KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS
Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA
Kuka tilaa kuntoarvion, kilpailuttaa tarjoukset ja tekee valinnan? - pääsääntöisesti yhtiökokous - hallitus tai hallituksen valtuuttama isännöitsijä
Mikä on kunnossapitotarveselvitys ja mitä se sisältää? Hallituksen kirjallinen esitys osakehuoneiston käyttämiseen, vastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin vaikuttavasta kunnossapitotarpeesta seuraavalle 5 vuodelle. sekä suoritetuista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajat.
- Selvityksestä tulee ilmetä tulevat korjaukset, jotka vaikuttavat olennaisesti vastikkeeseen ja huoneiston käyttöön. Ainakin seuraavat remontit vaikuttavat olennaisesti huoneiston käyttämiseen: putkiremontti yleensä julkisivuremontti märkätilaremontti ikkuna- ja oviremontti
Kuka tekee selvityksen ja milloin se esitetään yhtiökokoukselle? Kuka vain? Sellainen henkilö, jolla siihen on riittävä pätevyys. Alan asiantuntija. Kunnossapitotarveselvitys esitetään yhtiökokoukselle kevään yhtiökokouksessa (tilikausi kalenterivuosi).
Milloin syytä käyttää asiantuntijoiden palveluksia? - kun taloyhtiössä ei ole riittävää osaamista - kun rakennukset alkavat ikääntyä - korjauksia ei ole tehty suunnitelmallisesti
Miten varmistan asiantuntijan pätevyyden? Ominaisuudet Toteamistapa Ammattitaito ja kokemus Koulutus, pätevyydet, referenssit Asiakastyytyväisyys Toimitusvarmuus Riippumattomuus Vastuuvakuutukset Harmaantalouden välttäminen Tiedustele aiemmilta tilaajilta Pyydä selvitys, laadi aikataulu Selvitys yrityksen omistuksista Pyydä todistukset Verotodistus
Kuntoarvio kunnossapitotarveselvityksen perustana Kunnossapitotarveselvitys perustuu ajantasaiseen kuntoarvioon ja laadittuun pitkäntähtäimensuunnitelmaan, PTS
Milloin on perusteltua teettää kuntoarvio? - rakennukset ovat yli 10 vuotta vanhoja - ei ole ajantasaista hoito- ja korjaussuunnitelmaa - kiinteistöön ei ole tehty korjaustoimenpiteitä - kiinteistön kuntoa ei ole kartoitettu tarkastustoimenpitein Vanhempiin kiinteistöihin ei suositella ns. kevennettyjä kuntoarvioita
- 2000 luvulla rakennettujen rakennusten kiinteistönpitoa ohjaa huoltokirja - huoltokirja tulee olla käytössä - (Grynderin vastuu voimassa)
Miten kuntoarvio tehdään? - Yleensä kuntoarvion laadintaryhmään kuuluu kolme asiantuntijaa, joiden erikoisalat ovat rakennustekniikka, LVI-tekniikka ja sähkötekniikka. - Silmämääräinen, aistinvarainen ja rakennetta rikkomaton tarkastus. - Perustuu asiantuntijoiden kokemukseen ja näkemykseen. - Sisältö on määritelty rakennustietosäätiön suoritusohjekortissa (KH kortti 90-00294).
Mitä kuntoarvio sisältää? -kirjallisen asukaskyselyn ja isännöitsijän haastattelun -perehtymisen teknisiin asiakirjoihin -korjaushistorian selvittämisen => tarkastussuunnitelma tarkentuu saatujen tietojen perusteella -kiinteistökierroksen, jossa tarkastetaan rakennusosat ja talotekniikka -kertaluonteiset mittaukset esim. lämpötilan, vedenvirtaamien, veden lämpötilan, kosteusmittaukset (kevyt mittakalusto)
- huoneistotarkastukset, märkätilat Kuntoarviossa tarkastellaan myös kiinteistön energiataloudellista kuntoa, sisäolosuhteita, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Erikseen sovittaessa kuntoarviota voidaan laajentaa. (hissit, pesuhuonekartoitukset, energiataloudellinen selvitys) Havainnoista kirjoitetaan raportti, havaituista puutteista laaditaan toimenpide-ehdotukset ja PTS.
Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, kuntoarvioija voi tarvittaessa suositella jollekin osa-alueelle erillisen kuntotutkimuksen tekemistä. Kuntotutkimuksella saadaan tarkempaa tietoa kyseisen kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja soveltuvista korjausmenetelmistä.
Miten kuntoarvio palvelee ja mitä hyötyä siitä on taloyhtiölle ja sen osakkaille? - Kuntoarvio ja kymmenelle vuodelle laadittu pitkäntähtäimen suunnitelma PTS antavat taloyhtiön päättäjille kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta, tulevista korjaustarpeista ja niiden ajankohdista sekä kustannuksista. - Rakennusten ylläpitoon ja korjauksiin menevä kustannus on tiedossa jo useammalle vuodelle. (vastikkeiden suunnittelu, mahdolliset rahoituksen järjestelyt) - Ei yllätyksiä, ei epätietoisuutta, ei riitoja.
- Suunnittelemattomana välttämättömimmätkin korjaukset kasaantuvat - Asioita on helppo lykätä kun ei ole päätöksiä
Esimerkki: On laskettu, että kiinteistön elinkaaren aikana (50 vuotta) rakennuksen ylläpitokustannukset ovat kaksinkertaiset rakennuskustannuksiin verrattuna. Rakennuskustannus 3 milj. -> 50 vuoden kuluttua kiinteistöön on mennyt 6 milj. On myös tutkittu, että suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan saavuttaa 25-30 % säästöt remontointikuluissa, eli 2 milj. - 40 000 /vuosi
Hanke PTS Kunnossapitosuunnitelma Korjausohjelma Hanke Hanke Hanke Hanke Kuntotutkimukset Omistajat ja käyttäjät Muut lisäselvitykset
Suunnitelmallinen ja ennakoiva kiinteistönpito vaatii: - paneutumista - pitkäjänteisyyttä - sitoutumista suunnitelmaan - korjausohjelman noudattamista - suunnitelman ajan tasalla pitämistä
Kuvia kuntoarviokierroksilta
Lämmönsiirrin vuotaa
Ilmastointikanava teipattu
..
.
No, kannattaako korjata?
Satojen tarkastusten kokemuksella! Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu 53, 90100 Oulu www.talokeskus.net toimisto@talokeskus.net p. 0207 871 870