Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Transkriptio

1 Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1

2 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen lähtökohdat: miten? Kehittämisen periaatteet Kehittämisen rakenne Monitoimijaisen kohtaamisen malli 2

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE TAVOITTEET Riskiryhmille osallisuutta, hyvinvointia & terveyttä Toimivimpia palveluita lapsille, nuorille, lapsiperheille Uusi palvelurakenne ja tehokkaammat peruspalvelut Tieto ja tietojärjestelmät asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Johtaminen tukemaan palvelurakennetta ja työhyvinvointia 3

4 Lapsen ääni Etelä-Suomen lääni TAVOITTEET Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Laaja-alaisen yhteistyön vahvistaminen Hyvien käytäntöjen kehittäminen ja levittäminen Ammattilaisten osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen Tutkimus- ja arviointitiedon tuottaminen 4

5 KEHRÄ II Pääkaupunkiseutu TAVOITTEET Asiakasosallisuus Monitoimijaisuus Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön työn, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 5

6 Kehittäjäkumppanit KEHRÄ II Pääkaupunkiseutu Espoossa lastensuojelun kehittäjäkumppanina päihdepalvelut. Matinkylä-Olari-Tapiola alue Helsingissä peruskoulut Kallion alue: kaikki peruskoulut ja Malminkartanon alue: Apollon yhteiskoulu & Pihkapuiston ja Malminkartanon ala-asteet: rehtorit ja kuraattorit Vantaalla varhaiskasvatus Myyrmäki: Metsikköpolun, Raikupolun ja Simpukan päiväkodit 6

7 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koskee kaikkia hallintokuntia Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat Vanhemmuus ja vanhempien osallisuus vahvistuvat Lasten & nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat Lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku 7

8 Nuorten ajatuksia ja palvelukokemuksia sossutädeiksi ja kukkahatuiksi sanotaan aina sellaisia vanhoja mummoja, jotka aina puuttuu kaikkeen Verkostotapaamiset tuntuivat turhilta, koska niissä ei koskaan tehty mitään päätöksiä, niis vaan istuttiin ja sanottiin, et mun pitää käydä koulua Ne neuvottelut, joissa oli tehty jotain päätöksiä, olivat sen sijaan tuntuneet: kun tietää, et ne vaikuttaa johonkin (Tuija Sane & Marjaana Hänninen 2012) 8

9 Nuorten toiveita (Tuija Sane & Marjaana Hänninen 2012) Nuorten toiveet tapaamisajoista oli otettu hyvin huomioon työskentelyssä. Omien lastensuojelupapereiden saaminen itselle koettiin hyväksi Nuorten kokemus kuulluksi tulemisesta vaihteli nuorten mukaan neuvottelusta riippuen Useimmiten neuvotteluissa oli kuitenkin käsitelty nuorten mielestä tärkeitä asioita Koululle ei mieluiten tapaamisia. Mielummin lastensuojelun toimistolla kuin esimerkiksi kotona Nuoren kommentti hyvästä sosiaalityöntekijästä: ei nyökkäile ja hymise koko ajan. 9

10 Nuoret kehittäjät Malminkartano Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa Jos paikalla henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Ratkaisukeskeisyys: jos kertoo ongelman, niin pitää esittää ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana Nuori haluaa koululta mukaan ihmisen, joka näkee nuoren myönteisesti Nuoren pitää saada ottaa tukihenkilö mukaan neuvotteluun 10

11 Vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia (Tuija Sane & Marjaana Hänninen 2012) Työntekijöiden myötätunto ja mahdollisuuksien esiintuonti positiivisella tavalla (vielä on toivoa) on tärkeää Prosessin etenemisestä ei saa riittävästi tietoa Lapsilta kysytään liian vaikeita kysymyksiä Enemmän lasten mielipiteiden kuulemista ja lasten ottamista mukaan suunnitteluun, kun ovat tarpeeksi vanhoja (8-11v.) Verkostotapaamisista oli paljon hyötyä, koska sai purkaa tuntojaan, ja oli mukavaa työskennellä Alussa on hyvä järjestää nimi- ja esittelykierros sekä fiiliskierros, jossa kaikki sanovat millä mielellä ovat tulleet 11

12 Vanhempien kokemuksia ja ajatuksia Hyvä työntekijä ei syyllistä, ei vähättele, ei asetu yläpuolelle, ymmärtää, tukee, ei uhkaile, on asiallinen, asiat sujuvat, ei mene papereiden mukaan. Aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen on tärkeää Lausunnon kirjoittamisen sijaan yhteisneuvottelu (Tiina Soukiala 2012) Vanhempien ryhmä Helsingissä Lastensuojelun ja koulun neuvottelut ovat pelottavia ja rankkoja Vanhemmilla on paljon häpeä ja syyllisyyden tunteita 12

13 Asiakasosallisuus ja monitoimijaisuus Asiakasosallisuus: asiakkailla (lapsilla, vanhemmilla) on usein ulkopuolelle jäämisen kokemuksia palveluprosesseissa. Monitoimijaisuus on yhdessä tekemistä: osallisuutta 13

14 Miten? Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen ja opitun harjoittelu; pikkasen toisin tekeminen Onnistumisten huomaaminen Reflektio -> oppiminen -> uudet tiedot, taidot & asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan -> hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen 14

15 Miten? Käsitys tiedosta Hankkeessa rakennetaan monipuolista tietopohjaa: asiakkaan kokemustiedon & ammattilaisten asiantuntijatiedon kohdatessa käynnistyy yhteisen uuden tiedon rakentuminen ja yhteisen tiedon kumuloituminen Luova tila: mahdollisuus innovaatioille Työyhteisölähtöinen kehittäminen Kehittäjäyhteisöiden (asiakkaat & lastensuojelu & koulu) kehittämistehtävä rakentui käytännön palvelutilanteistaeista nousevan tarpeen pohjalta. 15

16 Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat 16

17 Kehittämisen neliportainen rakenne Jokainen ammattilainen kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakkaita erikseen ja yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa Luonnolliset tiimit (lastensuojelu, koulut) kehittävät perheen ja kehittäjäkumppanin kanssa tehtävään liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokousrakenteissaan Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu & koulu) kokoontuvat joka toinen kuukausi kehittämään yhteistyötä yhteisiin kehittämishetkiin Pääkaupunkiseudun kaikki kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin Teematyöpajoihin 2-3 krt/vuosi 17

18 Monitoimijaisen kohtaamisen abc malli: periaatteet Turvallisuus: pelko on yleinen tunne Arvostus, kunnioitus ja luottamus: nähdään ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet Välittäminen: myötätuntoa, ihmiseltä ihmiselle Ratkaisukeskeisyys; jos esittää ongelman, pitää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana 18

19 Monitoimijainen kohtaamisen abc mallin vaiheet Ennen kohtaamista Kohtaamisessa Kohtaamisen jälkeen 19

20 Ennen kohtaamista Lapsen/nuoren toiveiden kuuleminen (kuka kysyy lapselta/nuorelta, mistä hänen mielestään neuvottelussa pitäisi puhua). Lapsi tietää etukäteen mistä neuvottelussa puhutaan Lapsi saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Lapsen valmentaja/tukihenkilö voi olla kuka tahansa aikuinen, keneen lapsi luottaa ja kenen kanssa lapsi haluaa puhua Vanhempi, opettaja, koulukuraattori, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, sukulainen Jokainen perustelee oman läsnäolonsa lapselle/nuorelle ymmärrettävästi 20

21 Ennen neuvottelua Lapsen/nuoren näkeminen myönteisesti on tärkeää Lapselle/nuorelle järjestetään mahdollisuus saada neuvotteluun ihminen, joka näkee lapsen/nuoren myönteisesti 21

22 Neuvottelussa: kohtaaminen! Tervetuloa Esittäytyminen Työskentelyperiaatteiden läpikäyminen Edellisen muistion läpikäyminen ja muistion kirjaamisesta ja lähettämisestä sopiminen Asialistan rakentaminen: miksi olemme paikalla Työskentely asialistan mukaisesti: suunnitelma & varasuunnitelma Yhteinen sopiminen jatkosta Yhteenveto Kohtaamisen yhteinen arviointi Kiitos kaikille! 22

23 Neuvottelun jälkeen Kaikki toimivat parhaansa mukaan tehtyjen sopimusten mukaisesti. Jos tulee yllätyksiä, niin toimitaan varasuunnitelman mukaisesti tai kokoonnutaan akuuttiistuntoon Muistio kirjataan sopimuksen mukaisesti ja lähetään sovitun mukaisesti kaikille 23

24 Osallisuuden elementit Miten tieto tuotetaan? - Yhdessä. Eettisyys!!! Miten valtaa käytetään? - Läpinäkyvyys. Eettistä!!! Miten tunteet huomioidaan? - Kasvokkain, kirjoittaminen voi olla vaikeaa!!! Miten eettisyys toteutuu? -Eettisyys on rakennettuna kaikkeen toimintaan sisälle!!! 24

25 Ihmiset unohtavat, mitä olet tehnyt, Ihmiset unohtavat, mitä olet sanonut. Mutta he eivät unohda niitä tunteita, joita olet herättänyt! (positiivarit) Kiitos huomiostanne!