Epoon asemakaavan luontoselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Epoon asemakaavan luontoselvitys"

Ari-Pekka Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio

2 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se on tehty asemakaavoituksen teon tueksi, sillä maankäyttö ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman vaikutukset ympäristöön (5 ). Selvityksen viimeisellä sivulla olevaan ilmakuvaan on merkitty maastossa tehtyjä havaintoja. 2. Sijainti ja esitiedot Selvitysalue sijaitsee noin 10 kilometriä kaakkoon Porvoon keskustasta lähellä Epoon kylää (kansikuva). Alueen pinta ala on noin 7,7 hehtaaria ja se rajautuu etelässä Epoontiehen (1552) ja idässä pientaloalueeseen. Alueella ei kaupungin toimesta ole aiemmin tehty luontoselvityksiä, vanhat kasvillisuus (Nironen ym. 1987) ja luontoselvitykset on tehty alueille lähempänä Porvoon keskustaa. Epoosta ei löytynyt myöskään muiden toimijoiden selvityksiä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna ja Ympäristöhallinnon Hertta palveluiden mukaan selvitysalueelle ei sijoitu luonnon, vesien, maiseman tai lintujensuojelualueita eikä Natura alueita (tilanne ). 3. Maastokäynnit ja alueen luontoarvot Selvitystä varten alueelle tehtiin maastokäynnit 22. ja , jolloin havainnoitiin puuston rakennetta ja kuntoa, metsätyyppejä sekä arvokkaita luontokohteita. Luontokohteita arvotettiin Etelä Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO ohjelman) valintaperusteiden mukaan, eli maastossa huomioitiin mm. lahopuuston määrää, vanhoja lehtipuita, puuston rakennetta sekä maaperän kosteutta ja ravinteisuutta (lehtoisuutta, korpisuutta, lähteisyyttä). Lisäksi huomioitiin luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain arvokkaita elinympäristöjä. Selvitysalueen puusto on lähinnä vuotiasta kuusikkoa ja männikköä. Kuusikossa on paikoin havaittavissa kirjanpainajakuoriaisen (Ips typographus) tuhoja, varsinkin vanhan ojan ympäristössä, kosteassa painanteessa. Kirjanpainaja on kuusimetsien tuhohyönteinen, joka on massalevittäytynyt viime vuosina Etelä Suomeen, ja sen levittäytyminen tulee lain mukaan estää poistamalla vahingoittuneet puut metsästä (laki metsätuhojen torjunnasta 6 ). Männikkö on kuitenkin alueella hyväkuntoista. Maaperä on hyvin kivinen (kuva 1) ja kallio paikoin näkyvissä. Maastokäyntien aikaisen ajankohdan vuoksi metsätyyppien määritys tehtiin kasvien talvilehtien ja varpujen perusteella: alue on suurimmilta osin mustikkatyyppiä (MT), kallioilla myös kanervatyyppiä (CT) sekä kosteissa painanteissa käenkaali mustikkatyyppiä (OMT). Kallioilla kasvaa runsaana kanervaa. 2

Kuva 1. Maasto on hyvin kivistä. Selvitysalueen keskivaiheilla kulkee vanha, osin umpeenkasvanut oja koillisesta lounaaseen, pieneltä suolta Gåsgård järveen (ilmakuva).

3 Kuva 1. Maasto on hyvin kivistä. Selvitysalueen keskivaiheilla kulkee vanha, osin umpeenkasvanut oja koillisesta lounaaseen, pieneltä suolta Gåsgård järveen (ilmakuva). Oja kulkee maaston painanteessa ja ympäröivät vanhat kuuset tekevät siitä varjoisan ja viileän (kuva 2). Ojan ympäristössä on runsaasti lahopuuta ja edelliskesän kuolleen kasvillisuuden perusteella saniaisia sekä käenkaalia, eli kasvillisuus on rehevää. Vesi ei huomattavasti virtaa, ja ojan reunaalueet ovat paikoin vettyneet. 3

4 Kuva 2. Vanha, osin umpeenkasvanut oja. 4. Johtopäätökset Alue on luontoarvoiltaan varsin keskivertoa eteläsuomalaista kangasmetsää. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi omakotitaloja, eikä tälle ole luonnonsuojelu, vesi tai metsälainsäädännöllistä estettä. Kuusikko ojan ympäristössä on paikoin kärsinyt kirjanpainajatuhoja, joten niiden hakkuulle on tarvetta sekä rakentamisen että lainsäädännön tähden. Myöskään osaa kuusikosta ei ole suositeltavaa jättää pystyyn, sillä kostealla maalla, tuulelle alttiina suuret kuuset kaatuvat helposti. Lahopuu on monille eliölajeille tärkeää ruokailu ja pesäpaikka, ja sitä tulisikin jättää rakentamattomille alueille. Mustarastaantien idän puoleisella alueella on kallio, jolla kasvaa hyväkuntoinen valoisa männikkö. Männyt olivat muuallakin selvitysalueella terveitä, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan säästää esim. pihapuiksi. 4

5 Lähteet Ympäristöministeriö/METSOn valintaperustetyöryhmä METSO ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/ s. (ajantasainen lainsäädäntö: maankäyttö ja rakennuslaki, metsälaki ja asetus, vesilaki, luonnonsuojelulaki, laki metsätuhojen torjunnasta) (Maanmittauslaitoksen aineistot) Ilmakuva alueesta: metsätyypit, puusto ja luontohavainnot. 5

6 6

Samankaltaiset tiedostot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti