Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010"

Ari Heikkinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Petri Parkko

2 1 1. Taustoja Sysmän Rapalanniemessä laaditaan ranta-asemakaavaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin tietoja alueen merkittävistä luontoarvoista. Kaavaa laaditaan kahdella alueella: Iso- Särkijärvellä sekä Hevoshiekan alueella Päijänteen rannalla. Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaa tilasi luontoselvityksen Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkittavat alueet kierrettiin jalkaisin maastossa Maastotyöt saatiin ajoitettua ajankohtaan, jolloin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liito-oravan Pteromys volans ulostepapanat olivat vielä löydettävissä. Toukokuun lopulla kasvillisuus oli jo niin kehittynyttä, että metsätyypit olivat määritettävissä ja arvokkaat elinympäristöt arvioitavissa. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Putkilokasvien nimistö raportissa perustuu teokseen Suuri Pohjolan Kasvio (Mossberg & Stenberg 2005). 3. Hevoshiekan tutkimusalue Tutkimusalue sijaitsee Päijänteen rannalla Rapalan kartanon eteläpuolella. Hevoshiekan tutkimusalue käsittää rantavyöhykkeen lisäksi Särkilahden rannassa olevan tontin. Hevoshiekan tutkimusalueen pohjoisosassa on Päijänteeseen pistävä pieni niemi, jossa on äskettäin tehty hakkuita. Tutkimusalueeseen kuuluu kärjen pohjoispuolen tyviosa, jossa mustikkatyypin kankaan latvuskerroksessa kasvaa suuria mäntyjä sekä hieman kuusta, koivua ja haapaa. Alikasvoksena kasvaa koivua, kotipihlajaa sekä kuusta. Rannassa kasvaa tervaleppää. Tämä alue rajautuu eteläreunastaan hakkuuseen. Hevoshiekan lahdenpohjukassa ojitetun rantametsän puustona kasvaa nuorta kuusta ja tervaleppää. Kenttäkerroksen kasvillisuus on lehtomaista; mm. käenkaali kasvaa hyvin runsaana.

2 Tutkimusalueen koillisosassa kasvaa latvuskerroksessa mäntyjä sekä joitakin haapoja ja koivuja. Suuri osa koillisosan metsästä on nuorta lehtipuuta ja kuusta.

3 2 Tutkimusalueen koillisosassa kasvaa latvuskerroksessa mäntyjä sekä joitakin haapoja ja koivuja. Suuri osa koillisosan metsästä on nuorta lehtipuuta ja kuusta. Lisäksi mökkitien itäpuolella on pieni hakkuu. Mökkiteiden muodostamassa kolmiossa on nuorta kasvatusmetsää. Taimikon reunassa kasvaa pensasmainen metsälehmus sekä jokunen jättöhaapa. Särkiniemen pohjoisreunassa kasvaa latvuskerroksessa suuria mäntyjä ja alikasvoksena nuorta lehtipuuta. Tutkimusalueen kaakkoisosassa kasvaa nuorta kuusivaltaista sekametsää. Kuva 1. Hevoshiekan tutkimusalueella on uusia hakkuita. Taustalla näkyy tervaleppäluhdan reunapuustoa Petri Parkko Särkilahden tontti on pieni niemi, jossa puustona kasvavat muutamat suuret männyt sekä koivut. Alikasvoksena kasvaa paikoin harmaaleppää. Tontin puusto ei ole luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, sillä sitä on harvennettu. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja lehtokuusamaa sekä hieman taikinamarjaa. Rehevässä kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kieloa sekä lillukkaa, nuokkuhelmikkää, metsäkastikkaa, kevätlinnunhernettä, metsäkurjenpolvea, oravanmarjaa, ahomataraa, kevätlehtoleinikkiä, sinivuokkoa sekä hieman

3 kivikkoalvejuurta. Metsäliekosammal kasvaa sammalkerroksessa runsaana. Maannos on enimmäkseen lehtomultaa, ja ainakin suurin osa alueesta on ravinteisuudeltaan lehtoa.

4 3 kivikkoalvejuurta. Metsäliekosammal kasvaa sammalkerroksessa runsaana. Maannos on enimmäkseen lehtomultaa, ja ainakin suurin osa alueesta on ravinteisuudeltaan lehtoa. Tontti vaikuttaa kasvillisuutensa perusteella vanhalta metsälaitumelta tai hakamaalta. Tontilla havaittiin seuraavat lintulajit: käpytikka, räkättirastas, harmaasieppo, pajulintu ja peippo. Tontin länsipuolella on pieni luhtakuvio, jossa kasvaa korpikaislaa, rantarentukkaa, terttualpia, järvikortetta sekä rannan tuntumassa mesiangervoa Arvokas elinympäristö Hevoshiekan tervaleppäluhta (kartta 1, kuva 2) Kuviolla kasvaa puustona mättäillä koivua ja tervaleppää. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat korpikaisla, suovehka, pullosara ja järvikorte. Hieman löytyy myös rantarentukkaa. Sammalkerroksessa kasvaa runsaasti okarahkasammalta. Kuva 2. Hevoshiekan luhtakuviota toukokuussa Kuvassa näkyy laaja korpikaislakasvusto ja reunoilla tervaleppää ja koivua Petri Parkko

5 4 Kartta 1. Hevoshiekan tutkimusalue on rajattu karttaan sinisellä ja arvokas elinympäristö vihreällä.

6 Päätelmät ja suositukset Alueelta ei löytynyt merkkejä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajista liitooravasta. Uhanalaislajiston ja luontodirektiivissä mainittujen eliölajien esiintymisen todennäköisyys on pieni. Metsät ovat olleet enimmäkseen voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä alueelta löydy luonnontilaisen kaltaisia osia. Alueelta löytyi yksi paikallisesti arvokas luontokohde, tervaleppäluhta, joka tulisi jättää rakennustoiminnan, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. 4. Iso Särkijärven tutkimusalue 4.1. Tutkimusalueen yleiskuvaus Rakentamaton Iso Särkijärvi on erämainen pieni järvi, jonka rantametsät ovat puustoltaan varsin luonnontilaisia. Järven kaakkoisosan metsä on ravinteisuudeltaan lehtoa. Uudistusiän ylittäneestä kuusivaltaisesta sekametsästä löytyy myös kuollutta puustoa (ks Arvokas elinympäristö, Iso-Särkijärven boreaalinen luonnonmetsä). Boreaalisesta luonnonmetsästä koilliseen (kartta 2, numero 2) ranta nousee hyvin jyrkästi Lamminpäänkallion vanhoja mäntyjä kasvavaan kallioalueelle. Kapea rantametsä toimii tässä liito-oravan kulkuväylänä. Suunnitellun rakennuspaikan kohdalla (kartta 2, numero 3) kasvaa melko paljon haapaa sekä suuria kuusia ja vanhoja mäntyjä. Kaavan luo-alue on perusteltu, sillä sen sisällä puusto on luonnontilaisempaa ja rajauksen sisällä on kohtalaisesti lahopuuta EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin elinalue Iso Särkijärven liito-oravan elinalue (kartta 2, kuvio 1) Koko Iso Särkijärven ranta-alue on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Lähellä mökkitietä on useita suuria haapoja, joista ainakin yhdessä on liito-oravan pesintään sopiva kolo. Alueelta löytyi liito-oravan papanoita monien kuusten sekä haapojen alta. Liito-oravaselvitys tehtiin kartan 2 numeroon 3 asti, mutta papanoita löytyi vain karttaan rajatulta kuviolta 1.

6 Lisääntymis- ja levähdyspaikan GPS-koordinaatit: 6813972:3422366 Muiden papanapaikkojen GPS-koordinaatit: 6813963:3422328 6813935:3422362 6813985:3422360 6813983:3422354 6813969:3422373 Kuva 3.

7 6 Lisääntymis- ja levähdyspaikan GPS-koordinaatit: : Muiden papanapaikkojen GPS-koordinaatit: : : : : : Kuva 3. Liito-oravan ulostepapanoita Sysmän Rapalanniemen Iso Särkijärven rantametsässä Petri Parkko 4.3. Yleistä liito-oravasta Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla

Liito-orava pesii puunkolossa, pöntössä tai oravan vanhassa

liito-oravan kulkuyhteyksien katkaiseminen ruokailualueille.

8 7 kielletty. Laji suosii elinympäristönään varttuneita sekametsiä, joissa on monipuolisesti eri puulajeja. Liito-oravan tärkein ravintopuu on haapa, jonka osia se käyttää ravintonaan ympäri vuoden. Myös kuusi on lajille elintärkeä sen antaman suojan takia. Liito-orava pesii puunkolossa, pöntössä tai oravan vanhassa risupesässä, poikkeuksellisesti pesä saattaa sijaita myös rakennuksessa. Hävittämiseksi ja heikentämiseksi voidaan tulkita myös liito-oravan kulkuyhteyksien katkaiseminen ruokailualueille. Kulkuyhteys voi muodostua puista joiden väli on enimmillään 50 metriä, mutta mieluiten vähintään 30 metriä. Rantametsiä ei tule katkaista yli 50 metrin leveydeltä, jotta liito-orava pääsee siirtymään rannan puustoa pitkin muille metsäalueille.

9 8 Kartta 2. Arvokas elinympäristö boreaalinen luonnonmetsä ja liito-oravan elinalue on rajattu karttaan vihreällä. Liito-oravan tarvitsema metsäinen kulkuyhteys rantoja pitkin on merkitty vihreillä nuolilla Arvokas elinympäristö Iso Särkijärven boreaalinen luonnonmetsä (kartta 2, kuvio 1, kuva 4) Uudistusiän ylittäneestä kuusivaltaisesta sekametsästä löytyy myös kuollutta puustoa. Kuviolla kasvaa suuria kilpikaarnaisia mäntyjä. Ylempänä rinteessä on merkkejä vanhoista metsäpaloista. Lehtopensaista kuviolla kasvaa lehtokuusamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti käenkaalia ja kieloa sekä sinivuokkoa ja kevätlinnunhernettä. Paikoin kasvaa hiirenporrasta, mustakonnanmarjaa ja sudenmarjaa. Kuviolta löytyi puukiipijän Certhia familiaris pesä irronneen kaarnan alta (kuva 5). Laji suosii elinympäristönään varttuneita ja vanhoja kuusivaltaisia metsiä. Kuva 4. Iso Särkijärven rantametsät ovat puustoltaan varsin luonnontilaisia Petri Parkko Metsä on ulosteista päätellen myös lintudirektiivin I-liitteen lajin pyyn Bonasa bonasia elinympäristöä. Kuvio on myös uhanalaisen (VU) ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a)

9 nisäkäslajin liito-oravan elinympäristöä (ks. 4.2.

10 9 nisäkäslajin liito-oravan elinympäristöä (ks EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin elinalue, Iso-Särkijärven liito-oravan elinalue). Kuva 5. Puukiipijän pesä männyn kaarnan alla. Iso Särkijärvi Petri Parkko

11 10 5. Päätelmiä ja suosituksia Iso Särkijärven alue on suunnittelun kannalta haasteellinen. Alueen metsät ovat varsin luonnontilaisia ja sopisivat hyvin esim. Metso-ohjelmaan suojelualueeksi, etenkin karttaan 2 rajattu luonnontilaisin osa (kuvio 1). Tämä alue on syytä merkitä suojelua edistävällä kaavamerkinnällä. Koko Iso Särkijärven alueella tulee huomioida liito-oravan esiintyminen jättämällä rantojen tuntumaan metsäiset kulkuyhteydet: rantametsiä ei tulisi katkaista yli 50 metrin leveydeltä. Haapojen ja niiden tuntumassa olevien kuusten kaatamista tulee välttää koko alueella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kaavan luo-alue olisi perusteltua siirtää etelämmäksi niin, että se ulottuisi järven eteläpuolen mökkitiehen asti. Tuolloin se jäisi juuri suunnitellun rakennuspaikan eteläpuolelle ja alueen luonnonoloiltaan arvokkain osa tulisi rajauksen sisään. 6. Kirjallisuus Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Suomenkielinen laitos: Vuokko, S. & Väre, H. Kustannus Oy Tammi. 928 s.

Samankaltaiset tiedostot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys