Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko

2 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella on käynnistymässä kaavoitus tilaa vievälle kaupalle ja sitä varten tarvittiin tietoja alueen merkittävistä ja huomioitavista luontoarvoista. Kaavoituspäällikkö Risto Aalto tilasi luontoselvityksen Menetelmät ja aineisto Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin alueelle liito-oravan (Dir IV, VU) kannalta parhaaseen kartoitusaikaan. Tarkoituksena oli tutkia liito-oravalle sopiviksi arvioidut metsät. Paikalle tultaessa todettiin, että lähes kaikki varttuneen metsän kuviot olivat äskettäin hakattuja. Liito-oravakartoitus päätettiin siitä huolimatta tehdä hakkuualoilla, sillä puupinoissa näkyi lajin tärkeintä ravintopuuta haapaa. Lisäksi osa alueen metsistä oli aiemmilla Savonlinnan käynneillä näyttänyt liito-oravalle sopivilta. Koko kaavoitettava alue kierrettiin maastossa jalkaisin läpi kartoittaen arvokkaita elinympäristöjä, joita ovat luonnonsuojelulaki- ja vesilakikohteet, soveltaen metsälakikohteet sekä uhanalaisiksi arvioidut luontotyypit. Harkinnan mukaan arvokkaiksi elinympäristöiksi voidaan luokitella myös mm. korvaavat paahdealueet (esim tieluiskat) ja muut ihmisen luomat kohteet, joilla voi esiintyä uhanalaisia tai vaateliaita eliölajeja. Risto Aalto toimitti työssä tarvitun kartta- ja ilmakuvamateriaalin. Raportissa käytettyjä lyhenteitä: VU = uhanalainen, vaarantunut; Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. 3. Suunnittelualueen luonnon yleiskuvaus Suunnittelualueen eteläosassa on peltoa, jonka keskellä oleva metsäsaareke on hakattu kokonaan kahta suurta koivua lukuun ottamatta. Saarekkeen varttunut sekametsä on ollut papanahavaintojen perusteella liito-oravan (Dir IV, VU) elinaluetta. Pellon itäpuolella Viuhonmäen länsirinteessä on pellon reunassa hakkuuta sekä ylempänä taimikkoa ja nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää. Sivu 2

3 Kartta 1. Luontoselvitysalueen rajaus. Sivu 3

4 Voimalinjan ja pellon välissä, korkeammalla harjanteella, on valoisaa harvennettua metsää, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä, koivua sekä nuorta kuusta ja haapaa. Alikasvoksen muodostavat etenkin pihlajat. Tämän kuvion pohjoispuolella, voimalinjaan rajautuen, kasvaa varttunutta harvennettua sekametsää: mäntyä, koivua ja haapaa. Metsä on ravinteisuudeltaan lehtomaista ja kuviolta löytyy mm. kukkivia näsiöitä. Kuvion läpi virtaa oja. Voimalinjan itäpuolella on pieni Majurinsuon pelto, jonka koillispuolella on kuusikoivutaimikkoa. Se rajautuu itäreunastaan varttuneeseen kuusivaltaiseen metsään. Pellon kaakkoispuolella on tuore hakkuu (kuva 1). Kuva 1. Viuhonmäen rinteen hakkuuta. Savonlinna, Nojanmaa Petri Parkko Alasuon peltoaukea on ollut edelleen aktiiviviljelyssä. Pellon ja voimalinjan välissä on hakkuu, mutta pellon itäreuna on edelleen metsäinen. Peltojen väliin jäävän metsäkaistaleen eteläisessä osassa kasvaa useita ulkomaisia puulajeja; mm. nuorta tiheää kontortamäntyä Pinus contorta, siperianpihtoja, tuijia ja mustakuusta. Karikkeen päällä oli huomattavan paljon pyyn Tetrastes bonasia (L-dir) ulosteita. Sivu 4

5 Kuva 2 (vas). Alasuon pellon itäreunan istutuskoivikkoa ja lehtikuusia. Kuva 3 (oik). Saarnen tunnistaa helposti mustista silmuista. Savonlinna, Nojanmaa Petri Parkko Kuvion pohjoispuolella on vanhoille pelloille istutettua ja harvennettua koivua ja lehtikuusta (kuva 2) sekä vähän metsälehmusta. Pensaskerroksessa kasvaa paatsamaa, terttuseljaa sekä saarnen Fraxinus excelsior (kuva 3) ja jalavan taimia. Tästä pohjoiseen kasvaa makedonianmäntyä ja ojan eteläpuolella istutettua mäntyä, haapaa sekä yhdessä nurkassa sembramäntyä. Pensaskerroksessa kasvaa paljon vadelmaa. Ojan varren puustona kasvavat tervalepät ja sen pohjoispuolella on istutuskoivikkoa. Alasuon peltoaukean pohjoisreunaan on istutettu koivua ja lehtikuusta. 4. Liito-oravan Pteromys volans (Dir IV, VU) elinalue Mertajärven pohjoispuolella olevassa metsäsaarekkeessa on ollut liito-oravan elinalue (kuva 4), jossa on ollut todennäköisesti yksi lisääntyvä naaras. Metsässä on kasvanut paljon liitooravan ruokailupuita, etenkin haapaa ja harmaaleppää. Vaikka kuusta on ollut niukasti, on siitä ollut kuitenkin suojapuustoksi. Koko liito-oravan elinalue oli äskettäin hakattu kahta suurta koivua lukuun ottamatta. Puutavarapinoista löytyi kolohaapoja (kuva 5), jotka olisivat sopineet liito-oravan lisääntymispaikoiksi. Sivu 5

6 Kuva 4. Ilmakuva alueen eteläosasta. Kuvassa näkyy hyvin pellon ympäröimä liito-oravan elinalue. Papanoita löytyi seuraavista koordinaateista (ETRS-TM35FIN): : parikymmentä papanaa haavan kannon tyvellä : muutamia papanoita suuren pystyyn jätetyn koivun, jossa lisääntymis- ja levähdyspaikaksi sopiva risupesä, tyvellä : parikymmentä papanaa haavan kannon tyvellä : muutamia suuren haavan kannon tyvellä (purujen alla) : kymmeniä papanoita suuren haavan kannon tyvellä = mahdollinen lisääntymispaikka. Sivu 6

7 Kuva 5 (vas). Mahdollinen liito-oravan lisääntymispaikka puutavarapinossa. Kuva 6 (oik). Liito-oravan papanoita löytyi hakkuutähteiden keskeltä. Savonlinna, Nojanmaa Petri Parkko 5. Päätelmät ja suositukset Luontoarvojensa puolesta alue sopii nyt kokonaan rakentamiseen, sillä kaikki potentiaaliset luontoarvoja sisältävät metsäkohteet on äskettäin hakattu. Nuorissa kasvatusmetsissä, taimikoissa ja hakkuilla merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Alueella ei ole arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita ja uhanalaislajiston sekä IVliitteen eliölajien esiintymisen todennäköisyys on pieni. Liito-oravametsän hakkauttaneen maanomistajan toiminta on syytä selvittää, sillä liito-oravan elinalue olisi pitänyt havaita ennen puiden kaatamista. Metsä on ollut rakenteeltaan hyvin tyypillinen liito-oravahabitaatti, jonka kolohaavat ovat voineet olla myös lepakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Ainakin metsäammattilaisten pitäisi tunnistaa noin selkeästi liito-oravaan viittaavat metsäkohteet. Jos Mertajärven rantavyöhykkeelle tai sen läheisyyteen suunnitellaan rakennus-, ruoppaus- tai kaivuhankkeita, tulee hankealueelta tehdä sudenkorentoselvitys IV-liitteen lajien osalta sekä viitasammakkoselvitys. Järvi on lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis, täplälampikorennon L. pectoralis ja sirolampikorennon L. albifrons lisääntymisalue (Parkko 2009). Sivu 7

8 6. Lähteet Parkko, P. 2009: Savonlinnan Mertajärven ja Mertalammen sudenkorentoselvitys Savonlinnan kaupunki ja Etelä-Savon ELY-keskus Sivu 8