LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 1 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE... 2 4. TUTKIMUSMENETELMÄT... 2 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS... 2 6. LINNUSTO... 6 7. MUUT LAJIT... 7 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 7 9. LISÄTIEDOT... 8 LIITTEET: Liitekartta 1: Luontoselvitys, kuviot 1-4
LAITILAN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS TUUNAN ASEMAKAAVA 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Laitilan kaupungin Tuunan asemakaava-alueelle. Kartoitettu alue on esitetty liitekartassa 1. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Laitilan keskustan koillispuolella Tuunan alueella Eurantien, Tuunantien ja Matovuorentien kulmassa. Kartoitusalueella on kangasmetsiä, lehtomaisia kankaita ja lehtoja sekä yksittäisiä rakennuksia. Etelässä alue rajautuu pientaloihin. Laitilan alueen kasvillisuuden erityispiirteitä ovat rapakiven esiintymisen vuoksi poikkeuksellisen runsaina tavattavat pähkinäpensaslehdot. Metsälakikohteista Tuunan asemakaava-alueella tavattiin lehtolaikkuja, reheviä lehtoja, joista toisessa on myös luonnonsuojelulain kohteisiin lukeutuva pähkinäpensaslehto. Lisäksi alueella on metsälain kohde louhikko. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Laitilassa. Pohjakartta MML 2013 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 1
3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu Vakka-Suomen maakuntakaava 2010. Laitilan ja sen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty 8.6.2009. Osayleiskaavassa alueella on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta VU, lähivirkistysaluetta VL sekä erillispientalovaltaista asuntoaluetta AO. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä (alle 2 km etäisyydellä) ei ole luonnonsuojelualueita, eikä Natura-alueita. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin maastossa kattavasti läpi asemakaavan vaatimalla tarkkuudella. Maastokartoitus tehtiin 3.9.2013. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta kartoitus oli ajankohtaan nähden sopiva. Linnustoselvitykset tulisi tehdä 20.6. mennessä, joten linnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Samoin liito-oravien suhteen kartoitustyössä huomioitiin mahdolliset elinympäristöt, sillä luotettavat liito-oravaselvitykset tulisi tehdä maalis-toukokuussa. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saatujen Hertta-tietojen perusteella suunnittelualueelta ei ole havaittu uhanalaislajistoa eikä luontodirektiivin lajeja. Maastotöiden perusteella tavattiin kuitenkin metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, jotka on lueteltu alla. (Meriluoto ym. 2002) Kuviot on esitetty liitekartalla 1. Lakikohteet - huomioitava kaavoituksessa Kuviot 1-2 Metsälakikohde (rehevät lehdot) / Luonnonsuojelulakikohde (pähkinäpensaslehdot) Kuva 1. Kuviot 1-2 kuuluvat sekä luonnonsuojelulakikohteisiin pähkinäpensaslehdot että metsälakikohteisiin rehevät lehtolaikut. 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 2
Kuva 2. Sinivuokkokasvustoja vaahteran ja raidan alla monipuolisen lehdon kenttäkerroksessa. Kuviot 1-2 sijoittuvat Eurantien varren urheilukentän itä- ja koillispuolelle. Pääosa kuviosta (2) kuuluu metsälakikohteeseen rehevät lehtolaikut. Kuvion sisällä on kuitenkin aivan kentän tuntumassa alarinteen puolella kapeampi kuvio (1), joka kuuluu luonnonsuojelulakikohteisiin pähkinäpensaslehdot. Suojeltuja luontotyyppejä ovat pähkinäpensaslehdot, joissa on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella (Meriluoto ym. 2002). Kuviolla 1 voidaan osassa aluetta nähdä lähekkäisiä pähkinäpensasryhmiä, jolloin luonnonsuojelulakikohde täyttyy. Suurin osa kuviosta kuuluu OMaT-lehtoon (käenkaali-oravanmarjatyyppi). Kuvio vaihettuu paikoin ravinteisempaan tyyppiin HeOT-lehtoon (sinivuokko-käenkaalityyppi). Koko kuvion puusto koostuu koivusta, kuusesta, haavasta, raidasta, pihlajasta, vaahterasta ja puumaisesta tuomesta. Lehdon pensaskerrokseen pähkinäpensaiden lisäksi kuuluvat taikinamarja, terttuselja ja tuomi. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. käenkaali, sinivuokko, lehto-orvokki, metsäalvejuuri, nuokkuhelmikkä, kallio-imarre, kevätpiippo, vanamo, ahomansikka, keltamo, rönsyleinikki ja mustikka. Sinivuokko on paikoin melko runsas. Lehväsammalet ovat myös yleisiä. 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 3
Kuvio 3 Metsälakikohde (louhikot) Lehdon ylärinteessä kuviolla 3 on metsälain kohteisiin (vähätuottoiset kitu- ja joutomaan elinympäristöt) kuuluva louhikko. Ympäristöstään selvästi erottuva sammalpeitteinen louhikko, jossa on rehevän kasvillisuuden piirteitä ja myös lahopuuta on metsälain suojaama arvokas elinympäristö. (Meriluoto ym. 2002). Kuviolla 3 on yksittäisiä suuria kuusia halkaisijaltaan jopa 60 cm. Lisäksi louhikon raoista kasvaa vähän pihlajaa. Myös järeää maalahopuuta on tuulen kaatoina. Pensaista lohkareiden koloissa kasvaa taikinamarjaa ja sammaleiden lomassa kasvaa mm. kallioimarretta ja metsäalvejuurta. Kuva 3. Sammalpeitteinen louhikko lehdon ylärinteessä on metsälakikohde. Kuvio 4 Metsälakikohde (rehevät lehdot) Pienialainen lehtolaikku Eurantien varrella pihapiirin luoteispuolella kuuluu myös kasvillisuuden puolesta metsälain kohteisiin rehevät lehdot. Lehto sijaitsee kasvipeitteisen nyppylän päällä, jolla ei ole avokallio paljastumia. Kasvillisuuden mukaan lehto kuuluu HeOT-tyyppiin (sinivuokko-käenkaalityyppi). Puustoon kuuluvat mm. haapa, kuusi, pihlaja ja tuomi. Lehtopensaista kasvaa lehtokuusamaa, pähkinäpensasta ja taikinamarjaa. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. sinivuokko, kielo, ahomansikka ja kallioimarre. 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 4
Kuva 4. Lehtolaikulla kuviolla 4 kasvaa luonnontilaisena mm. taikinamarjapensasta, lehtokuusamaa ja sinivuokkoa. Kuvat 5 ja 6. Laitilan Tuunan rapakivilohkareen alla kasvaa mm. huomionarvoista mäkimeiramia. Kuvion 4 eteläpuolella on suuri rapakivilohkare, jonka alla kasvaa mm. huomionarvoista mäkimeiramia (Origanum vulgare), jota kutsutaan myös villimeiramiksi. Mäkimeirami on kalkinsuosija ja kasvaa mm. lehtoniityillä, kivikkorinteillä ja vuorenaluslehdoissa (Hämet- Ahti ym. 1998) 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 5
Muut luontokohteet Kartoitusalueen muut metsäiset alueet kuuluvat pääosin mustikkatyypin kankaisiin MT. Alueen lakikohteessa eteläosassa kangastyyppi vaihettuu puolukkatyypin kankaaksi VT. Eurantien puolella mustikkatyyppi vaihettuu pienialaisesti lehtomaiseksi kankaaksi OMT. Vanhassa pihapiirissä kasvaa mm. vuorijalavaa, vaahteraa, pihlajaa, kuusta ja tuomea. Jalopuut ovat todennäköisesti istutettuja. Aluskasvillisuus on villiintynyt ja joukossa kasvaa mm. metsäkurjenpolvi, nurmitädyke ja ahomansikka, jotka viittaavat entiseen perinnebiotooppiin. Pujo, nokkonen ja maitohorsma ovat kuitenkin kasvattamassa pihapiiriä umpeen. Kuva 7. Alueen luoteisosassa Eurantien varrella on vanha pihapiiri, jossa kasvaa mm. jaloja lehtipuita kuten vuorijalavaa ja vaahteraa. 6. LINNUSTO Pesimälinnustoselvitykset tulisi tehdä 20.6. mennessä, jolloin linnut ovat parhaiten äänessä pesimäkaudella. Pesimälinnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Kasvillisuuskartoitusten yhteydessä 3.9. linnut eivät olleet enää hyvin äänessä. Rehevät lehdot ovat paitsi kasvillisuuden puolesta myös linnustollisesti lajirikkaita ja arvokkaita elinympäristöjä. Suunnittelualueella tällaisia alueita ovat kuviot 1, 2 ja 4. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Hertta-tietojen mukaan selvitysalueella ei ole havaittu uhanalaisia lajeja tai lintudirektiivin I-liitteen lajeja. 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 6
7. MUUT LAJIT Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Liito-oravien suhteen kartoitustyössä huomioitiin vain mahdolliset elinympäristöt, sillä luotettavat liito-oravaselvitykset tulisi tehdä keväällä maalis-toukokuussa. Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia ja haapoja tarkastettiin. Alueilla ei ole juurikaan liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eivätkä edellä kuvatut metsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. Luontodirektiivin lajeista kartoitettavalta alueelta ei ELY-keskuksen Hertta-tietojen mukaan ole löytynyt liito-oravia. Myöskään muita luontodirektiivin liitteen IV lajeja, kuten lepakoita tai viitasammakoita ei alueelta ole löytynyt (Hertta-tiedot). Viitasammakoille sopivia elinympäristöjä alueen ojista tuskin löytyy. Sen sijaan kuvion 3 louhikossa saattaisi olla lepakoille sopia elinympäristöjä. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, eikä Naturaalueita alle 2 km etäisyydellä alueen rajoista. Myöskään uhanalaislajistoa tai luonto- ja lintudirektiivin lajeja ei alueelta ole tavattu (Hertta-tiedot). Luontoselvityksen mukaan alueella on kuitenkin luonnonsuojelualain ja metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kuten reheviä lehtoja ja pienialainen louhikko. Nämä kohteet 1-4 on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi kuvion 4 eteläpuolella oleva rapakivilohkare ja sen tyvellä kasvava mäkimeiramikasvusto suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuuskohteeksi. Muuttuvan maankäytön alueilla olisi hyvä tehdä lisäselvityksiä mahdollisten liito-oravien ja lepakoiden suhteen keväällä (liito-oravat) ja kesällä-syksyllä (lepakot). 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 7
9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: 010 2414 466 osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, 20701 Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi Turussa 12.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 8
LÄHTEET Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen T. & Uotila, P. (toim.) 1998. Retkeilykasvio 4. painos, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. 656 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Maatalouden kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. 131108_Laitila_Tuuna_luontoselvitys_HLIE.docx 9
LUONTOSELVITYS kuviot 1-4 LIITEKARTTA 1 kuvio 4 kuvio 3 kuviot 1, 2 100 m Pohjakartta MML 2013 Kartoitusalueen raja