TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE, ESPOO PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN KASVATUS- KUMPPANUUTTA ESPOOSSA
Käsikirjan sisältö 1. KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Tukevasti toimintamallit lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun 2. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus teoriaa ja käsitteitä 3. PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPETUKSEN KAUTTA KOULUUN TOIMINTAMALLIT 4. VANHEMPAINTAPAAMINEN 1. LUOKALLA (sisältää käännökset 6 kielelle) Tapaamisten tavoitteet Aikataulu Aloituskeskustelulomake Kutsukirje huoltajille Tapaamisvalikoita käytännön toteuttamiseen ja huomioitavat seikat 5. DIALOGISET VANHEMPAINILLAT Tavoite Syksyn ensimmäinen ryhmäkohtainen vanhempainilta päiväkodissa Vanhempainillat 1. luokkalaisten vanhemmille Yleiset tavoitteet Suunnittelussa huomioitavaa Syksyn ensimmäinen luokkakohtainen vanhempainilta 1. luokkalaisten vanhemmille Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vanhempia aktivoivia työskentelymenetelmiä learning café tuntemattomaan tutustuminen haastattelemalla ja esittely pareittain tulevaisuuden muistelu esittely ja millä mielellä tulit tähän vanhempainiltaan? - kortit vanhemmat esittelevät itsensä ja lapsensa; lapsi esitellään valitsemalla kaksi vahvuuskorttia vanhemmat esittelevät itsensä ja alter egonsa sekä kenen vanhempia/huoltajia ovat alter ego Toiminnalliset menetelmät ryhmissä ja vanhempainilloissa Isä-lapsi - illat päiväkodilla / koululla Isien ja äitien illat päiväkodilla / koululla Isänpäivätarjoilu koululla Vanhempien osallisuuden tukeminen ja vertaistuen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa Toiminnallisia menetelmiä ja ideoita 6. LÄHIALUEEN KASVATUSVERKOSTON TAPAAMISET (kehitystyö jatkuu) Tavoitteet Ohje lähialueen yhteistyösuunnitelman laadintaan Lähialueen yhteistyösuunnitelmalomake
Lähialueen kasvatusverkoston toimijat Vuosikello 7. TIEDONSIIRTO Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma prosessi Tiedon siirtäminen kouluun 8. KOULUTULOKASTAPAAMISET Tavoite Kevään tulokasilta 1. luokkalaisten vanhemmille Prosessikaaviot - käytännön toteutus Prosessikaavio - tutustumisen sisältö Prosessikaavio - koulun esiopetuksen tulokasaamu (kevät) 9. ABC EKALUOKKALAISEN VANHEMMILLE INFO LEHTINEN Perusinformaatio huoltajille ennen 1. vanhempainiltaa 10. IDEOITA 3. 5. LUOKAN HUOLTAJATAPAAMISIIN Tukimateriaalia huoltajatapaamisiin 11. ALOITUSKESKUSTELULOMAKE KOULUN VAIHTUESSA 12. HUOLTAJATAPAAMISET VAIHEITTAIN Työväline kouluille huoltajatapaamisten tueksi
KÄSIKIRJAN TAUSTA JA SISÄLTÖ Merja-Riitta von Schantz, projektisuunnittelija, Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun (alakoulusta yläkouluun on erillinen käsikirja) Espoossa siirtymävaiheen päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun kehittäminen käynnistyi vuonna 2007 Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa. Kehittämis- ja laajentamistyö jatkui vuonna 2009 käynnistyneessä Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeessa. Hankkeessa on ollut mukana pääkaupunkiseudun kunnat - Espoo, Helsinki ja Vantaa. Tavoitteena on ollut luoda uusia, myös kuntarajat ylittäviä tapoja tukea varhaisesti lapsiperheitä. Hankkeessa on kehitetty monihallinnollisia palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja, jotka pystyvät vastaamaan varhaisesti lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeeseen. Keskeisinä toimijoina ovat perheet ja kuntien peruspalvelut kuten sosiaaliterveys-, varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisopalvelut sekä yhteistyökumppaneina järjestöt ja seurakunnat. Kuntien yhteisenä tavoitteena on, että eri kunnissa toimijat toimivat yhdessä ja mahdollisimman varhaisesti. Espoon Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hankkeen tavoitteena on ollut jatkokehittää sekä laajentaa ja juurruttaa ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintamalleja lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun. Hankkeessa on arvioitu aikaisemmin kehitettyjä toimintamalleja. Arvioinnin tuloksena juurrutetaan vanhempien osallisuutta tukevat henkilökohtaisten huoltajatapaamisten, dialogisten oman ryhmän/luokan vanhempainiltojen, lähialueen kasvatusverkoston/pedagosien yhteisön, tiedonsiirron ja koulutulokastapaamisten toimintamallit. Malleja on otettu asteittain käyttöön kunnallisissa päiväkodeissa sekä ala- ja yhtenäiskouluissa. Siirtymävaiheen lomakkeita ja toimintamalleja käytetään jatkossa kaikissa Espoon kunnallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Kehittämistyöhön ja toimintaan on osallistunut päiväkoteja, kouluja, neuvolaterveydenhuolto, oppilashuolto, esiopetukseen liittyvän päivähoidon ja koululaisten iltapäivätoiminnan järjestäjiä, koulujen vanhempainyhdistyksiä/johtokuntia, Suomen Vanhempainliitto ry, seurakunta, MLL sekä muita toimijoita. Kehittämisen ohessa on luotu myös muita kodin ja koulun yhteistyön edistämiseen liittyviä malleja, jotka löytyvät tästä käsikirjasta. Toiminnan kehittämis- ja juurruttamistyön painopiste on 5-8- vuotiaiden lapsiperheiden tukeminen. Koulun aloittaminen tuo isoja muutoksia lapsen ja perheen elämään ja arkeen. Tässä vaiheessa lapsi tarvitsee vanhempiaan, kiireetöntä läsnäoloa ja turvaa sekä muiden aikuisten ohjausta ja kannustusta. Myös vanhemmat pohtivat lapsen siirtymävaiheessa omaa, uudenlaista rooliaan sekä osallisuuttaan. Tutusta päiväkotiympäristöstä siirtyminen kouluun merkitsee perheelle mm. uusien ihmissuhteiden rakentamista. Koulut jatkavat vanhempien kanssa neuvoloissa ja päiväkodeissa rakentunutta hyvää, kasvatuskumppanuuteen pohjautuvaa yhteistyötä. On tärkeää, että vanhemmat osallistuvat heti koulun alusta saakka yhteiseen toimintaan ja suunnitteluun. Hyvä yhteistyö lapselle tärkeiden aikuisten välillä tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kehitetyt toimintamallit edesauttavat, että lapsen siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen ja kouluun sujuisi mahdollisimman hyvin. Koulujen ja päiväkotien henkilökunnan koulutuksella tuetaan uusien mallien käyttöönottoa ja saadaan välineitä käytännön työhön. Tämä Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun - toimintamalli on muokattu Verkostot lapsen siirtymävaiheissa - hankkeessa tuotetun materiaalikansion pohjalta. Toivomme, että käsikirja rohkaisee kohtaaman vanhempia uudella, osallistumista tukevalla tavalla sekä antaa välineitä moniammatilliseen yhteistyöhön.
Kasvatuskumppanuudesta Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön välistä yhteistyötä, jolla tuetaan lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuudessa sitoudutaan tietoisesti yhteistyöhön, jossa tasavertaisella vuorovaikutuksella ja tunteilla on keskeinen sija. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa vanhempien ja työntekijöiden tiedot lapsesta ovat samanarvoisia, mutta tiedon sisällöt voivat olla erilaisia. Tavoitteena on, että kasvatuskumppanuus lähtee liikkeelle lapsen tarpeista ja sitä ohjaavat lapsen etu ja oikeudet. 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat: kuuleminen kunnioitus luottamus dialogi Kuuleminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että asetutaan kuulemaan toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta. Kunnioituksella tarkoitetaan toisen ihmisen arvostamisen ja hyväksymisen asennetta. Luottamus rakentuu vähitellen ja vaatii aikaa, yhteisiä kohtaamisia ja vuoropuhelua. Dialogilla tarkoitetaan kuulevaa suhdetta, jotta on kaikilla osapuolilla tilaa tulla näkyväksi omine ajatuksineen. (Kaskela & Kekkonen, 2006). Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta toteutuu varhaiskasvatuksessa vanhempien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuus pohjautuu vanhempien ja henkilöstön väliseen tasavertaiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen ja kunnioitukseen sekä asiantuntemuksen hyödyntämiseen lasta koskevissa asioissa. Vaikka kasvatuskumppanuuden periaate korostaa vastavuoroisuutta, ammattilaisella on vastuu aloitteesta yhteistyöhön. Toimiva kasvatuskumppanuus ei synny hetkessä, vaan se rakentuu hiljalleen arkisen toiminnan pohjalta. Avainasemassa kumppanuuden kehittymisessä ovat vanhempien ja ammattilaisten välillä käydyt keskustelut (Karila et al. 2006). Yhteistyö on laadukkaan päivähoidon keskeinen tekijä. Kasvatuskumppanuudessa on kysymys paitsi vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään myös vanhempien väliseen vuorovaikutuksen mahdollistamisesta. Tavoitteena on edistää myös vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005). Perusopetuksen opetussuunnitelmat asettavat velvoitteet kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sanotaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä muun muassa seuraavaa: " Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa." Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
Lisäksi valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että "Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa." Kasvatuskumppanuutta rakentava kodin ja koulun yhteistyö on osa laadukasta perusopetusta. Perusopetuksessa on kysymys inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja ihmiseksi kasvamisesta. Opetuksen rinnalla on painotettava myös sosioemotionaalisia tavoitteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäviä näkökulmia. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet edellyttävät kodeilta ja koululta entistä vahvempaa kasvatuskumppanuutta eli yhteisistä tavoitteista sopimista ja yhdessä toimimista terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen edellytysten luomiseksi. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus. (Perusopetuksen laatukriteerit, 2009:9) Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätön kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Koti ja perhe ovat lapsen tärkein, mutta ei ainoa kehitysympäristö. Myös koulu on lapsen kasvulle ja oppimiselle tärkeä kehitysympäristö. Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan. Kodilla ja koululla on lasten ja nuorten kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa o- mat, toisiaan täydentävät tehtävänsä. Kodin ja koulun yhteistyö on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta. (Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus 2007) Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen rinnalla terveydenhoitajien tulee vahvistaa keskustelu-, kumppanuus-, neuvonta- ja tiedonjakokulttuuria. Näiden avulla pystytään käsittelemään entistä paremmin lasten ja perheiden tilanteet ja tukemaan perheiden omia selviytymiskeinoja. Vuorovaikutuksellinen ja tasavertainen kumppanuus on kasvatuskumppanuutta, jossa terveydenhoitaja ottaa huolet herkästi puheeksi ja tarkastelee varhaisessa vaiheessa niitä yhdessä perheen kanssa. Huolen puheeksi ottaminen antaa hyvän pohjan kunnioittavalle varhaiselle tukemiselle. Kasvatuskumppanuuden mukainen toiminta sisältää vuorovaikutuksen, jossa käsitellään tunteita kannattelevasti ja ratkaisukeskeisesti. Terveydenhoitajien työssä tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhoitaja kohtaa lapset ja perheet tasavertaisina, jotta hän saa esille ne voimavarat, jotka kannattelevat perhettä. Kasvatuskumppanuusmallin mukaisen asiakassuhteen piirteet rakentuvat läheisestä yhteistyöstä, yhteisistä tavoitteista, täydentävästä asiantuntijuudesta, molemminpuolisesta kunnioituksesta, hyvästä vuorovaikutuksesta, rehellisyydestä ja joustavuudesta. (Jokelainen, 2008). Kasvatuskumppanuus lapsen kasvuympäristöjen ja palvelujen jatkumona Päivähoito Esiopetus Perusopetus Ap-/iptoiminta Lapsen ja perheen kokemuksellinen jatkumo Palvelujen suunnitelmallinen jatkumo Varhaiskasvatus-/esiopetus- /perusopetussuunnitelmien mukaisessa leikin, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuksessa Marjatta Kekkonen / THL 06.09.10 Marjatta Kekkonen/Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun 3 Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
Kasvatuskumppanuudella luodaan jatkumoa lapsi- ja perhepalveluihin sekä siirtymä- ja nivelvaiheisiin. Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on lapsen erityistarpeiden varhainen tunnistaminen. Kasvatuskumppanuus edistää moniammatillista yhteistyötä ja rakentaa oppilashuollon sisäistä kumppanuutta. Kasvatuskumppanuus - kuulevana, kunnioittavana ja luottamuksellisena vuoropuheluna Perhe, koti vanhemmat, isä/äiti Vanhemmat sitoutuvat: 1. Tiedon pohjalta - ajattelu 2. Kokemusten myötä - tunteet 3. Toiminnan kautta tahto (Tiilikka 2003) Lapsi/ oppilas 17.12.2008 Marjatta Kekkonen, Stakes Opettaja Oppilashuolto Moniammatillinen yhteistyö Koulun työntekijät toteuttavat: 1. Tutustumalla vanhempien kasvatusajatteluun 2. Hyväksymällä perheiden erilaisuuden 3. Rakentamalla avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua perheiden kanssa Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus toimintana vanhempi liittyy kouluun oman lapsensa ja tämän luokan kautta ( koulun aloitus vahva tunnekokemus) Aloituskeskustelu heti 1. lukuvuoden alussa elo/syyskuussa (vanhemmille keskustelurunko etukäteen), 2. tapaaminen tammi- helmikuussa toiminnalliset, dialogiset vanhempainillat kannustaminen luokkatoimikuntien perustamiseen Lähteet: Jokelainen Marja-Liisa, Terveydenhoidon lehti, 1/2008 Karila Kirsti et al., Kasvatusvuorovaikutus (2008) Kaskela ja Kekkonen, Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämisen, (2006) Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus, (2007) Perusopetuksen laatukriteerit, (2009:9) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (2010) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
KASVATUSKUMPPANUUS KUMPPANUUS (Companionship) Ystävyys, läheisyys, elämänikäinen kumppanuus Vanhemmat Asiantuntijuus (ensisijainen kasvatusvastuu) Kasvatuskumppanuuteen perustuva tasavertainen vuorovaikutussuhde (luo kasvatuskumppanuutta) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke / Merja von Schantz KUMPPANUUS (Partnership) Yksilöt sopivat yhteistyöstä ja tavoitteista ja sitoutuvat niihin ( working together ) Asiantuntijuus (ammatillinen kasvatuksellinen vastuu) Opettaja Koulun muu henkilökunta
Toimintamallit Henkilökohtaiset huoltajatapaamiset Tiedonsiirtopalaverit Lähialueen kasvatusverkoston / pedagogisen yhteisön tapaamiset Tukevasti toimintamalli päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun Dialogiset vanhempainillat - oma ryhmä/ luokka Koulutulokastapaamiset Huoltajatapaamiset vaiheittain Muut kehitetyt toimintamallit ABC ekaluokan vanhemmille - opas Henkilökohtaiset Aloituskeskustelu huoltajatapaamiset koulun vaihtuessa (tukimateriaali luokanopettajille 3. 5. 30.10.2013 luokan tapaamisiin) Tukevasti alkuun hanke / Merja v. Schantz /projektisuunnittelija 1
VANHEMPAINTAPAAMINEN 1. LUOKALLA Tavoite: Vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan Opettajalla on mahdollisuus tutustua vanhempiin sekä kuulla oppilaastaan Edistää luottamuksellista, kasvatuskumppanuuteen perustuvaa kodin ja koulun välisen yhteistyön alkua Kuulla vanhempien odotuksia koulun alkamisesta Jatketaan päivähoidossa alkanutta kasvatuskumppanuutta Muuta huomioitavaa: Tasalaatuisuus toteutuu koulujen välillä Ensimmäisen vanhempainkeskustelun ajankohta on elo-/syyskuun vaihteessa Keskusteluun kutsutaan molemmat vanhemmat Vanhempainkeskustelu on vain vanhemmille (ensimmäisellä kerralla, myöhemmin voi lapsi olla mukana osan aikaa) Keskustelulle tulee tarjota aikoja aamusta sekä iltapäivästä ja mahdollisesti alkuillasta Keskustelurunko toimitetaan vanhemmille kotiin etukäteen sähköisesti tai paperiversiona (vanhemmat täyttävät ja lähettävät sen etukäteen opettajalle tai tuovat mukanaan tapaamiseen) Vanhempia pyydetään merkitsemään 3-4 tärkeintä kohtaa keskustelulle, jotka keskustelussa käsitellään (ainakin) HUOM! rinnalla voi olla LEOPS (Lapsen esiopetuksen opetussuunnitelma) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
1. LUOKAN VANHEMPIEN TAPAAMISAIKATAULU 1. tapaaminen elo-/syyskuussa (vanhemmat) - vanhemmat saavat keskustelurungon etukäteen (vanhemmat kertovat lapsestaan) - tehdään tavoitteet syksylle 2. tapaaminen tammikuussa (mahdollisesti oppilas mukana osan aikaa) - vanhemmat kertovat kuulumiset - opettaja kertoo koulutyön sujumisesta - tehdään yhdessä tavoitteet keväälle Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) 1. Mistä asioista lapsesi pitää, mitkä ovat lapsesi kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet? 2. Mitkä ovat lapsesi ajatukset/odotukset koulun alkuun liittyen? 3. Minkälaisia odotuksia/toiveita sinulla on kodin ja koulun yhteistyölle (Millä tavalla haluatte tehdä yhteistyötä koulun/opettajan kanssa)? 4. Miten lapsesi toimii muiden lasten kanssa? 5. Miten lapsesi suoriutuu päivittäistoiminnoista/onko sinulla huolia niihin liittyen? 6. Huolestuttaako sinua jokin seikka lapsesi kehityksessä ja kasvussa tai joku muu koulun alkuun liittyvä asia (mitä tukea toivoisit)? 7. Alleviivaa lastanne parhaiten kuvaavia piirteitä. hyväntuulinen luottavainen ujo omatoiminen herkkä rauhallinen rohkea voimakastahtoinen utelias lyhytjännitteinen arka sinnikäs vilkas huomionhaluinen toisen huomioon ottava vetäytyvä harkitseva aktiivinen 8. Haluaisitko kertoa vielä jotakin lapsestasi (esim. jotakin lapsen terveydentilaan liittyen)? Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
KUTSU VANHEMPAINTAPAAMISEEN Hyvät huoltajat! Tervetuloa 1. luokan ensimmäiseen vanhempaintapaamiseen lapsenne koululle. Tapaamisen tarkoituksena on tutustua toisiimme sekä kuulla teidän vanhempien ajatuksia ja odotuksia koulun alkuun liittyen. Toivomme, että tapaamiseen osallistuvat molemmat vanhemmat mahdollisuuksien mukaan. On tärkeää, että huoltajat ja opettaja voivat keskustella teille tärkeistä asioista. Tässä keskustelussa on tarkoitus olla mukana ainoastaan huoltajat ja opettaja. Tutustukaa vanhempainkeskustelun runkoon etukäteen. Voitte merkitä 3-4 tärkeintä kohtaa, jotka käydään läpi tapaamisessa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Espoossa Kasvatusvastuu lapsesta on aina perheellä, mutta koulu toteuttaa kasvatus ja opetustehtäväänsä yhteistyössä perheiden kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on saada aikaan motivoiva ja tukea antava ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Espoon perusopetussuunnitelman mukaan kodin ja koulun välinen yhteistyö rakentuu kasvatuskumppanuuteen perustuvaan tasavertaiseen vuorovaikutussuhteeseen. Tervetuloa! Oma-opettaja (nimi) Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) ALBANIA Model i diskutimit për takimin e parë prindër-mësues (diskutimi fillestar) 1. Çfarë gjërash i pëlqejnë fëmijës suaj, çfarë i ngjall interes dhe cilat janë anët e tij më të mira? 2. Çfarë pret/mendon fëmija juaj në lidhje me fillimin e shkollës? 3. Çfarë prisni/dëshironi nga bashkëpunimi midis familjes dhe shkollës (Në ç mënyrë doni të bashkëpunoni me shkollën/mësuesin)? 4. Si sillet fëmija juaj me fëmijët e tjerë? 5. Si sillet fëmija juaj në kuadër të aktiviteteve të përditshme/keni ndonjë shqetësim në lidhje me këtë? 6. A ka ndonjë gjë që ju shqetëson për sa i përket zhvillimit dhe rritjes së fëmijës suaj apo ndonjë gjë tjetër mbi fillimin e shkollës (çfarë lloj mbështetjeje shpresoni të gjeni)? 7. Nënvizoni karakteristikat që përshkruajnë më shumë fëmijën tuaj. i qeshur ka besim i druajtur i vetë-përqendruar i ndjeshëm i qetë i guximshëm me mendime të forta kureshtar nuk ka durim i turpshëm këmbëngulës i gjallë tërheq vëmendjen i merr parasysh e të tjerëve të tjerët i mbyllur në i kujdesshëm aktiv vetvete 8. A ka ndonjë gjë tjetër që dëshironi të na thoni mbi fëmijën tuaj (për shembull, mbi shëndetin e tij)?
FTESË PËR TAKIMIN PRINDËR-MËSUES Të dashur prindër/kujdestarë, Mirësevini në takimin e parë prindër-mësues për klasën e 1-rë të shkollës së fëmijës suaj. Qëllimi i takimit është të njihemi dhe të dëgjojmë se çfarë prisni dhe çfarë mendoni ju si prindër për sa i përket fillimit të shkollës. Shpresojmë që të dy prindërit të jenë të pranishëm në takim, nëse është e mundur. Është e rëndësishme që të diskutojmë mbi çështje që ju interesojnë. Në bisedë do të përfshihen vetëm prindërit dhe mësuesit. Ju lutemi lexoni më parë modelin e takimit prindër-mësues. Mund të shënoni 3 deri në 4 pikat më të rëndësishme që do të trajtohen gjatë takimit. Bashkëpunimi mes familjes dhe shkollës në Espoo Rritja dhe edukimi i një fëmije është gjithmonë përgjegjësi e familjes, por edhe shkolla merr pjesë në këtë proces në bashkëpunim me familjet. Qëllimi i këtij bashkëpunimi është të nxitet dhe të krijohet një frymë mbështetëse për rritjen, të mësuarit dhe mirëqenien e fëmijës. Sipas programit mësimor të Espoo-s, bashkëpunimi mes familjes dhe shkollës ndërtohet mbi një bashkëveprim të barabartë dhe bazohet në partneritetin e edukimit. Presim t ju takojmë së shpejti!
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) ARABIA هيي ة النقاش 1. مقابلة الوالدين (حوار البدء) 1. ما هي الا شياء التي يحبها طفلك, ما هي الا مور التي يهتم بها طفلك وما هي عناصر القوة لديه 2. ما هي ا فكار/ما ينتظره طفلك فيما يتعلق با بتداء المدرسة ما هي الا شياء التي تنتظرها/تا ملها من ناحية التعاون المشرك فيما بين البيت والمدرسة (ما هي الطريقة التي ترغب في ا ن تتعاون بها مع المدرسة/المعلم).3 4. كيف يتعامل طفلك مع الا طفال الا خرين 5. كيف يقوم طفلك بتنفيذ الا نشطة اليومية/هل لديك مخاوف فيما يتعلق بها هل ا نت قلق من ناحية ا ي جانب من الجوانب المتعلقة بنمو طفلك وتطوره ا و من ا ي ا مر ا خر متعلق ببداية المدرسة (ما هو الدعم الذي ترغب فيه).6 7. قم بوضع خط ا سفل الصفات التي تصف طفل با كبر درجة ممكنة: لطيف المزاج ذاتيا في ا خذ زمام المبادرة جريء ذو قدرة فعالية قصيرة المدى كثير الحركة منطوي على نفسه يثق بالا خرين حساس قوي الا رادة حساس با ضطراب يحب ا ن يحظى با نتباه الا خرين حكيم خجول هاديء فضولي مثابر يا خذ الا خرين بعين الا عتبار نشيط 8. هل تريد ا ن تخبر شيء ما عن طفلك (على سبيل المثال شيء متعلق بصحة الطفل)
دعوة ا لى مقابلة الوالدين ا عزاءنا ا ولياء الا مور! ا هلا وسهلا يكم في مقابلة الوالدين للصف الا ول (الفصل 1) في مدرسة طفلكم. الهدف من المقابلة هو ا ن نتعرف على بعضنا وكذلك ا ن نستمع ا لى ا فكاركم ا نتم الوالدين ومعرفة ما تنتظرونه فيما يتعلق ببدء المدرسة. نا مل, با ن يشارك في المقابلة كلا الوالدين حسب الا مكانيات. من المهم, ا ن يقوم الراعون والمعلمون بالتحدث معكم عن الا مور المهمة. الهدف من هذه المقابلة ا ن يكونوا حاضرين الراعون والمعلمون فقط. قوموا بالتعرف على هيي ة النقاش للحوار مع الوالدين مسبقا. با مكانكم ا ن تقوموا بتعليم 3 4 عناصر مهمة, والتي من الممكن معالجتها ا ثناء المقابلة. التعاون ما بين البيت والمدرسة في مدينة ا سبو العاي لة هي داي ما المسو ولة عن تربية الطفل, ولكن المدرسة تقوم بوظيفتها التربوية والتعليمية بالتعاون مع العاي لات. الهدف من العمل المشترك هو تحقيق الوسط المناسب المحفز والداعم لتربية الطفل وتعليمه ورفاهيته. طبقا لخطة التعليم الا ساسي لا سبو فا ن العمل المشترك ما بين البيت والمدرسة مبنى على المشاركة التربوية, المو سسة على المساواة في العلاقة التفاعلية. ا هلا وسهلا!
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) ENGLANTI Discussion template for the first parent-teacher meeting (start-up discussion) 1. What things does your child like, what are your child s interests and strengths? 2. What are your child s thoughts/expectations regarding the start of school? 3. What kind of expectations/wishes do you have for the co-operation between the home and school (In what way do you want to work with the school/teacher)? 4. How does your child get on with other children? 5. How does your child cope with daily activities/do you have any concerns relating to that? 6. Is there something that troubles you about your child s development and growth or some other thing related to the start of school (what kind of support do you hope to get)? 7. Underline the characteristics that best describe your child. good-humoured trusting shy self-directed sensitive calm brave strong-minded curious impatient timid persistent lively attracts attention takes others into consideration withdrawn considerate active 8. Is there something else you would like to share about your child (for example something about your child s health)?
INVITATION TO THE PARENT-TEACHER MEETING Dear parents/guardians, Welcome to the first parent-teacher meeting of the 1 st class to your child s school. The purpose of this meeting is for us to get to know each other and to hear the thoughts and expectations that you as parents may have regarding the start of school. We hope that both parents will attend the meeting, if possible. It is important that the parents and the teacher can discuss issues that are important to you. This discussion is meant to involve only the parents and the teacher. Please read the discussion template for the parent-teacher meeting in advance. You can mark the 3 to 4 most important sections that will be covered in the meeting. Co-operation between the home and school in Espoo Bringing up a child is always the family s responsibility but the school participates in the process in co-operation with families. The purpose of this co-operation is to create a motivating and supportive atmosphere for the child s growth, learning and well-being. According to the curriculum of Espoo, co-operation between the home and school is built on equal interaction and based on an upbringing partnership. We look forward to meeting you!
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) KIINA - MANDARIINI 首 次 家 长 会 的 讨 论 模 板 ( 初 步 讨 论 ) 1. 您 的 孩 子 喜 欢 什 么 事 物? 有 哪 些 兴 趣 和 优 点? 2. 您 的 孩 子 对 开 学 有 什 么 想 法 / 期 望? 3. 您 对 家 庭 和 学 校 之 间 的 合 作 有 什 么 期 望 / 希 望 ( 您 想 要 如 何 与 学 校 / 老 师 合 作 )? 4. 您 的 孩 子 与 其 他 孩 子 相 处 得 怎 样? 5. 您 的 孩 子 如 何 应 对 日 常 活 动 / 您 对 此 是 否 有 任 何 顾 虑? 6. 您 是 否 有 关 于 您 孩 子 的 发 展 和 成 长 方 面 的 困 扰 或 者 有 与 开 学 相 关 的 其 他 疑 惑? ( 您 想 要 得 到 什 么 支 持 )? 7. 请 在 最 能 描 述 您 小 孩 的 特 点 下 方 划 线 快 乐 和 善 充 满 信 任 害 羞 腼 腆 自 主 引 导 敏 感 冷 静 勇 敢 意 志 坚 定 富 有 好 奇 心 耐 心 胆 小 羞 怯 执 着 活 泼 引 人 注 目 顾 及 他 人 内 向 孤 僻 细 心 体 贴 积 极 活 跃 8. 您 是 否 还 有 什 么 关 于 您 孩 子 的 事 情 想 要 与 我 们 分 享 ( 例 如, 关 于 您 孩 子 的 健 康 )?
家 长 会 邀 请 函 尊 敬 的 家 长 / 监 护 人 : 欢 迎 参 加 本 校 的 一 年 级 首 次 家 长 会 本 次 家 长 会 的 目 的 是, 让 我 们 彼 此 相 互 了 解, 同 时 倾 听 您 作 为 家 长 对 开 学 可 能 有 的 想 法 和 期 望 如 有 可 能, 我 们 希 望 父 母 双 方 能 同 时 参 加 本 次 家 长 会 重 要 的 是, 家 长 和 老 师 能 够 一 起 讨 论 在 您 看 来 重 要 的 问 题 本 次 讨 论 旨 在 仅 由 家 长 和 老 师 参 与 请 提 前 阅 读 本 次 家 长 会 的 讨 论 模 板 您 可 以 标 记 将 在 家 长 会 中 讨 论 的 3 至 4 个 最 重 要 环 节 家 庭 与 学 校 在 Espoo 的 合 作 教 育 孩 子 永 远 是 家 庭 的 责 任, 而 学 校 与 家 庭 合 作 参 与 这 个 过 程 此 合 作 的 目 的 是 为 小 孩 的 成 长 学 习 和 幸 福 创 造 一 个 激 励 性 和 支 持 性 的 环 境 根 据 Espoo 的 课 程 计 划, 家 庭 与 学 校 之 间 的 合 作 建 立 在 平 等 互 动 及 合 作 教 育 的 基 础 上 我 们 期 待 着 与 您 会 面!
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) SOMALI Foomka wada-hadalka julanka hore ee waalidka-macalinka (wadahadalka bilowgiisa) 1. Waa maxay waxyaabuhu jecel yahay ilmahaagu, waa maxay waxyaabuhu xiiseeyo ama ku itaal roon yahay? 2. Waa maxay afkaarta/filashooyinka ilmahaaga ee la xidhiidha bilowga dugsiga? 3. Waa maxay noocyada filashooyinka/rabitaanada aad ka qabto wada-shaqaynta u dhaxaysa guriga iyo dugsiga (Dhinacee ayaa rabtaa inaad kala shaqayso dugsiga/macalinka)? 4. Sidee ayuu ula dhaqmaa ilmahaagu carruurta kale? 5. Sidee ayuu ilmahaagu ula tacaalaa waxqabadka maalinlaha/miyaad ka qabtaa walaac la xidhiidha arrintaas? 6. Miyey jiraan waxyaabo kaa walaac gelinaya horumarka iyo korriinka ilmahaaga ama waxyaabo kale oo la xidhiidha bilowga dugsiga (waa maxay noocyada taageerada aad rajeynayso inaad hesho)? 7. Hoosta ka xariiq tilmaamaha aad si fiican ugu sharxi karto ilmahaaga. dabeecad-wanaag aammin shiix naftiisa ku jihaysan dareen badan deggan geesi hal-adag u-fiirsi badan samir-daran makhjuul aan wax ka daalin firfircoon soo-jiidasho leh tixgelin siiya dadka kale xidhxidhan naxariis leh hawlkara 8. Miyey jiraan waxaad jeceshahat inaad nagala wadaagto ilmahaaga (tusaale wax la xidhiidha caafimaadka ilamaahaaga)?
MARTIQAAD KULANKA WAALIDKA-MACALINKA Gacaliye waalidiinta/wakiilada, Ku-soo-dhawow kulanka waalidka-macalinka ee fasalka 1 ad ee dugsiga ilmahaagu. Ujeedada kulanka waa inaan kulano oo isbarabo oo maqalo afkaarta iyo filashooyinka waalidku ka qabaan bilowga dugsiga. Waxaan rajeynayaa in labada waalidba yimaadaan kulanka, haddii ay suurtowdo. Waa muhiim in waalidiinta iyo macalinku ka wada-hadlaan arrimaha muhiimka kuu ah. Wadahadalkan waxa loola jeeda inuu khuseeyo keliya waalidiinta iyo macalinka. Fadlan akhri foomka wada-hadalka ee horudhaca kulanka waalidka-macalinka. Waxaad calaamadayn kartaa 3 ilaa 4 ta qaybood ee ugu muhiimsan ee laga hadli doono kulanka. Wada-shaqaynta u dhaxaysa guriga iyo dugsiga ku yaal Espoo Kobcinta ilmuhu markasta waa mas uuliyadda qoyska laakiin dugsigu wuxu ka qaybqaataa habka qaab wada-shaqayn qoyska ah. Ujeedada wada-shaqayntu waa in la abuuro jawi dhiirigelin iyo taageero u leh korriinka ilmaha, barashadiisa iyo wanaagiisa. Sida ku cad manhajka Espoo, wada-shaqaynta u dhaxaysa waalidka iyo gurigu waxay ku dhisan tahay ishdexgal siman oo ku salaysan wadaaaga kobcinta ilmaha. Waxaan dhawraynaa inaan kula kulano!
Keskustelurunko 1. vanhempaintapaamiseen (aloituskeskustelu) VENÄJÄ План беседы для 1-й встречи с родителями (первоначальная беседа) 1. Что нравится вашему ребёнку, к чему ваш ребёнок проявляет интерес, в чём его сильные стороны? 2. Каковы мысли и ожидания вашего ребёнка в связи с началом школы? 3. Какие у вас имеются ожидания/пожелания в отношении сотрудничества семьи и школы (Каким образом вы хотите поддерживать сотрудничество со школой/учителем)? 4. Как ваш ребёнок сходится с другими детьми? 5. Как ваш ребёнок проявляет себя в повседневной деятельности / беспокоитесь ли вы о чём-нибудь в этой связи? 6. Беспокоит ли вас что-либо в развитии и росте вашего ребёнка, или что-либо, относящееся к школе (какая помощь вам может понадобиться)? 7. Подчеркните черты характера, лучше всего характеризующие вашего ребёнка: позитивный доверчивый скромный самостоятельный чувствительный спокойный смелый с сильной волей любопытный быстро теряет интерес робкий настойчивый подвижный требующий внимания учитывающий других отстранённый рассудительный активный 8. Хотели бы вы рассказать что-нибудь ещё о вашем ребёнке (например, о его состоянии здоровья)?
ПРИГЛАШЕНИЕ НА ВСТРЕЧУ С РОДИТЕЛЯМИ Уважаемые опекуны! Добро пожаловать в школу на первую встречу с родителями. Мы хотим встретиться с вами, чтобы лучше узнать друг друга, а также выслушать ваши мысли и ожидания в отношении школы. Мы надеемся, что на встречу смогут по возможности придти оба родителя. Важно, чтобы опекуны и учитель могли поговорить о важных для вас вопросах. В этом разговоре будут принимать участие только опекуны и учитель. Ознакомьтесь заранее с планом беседы с родителями. Вы можете отметить 3-4 важных пункта, которые будут рассмотрены на встрече. Сотрудничество семьи и школы в Эспоо Ответственность за воспитание ребёнка всегда лежит на семье, но школа выполняет свои обязанности по воспитанию и обучению в сотрудничестве с семьями детей. Цель сотрудничества создание атмосферы, которая обеспечит достаточную поддержку и мотивацию для роста, обучения и здоровья ребёнка. В соответствии с планами среднего образования в Эспоо сотрудничество семьи и школы строится на равноправном взаимодействии, основанном на педагогическом партнёрстве. Добро пожаловать!
1) Aloituskeskustelu (syyskuu) 2) 2. tapaaminen (tammikuu) 3) 3. tapaaminen (toukokuu) Hyödynnetään jakotunteja arviointiviikon aikana; klo 8-9 vanhempaintapaamisia klo 9-12 tai 13 opetusta koko luokalle klo 13-17 vanhempaintapaamisia Puuttuva oppitunti korvataan oppilaille toisilla viikoilla. Vanhempaintapaamiset vähintään 3 kertaa vuodessa (arviointikeskusteluviikot) 30 minuuttia / perhe (käytännössä tapaamiseen kuluu usein jopa 45-60 min, riippuen tilanteesta / käsiteltävistä asioista Oppilas mukana keskustelussa (ainakin osan aikaa) Opettajan ajanvarauslista -> vanhemmat varaavat kaksi - kolme heille sopivaa aikaa -> opettaja valitsee yhden ajan tapaamiselle (myös muita koulun henkilöitä voi tarpeen mukaan olla läsnä)
Huoltajatapaaminen 2 kertaa /vuosi 1. tapaaminen (elo- /syyskuu) -> resurssointi 3. yt. tunnin avulla 2. tapaaminen (tammi- /helmikuu) -> kahden viikon ajalta jakotunnit yhdistetään koko ryhmän tunneiksi Tapaamisaika liian tiukka -> enemmän joustavuutta Laskennallinen tapaamisaika 20 minuuttia /huoltajat -> resurssit opettajalle = 6 tuntia (6x3 = 18 oppilaan vanhemmat) loput 3. yt- tunnin resursseista Vaihtotuntijärjestelmä 1. tunti kummiluokissa - > vastuu kummiopettaja ja oppilaat sekä avustaja Tapaamisten pituus; 20 60 minuuttia Keskusteluajankohta; Klo 8-17 Lisäksi; 2 oppitunnin pituinen yhteisopetustuokiot 2. tunti -> yhteisopetustuokio 2. luokkalaisten ja opettajien avulla (taito- ja taideaineiden opetus)
Vanhempaintapaamiset vähintään 2 kertaa / vuosi, 2 3 viikon kokonaisuus Vanhempaintapaamiset koulupäivän aikana klo 7.45 9.00 Harvoissa tapauksissa aika on sovittu muuhun ajankohtaan Kaikki oppilaat on koulussa yhtä aikaa -> ryhmätunnit pois (oppilaan päivä ei lyhene, mutta aikataulu muuttuu) Vaihtotuntijärjestelmä Opettajan ajanvarauslista (yleensä vanhempainillassa, jos ei paikalla -> lähetetään jäljelle jääneistä ajoista tieto -> vanhemmat valitsevat sopivimmat ajat -> opettaja laatii lopullisen aikataulun
Huomioitavaa Opetustunteja ei voi vähentää Vaihtotuntijärjestelmä Oppilas mukana tapaamisessa ainakin osan aikaa ( erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa.) Espoon ops, yleinen tuki Aloituskeskustelu 1.10. mennessä
TAVOITE: Päiväkotien ja koulujen vanhempainiltojen / tilaisuuksien tulee olla vuorovaikutuksellisia siten, että aikaa on varattu yhteiselle keskustelulle, ja että vanhemmat voivat luontevasti tutustua toisiinsa. Erityisesti koulussa ensimmäisen lukuvuoden aikana tulee panostaa useampiin tilaisuuksiin, missä luokan vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja rakentaa luokkayhteisöllisyyttä. Vanhempainilta- tapahtumamalleja OSALLISTAVA VANHEMPAINILTA PÄIVÄKODISSA (syksy) Esimiehen avaus kaikille yhteisesti/ Alueen erityistyöntekijöiden työn esittely Siirrytään omaan ryhmään Tiedotetaan lyhyesti käytännön asioista Jakaudutaan porina ryhmiin/ Aiheita materiaalikansiossa/ Tavoitteen vuorovaikutus Kokoonnutaan yhteen jakamaan ryhmien tuotoksia Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke
SYKSYN ENSIMMÄINEN RYHMÄKOHTAINEN VANHEMPAINILTA PÄIVÄKODISSA AIKA: 1,5 2 h TAVOITE: - tutustuminen, verkostoituminen - yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja päiväkodin välillä, tossut, uintitarvikkeet, omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. - kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen 5 min. Tervetuloa, yksikön esimies tai ryhmän työntekijä toivottavat tervetulleeksi ja esittäytyvät 15-20 min. Vanhemmat esittäytyvät jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 15 min. Ryhmän toimintaan, arkeen ja yhteistyöhön liittyvät tiedotettavat asiat sekä alueen erityistyöntekijöiden työn esittely. 20-40 min A4:n asioista keskustelu - henkilökunta on koonnut yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä pitämiään asioita - vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa mietityttää? Mikä on epäselvää? keskustelua Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? 10-15 min Yhteenveto illan tapaamisesta Milloin tavataan seuraavan kerran; vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, muut tapahtumat päiväkodilla? vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa Miten tämä vanhempainilta palveli teitä vanhempina? Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle?
VANHEMPAINILLAT 1. LUOKKALAISTEN LASTEN VANHEMMILLE Yleiset tavoitteet: vanhempien osallisuuden vahvistuminen dialogin rakentuminen tiedonjaon lisäksi vanhempien vertaisuuden vahvistuminen kasvatuskumppanuuden rakentuminen moniammatillisen työotteen vahvistuminen vanhempainiltojen järjestämisessä vertaisoppiminen Suunnittelussa huomioitavaa: koko koulun yhteinen vai luokkien omat aikataulutus kouluun siirtymävaiheesta ensimmäisen luokan kevääseen iltojen tavoitteet toteuttajilla yhteinen ymmärrys työntekijöiden työnjako, osallistuminen ja vastuut moniammatillisuus, vastavuoroinen oppiminen, tuki (vanhempainyhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden rooli?) ajankäyttö vanhempainillassa; ilmoittautuneiden määrä vaikuttaa tilan järjestelyt; miten vanhemmat istuvat? vanhempia osallistavat menetelmät: mikä on toiminnan tavoite, esim. tutustuminen, kokemusten jakaminen, vertaisuus sitoutuminen, osallistumisen merkityksellisyys kasvatuskumppanuuden rakentuminen opettajien/ työntekijöiden ja vanhempien/huoltajien kesken HUOM! KEVÄÄN KOULUTULOKASILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE - MALLIT JA KÄYTÄNNÖN TOTEU- TUS LÖYTYY KOULUTULOKASTAPAAMISTEN OSI- OSTA (7)
OSALLISTAVA VANHEMPAINILTA KOULULLA (syksy) Esimiehen avaus kaikille yhteisesti Siirrytään omaan luokkaan Tiedotetaan lyhyesti käytännön asioista OHR:n jäsenet käyvät esittäytymässä / vanhemmat voivat käydä työtiloissa Jakaudutaan porina ryhmiin / aiheita materiaalikansioissa Kokoonnutaan yhteen jakamaan ryhmien tuotoksia Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun - hanke VAIHTOEHTO A: SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE OMASSA LUOKASSA Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä opettajaa ja muuta henkilökuntaa, jotka ovat vastuussa vanhempainillan toteuttamisesta AIKA: 1,5 2 h TAVOITE: - tutustuminen, verkostoituminen - yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja koulun välillä, tossut, uintitarvikkeet, omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. - kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen - moniammatillisuuden vahvistuminen esim. opettajan ja muun henkilökunnan välillä SUUNNITTELU: - esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta on tietoinen ajankohdasta - onko luokanopettaja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja.? - millä aikataululla rehtori kiertää luokissa, entä esim. oppilashuoltoryhmän jäsenet tai vanhempainyhdistyksen edustaja? - miten vanhemmat sijoittuvat luokaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin?
VINKKEJÄ LUOKKATOIMIKUNNAN TOIMINNAKSI: - suhde vanhempainyhdistyksen toimintaan - tavoitteiden miettiminen juuri tälle luokkatoimikunnalle - mahdollista toimintaa: retket, leirikoulu, rahoitus grillijuhlat, pulkkamäki diskot isien illat, vanhempien toimiminen asiantuntijoina reppukansa liikenteessä TOTEUTUS OMASSA LUOKASSA: 5 min. Tervetuloa, luokan opettaja ja muut ohjaajat esittäytyvät 15-20 min. Vanhemmat esittäytyvät jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 15 min. Lukujärjestykseen, reissuvihkoon, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa 20-30 min A4:n asioista keskustelu - opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä pitämiään asioita - vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa mietityttää? Mikä on epäselvää? keskustelua Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? 5-10 min. REHTORIN/ OPPILASHUOLLON/VANHEMPAINYHDISTYKSEN EDUSTAJIEN VIERAILU LUOKASSA SOVITUSTI - vanhempien tuen merkitys koulua aloittavalle lapselle - vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, muista vanhemmista ja lapsista miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi kunnioittaa sekä itseään, vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia 10-15 min Yhteenveto illan tapaamisesta Milloin tavataan seuraavan kerran; vartit, vanhempainillat, muut tapahtumat koululla? Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa Miten tämä vanhempainilta palveli teitä ensimmäisen luokan vanhempina? Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle?
VAIHTOEHTO B: SYKSYN ENSIMMÄINEN VANHEMPAINILTA 1. LUOKKALAISTEN VANHEMMILLE TOTEUTUS: Ensin lyhyt yhteinen kokoontuminen kaikille 1. luokkalaisten vanhemmille ja sitten vanhempainilta jatkuu luokkakohtaisesti YHTEINEN KOKOONTUMINEN JUHLASALISSA TAI RUOKALASSA: 15 min. kaikki vanhemmat yhdessä - rehtorin tervehdys ja pedagoginen/ kasvatuskumppanuuteen liittyvä sanoma, arvopuhe kaikille vanhemmille, esim. koulun arvojen näkyminen arjessa tms. ja lisäksi - vanhempien tuen merkitys koulua aloittavalle lapselle - vanhempien suhtautuminen kouluun, puhe koulusta, opettajasta, muista vanhemmista ja lapsista miten yhteistyötä ja kunnioitusta ja kumppanuutta rakennetaan, miten lapsi voi kunnioittaa sekä itseään, vanhempiaan, opettajaa, koulua, muita lapsia ja näiden vanhempia - oppilashuollon edustajien puheenvuoro: esittäytyminen, työn tavoite ja menetelmät JATKUU OMISSA LUOKISSA: Ohjaaja/ ohjaajat tarkoittavat tässä yhteydessä luokanopettajaa ja muuta henkilökuntaa, jotka ovat vastuussa vanhempainillan tämän osan toteutumisesta AIKA: 1-1,5 h TAVOITE: - tutustuminen, verkostoituminen - yhteisistä toimintakäytännöistä sopiminen; tiedonkulku kodin ja koulun välillä, tossut, uintitarvikkeet, omat tavarat, tyynyt lattialla istumiseen, mukit yms. - kasvatuskumppanuuden rakentuminen, kuulluksi tuleminen - moniammatillisuuden vahvistuminen esim. opettajan ja muun henkilökunnan välillä SUUNNITTELU: - esim. edellisellä viikolla, ajankohta on sovittu hyvissä ajoin niin, että koulun koko henkilökunta on tietoinen ajankohdasta - onko luokanopettaja yksin vastuussa luokkansa vanhempainiltaosuudesta vai onko esim. työparina kokenut opettaja, kuraattori, terveydenhoitaja.? - miten pitkä on kaikille vanhemmille tarkoitettu yhteinen kokoontuminen esim. juhlasalissa, mitkä teemat siellä esillä - miten vanhemmat sijoittuvat luokkaan istumaan; ympyrään, hevosenkenkään, pöytäkuntiin?
TOTEUTUS: 5 min. Tervetuloa, luokan opettaja ja muut ohjaajat esittäytyvät 15-20 min. Vanhemmat esittäytyvät jokin toiminnallinen menetelmä esim. Alter ego + nimikyltit jokainen vanhempi tekee itse 15 min. Lukujärjestykseen, reissuvihkoon, oppilashuoltoon, OPSiin ja kirjoihin liittyvät tiedotettavat asiat, jos eivät ole A4:ssa 20-30 min A4:n asioista keskustelu - opettajat ovat koonneet yhdelle A4:lle usein kysyttyjä ja itse tärkeänä pitämiään asioita - vanhemmat/huoltajat lukevat listan, porisevat pöytäkunnittain tai lähellä olevien kanssa muutaman minuutin listatuista asioista: Mikä listassa mietityttää? Mikä on epäselvää? keskustelua Jos aikaa on tai jatketaan tästä seuraavalla kerralla: Mitä vanhemmat haluaisivat sopia yhteisistä toimintakäytännöistä, pelisäännöistä? Mitä vanhemmat haluaisivat lisätä listaan? 10-15 min Yhteenveto illan tapaamisesta Milloin tavataan seuraavan kerran; vartit, vanhempainillat, muut tapahtumat koululla? Luokkatoimikuntatoiminta, vanhempainyhdistystoiminta tässä tai A4:ssa Miten tämä vanhempainilta palveli teitä ensimmäisen luokan vanhempina? Mitä toiveita teillä on seuraavalle kerralle? Kiitos tästä illasta
VANHEMPIA AKTIVOIVIA TYÖSKENTELYMENETELMIÄ A. LEARNING CAFÉ - esim. vanhemmat jaetaan 4 ryhmään - 4 kysymystä, jokainen omalle fläppitaulun paperille, paperit laitetaan vaikkapa pulpeteille eri puolille luokkaa Esimerkki kysymyksiä: 1. Mitä toivotte koulun ja kodin yhteistyötä lapsenne ensimmäisenä kouluvuotena? 2. Miten olette itse valmiita panostamaan lapsenne ja hänen luokkansa ensimmäisen kouluvuoden kulkuun? 3. Mitkä asiat kiinnostavat vanhempieniltojen aiheina? 4. Mitkä asiat huolestuttavat lapsen koulunkäynnissä? Ykköset vastaavat ensin ykköskysymykseen, kakkoset kakkoseen, kolmoset kolmoseen ja neloset neloseen. 5-10 min. kuluttua ryhmät siirtyvät seuraava kysymyksen äärelle ja vastaavat/lisäävät/kommentoivat kysymystä. Taas n. 5 min. kuluttua ryhmät menevät seuraavan kysymyksen luo jne. Tämä jatkuu niin kauan, että ykköset palaavat ykköskysymyksen äärelle, kakkoset kakkoskysymyksen äärelle jne. ja katsovat, miten vastaus on rikastunut. Oikeasti osallistujilla voisi olla kahvia mukissa ja kysymykset olisivatkin kertakäyttöpöytäliinoissa pöydissä, jotka olisi numeroitu. Vanhempien ryhmät kulkisivat kahvimukiensa kanssa edellä esitetysti pöydästä toiseen ja kirjoittaisivat kertakäyttöliinoihin ajatuksiaan/vastauksia em. kysymyksiin. Vanhempien työskentelyn jälkeen opettaja/työntekijät kiinnittävät paperit esim. taululle ja lukevat läpi kirjatut asiat vastaus kerrallaan. Keskeiset asiat käydään yhdessä keskustellen läpi. - Haluaisitteko vielä kommentoida jotakin tästä.? - Mitä tuo maininta XXXXX tarkoittaa..? - Minua vielä kiinnostaa tuo maininta.. - Reissuvihkoja meidän koulussamme.. Fläppiparerit kannattaa säästää seuraavia vanhempainiltoja varten tai ne voi kirjoittaa puhtaaksi A4:lle ja jakaa kaikille luokan vanhemmille. AIKA: - max. 20 min. vanhempien työskentelyyn - n. 20 min purkamiseen, riippuu suunnitelmasta, paljonko kysymyksillä rikastutetaan fläpeille kirjattua jne TAVOITE: - vanhemmat tutustuvat - yhteistyö vanhempien välillä alkaa vertaisuus - vanhempien odotukset/pelot, arvostamat asiat tulevat näkyviksi - dialogi mahdollistuu vanhempien osallisuus vahvistuu Asetetuista kysymyksistä/teemoista riippuu, mitä asioita työskentelyssä nousee esiin. Joka tapauksessa esiin tulleista asioista henkilökunta saa paljon tietoa, mitä vanhemmat
odottavat, mistä ovat huolissaan tai mihin ovat valmiita itse sitoutumaan. Henkilökunnan tehtävänä on johtaa keskustelua niin, että vanhemmille/huoltajille tärkeimmät asiat nostetaan yhdessä esille ja sovitaan toimintatavoista. Näin yhdessä sovittuun voidaan palata erilaisissa kohtaamisissa ja seurata, miten yhdessä sovittua on voitu toteuttaa. Jos on kyseessä selkeä kysymys, niin siihen voidaan vastata vaikka reissuvihossa / wilmassa. B. TUNTEMATTOMAAN TUTUSTUMINEN HAASTATTELEMALLA JA ESITTELY PA- REITTAIN Osallistujat valitsevat vanhempien joukosta sen, jonka tuntevat huonoiten/vähiten. Parit haastattelevat toisiaan muutaman min. ajan: kuka olet, kenen vanhempi/huoltaja, mikä on lapsen vahvuus tai mitä lapsesi odottaa koulunkäynniltä. Haastattelussa esiin tulleet keskeiset (aikuisen nimi, lapsen nimi, vahvuus, odotus ) asiat voidaan kirjata esim. A3- paperille ja teipata seinälle näkyviin. Haastattelijat esittelevät parinsa lyhyesti ja ytimekkäästi muille läsnäolijoille. TAI Parit kirjoittavat toisilleen nimikyltit pidettäväksi esim. pöydällä tai jos mahdollista nimikyltti voidaan kiinnittää rintapieleen. Haastattelijat esittelevät parinsa esiin nostamat asiat lyhyesti ja ytimekkäästi muille läsnäolijoille. Nimikyltit voidaan säilyttää luokassa ja niitä voidaan käyttää seuraavassa tapaamisessa. Nimikylttejä voidaan tehdä lisää sitä mukaa, kun mukaan tule uusia vanhempia. AIKA: 15-20 min, osallistujien määrä vaikuttaa. TAVOITE: - tutustuminen - kokemusten jakaminen - ryhmäytyminen alkuun C. TULEVAISUUDEN MUISTELU Vanhemmat muodostavat esim. 3 ryhmää, joissa he kirjaavat fläppipaperille mietteitään seuraavasta kuvitellusta hetkestä: On tämän luokan ensimmäinen kevätjuhlapäivä ja mietitte: Onpa lapsiemme ensimmäinen kouluvuosi ollut onnistunut. Jokaiselle ryhmälle on yksi kysymys, johon se vastaa esim: Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen lapsen kannalta? Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen vanhempien kannalta? Mitkä tekijät tekivät siitä onnistuneen opettajan ja muun henkilökunnan kannalta? Vastaamiseen varataan 7-10 min. Fläppipaperit kiinnitetään seinälle, taululle ja opettajan/työntekijöiden johdolla käydään yhdessä läpi, mitä onnistumisen elementtejä papereille on kirjoitettu. Lisäkysymyksiä : miten tuo luottamus, avoimuus, myönteisyys näkyy mielestänne konkreettisesti? Miten opettaja/oppilashuolto voisi tuohon XXX vaikuttaa? Miten te vanhemmat/huoltajat voisitte tukea, auttaa vaikuttaa tuohon YYYY?
AIKA: 30-40 min TAVOITE: vanhempien toiveet ja arvostamat tulevat esiin opettaja ja muu henkilökunta voi kertoa erilaisista toimintatavoista, tuen mahdollisuuksista, koulun säännöistä voidaan laatia luokalle yhteiset säännöt esiin nousseiden tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavien vanhempien iltojen aiheideoita esiin tulleisiin asioihin on hyvä palata kevätlukukauden lopulla samoja kysymyksiä voidaan pohtia lastenkin kanssa D. ESITTELY JA MILLÄ MIELELLÄ TULIT TÄHÄN VANHEMPAINILTAAN? KORTIT - tavalliset postikortit käytössä, levitettynä pöydälle - jokainen osallistuja valitsee pöydälle levitetyistä korteista sen, mikä kuvaa hänen oloaan/mielialaansa juuri nyt Ohjeistus ehkä näin: - Valitse kortti, joka kuvaa omaa tunnelmaasi juuri nyt./ Valitse kortti, joka kuvaa sitä, millä mielellä tulit tänne vanhempainiltaan. - Valintaan käytetään pari minuuttia, joten antakaa intuition ohjata valintaa! jokainen vuorollaan kertoo: kuka on, kenen vanhempi, mitä kortin kuva kertoo hänen mielialastaan - opettaja/ työntekijät kyselevät kuvista lisää: Tahtoisitko kertoa, mitä tuo portti tuossa kuvassa sinulle merkitsee? Aika tumma pilvi tuossa kortin ylänurkassa; mitä se kuvaa mielialastasi? Kuvassasi on paljon vahvoja värejä, mitä tahtoisit niistä kertoa? jne.. - jokainen osallistuja tekee itselleen nimikyltin - kysymyksiin käytetään aikaa suunnitellusti, osallistujien määrä vaikuttaa opettaja/työntekijä rajaa rönsyävää keskustelua, jos on tarpeen tai kysyy lisää, jos aikaa on ja näkökulmia on mahdollisuus rikastaa Opettaja, työntekijät voivat valita myös kortin. Kannattanee jättää oman kortin esittely viimeiseksi, ettei siitä tule normia, mikä on oikea tapa esitellä kuva. AIKA: esim. 20 min, osallistujien määrä vaikuttaa TAVOITE: tutustuminen mahdollistuu tilanteeseen siirtyminen helpottuu vertaisuuden kokemukset mahdollistuvat E. VANHEMMAT ESITTELEVÄT ITSENSÄ JA LAPSENSA; LAPSI ESITELLÄÄN VALITSE- MALLA KAKSI VAHVUUSKORTTIA Vanhempia pyydetään illan aluksi valitsemaan pöydälle levitetyistä vahvuuskorteista seuraavat: