Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Transkriptio

1 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja SASTAMALA p

2 TAUSTATIETOJA JA ALUEEN YLEISKUVAUS Selvityksen kohteena oleva Kohmalan alue sijaitsee Nokian kaupungin keskustasta noin 3,5 kilometriä lounaan suuntaan. Alue on kooltaan noin viisikymmentä hehtaaria ja se on enimmäkseen kangasmetsää ja peltoa. Pohjoisessa alue rajautuu Nokianvirtaan ja etelässä Teernijärven rantaan. Taivalkunnantie halkoo aluetta itälänsisuunnassa ja alueen sisälle jää myös yksi asuinrakennus pihapiireineen. Maasto on alueelle tyypillistä kumpuilevaa ja osin jyrkkäpiirteistäkin (Nokianvirran rannat). Korkeimmilta kohdiltaan alue on 115 metriä merenpinnasta ja matalimmillaan 90 metriä. Työn tarkoituksena oli kaavoitusta varten selvittää alueen luontoarvot. Työ sisältää sekä liito-oravaselvityksen että kasvillisuuteen pohjautuvan luontoarvojen määrittämisen. Liito-oravaselvityksen maastotyöt tehtiin ja kasvillisuusselvityksen Molempien selvitysten tekijänä on toiminut Luontoselvitys M. Ranta/Mira Ranta. Alueelle ei ole olemassa aiemmin laadittuja asemakaavatasoisia luontoselvityksiä eikä ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä ole merkintöjä maankäytön suunnittelun kannalta erityistä huomiota vaativista kasvi- tai eläinlajeista tai suojelu alueista. MML//90/52/2007 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti suhteessa Nokian keskustaan ja Tampereen alueeseen.

3 KASVILLISUUSTYYPIT Kasvillisuuskuvioiden numerointi vastaa liitekartassa olevaa numerointia (liite 1). 1. Tuore kangasmetsä Lähes puolet alueen pinta-alasta on tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää. Pohjoisosassa Kohmanlahden jyrkästi nousevilla rantamailla valtapuuston muodostaa varttunut kuusi ja rinteen yläosassa myös mänty. Sekapuuna kasvaa koivua, haapaa ja raitaa. Aluskasvillisuuden valtalajina kasvaa mustikkaa, vanamoa, sananjalkaa ja oravanmarjaa. Kuva 2. Vankkaa kuusimetsää taustanaan Nokianvirran Kohmanlahti. Kuva otettu huhtikuussa. Alueen eteläosissa puusto on nuorempaa ja valoisampaa koivikkoa tai männikköä. Sanajalkaa kasvaa runsaasti sekä mustikkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa ja metsätähteä. Pensaana kasvaa pihlajaa, paikoin runsaastikin. Kuva 3. Koivikkoa alueen keskiosassa.

4 2. Lehtomainen kangasmetsä Kohmanlahden rantaviivaan rajautuu kapea käenkaali-oravanmarjatyypin lehtomainen kangasmetsäalue. Yläpuolisen rinteen tavoin sekin on varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Rannassa kasvaa myös harmaa- ja tervaleppää. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat mustikka, käenkaali, oravanmarja, kevätpiippo, metsäimarre ja ahomansikka. Voimalaitokselle menevän tien kupeessa oleva metsäsaareke on niin ikään lehtomaista metsää jossa valtapuuna kasvaa koivu ja haapa. Kenttäkerroksen lajeista runsaimmin esiintyvät metsäalvejuuri, mustikka, valkovuokko, metsäorvokki ja huopaohdake. Myös kielo muodostaa laajoja kasvustoja. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, taikinamarjaa sekä runsaasti nuorta kuusta ja pihlajaa. Myös alueen keskiosassa sijaitsevan pienen pellon ympärillä ja alueen lounaisreunalla on kuusivaltaista varttunutta lehtomaista kangasmetsää. Aivan alueen itäisimmässä kulmassa sijaitsevassa pienessä peltosaarekkeessa oleva lehtomainen sekametsä on niin tiheätä että aluskasvillisuus on hyvin niukkaa. Kuva 4. Lehtomaista lehtimetsää voimalaitokselle menevän tien itäpuolelta. 3. Lehto Nokianvirran rannalla on kapeahkona vyöhykkeenä tuoretta runsasravinteista lehtoa vesistöön rajautuen. Alueella on suuria vanhoja kuusia ja muutamia koivuja, raitaa sekä rannassa harmaaleppää. Pensaana kasvaa taikinamarjaa, tuomea, punaherukkaa, lehtokuusamaa, näsiää, koiranheisiä ja pähkinäpensasta. Kenttäkerroksen lajisto on monipuolinen mm; kivikkoalvejuuri, isoalvejuuri, hiirenporras, tesma, lehtokorte, mustakonnanmarja, lehtotähtimö, sudenmarja, kyläkellukka, valkovuokko, käenkaali, lillukka, kevätpiippo, vuohenputki ja lehtonurmikka. Myös eriasteista lahopuuta on alueella runsaasti.

5 Yläpuolisilta pelloilta valuvien vesien vaikutuksesta kasvillisuudessa on myös kostean keskiravinteisen lehdon piirteitä jolloin saniaiset hallitsevat alueen yleisilmettä. Vastaavaa kasvillisuutta on myös Teernijärven rannassa mutta huomattavasti kapeampana vyöhykkeenä ja rantatöyräs on matalampi. Kuva 5. Nokianvirran rantatöyrään runsasravinteista lehtoa ja lahopuita. Teernijärven rannalta kohoavan loivan rinteen yläosassa oleva lehtokuvio on astetta ravinneköyhempää eli keskiravinteista tuoretta lehtoa. Ylispuuna on koivua, pensaana kasvaa runsaasti pähkinää ja myös lehtokuusamaa, vadelmaa ja taikinamarjaa. Aluskasvillisuudessa mm. metsäkastikkaa, mustakonnanmarjaa, mustikkaa, karhunputkea, sananjalkaa, metsäimarretta, kivikkoalvejuurta, sudenmarjaa, sinivuokkoa, tesmaa, nuokkuhelmikkää, lehto-orvokkia, kieloa ja lillukkaa. Kuva 6. Valoisaa keskiravinteista tuoretta lehtoa.

6 4. Kangaskorpi Pienialainen kangaskorpipainanne sijaitsee alueen eteläosassa. Kasvillisuudessa mm. alvejuurta, metsätähteä, mustikkaa, korpiorvokkia, rätvänää, lillukkaa, vanamoa ja metsäkortetta. Korpirahkasammalta kasvaa laikuittaisesti. Puustossa kuusen lisäksi myös muutama koivu. Kuva 7. Pieni kangaskorpi joka erottuu ympäröivästä metsästä jo kaukaa mm. metsäalvejuuren runsauden vuoksi. 5. Vanha pelto Teernijärven rannalla on männylle istutettua vanhaa peltoa. Aluskasvillisuus on rehevää mm. rönsyleinikkiä, kurjenpolvea, koiranputkea, pelto-ohdaketta ja nurmilauhaa. Kuva 8. Pelto on saanut puuta kasvatettavakseen Teernijärven rannalla.

7 6. Pensaikko- ja niittykasvillisuus Selvitysalueelle yksi ominainen piirre on aluetta itä-länsisuunnassa halkova voimalinja joka tulee vieressä sijaitsevalta voimalaitokselta. Leveän linjan alapuolella kasvillisuudessa on sekä pensaikon että niittykasvillisuuden piirteitä. Linjan alla kasvaa runsaasti katajaa, mäkitervakkoa, särmäkuismaa, maitohorsmaa, sananjalkaa, ahosuolaheinää ja vadelmaa. Peltoalueella linjan alla kasvaa pajuja, mesiangervoa, nokkosta, rohtovirmajuurta, vuohenputkea, maitohorsmaa, kurjenpolvea ja koiranputkea. Kosteata suurruohokasvillisuutta on myös alueen keskiosassa metsän keskelle jäävässä pienessä peltolohkossa jonka ovat vallanneet mesiangervo, nokkonen, pujo, rohtovirmajuuri, pelto-ohdake, karhunputki ja koiranputki. Kuva 9. Voimalinjan alapuolista rehevää suurruohokasvillisuutta. 7. Kulttuurivaikutteiset alueet Alueella sijaitsee talo pihapiireineen ja vaikutusalueineen. Rakennuksista länteen päin on pieni varastointialue ja tienmaa jonka ympärillä on ns. puutarhakarkulaisia jotka ovat levinneet avonaisessa ja ravinteisessa metsämaassa. Kohteessa kasvaa mm. vuorijalavaa, jättipalsamia, terttuseljaa ja röyhytatarta. Seuralaisena mm. maahumalaa, vadelmaa, pietaryrttiä, mesiangervoa, rohtovirmajuurta, syyläjuurta, pelto-ohdaketta ja kyläkellukkaa. Taivalkunnantien pohjoispuolella sijaitsevat pienet peltosaarekkeet ovat myös hyvin reheväkasvuisia kulttuurivaikutteisia alueita. Aluskasvillisuus koostuu oja- ja kyläkellukasta, koiranputkesta, nokkosesta, vuohenputkesta ja sananjalasta. Pensaana kasvaa enimmäkseen tuomea ja puuna isoja raitoja ja pihlajaa. Kuva 10. Peltosaarekkeeen aluskasvillisuus on rehevää.

8 8. Pellot Selvitysalueella on laajoja alueita myös viljelykäytössä olevaa peltomaata Taivalkunnantien molemmin puolin sekä alueen itäisimmässä osassa. Kuva 11. Kumpuilevaa peltoa huhtikuisessa asussa Taivalkunnantien pohjoispuolelta. Taustalla Nokianvirta. 9. Rantakasvillisuus Nokianvirran Kohmanlahden rannat laskeutuvat melko jyrkästi suoraan vesistöön ja varsinaista rantakasvillisuusvyöhykettä ei ole erotettavissa kivikkoisessa rantaviivassa. Myös vesikasvillisuus on hyvin niukkaa eikä esimerkiksi vesilintujen kannalta huomionarvoisia ruovikoita ole ollenkaan. Teernijärvellä rannalla kasvaa harvakseltaan mm. ranta-alpia ja kurjenjalkaa ja rantaa reunustaa kapea järviruokovyöhyke. Selvitysalueeseen kuuluvan rantaosuuden länsipäässä on muutamia venepaikkoja. Kuvat 12. ja 13. Nokianvirran rannoilla kasvaa harmaaleppää mutta muuten rantaviiva on karu ja kivikkoinen. Teernijärven rantaa reunustaa kapea järviruokovyöhyke.

9 LIITO-ORAVASELVITYS Huhtikuun maastokäynnillä alue kuljettiin systemaattisesti läpi ja erityisesti etsittiin ja tarkastettiin läpi liito-oravalle soveltuvat metsäalueet, eli varttuneet kuusikot, varttuneet kuusivaltaiset sekametsät ja haavikot. Suurempien kuusien ja kaikkien löytyneiden haapojen juurelta etsittiin merkkejä liitooravasta, eli oravan jätöksiä/papanoita. Papanat ovat parhaiten havaittavissa varhain kevättalvella ja alkukeväällä ennen kuin kasvillisuus peittää ne näkyvistä tai sade/maatuminen hävittää ne. Puhtaat mäntymetsät, puhtaat hakkuualueet ja nuoret taimikot jätettiin tarkemman tarkastelun ulkopuolelle liito-oravalle soveltumattomana elinympäristönä. Alueella oli liito-oravalle hyvin soveltuvia elinympäristöjä erityisesti Nokianvirran rannalla olevassa lehdossa ja rinnemetsässä, sekä alueen lounaiskulman varttuneessa kuusikossa. Alueelta ei kuitenkaan löytynyt merkkejä liito-oravan oleskelusta. ERITYISKOHTEET (liite 2) JA YHTEENVETO Alueella sijaitsevat rantalehdot ovat metsälain 10 mukaisia tuoreita lehtoja joiden kasvillisuuden kasvuedellytykset tulisi säilyttää. Varsinkin Nokianvirran rannan kohteessa puusto on erirakenteinen ja lahopuuta on merkittävässä määrin tuoreista tuulenkaadoista maatuviin maapuihin. Sieltä on joskus kauan sitten hakattu muutamia suuria kuusia mutta kohde on edelleen luonnontilaiseksi määriteltävä. Teernijärven rantalehto on edellistä vaatimattomampi ja kooltaan pienempi, mutta kuitenkin luonnontilainen, ja selvästi ympäristöstä erottuva. Kuva 14. Nokianvirtaan rajautuvan lehdon vehreyttä ja lahoavia maapuita.

10 Teernijärvestä nousevan rinteen yläosassa kulkevan tuoreen lehdon vyöhykkeen tekee arvokkaaksi siellä runsaana esiintyvä pähkinäpensas. Kohteessa on sekä metsälain lehtotyypin että luonnonsuojelulain pähkinäpensaslehdon mukaisia arvokkaan elinympäristön piirteitä, mutta kohteen arvoa heikentää se että sitä ei voi luokitella luonnontilaiseksi, koska ylispuuna kasvavia koivuja on aikoinaan hakattu ja lahopuun määrä on vähäinen. Pähkinäpensaita kasvaa paikalla kuitenkin luonnonsuojelulain kriteereiden mukaisesti yli 20 kpl hehtaarilla. Vaikka kohde ei täytä luonnontilaisen luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin eikä luonnontilaisten metsälailla suojeltujen arvokkaiden elinympäristöjen vaatimuksia se on paikallisesti arvokas elinympäristö ja metsänomistaja päättää sen ominaispiirteiden säilyttämisestä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Alue jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle ulottuen läheiselle mökkitielle asti. Kuva 15. Nuori pähkinäpensas. Muilta kuin edellä mainituilta osin alue on tavallista talousmetsäkäytössä olevaa metsää ja maatalousmaata jolla ei ole sellaisia luontoarvoja joita pitäisi erityisesti ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Alueelle ei tehty erillistä linnustoselvitystä mutta alueen rannat ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ei ole erityistä merkitystä vesilintujen kannalta. Maalintulajiston osalta taas edellä mainitut kohteet ovat arvokkaimpia rakenteellisen monipuolisuutensa vuoksi.

11 KASVILLLISUUSKARTTA 2013 LIITE 1 Nokia, Kohmala, 1:8 000

12