Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009"

Satu Pakarinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko

2 Sisällys 1. Selvityksen taustoja Tutkimusmenetelmät Vääräsaari Tutkimusalueen yleiskuvaus Arvokkaat elinympäristöt Päätelmät ja suositukset Asemanjatke Tutkimusalueen yleiskuvaus Luonnonsuojelulain tarkoittama jalopuumetsä Päätelmät ja suositukset Nätkin teollisuusalue Tutkimusalueen yleiskuvaus Päätelmät ja suositukset Nojanmaan Niemelänkadun tontti n:o Tutkimusalueen yleiskuvaus Liito-oravan Pteromys volans papanapaikka Päätelmät ja suositukset Lähteet...10

3 1 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupungilla on vireillä useita kaavoitushankkeita, joita varten tarvittiin tietoja kaavoitettavien alueiden luontoarvoista. Selvitettävät alueet olivat Vääräsaari (Kasinonsaari), Asemanjatke ja Nätkin teollisuusalue. Lisäksi pyydettiin tutkimaan Nojanmaan uudella omakotitaloalueella Niemelänkadun varrella yksi rakentamaton tontti. Savonlinnan kaupungin Tekninen virasto tilasi luontoselvitykset Luontoselvitys Kotkansiiveltä Nojanmaan tonttiin liittyvä selvitys tilattiin lisätyönä Tutkimusmenetelmät Tämän luontoselvityksen maastotyöt tehtiin kahden maastotyöpäivän aikana. Ensimmäinen maastokäynti tehtiin , jolloin liito-oravan ulostepapanat olisivat olleet vielä hyvin löydettävissä. Samalla voitiin havainnoida putkilokasvien kevätaspektia. Toisella maastokäynnillä tutkimusalueiden kasvillisuus oli jo täysin kehittynyttä ja hyvin arvioitavissa. Raportissa käytetty putkilokasvien nimistö on Retkeilykasvion (Hämet-Ahti ym. 1998) mukaan. Arvokkaita elinympäristöjä on arvioitu Meriluodon & Soinisen (1998) mukaan. Savonlinnan kaupungin yleiskaavainsinööri Risto Aalto toimitti työssä tarvitun karttamateriaalin. Maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja Petri Parkko. Maastotöissä avusti molempina päivinä metsätalousinsinööri Niina Rinne. 3. Vääräsaari 3.1. Tutkimusalueen yleiskuvaus Vääräsaari, jota kutsutaan Savonlinnassa Kasinonsaareksi, on kasvillisuudeltaan rehevä. Suurin osa metsistä on ravinteisuudeltaan lehtomaisia kankaita, joissa esiintyy monin paikoin lehtolaikkuja. Latvuskerroksessa kasvaa suuria, vanhoja mäntyjä, joilla on erityinen maisemallinen arvo. Vääräsaaressa kasvaa myös vanhoja koivuja, joista osa on pystyyn kuolleita. Nuorta haapaa esiintyy paikoin melko paljon. Kulttuurivaikutus näkyy monina

2 metsässä kasvavina puutarhakasveina. Alueella kasvaa mm. pihtoja Abies sp. sekä kiiltotuhkapensasta Cotoneaster lucidus. Lehtomaisien kankaiden ja lehtolaikkujen kenttäkerroksesta löytyy mm.

4 2 metsässä kasvavina puutarhakasveina. Alueella kasvaa mm. pihtoja Abies sp. sekä kiiltotuhkapensasta Cotoneaster lucidus. Lehtomaisien kankaiden ja lehtolaikkujen kenttäkerroksesta löytyy mm. valkolehdokkia, kalvassaraa, isotalvikkia sekä paikoin runsaasti metsäkurjenpolvea. Kartta 1. Vääräsaaren tutkimusalueen rajaus. Arvokas elinympäristö on rajattu karttaan vihreällä. Tutkimusalueen rannat ovat pääosin karuja Saimaan rantoja, joilla esiintyy paljaita rantakallioita. Matalammista kohdista löytyy myös rehevämpää kasvillisuutta: saaren pohjoisosan rannoilla latvuskerroksessa kasvaa paikoin tervaleppää, koivua ja haapaa. Kuolleissa puissa näkyy tikkojen ruokailujälkiä, joista osa on hyvin todennäköisesti äärimmäisen uhanalaisen valkoselkätikan Dendrocopos leucotos tekemiä. Saaren rehevissä metsissä elää melko monipuolinen metsälinnusto, johon kuuluvat 2009 maastokäyntien perusteella mm. käpytikka, punakylkirastas ja räkättirastas, pajulintu, sirittäjä, talitiainen ja sinitiainen, harmaasieppo, hernekerttu, punarinta, leppälintu sekä peippo. Vääräsaaren rantakallioilla pesii lisäksi muutama kalalokkipari.

3 Vääräsaaren asutus on keskittynyt saaren länsi- ja eteläreunaan. Saaren metsäalue on suosittua lähivirkistysaluetta, joten maasto on ulkoilun vuoksi paikoin kulunutta.

5 3 Vääräsaaren asutus on keskittynyt saaren länsi- ja eteläreunaan. Saaren metsäalue on suosittua lähivirkistysaluetta, joten maasto on ulkoilun vuoksi paikoin kulunutta. Saaressa risteilee monia helposti kuljettavia polkuja. Tutkimusalueen koillisosassa sijaitsee kesäteatteri. Kuva 1 (yllä). Vääräsaaren lehtolaikun kasvillisuutta kevätaspektin aikaan Petri Parkko 3.2. Arvokkaat elinympäristöt Vääräsaaren lehtolaikku (kartta 1, vihreä rajaus, kuvat 1 ja 2) Saaren itäosassa lähellä asutusta on suurempi haapavaltainen lehtolaikku, jossa kasvaa myös hieman koivua ja raitaa, alikasvoksena esiintyy kotipihlajaa ja metsävaahteraa. Kuolleissa puissa näkyy tikkojen ruokailujälkiä. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea, terttuseljaa, lehtokuusamaa sekä punaherukkaa. Rehevästä kenttäkerroksesta löytyy mm. nokkosta, vuohenputkea, sudenmarjaa, koiranputkea, kivikkoalvejuurta, kieloa, nurmitädykettä, valkopeippiä, aitovirnaa ja sormisaraa. Puutarhakarkulaisista kuviolla kasvavat kiiltotuhkapensas, punalehtiruusu Rosa glauca sekä varjolilja Lilium martagon.

4 Kuva 2. Vääräsaaren lehtolaikun rehevää kasvillisuutta keskikesällä 24.6. Petri Parkko 3.

6 4 Kuva 2. Vääräsaaren lehtolaikun rehevää kasvillisuutta keskikesällä Petri Parkko 3.3. Päätelmät ja suositukset Vääräsaaresta ei löytynyt uhanalaislajiston eikä EU:n luontodirektiivissä mainittujen eliölajien esiintymiä. Saaressa kasvaa haapaa, mutta alue on liitteen IV(a) nisäkäslajille liito-oravalle liian eristynyt muista lajille sopivista metsistä. Koko Vääräsaari on kuitenkin kasvillisuutensa puolesta edustava sekä erityisen hyvä virkistysalue. Puusto on yllättävän luonnontilaista, ja saarella on merkitystä uhanalaisten tikkojen ruokailualueena. Alueen mahdollinen lisärakentaminen tulisi tehdä pienimuotoisena luontoarvot huomioiden. Saaren vanha puusto tulisi mahdollisuuksien mukaan säästää. Kuollut puusto tulisi poistaa vain, mikäli siitä on vaaraa ulkoilijoille. Edellä kuvattu arvokas elinympäristö, Vääräsaaren lehtolaikku (kartta 1, vihreä rajaus), on syytä jättää kokonaan rakentamisen ja hoitotoimien ulkopuolelle.

Samankaltaiset tiedostot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja