LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:"

Raili Salonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016

2 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla (Kalajärvi) sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Työn tilaajana oli yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen (Seinäjoen kaupunki) ja inventointityön teki FM Hannu Tuomisto marraskuussa 2014 ja touko-kesäkuussa Selvitystyön tarkkuudeksi määriteltiin yleiskaavan vaatima taso so. viranomaisvaatimusten ja lainsäädännön edellyttämät inventoinnit. Inventointien perusteella kootusta raportista tuli ilmetä, esiintyykö tutkimusalueella 1) luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä 2) metsälain 1093/ luvun 10 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä 3) vesilain 1961/264 1 luvun 15a, 17a mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita 4) uhanalaisluokituksen (Rassi ym. 2010/2015) mukaisia lajeja 5) luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja 6) lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja 7) tai muita huomioitavia luontoarvoja

3 Kuva 1. Tutkitun alueen sijainti Kuivassalonnevan ja Kalajärven välissä. Tutkitun alueen pinta-ala on hieman yli neljä hehtaaria.

4 Kuva 2. Tilan sijainti.

5 Kuva 3. Ilmakuva tilasta

6 Kuva 4. Ilmakuva tilan lähiympäristöstä.

7 2.TEHDYT HAVAINNOT Kuva 5. Tutkittu alue rajautuu länsireunastaan avohakkuualueeseen. Kalajärven rannan tuntumaan on jätetty puustoinen metsäkäytävä, joka toimii liito-oravalle tärkeänä leviämistienä länteen. Kuva 6. Alue rajoittuu pohjoisreunastaan Peräseinäjoki- Haapaluoma tielinjaan.

8 Kuva 7. Tilan itärajalla on sähkölinja ja tieura. Kuva Peräseinäjoki-Haapaluoma tielinjalta kohti Kalajärven patopengertä. Kuva 8. Tieyhteys tilalle on naapuritilan kautta. Tilaraja on kuvassa merkitty punaisena linjana.

9 Kuva 9. Haaparyhmä tutkitun alueen keskellä. Puiden tyviltä löytyi liito-oravan ulostepapanoita. Haapa on liito-oravalle tärkeä ravintokasvi. Lisäksi liito-oravan pesäkolo sijaitsee usein haavassa vanhassa tikankolossa. Kuva 10. Liito-oravan ulostepapanoita tilalla

Kuva 11. Kuusivaltainen ja aukkoinen vanha metsä on liito-oravalle mieluista elinympäristöä. Tilan keskellä on puustoltaan 60-80 vuotta vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää.

10 Kuva 11. Kuusivaltainen ja aukkoinen vanha metsä on liito-oravalle mieluista elinympäristöä. Tilan keskellä on puustoltaan vuotta vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Vanhimmat puut ovat yli satavuotiaita. Kuva 12. Tuoreen kankaan kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, vanamo, metsätähti, metsäkastikka, riidenlieko ja metsäalvejuuri.

11 Kuva 13. Liito-oravan elinpiirin ydinalue (keltainen rajaus) papanalöytöjen perusteella. Elinpiiriltä tulisi säästää puustoinen kulkuyhteys itään ja länteen. Kuva 14. Kolohaapoja.

Kuva 15. Tilalla on liito-oravalle ihanteelliset elinolosuhteet; järeitä kolohaapoja, suojaava pensaskerros, aukkoisuutta ja tuuheita vanhoja kuusikkoryhmiä. Kuva 14.

12 Kuva 15. Tilalla on liito-oravalle ihanteelliset elinolosuhteet; järeitä kolohaapoja, suojaava pensaskerros, aukkoisuutta ja tuuheita vanhoja kuusikkoryhmiä. Kuva 14. Tilalla on vanhoja kiviaidanteita ja merkkejä vanhasta asutuksesta. Niiden säilyttäminen on paikallishistoriallisista syistä tärkeää. Kivilatomukset sijaitsevat samalla alueelle jossa on liitooravan elinpiiri.

13 Kuva 15. Tilan itäreunassa on harvennettua tuoretta kangasmetsää. Valtapuuston ikä on noin 50 vuotta. Kuva 16. Liito-oravakuusikon ja tekojärven välissä on harvennettua kuivaa kangasmetsää, jossa valtapuustona on noin 40 vuotta vanhaa männikköä.

14 Kuva 17. Näkymä patopenkereeltä kohti pohjoista. Tilalla on entuudestaan yksi mökki varastorakennuksineen. Kuva 18. Tilalla oleva mökki ja varastorakennus.

15 Kuva 19. Näkymä patopenkereeltä kohti pohjoista. Kuva 20. Mökin itäpuolella olevalta tuoreelta kankaalta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä.

16 Kuva 21. Liito-oravan elinpiiri erottuu harvennetuista reuna-alueista; puusto on tiheämpää. Kuvassa oikealla. Kuva 22. Liito-oravareviirin pohjoispuolella on kostea ja rehevä painanne, jossa valtalajistona vadelma, maitohorsma ja huopaohdake. Kuvassa taustalla erottuu Peräseinäjoki- Haapaluoma tielinja.

17 3. KUVALIITE - täydennyskuvia 2016 Tilalla on yksi mökkikiinteistö ja varastorakennus. Tila rajoittuu eteläreunastaan Kalajärven tekoaltaan patopenkereeseen. Rantavyöhykkeessä ei ole merkittäviä luontoarvoja.

18 Patopenkereestä johtuen tilalla oleva mökki ja varastorakennus eivät näy järvelle. Patopenkereen ja tilan välissä oleva huoltotie.

19 Liito-oravan elinpiiriksi rajatun luonnontilaisen/luonnontilaisen kaltaisen metsäkuvion ympärillä on talousmetsänä käsiteltyä tuoretta ja kuivaa kangasmetsää.

20 Tilan keskiosissa on liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue, jossa kasvaa runsaasti haapoja. Liito-oravan ulostepapanoita

21 Liito-oravan elinpiiriksi rajatulla alueella on merkkejä vanhasta asutuksesta; kivilatomuksia ja kellarikaivantoja.

22 Järeitä kolohaapoja ja kuusia liito-oravan elinpiirillä..

23 Kenttäkerroksen valtalajeja: mesimarja metsäimarre metsätähti/mustikka lillukka

24 Tilan koillisreunassa oleva pieni kosteikko; mm. viiltosaran kasvupaikka

25 Sähkölinja, tieura ja mökkitieliittymä tilan itäreunassa. Kuvassa keskellä näkyvä suuri kuusi toimii liito-oravan ns. reviiripuuna. Tieuran eteläpäässä on puomi.

26 Sähkölinjan alla on leveä valtaoja.

Samankaltaiset tiedostot

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson