Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Transkriptio

1 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie KÄRPPÄLÄ p

2 SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 KASVILLISUUSKUVIOT 3 1. Tuore kangasmetsä 3 2. Lehtomainen kangasmetsä 3 3. Soistuneet kangasmetsät 4 4. Metsitetyt pellot 4 5. Pellot ja kesantomaat 5 6. Muut alueet 5 LIITO-ORAVASELVITYS 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6 LIITTEET Kasvillisuuskartta 1:8000

3 2 TYÖN TAUSTAA Työn tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaalla, Akaan kaupungin Toijalan taajamassa sijaitsevan Savikon alueen luontoarvot asemakaavan laatimista varten, eli selvittää onko alueella luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia tärkeitä elinympäristöjä tai suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja jotka tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alue on osa Yritys-Konhon osayleiskaava-aluetta ja se sijaitsee Toijalan keskustaajamasta luoteeseen, pääradan ja Valkeakosken radan muodostamassa haarukassa. Osayleiskaavatyön taustaselvityksenä alueelle on aiemmin tehty liito-oravaselvitys sekä luontoselvitys vuonna 2006 (Pöyry Environment Oy, FM Soile Turkulainen) sekä myöhemmin päivitetty ko. liito-oravaselvitystä eräiltä osin 2008 (Tmi Mira Ranta). Työ sisältää liito-oravaselvityksen sekä kasvillisuuteen perustuvan luontoarvojen määrittämisen. Liito-oravien osalta maastotyöt tehtiin ja kasvillisuuden osalta Työn tekijänä toimi Tmi Mira Ranta/Mira Ryömä ja työn toimeksiantajana Akaan kaupungin maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö. ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue on kooltaan noin 150 hehtaaria. Yli puolet alueen pinta-alasta on viljeltyä tai kesantona olevaa peltoa, tai metsälle istutettua peltoa. Loput pinta-alasta on rakentamatonta metsämaata. Alueella on myös haja-asutusta joka keskittyy peltojen keskellä kulkevien teiden varsille ja peltojen reunojen metsäsaarekkeisiin. MML/90/52/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti (punainen viivoitus) suhteessa Toijalan keskustaan, 1:

4 3 Alue jakautuu pohjois-länsiosan kumpuilevaan ja osin kallioiseenkin metsämaastoon sekä etelä-itäosan tasaiseen peltoalueeseen. Korkeimmilta kohdiltaan maasto nousee noin 110 m mpy. Alueella ei ole vesistöjä eikä varsinaisia suoalueita. Metsät jakautuvat pinta-alaltaan lähes tasan tuoreeseen ja lehtomaiseen kangasmetsään. Selvitysalueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, suojelualuevarauksia, rauhoitettuja kohteita tai tiedossa olevia rauhoitettujen eläinten tai kasvien elinympäristöjä. KASVILLISUUSTYYPIT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitekartassa 1 käytettyä numerointia. 1. Tuore kangasmetsä Maastollisesti korkeimmat alueen kohdat ovat tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää. Valtapuuna kasvaa kuusi, alueen länsiosassa myös mänty. Puusto on suurimmaksi osaksi varttunutta, taimikoiden ja hakkuualueiden osuus on vähäistä. Aluskasvillisuudessa valtalajina kasvaa mustikka, puolukka, sananjalka, metsätähti, vanamo, metsämaitikka, metsälauha ja lillukka. Kuva 2. Tuoreen kankaan männikköä alueen itäpäästä. 2. Lehtomainen kangasmetsä Lehtomainen, käenkaali-mustikkatyypin kangasmetsä on alueen toinen vallitseva metsätyyppi. Valtapuuna kasvaa kuusta, mutta varsinkin peltojen reunamailla sekapuuna kasvaa runsaasti koivua, raitaa ja haapaa. Pensaskerroksessa runsaimpana lajina on pihlaja ja myös taikinamarjaa kasvaa satunnaisesti. Aluskasvillisuudessa runsaimmat lajit ovat mustikka, käenkaali, oravanmarja, metsäalvejuuri, metsäimarre, metsäorvokki, lillukka ja kevätpiippo. Myös sinivuokkoa kasvoi muutamalla rehevimmällä kohteella pellon reunametsissä.

5 4 3. Soistuneet kangasmetsät Alueella ei ole varsinaisia soita mutta lievästi soistuneita lehtomaisen kangasmetsän notkelmia löytyy muutama pienialainen kohde. Painanteissa kasvaa rahkasammalia ja aluskasvillisuudessa runsaimpina lajeina metsäalvejuurta, kurjenjalkaa, metsäkortetta, hiirenporrasta sekä rönsyleinikkiä. Alueen itälaidalla sijaitsee myös yksi laajempi soistuma joka on ojituksesta johtuen lähinnä ruohoturvekankaaksi luokiteltava metsätyyppi tällä hetkellä. Kyseinen kohde oli lisäksi hiljattain hakattu ja kasvillisuus sen myötä muuttumistilassa. Kuvat 3. ja 4. Vasemmalla soistunutta nuorta koivikkoa Sirkkulan talon pohjoispuolelta sekä oikealla hiljattain hakattua ojitettua aluetta alueen pohjoislaidalta. 4. Metsitetyt pellot Selvitysalueella sijaitsevista pelloista noin puolet on metsitettyjä. Suurin osa niistä kasvaa tällä hetkellä tasaikäistä nuorta koivua mutta myös esim. lehtikuusta kasvaa alueen keskiosassa yhdellä palstalla. Aluskasvillisuus on vielä yksipuolisen heinämäistä/niittymäistä eikä varsinaisia metsäkasveja, kuten varpuja, esiinny. Kuva 5. Koivulle istutettua peltoa alueen keskiosasta.

6 5 5. Pellot ja kesantomaat Alueen pelloista hieman yli puolet on edelleen aktiivisessa viljelykäytössä (Sirkkulan ja Metsolan talojen ympärillä) ja loput kesantomaana. Kuva 6. Peltoa ja pellonreunushaavikkoa. 6. Muut alueet Varsinaisen kasvillisuustyyppiselvityksen ulkopuolelle rajattiin selvästi pihapiireihin luettavat alueet. LIITO-ORAVASELVITYS Yritys-Konhon osayleiskaavatyön taustaselvityksenä laadittua liito-oravaselvitystä (Pöyry Environment Oy, FM Soile Turkulainen, 2006) päivitettiin alueella tehtyjen hakkuiden johdosta keväällä 2008 (Tmi Mira Ranta). Tarkoituksena oli selvittää metsänkäsittelyiden vaikutukset selvityksessä todettuihin liito-oravareviireihin sekä kulkuyhteyksiin ennen kaavan lopullista vahvistamista. Tämän liito-oravapäivityksen yhteydessä tutkittiin samalla tarkasti läpi myös selvityksen kohteena oleva Savikon alue kokonaisuudessaan. Työ suoritettiin etsimällä maastosta liito-oravan elinympäristöksi soveltuvat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät sekä tutkimalla niistä haapojen ja suurimpien kuusien juuret liito-oravan jätösten havaitsemiseksi. Myös muualta alueelta löydetyt haavat ja suurimmat kuuset tarkastettiin. Puhtaat mäntymetsät, hakkuualueet ja taimikot jätettiin tarkemman tarkastelun ulkopuolelle liito-oravalle soveltumattomana elinympäristönä. Liito-oravan elinympäristöksi soveliaimmat metsäkuviot löytyivät Sirkkulan talon pohjoispuolelta, pellonreunaa myötäillen ja jatkuen siitä aina selvitysalueen ulkopuolelle kohti moottoritietä. Savikon selvitysalueelta ei kuitenkaan löytynyt mitään havaintoja liito-oravan oleskelusta. Yritys-Konhon liito-oravapäivityksessä (Tmi Mira Ranta, 2008) todettiin kuitenkin että kaatopaikan itäpuolella aiemmin todetussa liito-oravareviirissä on edelleen elämää. Savikon alueeseen tämä vaikuttaa siten että läpikulkuyhteyden säilyminen ko. alueelta tulisi turvata alueen maankäyttöä suunniteltaessa koska kulkuyhteydet toisiin ilmansuuntiin ovat jo rajoitettuja/heikkoja (ks. kuva 7).

7 6 MML/90/52/2007 Kuva 7. Savikon selvitysalue (1:16 000) sekä keväällä 2008 varmistettu liito-oravan reviirin ydinalue punaisella rasteroituna. Punaiset nuolet kuvaavat mahdollista kulkuyhteyttä ja vihreällä viivoituksella on merkittynä metsäalue jonka kautta tulisi säilyttää puustollinen yhteys muihin alueisiin. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luontodirektiivin mukaisia elinympäristöjä tai lajeja jotka erityisesti tulisi huomioida alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueen metsät ovat tavanomaista talousmetsäkäytössä olevaa metsämaata ilman erityisiä huomioitavia luontoarvoja. Selvitysalueen läheisyydessä sijaitseva liito-oravan reviiri tulisi huomioida alueen suunnittelussa siten että riittävä puustollinen kulkuyhteys sieltä muille metsäalueille säilyy.

8