luontoselvitys Petri Parkko

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "luontoselvitys Petri Parkko"

Taisto Virtanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko

1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen tilan Huvikumpu (109-532-9-2) takamaastoon sijoittuva neljän loma-asuntoyksiön rakennuspaikan

2 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen tilan Huvikumpu ( ) takamaastoon sijoittuva neljän loma-asuntoyksiön rakennuspaikan rakennusoikeus yhdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi tilan pohjoisosan rantaan. Kaavamuutosta varten tarvittiin tiedot alueen merkittävistä luontoarvoista karttaan 1 rajatulta alueelta. Markku Lindholm tilasi luontoselvityksen Kartta 1. Suunnittelualueen rajaus. 2

2. Maastomenetelmät ja aineisto Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin alueelle 28.6.2016.

luontodirektiivin IV-liitteen lajien sekä uhanalaislajiston esiintymiä.

3 2. Maastomenetelmät ja aineisto Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin alueelle Tilalta ja sen lähiympäristöstä selvitettiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelu- ja soveltaen metsälakikohteet, uhanalaiset luontotyypit ja muut arvokkaat elinympäristöt) ja EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajien sekä uhanalaislajiston esiintymiä. Samalla arvioitiin direktiivilajien ja uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyyttä niiden ravintokasvien esiintymisen perusteella. Sää hyönteisten havainnointiin oli erittäin hyvä ja perhoset olivat aktiivisesti lennossa: alussa lämpötila oli +24 C ja lopussa +21 C, aurinkoista, heikkoa tuulta. 3. Alueen luonnon yleiskuvaus Tila sijaitsee kirkasvetisen ja karun lobeliatyypin vesistön, Kuohijärven, rannalla (kuva 1). Alueen vesi- ja rantakasvillisuus on hyvin niukkaa. Rantaviivan pohjoisosassa on pieni kivikkoinen niemeke, jonka puustona kasvaa vähän tervaleppää, koivua ja kitukasvuista mäntyä. Pensaskerroksen muodostavat suomyrtti ja paatsama, kenttäkerroksen jouhisara, siniheinä (Molinia caerulea), luhtatähtimö, rantamatara ja järvikorte. Kuva 1 (vas). Tila sijaitsee kirkasvetisen ja karun järven rannassa. Kuva 2 (oik). Ranta on osin nurmetettu ja puusto on kaikkialta harvennettu. Hämeenlinna, Huvikumpu Petri Parkko 3

4 Metsät ovat pääosin tavanomaisia talousmetsiä ja länsiosassa on myös hakkuuta. Tilan koilliskulman rantavyöhykkeeseen on jätetty vähän enemmän varttunutta puustoa. Tilan luoteiskulmassa on kostea korpipainanne, jossa on selvästi pohjavesivaikutusta. Alueen kuusi- ja koivuvaltainen puusto on harvennettua ja metsänpohjaan on tullut ajouria. Hakkuun lähellä kasvaa huomattavan paljon tuppisaraa (Carex vaginata). Painanteen itäpuolen harjanteella kasvaa äskettäin harvennettua kuusivaltaista metsää. Rantaan on tehty nurmetettu alue ja puustoa on lähes koko ranta-alueelta harvennettu (kuva 2). Nurmetetun alueen läheisyydessä kasvillisuus on hyvin rehevää: lehtokuusamaa, paljon vuohenputkea, hiirenporrasta, sananjalkaa ja muutama kivikkoalvejuuri. Tilan ja sen lähiympäristön linnustoon kuuluvat kalatiira, rantasipi (Actitis hypoleucos) (raportin kansikuva), joka varoitteli rannassa ja västäräkki (raportin kansikuva). Metsissä pesii tavanomaista eteläsuomalaista metsälinnustoa, johon kuuluvat ainakin punakylkirastas, punarinta, pajulintu, sinitiainen, hakkuulla pesivä pensaskerttu, peukaloinen, rautiainen, vihervarpunen ja peippo. 4. Arvokas elinympäristö Puro/noro lähiympäristöineen (kartta 2) Pysyvää vedenjuoksu-uomaa reunustava puusto on varttunutta ja kuusivaltaista. Naapuritilan puolella kasvaa myös tervaleppää. Uoma vaikuttaa luonnontilaiselta ja virtaa paikoin maan alla. Puronvarren pensaskerroksessa kasvaa tuomea, taikinamarjaa (Ribes alpinum) ja lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum). Kenttäkerroksen muodostavat hiirenporras, korpi-imarre, rentukka, käenkaali, metsäkorte ja rantamatara, vedessä kasvaa palpakoita (Sparganium). Purot ja norot ovat vesilain suojelemia kohteita ja niitä ympäröivät puronvarsimetsät metsälain 10 suojelemia kohteita. 4

5 Kartta 2. Arvokas elinympäristö, puro, on merkitty karttaan vihreällä. 5

6 Kuva 3. Tilan eteläosan läpi virtaa luonnontilaisen kaltainen puro/noro. Hämeenlinna, Huvikumpu Petri Parkko 6

7 5. Päätelmät ja suositukset 5.1. Natura ja luonnonsuojelualueet Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita eikä luonnonsuojelualueita Arvokkaat elinympäristöt Alueelta rajattiin yksi arvokas elinympäristö, puron varsi. Sen läheisyyteen ei olla suuntaamassa rakentamista, joten kaavamuutoksella ei ole heikentävää vaikutusta kohteeseen. Luonnontilaisen kaltaiset purot ja norot ovat vesilailla suojeltuja ja ympäröivät metsät metsälain 10 suojelemia. Uoma jätetään kaikenlaisen kaivutoiminnan ulkopuolelle ja sitä reunustava metsä pyritään jättämään mahdollisimman luonnontilaiseksi EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeilla on suuri vaikutus kaikkeen maankäytön suunnitteluun, sillä lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Tilalla ei ole silmälläpidettävän NT liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöksi sopivaa metsää. Rannat ovat kasvillisuudeltaan liian karuja IV-liitteen sudenkorennoille täplälampikorennolle (Leucorrhinia pectoralis) ja lummelampikorennolle (L. caudalis). Sirolampikorentoa (L. albifrons) tavataan myös karummissa vesissä, mutta niissä kasvaa yleensä enemmän ilmaversoiskasvustoja, kuten järviruokoa. Alueella ei tehty havaintoja IVliitteen sudenkorentolajeista. Alueella voisi olla sopivaa habitaattia kirjoverkkoperhoselle (Euphydryas maturna), sillä lajin toukkien ravintokasveja kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense) (kuva 4) ja metsämaitikkaa (M. sylvaticum) kasvaa paikoin runsaastikin. Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kuitenkin 7

8 perhosten lentoaktiivisuuden kannalta hyvässä säässä kirjoverkkoperhosen lentoaikaan, eikä lajista tehty havaintoja. Kuva 4. Tilan alueella kasvava kangasmaitikka on IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvi. Hämeenlinna, Huvikumpu Petri Parkko 8

9 5.4. Uhanalaislajisto Tilan alueella ei tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys alueella on melko pieni Linnusto Tilan alueella ei ole erityisiä linnustoarvoja, eikä kaavamuutoksella ole siten heikentävää vaikutusta linnustoon Loppupäätelmä Tilan alueella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi rajoittavaa vaikutusta kaavamuutokseen. 9

Samankaltaiset tiedostot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin