LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015"

Leo Mikkola
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan Valtioneuvoston lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta seuraavaa: Yleistä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tärkeä kansallinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja kehittämisen väline. Kehittämisohjelma on hallinnonalojen yhteinen asiakirja: sen tehtävänä on vahvistaa laaja-alaista lapsija nuorisopolitiikkaa. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma perustuu nuorisolakiin, joka kattaa ikävuodet Kehittämisohjelman nimestä huolimatta sen keskiössä ovat nuoret (yli 13-vuotiaat) lasten kasvu- ja elinolojen jäädessä vähemmälle huomiolle. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että kehittämisohjelman tulee huomioida kaikki lain edellyttämät ikäryhmät tasapainoisesti, jolloin nykyiseen luonnokseen verrattuna on vahvistettava varhaiskasvatus- ja kouluikäisten lasten näkökulmaa. Kehittämisohjelmassa tulee painottaa ennaltaehkäisevien toimien ja työn merkitystä. Myös tästä johtuen huomion kiinnittäminen pienten lasten ja kouluikäisten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä lasten kasvuympäristöjen tukemiseen on merkittävää. Hyvinvoinnin perusta luodaan varhain. Panostamalla varhaisten vuosien kasvuun ja kehitysympäristöihin ennaltaehkäistään ongelmien syntymistä.

lausuntonaan Valtioneuvoston lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta 2012 2015 seuraavaa: Yleistä Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tärkeä kansallinen lasten ja nuorten

2 2 (5) Strategisten tavoitteiden alaotsikoiden tukena on käytetty matriiseja, joilla kuvataan toimien ensisijaista kohdistumista ikäryhmittäin. Toimien kohdentamisessa on epäjohdonmukaisuutta ja ne on syytä tarkistaa. Esimerkiksi vanhemmuuden tuki (sivu 13) koskee alle 6-vuotiaita tyttöjä ja poikia, vuotiaita naisia ja vuotiaita naisia ja miehiä (suuret haasteet erityisesti yläkouluikäisten lasten ja nuorten kohdalla, ks. esim. Vanhempien Barometri 2011) harrastusten sukupuolittuneisuus (sivu 14) koskee vain tyttöjä alhaisen koulutustason periytyvyyden ehkäisy (sivu 16) koskee alle 6-vuotiaita ja vuotiaita lapsia Mikäli halutaan painottaa tiettyihin ikäryhmiin tai sukupuoleen liittyviä toimenpiteitä, ne on syytä perustella ja avata tekstissä. Kehittämisohjelman tarkoitus on koota ja täsmentää hallitusohjelmaan kirjattuja lasten ja nuorten näkökulmasta keskeisiä asioita. Osa kehittämisohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä jää varsin yleiselle tasolle tai toteaa sellaisenaan hallitusohjelman kirjaukset, osassa on täsmennetty ja konkretisoitu hallitusohjelman tavoitteita. Suomen Vanhempainliitto ottaa esimerkin omasta toimialastaan. Hallitusohjelmassa todetaan: Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa sama lause on toistettu sitä avaamatta. Myöskään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ei ko. tavoitetta konkretisoida. Vanhempien kasvatustyön tukeminen ja yhteistyön vahvistaminen uhkaavat jäädä pelkiksi tyhjiksi tavoitteiksi, ellei toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi hallitusohjelmaa konkretisoivissa asiakirjoissa täsmennetä. Kannanotot strategisiin tavoitteisiin: 1.1 Kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja 8.1. Oppilaskuntatoiminta Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia käsitellään kehittämisohjelmassa hallinto- ja hallintakeskeisesti. Lasten ja nuorten mielestä pelkkä vaikuttamisfoorumin tai vaikuttajaryhmän olemassaolo ei takaa osallisuutta, vaan kuulemisen ja vaikuttamisen tapoja tulisi kehittää. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että erityisesti tulee kehittää ja vahvistaa lasten ja nuorten osallistumisen tapoja arkisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä, päivähoidossa, kouluissa ja oppilai-

Esimerkiksi vanhemmuuden tuki (sivu 13) koskee alle 6-vuotiaita tyttöjä ja poikia, 18 24-vuotiaita naisia ja 25 29-vuotiaita naisia ja miehiä (suuret haasteet erityisesti yläkouluikäisten lasten ja

3 3 (5) toksissa. Oppilaskuntien saaminen kaikkiin peruskouluihin on kannatettavaa. Sen lisäksi tulee pohtia, miten luoda osallistumisen mahdollisuuksia myös niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole aktiivisesti oppilaskunnan toiminnassa mukana. Lasten osallisuuden ja kuulemisen tulee koskea alle 6-vuotiaita. Osallisuuteen kasvetaan ja sitä harjoitellaan jo varhaisvuosina. Varhaiskasvatuksen osallisuuden tavat vaativat kehittämistä. Myös kotien tehtävä osallisuuteen kasvattamisessa tulee huomioida. Osallisuuteen kasvaminen lähtee liikkeelle kotoa: tutussa ympäristössä oman perheen tukemana lapsi opettelee yhteisiä osallistumisen tapoja ja pelisääntöjä. Suomen Vanhempainliiton Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä: vanhempainyhdistykset koti-, koulu- ja kuntaosallisuuden tukijoina -hankkeen tavoitteena on lisätä vanhempien ymmärrystä kodin antamien mallien ja asenteiden merkityksestä lasten osallisuudessa, tukea perusopetuksen alakoulujen oppilaskuntatoimintaa ja edistää paikallista Lasten Parlamentti -toimintaa. Suomen Vanhempainliitto kannattaa lapsivaikutusten arvioinnin vahvistamista kaikessa päätöksenteossa ja lasten ja nuorten kuulemista kunnallisten palveluiden arvioinnissa. Vanhempainliitto pitää lapsivaikutusten arviointia niin merkittävänä, että katsoo, että se tulee nostaa 1.1. osion alta omaksi alaotsikoksi esimerkiksi strategisen tavoitteen 2 (Yhdenvertaisuutta tuetaan) alle. Lapsivaikutusten arvioinnin avulla voidaan arvioida ja edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista Vanhemmuuden tuki Perhe ja vanhemmat ovat merkittävin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Tämä ei näy lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Lapsia ja nuoria tarkastellaan perheestään irrallisena ja perhe lapsen ja nuoren kasvuympäristönä jää kehittämisohjelmassa liian vähälle huomiolle. Vanhemmuutta on avattu Strategisen tavoitteen 2 alla Vanhemmuuden tuki -osiossa. Vanhemmuuden tuki kohdistetaan erityisesti alle 6-vuotiaiden vanhempiin ja vuotiaisiin naisiin ja vuotiaisiin naisiin ja miehiin, joilla viitataan ilmeisesti nuoriin vanhempiin. Toteutus on kuvattu suppeasti. Kouluikäisten lasten vanhempien osalta toistetaan hallitusohjelmassa oleva lause: Koulun tukea vanhempien kasvatustyölle sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan.

Lasten osallisuuden ja kuulemisen tulee koskea alle 6-vuotiaita. Osallisuuteen kasvetaan ja sitä harjoitellaan jo varhaisvuosina. Varhaiskasvatuksen osallisuuden tavat vaativat kehittämistä.

4 4 (5) Suomen Vanhempainliiton katsoo, että vanhemmuuden tuen toimet tulee kohdistaa kaikkiin ikäryhmiin. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa tulee vahvistaa kasvatuskumppanuuden näkökulmaa ja jatkumoa lapsen ja nuoren kasvun tukemisessa. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuusajattelu on vahvaa varhaiskasvatuksessa. Näkökulman vahvistamista tarvitaan muun muassa perusopetuksessa. Perusopetusta koskevien säädösten mukaan koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä (Perusopetuslaki 3 2 mom., Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 ja Lastensuojelulaki 2 2 mom.). Kasvatuskumppanuuden käytännön sovelluksia on kehitetty viime vuosina sekä järjestölähtöisesti (mm. Suomen Vanhempainliitto) että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta. Perheiden merkitys ja vanhemmuuden tukeminen tulisi nostaa esiin strategisen tavoitteen 9 (lasten ja nuoren terveyttä edistetään) yhteydessä. Vanhemmilla ja perheillä on keskeinen merkitys terveyttä edistävien elämäntapojen ja elämänhallinnan omaksumisessa. Työn ja perheen yhteensovittaminen ja vanhempien osa-aikatyön mahdollistaminen eivät näy kehittämisohjelmassa, vaikka ne on mainittu hallitusohjelmassa. Näillä toimilla voidaan tukea vanhemmuutta ja sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa enintään muutaman kerran vuodessa käytäviin henkilökohtaisiin vanhempainkeskusteluihin tarvittaisiin mahdollisuutta osallistua työpäivän aikana. Osa työnantajista tämän jo mahdollistaa, mutta yhtenäiset suositukset ja käytänteet puuttuvat Lasten, nuorten ja perheiden asioiden koordinaatio Suomen Vanhempainliitto on yllättynyt, että lastensuojelulain mukaiset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat laajennetaan koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria. Valtioneuvoston kehittämisohjelman ja kuntien hyvinvointisuunnitelmien välistä vuorovaikutusta on vahvistettava, mutta ikämäärittelyä suuremmaksi ongelmaksi voidaan havaita asiakirjoja ohjaavan lainsäädännön hajanaisuus. Vanhempainliitto kannattaa johtoryhmän perustamista lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamisen johtamista varten. Vanhempainliitto katsoo, että johtoryhmässä tulisi olla mu-

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

5 5 (5) kana valtiovarainministeriö. Muutoin vaarana on, että lapsija nuorisopolitiikan linjaukset sekä kuntapalveluiden ja -rakenteen kehittäminen jäävät toisistaan irrallisiksi. Muita havaintoja 1.3. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta on terminä vanhahtava. Tiedon sijaan tänä päivänä korostetaan taitoja, osaamista ja luovuutta, jotka näkyvät otsikon alla esitetyissä toimenpiteissä. Tietoyhteiskunta-otsikko voitaisiin muuttaa muotoon Taitoyhteiskunta tai Luovuus- ja taitoyhteiskunta Sukupuolivaikutusten arviointi Sukupuolivaikutusten arviointi tulee kohdistaa myös alle kouluikäisiin lapsiin. Sukupuoliin liittyvät arvot, asenteet ja roolit syntyvät varhaislapsuudessa. SUOMEN VANHEMPAINLIITTO RY Tuomas Kurttila Toiminnanjohtaja Tuija Metso Erityisasiantuntija Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tuija Metso, puh

Tietoyhteiskunta-otsikko voitaisiin muuttaa muotoon Taitoyhteiskunta tai Luovuus- ja taitoyhteiskunta. 3.

Samankaltaiset tiedostot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä