Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski"

Auvo Toivonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Luontoselvitys Tulokset Avohakkuualueet Taimikot Jänisoja Varttuneet metsät Kosteat painanteet Linnusto Eläimistö Johtopäätökset Lähteet..7 Liitteet: Karttaliite nro 1. Latamäen arvokkaat elinympäristöt

5 Kosteat painanteet..6 4. Linnusto..6 5. Eläimistö. 6 6. Johtopäätökset.

3 3 1. Johdanto Latamäki on 200 hehtaarin suuruinen metsäalue, joka sijaitsee Luhangan kunnan etelärajalla, noin kahdeksan kilometriä Luhangan keskustasta kaakkoon. Latamäen länsipuolella 2,6 kilometrin päässä on Päijänteen Pilkanselkä. Alueen korkein kohta on 210 metriä merenpinnan yläpuolella. Lähimmät asuintalot sijaitsevat Latamäen pohjoispuolella noin puolen kilometrin päässä selvitysalueesta. Alueelle on suunniteltu rakennettavan viisi kappaletta 2 3 megawatin tuulivoimalaa ja luontoselvityksellä oli tarkoitus selvittää, onko alueella arvokkaita luontokohteita tai luontotyyppejä, joihin tuulivoimaloiden rakentaminen voisi vaikuttaa. Luontoselvitys on tehty Ilmatar Luhanka Oy:n toimeksiannosta ja selvityksen on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. 2. Luontoselvitys Latamäen metsäalueen arvokkaat luontotyypit kartoitettiin yhdellä maastokäynnillä. Maastokäynnillä koko metsäalue käytiin kattavasti läpi jalkaisin. Maasto oli käynnin aikaan vielä osittain lumipeitteinen, eikä kaikkea kasvillisuutta pystynyt tällöin näkemään. 3. Tulokset 3.1 Avohakkuualueet Alueen pohjois- ja itäosassa on useita isoja avohakkuualueita, joille on istutettu kuusta ja mäntyä. Jäljellä olevasta kasvillisuudesta ja sammaleista voi päätellä hakkuualueiden olevan mustikkatyyppiä (MT). Avohakkuualue Lähdekorven eteläpuolella. Kuvaussuunta itään.

Lähimmät asuintalot sijaitsevat Latamäen pohjoispuolella noin puolen kilometrin päässä selvitysalueesta.

4 4 3.2 Taimikot Selvitysalueen kaakkois- ja eteläosassa on mustikkatyypin kuusitaimikoita, joissa oli selvitystä tehtäessä vielä runsaasti lunta. Kuusitaimikkoa Liskolammen luoteispuolelta, kuvaussuunta itään. 3.3 Jänisoja Jänisojan noro laskee Kelkkavehmasmäen koillisosasta kohti Ruunankorpea, jossa se jatkuu ojana. Jänisoja kulkee osittain hakkuuaukean läpi ja sen reunoille on jätetty kapea metrin levyinen suojavyöhyke, jossa kasvaa haapoja ja kuusia. Noro on luonnontilainen. Noro ja sen välitön lähiympäristö on metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Jänisojan noro

3 Jänisoja Jänisojan noro laskee Kelkkavehmasmäen koillisosasta kohti Ruunankorpea, jossa se jatkuu ojana.

5 5 3.4 Varttuneet metsät Vesienmäelle menevän metsäautotien länsipuolella on kuvio, jolla kasvaa järeää noin 80 vuotiasta kuusikkoa, jonka joukossa kasvaa myös mäntyjä. Alispuuna kasvaa nuorempia kuusia sekä haapaa, rauduskoivua ja muutamia raitoja. Myös Kelkkavehmasmäen itärinteellä kasvaa samanlaista kuusikkoa. Näillä kuvioilla on jonkin verran maahan kaatunutta lahopuuta, josta osa on järeää. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, käenkaalia, nuokkutalvikkia ja vanamoa. Pohjakerrosta peittää yhtenäinen sammalkerros, jonka yleisimmät sammaleet ovat seinä-, metsäkerros- ja kynsisammal. Haapojen alla kasvaa pieniä aloja metsäliekosammalta. Kuviot ovat mustikkatyypin (MT) kuusikkoja. Vesienmäen pohjoisosassa ja Lähdekorven länsi- ja pohjoispuolella olevat metsäkuviot ovat vuotiaita kuusikoita, joiden seassa kasvaa runsaasti myös mäntyä. Metsätyypiltään kuviot ovat mustikkatyyppiä (MT). Varttunutta metsää Kelkkavehmasmäen itärinteellä. Kuvaussuunta länteen. Nuorta metsää Lähdekorven pohjoispuolella. Kuvaussuunta pohjoiseen.

Näillä kuvioilla on jonkin verran maahan kaatunutta lahopuuta, josta osa on järeää. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa, käenkaalia, nuokkutalvikkia ja vanamoa.

6 6 3.5 Kosteat painanteet Lumen sulamisvedet virtaavat runsaana Jänisojaa ja metsäojia pitkin ja muodostavat alavilla paikoilla pienialaisia kosteita painanteita. Näissä painanteissa kasvaa harmaaleppää ja hieskoivua. Painanteissa oli selvitysaikaan runsaasti vettä ja lunta, eikä muuta kasvillisuutta pystytty selvittämään. 4. Linnusto Alueella ei tehty erillistä linnustoselvitystä, mutta maastotöiden aikana alueella nähdyt ja kuullut linnut merkittiin ylös. Selvitysalueen hakkuualueilla tavattiin västäräkki ja taivaanvuohi. Varttuneen metsän alueella tavattiin hömötiainen, peukaloinen, pyy, punarinta, peippo, talitiainen, sepelkyyhky, käpytikka ja hippiäinen. Taimikkoalueilla tavattiin laulurastas, peippo ja vihervarpunen. Taalapassin alueella taimikossa oli runsaasti teeren ulosteita ja Vesienmäen nuoressa kuusikossa metson ulostetta. Jänisojan länsipuolella olevan hakkuualueen yläpuolella lenteli varoitteleva hiirihaukka. Sen pesää ei tarkemmin etsitty. 5. Eläimistö Alueella tavattiin runsaasti hirven jälkiä sekä yhdet karhun jäljet. 6. Johtopäätökset Latamäen alueella metsät ovat mustikkatyypin talousmetsiä. Alueella kulkeva Jänisojan noro ja sen lähiympäristö ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka tulee säilyttää. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Noro on huomioitava tuulivoimaloiden ja niille johtavien huoltoteiden sijainteja suunniteltaessa, jotta sen luonnontilaisuutta ei vaaranneta.

Linnusto Alueella ei tehty erillistä linnustoselvitystä, mutta maastotöiden aikana alueella nähdyt ja kuullut linnut merkittiin ylös.

7 7 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna.

Samankaltaiset tiedostot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi