuttamalla ey-rajotteet yhtälörajotteks e-negatvsten slack- ja surplus-muuttujen avulla: s j a b a + s = b, s 0 a b a s = b, s 0 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 4

Lneaarnen optmonttehtävä: Esmerkk: ma s.e standardmuoto (3/3) 3 + 2 2 = 2 3 3 5 0 0 3 mn Koska kakk LP:t vodaan muuttaa sekä yleseen että standarmuotoon, vodaan ne myös muuttaa toskseen ss estykset ekvvalentteja s.e. 3 + 2( ) + 2 + 2 ( ) = 2 + s = 2 3 2 +,,,,s 2 3 2 3 5 0 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 5

Epälneaarsesta lneaarseks Kohdefunkton lneaarsuus rajottava oletus ehtävä saadaan kutenkn lneaarseks myös sllon, kun kohdefunkto on palottan lneaarnen ja konveks (mnmotaessa) Erkostapauksena edellsestä tsesarvot Konveks funkto hymylee! S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 6

Epälneaarsesta lneaarseks: Palottan lneaaren konveks kohdefunkto (/4) Määrtelmä.: Funkto f : R n ar on konveks, jos kaklla ja kaklla λ 0, pätee: [ ] Jos ey-merkk on tosnpän, f on konkaav, y R f ( λ+ ( λ ) y) λf ( ) + ( λ ) f ( y) n f() λf ( ) + ( λ ) f ( y) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu y f(y) s. konveks funkto kulkee kahden arvonsa vällle prretyn janan alapuolella. Konvekslla (konkaavlla) f:llä lokaal mnm (maksm) on myös globaal! Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 7

Epälneaarsesta lneaarseks: PLKKf (2/4) eoreema.: Olkoot f,..., f : R n ar konvekseja funktota. ällön m f ( ) = ma f ( ) on myös konveks. =,...,m odstus: f : n konvekssuus ma(+y) ma()+ma(y) f:n määrtelmä f ( λ+ ( λ )y ) = ma =,...,m =,...,m f ( λ+ ( λ )y ) ma( λf ( ) + ( λ ) f ( =,...,m =,...,m y )) maλf ( ) + ma( λ ) f ( = λf ( ) + ( λ ) f ( y ) y ) S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 8

Epälneaarsesta lneaarseks: PLKKf (3/4) Affn funkto c + d (d skalaar) on konveks (ja konkaav) Palottan lneaarnen konveks funkto määrtellään usean affnn funkton maksmna: f ( ) = ma( c + d ) Huomataan, että ma( c + d ) = penn sellanen z, jolle pätee z c + d kaklla. ällön: mn ma( c =...,m s.e. A b + d ) =...,m Vastaava muunnos pätee rajotusehdolle, ks. krja s.7 mn z s.e A b z c + d LP! =,... m S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 9

Epälneaarsesta lneaarseks: PLKKf (4/4) eoreeman.. mukaan edellä määrtelty funkto on konveks ylestä konveksa funktota vodaan ss approksmoda palottan lneaarsella konvekslla funktolla => tehtävä palautuu lneaarseks! Sleyden (jatkuvast dervotuvuuden) menetys c + d c + d 2 2 c + d 3 3 c + d 4 4 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 20

Epälneaarsesta lneaarseks: Itsesarvot (/2) Itsesarvot edellsen erkostapauksna Kaks tapaa elmnoda : ) Edellseen tapaan huomaamalla, että on penn sellanen z, jolle pätee sekä ma että + 2) Ilmasemalla k.o. muuttuja erotuksena, + +, 0 ja huomaamalla, että, jos = + kohdefunktossa tsesarvomuuttujan kustannus postvnen + Syy: optmssa oltava joko ta (krja s.8). Kustannuksen e-negatvsuus ehtona konvekssuudelle = z = = 0 = 0 {, } z S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 2

Epälneaarsesta lneaarseks: Itsesarvot (2/2) Esmerkk.5. (krjasta) mn 2 + s.e. + 4 ) 2) mn s.e. 2z + + 4 z z mn s.e. + 2 + 2 + + + 4 + 0 0 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 22

Ratkasun graafnen estys (/3) Palataan kakkuesmerkkn: ma s.e 5 + 0 2 2 3 + 4, 0 kasvusuunta Lneaarnen tuotto saa saman arvon tasa-arvosuorlla Optmratkasu löytyy lu uttamalla tasa-arvosuoraa mahdollsmman ptkälle tuoton kasvusuuntaan sten, ette kokonaan postuta käyvästä alueesta LP-maalmassa ana kulmapsteessä! ähän palataan... 2 = 2 2 = 3 5 + 0 = 30 * = ( 2, 2 ) 5 + 0 = 40 5 + 02 = 50 + = 4 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 23

Ratkasun graafnen estys (2/3) LP:n optmratkasulle pätee ana yks seuraavsta: ) On olemassa ykskästtenen ratkasu (kulmapste) 2) Useta ratkasuja (tasa-arvosuora yhdensuuntanen rajotteen kanssa tässäkn anakn yks ratkasusta on kulmapste!) 3) Mnmkustannus on -, e käypää optmaalsta ratkasua (käypä joukko jatkuu äärettömyyteen kustannuksen vähenemssuunnassa) 4) Käypä joukko on tyhjä. Mnmodaan kustannusta c : S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Käypä joukko : c =(,), -käs. ratkasu *=(0,0) : c =(0,), ratkasuna *=(a,0), : c =(,0), ratkasuna *=(0,b), : c =(-,-), optmkustannus - a 0 b [ 0, ] Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 24

Ratkasun graafnen estys (3/3) Kakkutehtävä standardmuodossa: mn 5 0 s.e. + s = + s = 2 2 + + s = 3, s, 2, 2, 3 2 3 4 0 s 2 = 0 2 = 0 Käypä alue = projekto muuttujen 5-ulottesesta avaruudesta kukn yhtälörajote ve yhden vapausasteen el dmenson (5-3=2) Projektotasossa käyvän alueen määrttävät enegatvsuusrajotteet! 2 = 0 s 3 = 0 s = 0 S ysteemanalyysn Laboratoro eknllnen korkeakoulu Eeva Vlkkumaa Lneaarnen ohjelmont - Syksy 2007 / 25