JOKIOISTEN KUNTA LUONTOSELVITYS

Transkriptio

1 LIITEAINEISTO 3 JOKIOISTEN KUNTA Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan LUONTOSELVITYS Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT LIITTEET: Liitekartta 1: Luontokartoituksessa huomioidut osayleiskaava-alueet Liitekartta 2: Kuviot 1-4 Liitekartta 3: Kuviot 5-7 Liitekartta 4: Kuvio 8

3 JOKIOISTEN KUNTA Jokioisten keskustan ja lähiympäristön osayleiskaavan LUONTOSELVITYS 1. JOHDANTO Tehtävänä oli laatia luontoselvitys Jokioisten Kirkonkylän seudun osayleiskaavan muuttuvan maankäytön alueille nykyisen lainsäädännön vaatimalla tarkkuudella. Alueet ovat Rehtijärvi-Kukonharju, Kuusisto (2 aluetta) ja Puistometsä. Lisäksi selvitettiin Murronkulman ja Talvitien erillisalueet. Luontoselvitysalueet jakautuivat kuuteen erilliseen alueeseen Jokioisten keskustan ympärille. (Ks. Liitekartta 1) 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettavat alueet sijaitsevat Jokioisten kunnan alueella sijoittuen keskustaajaman ympärille noin 5 km säteellä. Kaikkiaan osayleiskaava-alueita on 6. Alueiden yhteispinta-ala on noin 420 ha. Rehtijärven-Kukonharjun alue on monimuotoisin. Järven ympärillä on kangasmetsiä, lehtoja, peltoja, loma-asutusta, soranottoalue sekä luonnonsuojelualue ja kunnan uimaranta. Muiden osa-alueiden ympäristö koostuu pääosin kangasmetsistä asutuksen/teollisuuden tuntumassa. Paikoin esiintyy myös hakkuualueita. Pohjakartta MML 2013 Kartta 1. Suunnittelualueen sijainti Jokioisten keskustan ympärillä _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 1

4 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu Kanta-Hämeen maakuntakaava Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavoja on lukuisia. Rehtijärvellä on 1985 vahvistettu ranta-asemakaava, jota ollaan tarkistamassa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue käytiin kattavasti läpi osayleiskaavan vaatimalla tarkkuudella. Luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksia tehtiin 6.8., 8.8. ja Ajankohta kasvillisuuskartoituksille oli sopiva. Linnustoselvitykset tulisi tehdä mennessä, joten linnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Samoin luontodirektiivilajien liitooravien ja viitasammakoiden suhteen kartoitustyössä huomioitiin mahdolliset elinympäristöt, sillä luotettavat liito-oravaselvitykset tulisi tehdä maalis- toukokuussa ja viitasammakkoselvitykset huhti- toukokuussa. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS ELY-keskuksen Hertta-tietojen perusteella suunnittelualueilta ei ole havaittu uhanalaislajistoa, eikä luontodirektiivilajeja. Maastotöiden perusteella tavattiin kuitenkin metsäluonnon arvokkkaita elinympäristöjä (Meriluoto ym. 2001), jotka on lueteltu alla osayleiskaavaalueittain (liitekartta 1). a. Rehtijärvi - Kukonharju Kuvio 1. Rehtijärven luonnonsuojelualue huomioitava kaavoituksessa Kuva1. Rehtijärven luonnonsuojelualueen harjun lakialuetta. Rehtijärven kaakkoisreunalla on Metsähallituksen ylläpitämä luonnonsuojelualue. Suojelualuetta hoidetaan mm. poistamalla kuusia. Tavoitteena on lisätä harjualueen valoisuutta ja paahteisuutta. Toimenpiteistä hyötyvät erityisesti harjukasvit, jotka vaativat valoisaa ja paahteista elinympäristöä. Kuusien poisto parantaa myös näkyvyyttä harjun laella kulkevalta polulta Rehtijärven suuntaan _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 2

5 Suojelualueen pääpuulaji on mänty. Lisäksi harjulla kasvaa jonkin verran kuusta, pihlajaa, koivua, harmaaleppää ja raitaa sekä nuoria haapoja. Puusto on paikoin järeää ja sekä maa- että pystylahopuuta esiintyy. Pensaista katajaa ja vadelmaa kasvaa paikoin. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, oravanmarja, käenkaali, lillukka, kielo, metsäkastikka, vanamo, ahokeltano, metsäorvokki, kissankello ja kangasmaitikka. Lisäksi suojelualueen kaakkoisosassa kasvaa rannan tuntumassa mm. ranta-alpi ja huomionarvoinen purtojuuri. Kuvat 2 ja 3. Huomionarvoinen purtojuuri kasvaa Rehtijärven luonnonsuojelualueen rannassa. Puuston valtalajina on mänty, joka on paikoin järeää. Kuvio 2. Metsälakikohde (rehevät lehdot) huomioitava kaavoituksessa Kuva 4. Rehtijärven rannalla sijaitseva lehtolaikku kuuluu metsälain kohteisiin _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 3

6 Rehtijärven rannalla sijaitseva kuvio 2 kuuluu OMaT-lehtoihin (käenkaali-oravanmarjatyyppi). Puustoon kuuluvat kuusi, koivu, pihlaja ja paikoin mänty. Osa kuusista on varsin järeitä, halkaisijaltaan jopa cm. Kuvio on luonnontilainen ja myös järeää lahopuuta esiintyy jonkin verran mm. tuulenkaatoina. Lehtopensaisiin kuuluvat kuviolla taikinamarja, pohjanpunaherukka ja tuomi sekä paikoin villiintynyt terttuselja. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. käenkaali, oravanmarja, kielo, kultapiisku, hiirenporras, metsäkurjenpolvi, metsäalvejuuri, ahokeltano, mustikka, ahomansikka, kissankello ja metsäapila. Kuvio 3. Metsälakikohde (rehevät lehdot) huomioitava kaavoituksessa Rehtijärven kaakkoisosassa järven rannalla on toinen OMaT-lehto (käenkaali-oravanmarjatyyppi), joka kuuluu metsälain kohteisiin. Lehto on kuusivaltainen, mutta joukossa kasvaa paikoin koivua, pihlajaa, harmaaleppää ja mäntyä. Osa kuusista on halkaisijaltaan jopa 60 cm. Lehdon pensaskerrokseen kuuluvat pohjanpunaherukka ja tuomi. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, oravanmarja, metsäkurjenpolvi, kielo, ahomansikka, valkovuokko, kevätpiippo ja ojakellukka. Lähempänä rantaa kasvaa vielä vuohenputki, mesiangervo, vehka ja rantakukka. Kuva 5. Käenkaali-oravanmarjatyypin lehdot ovat usein kuusivaltaisia, mutta niillä esiintyy lehtopensaita, esim. pohjanpunaherukkaa ja tuomea, kuten kuviolla _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 4

7 Kuvio 4. Metsälakikohde (rantaluhta) huomioitava kaavoituksessa Metsälain kohteisiin kuuluvat myös erilaiset rantaluhdat, silloin kun ne rajoittuvat metsäisiin luontotyyppeihin, kuten kuviolla 4. Rantaluhtiin kuuluvat metsäluhdat, pensaikkoluhdat ja avoluhdat. (Meriluoto ym. 2002). Kuvion 4 rantaluhta on pääosin pensaikkoluhtaa, mutta lähempänä Rehtijärven kaakkoisrantaa kuvio muuttuu avoluhdaksi. Rantaluhdan puusto koostuu pääosin nuoresta hieskoivusta, tervalepästä ja harmaalepästä. Pajupensaat ovat luhdan valtalajina. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. kurjenjalka, vehka, viitakastikka, rantamatara, rantakukka, järvikorte, vesisara, järvikaisla ja järviruoko. Kuva 6. Kuvion 4 rantaluhta kuuluu myös metsälakikohteisiin. Kuviolla kasvaa pajupensaiden lisäksi mm. vehka, kurjenjalka ja viitakastikka. b. Puistometsä Kuvio 5. Metsälakikohde (rehevät lehdot) huomioitava kaavoituksessa Vesilakikohde (puro) huomioitava kaavoituksessa Jokioisten keskustan itälaidalla sijaitsevien koulun ja urheilukentän välissä on luonnontilaisena säilynyt OMaT-lehto (käenkaali-oravanmarjatyyppi), joka kuuluu metsälain kohteisiin. Lehdon läpi kulkee luonnontilainen puro, joka puolestaan kuuluu vesilain mukaisiin kohteisiin. Puronvarren lehtotyyppi lähenee AthOT-lehtoa (hiirenporras-käenkaalityyppi). Kuvion 5 puusto koostuu kuusesta, koivusta, raidasta, haavasta, pihlajasta, tuomesta ja yksittäisistä männyistä. Kuuset ovat paikoin halkaisijaltaan jopa cm ja kuvio täyttää osittain myös vanhanmetsä piirteitä, tosin vain pienialaisesti. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. käenkaali, lehtokorte, metsäimarre, ahokeltano, hiirenporras, rönsyleinikki, leskenlehti, mesiangervo ja korpikaisla _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 5

8 Kuva 7. Puistometsän lehdon keskellä virtaa luonnontilainen puro kuviolla 5. Kuvio 6. Metsälakikohde (rehevät lehdot) huomioitava kaavoituksessa Keskustassa Kenttätien varrella sijaitsee pienialainen OMaT-lehto (käenkaalioravamarjatyyppi). Kuvio on kallionyppylän kaakkoispuolella. Puuston muodostavat koivu, haapa, harmaaleppä, kuusi ja paikoin mänty. Kuviolla kasvaa myös yksi tammi (halkaisijaltaan noin 20 cm) sekä tammen ja vaahteran taimia. Lehtopensaista kuviolla kasvaa lehtikuusama ja tuomi. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm. käenkaali, oravanmarja, sinivuokko, kielo, kalliokielo, lillukka ja ahomansikka. Kuvio 7. Muut arvokkaat elinympäristöt (muuttuma) suositellaan säilytettäviksi Puistometsän alueella, urheilukentän kaakkoisosassa on osittain ojitettu korpi, joka muistuttaa paikoin myös OMaT-lehtoa (käenkaali-oravamarjatyyppi) aluskasvillisuuden puolesta. Kuvio ei ole luonnontilainen ja sitä voidaankin pitää korven/lehdon muuttumana, sillä sitä on ojitettu molemmista päistä ja kuvion halki kulkee polku pohjois-eteläsuunnassa. Puuston muodostavat kuusi, haapa, raita, koivu ja pihlaja. Yksittäiset haavat ovat järeitä, halkaisijaltaan jopa 60 cm. Maalahopuuta tuulenkaatoina on jokin verran. Yksittäinen järeä raita (halk. 40 cm) on kaadettu ja pilkottu ojanvarteen. Pensaskerrokseen kuuluu korpipaatsama, joka kasvaa mm. puronvarsi- ja rantakorvissa, ruoho- ja heinäkorvissa sekä rehevien soiden reunoilla (Hämet-Ahti ym. 1998). Kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, oravanmarja, hiirenporras, korpikaisla, kultapiisku, mesiangervo, metsäimarre, ahomansikka ja mustikka _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 6

9 Kuva 8. Ojitetun korven ja lehdon muuttuma kuviolla 7 ei kuulu metsälakikohteisiin, mutta suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuus kohteeksi. c. Kuusisto (Selkäin ja Koivusoja) Luontoselvityksen Selkäimen tai Koivusojan osa-alueilta ei ole löytynyt elokuun 2013 maastokartoituksissa luonnonsuojelu-, metsä- eikä vesilain mukaisia luontotyyppejä. Selkäimen ja Koivusojan osa-alueiden metsät kuuluvat pääosin mustikka- tai puolukkatyypin kangasmetsiin, joilla on ennestään hakkuu-alueita, taimikko-/istutusalueita sekä yksi maantäyttöalue. Huomattavia kaavoituksessa huomioitavia luontoarvoja alueilla ei luontokartoituksen maastotöiden yhteydessä löytynyt. Kuvio 8. Muut arvokkaat elinympäristöt (OMT-kangas) suositellaan säilytettäviksi Huomionarvoisia kasvilajeja löytyi museorautatien länsipuolelta lehtomaisen kankaan OMT (käenkaali-mustikkatyyppi) laikulta, joka lajistosta päätellen lienee aiemmin ollut laidunkäytössä. Laikulla kasvoi mm. purtojuuri, sudenmarja, kultapiisku, ahomansikka, käenkaali, kielo, mustikka ja metsä-orvokki. Puusto koostuu koivusta, kuusesta, männystä ja pihlajasta. Lehtopensaita ei löytynyt. Purtojuuri (ks. kuva 2.) kasvaa mm. joen-, järven- ja merenrannoilla, metsän reunoilla ja laidunmetsiköissä. (Hämet-Ahti ym. 1998). Purtojuuri ei ole rauhoitettu tai uhanalainen, mutta on ravintokasvi joillekin uhanalaisille perhosille ja hyönteisille, kuten purtojuurisurviaiskoille ja purtojuurimaamehiläiselle. (Rassi ym. 2010) Kuvio 8 ei kuulu metsälain kohteisiin rehevät lehtolaikut, eivätkä kasvit kuulu uhanalaisiin tai silmällä pidettäviin lajeihin, eikä myöskään direktiivilajeihin _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 7

10 Kuva 9. Selkäimen kaakkoisosan tyypillistä kangasmetsää. d. Talvitie ja Murronkulma Erilliset lisäalueet Talvitie ja Murronkulma käytiin läpi ajamalla ajokelpoiset tiet ja jalkautumalla muutamiin kohteisiin. Talvitien alueella on peltoalueella pirstaleisia sekametsäsaarekkeita, jolla kasvaa jonkin verran haapaa, halkaisijaltaan pääosin alle 20 cm. Lisäksi alueella on Forssantien pohjoisreunalla padottu tekolampi. Noin metrin päässä Talvitien itäisimmästä kulmasta on Hertta-tietojen mukaan Jyrkänkallion tuntumassa todettu liito-oravan reviiri. Reviiristä itään Forssan suuntaan metsäiset ympäristöt jatkuvat pirstaleisia, mutta Forssantien eteläpuolella on laajempia metsäisiä alueita. Murronkulman osa-alueella suuri osa metsistä on hakkuualueita. Turun valtatie sijaitsee alueen luoteispuolella ja Murronkulmantie halkoo alueen kaakossa. Metsäiset alueet ovat siis joko teiden tai peltojen pirstaloimia. 6. LINNUSTO Pesimälinnuston osalta osayleiskaava-alueilta selvitettiin linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt kasvillisuuskartoitusten yhteydessä elokuussa Luotettavat pesimälinnustoselvitykset tulee tehdä viimeistään 20.6., jolloin pesivät linnut ovat parhaiten havaittavissa ja kuultavissa _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 8

11 Metsälakikohteet, rehevät lehdot ja rantaluhdat ovat paitsi luontotyypiltään myös linnustollisesti arvokkaita elinympäristöjä kuten kuviolla 2-6. Luonnonsuojelualue Rehtijärven koillisrannalla järeine lahopuineen on sopiva elinympäristö monille tikkalinnuille. Osayleiskaava-alueilla havaittiin kasvillisuuskartoitusten yhteydessä elokuussa tavanomaisten metsälintujen lisäksi mm. lehtokurppa ja korppi sekä useita käpytikkoja. Pienemmistä lajeista ainoastaan töyhtötiaiset ja peipot olivat enää kohtalaisesti äänessä. Hertta-tietokannan mukaan suunnittelualueilla ei ole havaittu uhanalaislajistoa tai lintudirektiivin liitteen I lajistoa. 7. MUUT LAJIT ELY-keskuksen toimittamien uhanalaisten lajien Hertta-tietojen mukaan kartoitettavilta alueilta ei ole löytynyt luonto- ja lintudirektiivin lajeja. Kartoitusalueelta ei löytynyt kasvillisuuskartoitusten yhteydessä liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia ja haapoja tarkastettiin. Luotettavat liito-oravaselvitykset tulisi tehdä maalis- toukokuussa, jolloin pesäpuiden tyvellä olevat riisinjyvän kokoiset papanat ovat helpoiten nähtävissä. Liito-oraville mahdollisesti sopivaa elinympäristöä löytyi kuitenkin Puistometsän osayleiskaava-alueelta kuviolta 7. Kuviolla kasvoi järeitä haapoja sekä kuusivaltaista sekametsää. Kaivetut ojat tuovat liito-oravan elinpiiriin lisäarvoa luonnontilaisten purojen puuttuessa. Hertta-tietojen mukaan lähimmät liito-oravahavainnot löytyvät kuitenkin vasta Talvitien osaalueen itäpuolelta runsaan puolen kilometrin päässä ko. alueen itärajasta. Metsät ovat kuitenkin pienialaisia peltojen ja teiden erottamia laikkuja, joilla liito-oravan liikkuminen on vaikeaa. Liito-orava pystyy kuitenkin liitämään lähes sata metriä, ylittämään teitä ja liikkumaan tarvittaessa myös maassa. (Pöntinen 2001) Rehtijärven kaakkoisosassa luonnonsuojelualueella aivan rannan tuntumassa on paikallisen asukkaan mukaan nähty liito-oravia. Alueella kasvaa kookkaita koivuja, kuusia, mäntyjä ja tervaleppiä jyrkän harjun alarinteellä. Muilla osa-alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eivätkä tavanomaiset kangasmetsät täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. Viitasammakkoselvitykset tulee tehdä huhti- toukokuussa, jolloin lajityypillinen kutuaikainen ääntely on kuultavissa. Selvityksessä on huomioitu kasvillisuuskartoitusten yhteydessä viitasammakoille sopivat elinympäristöt. Rehtijärvi on todennäköisesti ainoa vesistö, joka kartoitetuilta alueilta täyttäisi viitasammakon elinympäristön vaatimukset. Hyönteisille parhaiten sopivia avoimia niittyjä tai perinnebiotooppien kaltaisia ympäristöjä tavattiin vain pienialaisina Rehtijärven pohjoisrannalla. Hertta-tietokannan mukaan Kukonharjun Särkilammilla on havaittu lummelampikorento. Särkilammi rajautuu kuitenkin kokonaisuudessaan osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Lummelampikorento on Luontodirektiivin liitteen IV laji. Luontoselvityksen maastotöissä ei havaittu myöskään luontodirektiivin lajeille lepakoille sopia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, kuten louhikoita, kivikoita tai vanhojen pihapiirien kellareita tai vastaavia rakennelmia _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 9

12 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Luontoselvityksen mukaan inventoitavilta alueilta on löytynyt metsälain ja vesilain mukaisia kohteita, reheviä lehtoja ja puro ympäristöineen Rehtijärven ja Puistometsän alueilta. Nämä kohteet on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Samoin Rehtijärven luonnonsuojelualue on huomioitava kaavassa. Muista arvokkaista kohteista on löytynyt huomionarvoista kasvillisuutta lehtomaiselta kankaalta Kuusiston-Selkäimen alueella. Lisäksi lehdon/korven osittain ojitetulla muuttumalla on luontoarvoja lehtomaisen kasvillisuuden osalta Puistometsässä. Kuvio sopisi elinympäristöksi mahdollisesti myös liito-oravalle. Lisäselvityksiä liito-oravien mahdollisesta esiintymisestä osayleiskaava-alueilla olisi hyvä tehdä maalis-toukokuussa, alueilla jossa on suunnitteilla muuttuvaa maankäyttöä. Lisäselvitysten tarve on suurin Puistometsän, Talvitien ja Murronkulman osayleiskaava-alueilla sekä Rehtijärven kaakkoisosassa. Myös viitasammakoiden suhteen lisäselvityksiä olisi hyvä tehdä huhti- toukokuussa Rehtijärven rannoilla, muuttuvan maankäytön alueilla. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: Turussa AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 10

13 LÄHTEET Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.), Retkeilykasvio 4. painos, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. 656 s. Meriluoto, M., Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. Pöntinen,P Liito-orava Flygekorren. Vaasa. 48 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s _Jokioinen_oyk_luontoselvitys_HLIE.docx 11

14 LIITEKARTTA 1 Rehtijärvi - Kukonharju Kuusisto Selkäin Koivusoja Talvitie Puistometsä Murronkulma 500 m Pohjakartta MML 2013 Luontokartoituksessa huomioidut osayleiskaava-alueet